Päätin joukkoistaa kehitteillä olevan kirjani Talous ja kaupunki ja julkaista sen luku kerrallaan kommentoitavaksi. Sekä kriittiset että kannustavat kommentit ovat hyvin tervetulleita.
= = = = =
Pysäköintipolitiikassa tulisi siirtyä tarvepohjaisesta markkinaehtoiseen. Miten se vaikuttaisi, kun otetaan huomioon, että monelle perheelle auto on välttämättömyys?
Helsinkiläisistä ruokakunnista noin puolet on autottomia. Kaikille se ei siis ole välttämättömyys. Autopaikan todellinen hinta vaihtelee lähes satakertaisesti. Jos autoa tarvitsee, autopaikan hinta on yksi tekijä asunnon hinnan ohella asuinpaikkaa valittaessa. Verrattuna nykytilanteeseen, jossa jokainen joutuu maksamaan osana asumisen hintaa autopaikasta, oli autoa tai ei, autottoman on helpompi ja auton omistajan vaikeampi sijoittua asumaan sinne, missä pysäköinti on erityisen kallista. Suuressa osassa Helsinkiä pysäköinnin järjestäminen on varsin halpaa tai autopaikat on jo rakennettu, joten ne ovat muuttuneet uponneiksi kustannuksiksi. Onhan Helsingissä asukkaiden käytössä yli 300 000 autopaikkaa. Tällä valikoinnilla säästyy kymmeniä tuhansia autopaikkoja vielä niin, että säästö kohdistuu kalliisiin autopaikkoihin. Koituva säästö investoineissa on miljardiluokkaa.
Kantakaupungissa asuva joutuu siis harkitsemaan, riittävätkö hänen rahansa autopaikkaan vai onko muutettava muualle, jos auto todella on välttämättömyys. Ei tämä sen suurempi vääryys ole kuin se, että kantakaupungissa asuva nuori pari joutuu pohtimaan perheenlisäyksen koittaessa, että onko heillä varaa suurempaan asuntoon kotikulmillaan vai joutuvatko muuttaman jonnekin, jossa asunnot ovat halvempia.
Osa autonomistajista käyttää autoaan vain harvoin, koska päivittäiset työmatkat sujuvat joukkoliikenteellä. Heidän kannattaa mieluummin vuokrata auto kuin maksaa sen pysäköintipaikasta 250 euroa kuussa. Auton vuokraus ja niin sanotut yhteiskäyttöautot – siis lyhytaikainen vuokraus – ovat Suomessa alikehittyneitä, koska yhteisestä pussista maksettava pysäköinti tukee niiden kilpailijaa, omaa autoa. Onhan autopaikka kantakaupungissa selvästi autoa kalliimpi ja erityisen paljon kalliimpi se on verrattaessa sitä halpaan kesäautoon. On haaskausta varata vuodeksi 50 000 euron arvoinen autopaikka muutaman tonnin arvoiselle kesäautolle.
Esimerkiksi saksalaisissa kaupungeissa autoja omistetaan vähemmän ja vuokrataan enemmän juuri tästä syystä.
Markkinaehtoinen pysäköinti synnyttäisi todennäköisesti markkinat, jossa autopaikka kodin tuntumassa on kalliimpi kuin halvalle maalle rakennetussa pysäköintitalossa asuinalueen laidalla. Päivittäin autoaan tarvitseva varaisi paikan läheltä ja viikonloppuautoilija kauempaa. Se, että joidenkin auto on pysäköitynä muutaman sadan metrin päässä, ei ole sen kummallisempi asia kuin se, ettei ratikkapysäkkikään ole kaikilla oven edessä.
Kaiken kaikkiaan markkinaehtoinen pysäköinti, jossa paikan tarvitsija maksaisi siitä itse ja paikkoja rakennettaisiin vain kysyntää vastaavasti, tulisi kokonaisuutena huomattavasti halvemmaksi. Kokemusten mukaan harva tarvitsee autopaikkaa niin paljon, että on valmis ostamaan sellaisen 50 000 euron hinnalla tai vuokraamaan 250 euron kuukausihinnalla. Jotkut toki tarvitsevat, mutta eivät kaikki. Talousteorian mukaan syntyy hyvinvointitappiota, jos joutuu ostamaan hyödykkeen, joka on kalliimpi kuin minkä arvoisena hän sitä pitää. Jos paikan kustannus on 50 000 euroa ja autoilija pitää sitä korkeintaan 15 000 euron arvoisena, syntyy 35 000 euron hyvinvointitappio. Rakennuskohteissa, joissa autopaikat myydään eniten tarjoaville, rakennusyhtiöt eivät onnistu myymään niitä asukkaille hinnalla, joka vastaisi läheskään kustannuksia. Ne jäävät joko rakennusyhtiön omaisuudeksi tai ne on myytävä huomattavalla tappiolla. Yleensä käyvät hinnat vaihtelevat kymmenen ja kahdenkymmenen tuhannen euron välillä. Aina niistä ei makseta sitäkään.
Autopaikkoja rakennetaan Helsingissä nyt siis noin kahdellasadalla miljoonalla eurolla vuosittain. Todennäköisesti vähintään puolet tästä on hyvinvointitappiota.
Kuka autopaikan nyt maksaa?
Kenen tai minkä tahon maksettavaksi kalliit autopaikat koituvat? Hintasäännöstellyissä Hitas- ja ARA-asunnoissa asukkaat joutuvat maksamaan autopaikat osana asunnon hintaa tai vuokraa. ARA-asuntojen vuokria tasataan kaupungin sisällä, jolloin aivan muualla asuvat ARA-asukkaat maksavat vuokrissaan Kalasataman ja Jätkäsaaren kalliista autopaikoista.
Markkinaehtoisessa tuotannossa maksajan määrittäminen on vaikeampaa. Jos talon rakentanut yhtiö yrittää myydä autopaikat erillisinä osakkeina, ne saadaan kaupaksi vain tinkimällä hinnat murto-osaan. Jääkö tämä siis grynderin tappioksi? Jäisi, jos grynderi on olisi tontin alkuperäinen omistaja. Rakentamista on kuitenkin edeltänyt tarjouskilpailu tontista. Tontista on maksettu vähemmän, koska kallis autopaikkanormi rasittaa kaavaa. Tappio tulee siis tontin alkuperäiselle omistajalle, joka on Helsingissä tavallisesti kaupunki. Maksajaksi joutuvat siis helsinkiläiset veronmaksajat tai palvelujen käyttäjät, jos veroäyri ei jousta vaan säästöt tehdään muualta.
On miten on, joku autopaikat joutuu maksamaan.
Kirjan alkuun tästä.
= = = = =
Tämä oli nyt tässä. Olen 48 osassa julkaissut kaiken sen, mitä toistaiseksi olen kirjoittanut. Kovin paljon ehdotuksia ei ole tullut, joten suunnittelemani joukkoistaminen ei ole oikein toiminut. Moni ilkeäkin vastaväite on saanut minut perustelemaan tekstin paremmin.
Nyt joudun pohtimaan, jalostanko tämän painettavaksi kirjaksi ja sen jälkeen kustantaja sitä, kannattaako sitä apinaa. Paljon on työtä edessä, sillä tämä on oikeastaan vain kirjan luuranko, johon on pantava lihaa luun ympärille, jotta tekstin ymmärtäisi sekin, jolla ei ole taloustieteellistä koulutusta.
Alun perin ajattelin että tuottaisin tieteellisempää tekstiä, mutta oivalsin nopeasti, että minun vahvuuteni on tieteellisen tekstin popularisoimisessa eikä tieteen kehittämisessä eteenpäin.
Kiitoksia Osmo, näissä 48:ssa kappaleessa on todellakin tärkeitä rakennuspalikoita parempiin ja viihdyttävimpiin kaupunkeihin, enkä muista nähneeni virheellisiä argumentteja itse teksteissä. Kommenteissa kuitenkin liiskasit “vapaamman kaavoituksen” irrelevanttina, ottamatta huomioon, että tämä on lopulta se perimmäinen kysymys — demokraattisen prosessin kautta sekä pakotetaan tekemään jotakin (autopaikkanormi), että estetään tekemästä jotakin muuta (täydennysrakentaminen), joka johtaa huonompiin kaupunkeihin.
Kaupunkisuunnitteluun harjaantumattomalle maallikolle kirja ei “nykyisessä” muodossaan todennäköisesti aukeaisi, koska argumentaatio perustuu (sinänsä tosiin) “asia on näin” toteamuksiin. Ymmärtääkseen nykytilanteen problematiikan maallikko tarvitsisi todennäköisesti kerronnan jonkinlaisen aikajanan muodossa, eli mitä tapahtui milloinkin, ja mitä siitä seurasi.
Näistä olennaisimmat ovat nykymuotoisen (exklusiivisen ja exclusionaarisen) kaavoituksen synty 1900-luvun alussa, autoistumisen alku ~1950, ja autoistumisen loppu ~2000 -> joukkoliikennekaupungin synty.
Erityisesti ensimmäinen detalji on tärkeä — nykymuotoinen kaavoitus syntyi tarpeesta pitää vääränlaiset ihmiset poissa naapurustosta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Exclusionary_zoning
Vääränlaisen ihmisen käsite laajennettiin sittemmin ihan kaikkiin, ja tätä kutsutaan nykyään NIMBY-liikkeeksi. Tätä alun perin rasismista syntynyttä liikettä pidetään kuitenkin poliittisesti täysin hyväksyttävänä, mikä on mielestäni kyseenalaista.
Aikajanan rinnalla voisi kulkea tarina siitä, miltä näyttää yhteiskunta, joka eivät ole seuranneet samaa polkua. Japanin ~1950 päätös olla subventoimatta pysäköintiä johti olennaisesti erilaisiin kaupunkeihin. Toisaalta demokraattinen prosessi ei Japanissa estä täydennysrakentamista käytännössä lainkaan, ja kaavoituskin on inklusiivista:
https://urbankchoze.blogspot.com/2014/04/japanese-zoning.html
Mitä tällä yritän siis sanoa, että maallikko ei ilman konkreettista esimerkkiä ymmärrä, että kaupungit voisivat ylipäätänsä olla erilaisia, sillä käytännössä kaikki länsimaiset kaupungit ovat tehneet samat virheet!
Toki mainitset Singaporen omana kappaleenaan 46, mutta kaupunkivaltio esimerkkinä voi tuntua lukijoista kaukaiselta (ei toimi täällä!).
Summa summarum: toivon todellakin että kirjasi pääsee painoon, mutta se kaipaisi ammattikirjoittajan apua jotta siitä syntyisi maallikolle ymmärrettävä kokonaisuus. Toisaalta en pidä mahdottomana että esim. tekoälyn avulla tuo voisi onnistua, olethan jo kirjoittanut 90%+ tarvittavasta sisällöstä.
Jos haluat, voin yrittää veivata sisällön tekoälyn läpi ja katsoa mitä saan aikaiseksi.
Hyvä Amos,
“Näistä olennaisimmat ovat nykymuotoisen (exklusiivisen ja exclusionaarisen) kaavoituksen synty 1900-luvun alussa, autoistumisen alku ~1950, ja autoistumisen loppu ~2000 -> joukkoliikennekaupungin synty.”
Ei ole oikein mitään viitteitä joukkoliikennekaupungin synnystä edes nyt.
https://yle.fi/a/3–12400945
“Henkilöautojen määrä kasvaa Suomessa yli kolme kertaa nopeammin kuin ihmisten määrä, kertoo pysäköintisovellusyritys EasyPark tiedotteessaan.
…
Tahti, jolla henkilö- ja pakettiautojen lukumäärä Helsingissä kasvaa, on kiihtynyt kahden vuoden aikana peräti 164 prosenttia. Yhteensä Helsingissä on liikennekäytössä nyt noin 8 360 henkilö- ja pakettiautoa enemmän kuin ennen koronaa, sanoo EasyPark Suomen maajohtaja Aleksi Kolehmainen tiedotteessa.”
Mikä joukkoliikennekaupunki? Helsinki on epäonnistunut erittäin pahasti vihreän siirtymän edistämisessä ja joukkoliikennekaupungin luomisessa historiassa, ja virheitä toistetaan yhä nyt. Pääsyynä on oman näkemyksen mukaan ovat Soininvaaran näissä blogiteksteissä kuvailemat, eli autoilijat eivät joudu maksamaan todellisesta kuluttamastaan tilasta suhteessa siihen kuinka paljon esimerkiksi vuokra-asujat maksavat tilasta. Käytännössä yhteiskunta [helsingin kaupunki] ja autottomat subventoivat huomattavasti autoilijoita, eivätkä autoilijoiden maksamat verot ja maksut kuitenkaan tule paikalliseen käyttöön. Tämä on pahimman laatuista sosialismia, mutta oikeiston [persut ja kokoomus] populismissa tämä ei ole sosialismia, kun taas sosiaaliturvan vähimmäisturva on sosialismia. Meillä on nytkin autoilua edistävä sosialistihallitus vallassa, varsinkin kun katsoo että yksilöille pahimman ulkoisen [omista toimista riippumattoman] terveysuhan kaupungeissa aiheuttavat autoilun hiukkaspäästöt, eli pakoputken pienhiukkaset ja tie- ja rengaspöly, nämä kaikki kulkeutuvat keuhkojen kautta verenkiertoon ja aiheuttavat verenkiertoelimistön ongelmia. Näyttö tästä on äärimmäisen vahvaa, mutta nämä haitat hyväksytään sen vuoksi että meillä on länsimaissa laajalti tämä autososialismi voimissaan.
Oikeudenmukaisuutta lisäisi joukkoliikenneyhteyksien parantaminen, silloin entistä harvempi tarvitsisi autoa.
”Oikeudenmukaisuutta lisäisi joukkoliikenneyhteyksien parantaminen, silloin entistä harvempi tarvitsisi autoa.”
Ajatus on hyvä, mutta ei ehkä oikea. Korttelikaupungissa ja ”lähellä” yhteydet ovat jo hyvät. 10–15km päähän keskustasta yhteyksien parantaminen on melko mahdotonta ja ainakin todella kallista (vrt Länsimetro ja Kehärata). Yhteyksien parantaminen ”kauas” (Hista, Östersudom, Leinelä,…) hajauttaa yhteiskuntarakennetta ihan samalla tavalla kuin autoilun edistäminen. Mitään sellaisia parannuksia joukkoliikenneyhteyksiin, joka suoraan vähentäisi autoilua on vaikea nähdä. (Kruunuvuoren silta ehkä pieni poikkeus)
Siksi fiksumpi ja oikeudenmukaisempi ratkaisu lienee reipas tiivistäminen ”hyville” alueille.
Minulla on muistikuva parinkymmenen vuoden takaa, että lämpimän autohallipaikan tuotto oli parempi kuin asuinhuoneiston vuorauksen tuotto. Sijainti oli Etu- tai Taka-Töölö. Noita Osmon lukuja autopaikkojen hinnoista ja kuukausivuokrista katsellessa tulee mieleen, että muistikuvani on totta.
Minusta kaupunkisuunnittelussa on jotain pielessä, jos autopaikan vuokratuotto on parempi kuin asuinhuoneiston vuokratuotto.
Miksi se tarkoittaisi, että kaupunkisuunnittelussa on jotain pielessä?
Ossille sanoisin, että nykyisessä rahatalousyhteiskunnassa arvoja mitataan rahalla ja arvostuksia tuotoilla.
Jos autopaikoilla voi tienata paremmin kuin asunnoilla niin jotain on pielessä.
Useille kaupungissa asuville sekä asunto että autopaikka ovat välttämättömyyshyödykkeitä.
Välttämättömyyshyödykkeillä voi bisnesorientoituneet netota hyvin, jos yhteiskunta hiukan edesauttaa.
Pentti A K Häkkinen, et vielä vastannut kysymykseeni. Jos vuokratuotto markkinoilla tuollaiseksi asettuu, niin se saattaa kertoa vain kysynnästä ja tarjonnasta. Miksi siinä olisi jotain vikaa?
Ei kai se ainakaan tarkoita sellaista vikaa suunnittelussa, että autopaikkoja olisi kaavoittajan pitänyt pakottaa enemmän? Jos markkinat eivät parkkipaikkoja sitä enempää tuota, sitten ne eivät varmaan ole tarpeeksi arvokkaita. Jos parkkipaikat nousevat tarpeeksi tuottoisaksi, niin kyllä niitä sitten ilmaantuu ilman kaavoittajan pakottamista (kunhan kaavoittaja ei niitä myöskään estä).
“Minusta kaupunkisuunnittelussa on jotain pielessä, jos autopaikan vuokratuotto on parempi kuin asuinhuoneiston vuokratuotto.”
Niin sen pitää ollakin. Vähäriskisessä kuuluu olla alempi tuotto. Asunnon vuokraus on yksi vähäriskisimmisistä toimista, joten tietenkin siinä on alempi tuotto. Vastaavasti esim. teollisuuskiinteistöissä vuokratuotto voi olla kaksinkertainen kuin asunnoissa. Mutta on riskitkin omistajan kannalta isommat. Etenkin pitkällä aikavälillä. Tyhjiä vuokraajattomia kuukausia tulee herkästi asuntoja enemmän. Osa vuokralaisista jättää vuokran maksamatta. Ja tuote voi “vanhentua”, jos markkina muuttuu, mikä voi parinkymmenen vuoden päästä syödä tuotot myös.
Kommentaattori ö puhuu riskisijoittamisesta.
Autopaikkkoja on Helsingin kantakaupungin alueella liian vähän asukkaiden ja työssäkäyvien kannalta. Sama pätee asuntoihin nähden.
Molemmissa on riskinsä, jota alitarjonta vähentää. Asuntovuokraus on kuitenkin riskipitoisempaa. Ja riskit liittyvät ihmisten toimiin. Niitä riskejå on vaikea hallita täydellisesti.
Autopaikkoja ei ole Helsingin kantakaupungissa kysyntään verrattuna liian vähän. Sen näkee siitä, kun yrittäjä perustaa pysäköintihallin ja yrittää vuokrata, kysyntää ei olekaan.
Ihan hyviä, loogisia juttuja nämä. Mielenkiinnolla olen lukenut.
Toisaalta näistä uupuu joitain näkökulmia. “Time is Money”.. ei varsinkaan kovatuloisten ole järkevää venttailla jotain busseja, edes kait kansantaloudellisesti. Toisaalta, en usko että ihmiset kokevat jotain “tiivistettyä” asuinaluetta parannukseksi. Varsinkaan jos ainoat motiivit sellaisten rakentamiseksi on teoreettiset päästövähennykset täh? Ja mitä tiiviimpi ja sumpumpi on asuinalueesi, sitä varmemmin lennät jonnekkin etelään aurinko-lomille täh? Mulla on luonnonmukainen vehreä puutarha, ei oo tarvetta eikä kiinnosstusta rantalomille, enkä tarvi edes kesämökkii, että pääsisi lähelle luontoa. Kas siinäpä vasta huima vähennys vaiks autoiluun.
En muutenkaan usko näihin laskennallisiin parkkipaikka kuluihin, niiden noin suuruuteen. Jos ei olisi parkkipaikkoja, niin silloin myös ympäröivien kiinteistöjen arvo rommais, kun ei pääsis kulkemaan sujuvasti. En kuulu joukkoon, joka haluu kantaa ruoka sun muita päivittäsitavaroitaan viikoittain satoja metrejä vähintään julkisen liikenteen varassa.
Miten Osmo selittää nämä amerikkalaiset kaupungit? aina korkea liike-elämän keskus pilvenpiirtäjineen, ja siittä sit mataloituu melko tiiviisti rakennetuksi omakotitalo lähiöiksi? Mittään kerrostalo lähiöitä niis ei olekkaan vai? Laaja maa? kuten suomikin, yksityis auto tai mopo on tarpeen. Jenkeissä ei oikein edes luoteta julkisten turvallisuuteen, ja sihen suuntaan on täälläkin touhu menossa. eli oma auto jolla paikasta a paikkaan b ilman julkisia ja varsinkin kävelyjä sieltä pysäkiltä jonkun n- alueen läpi himaan tai työpaikalle
mut tsemppiä
Aika moni on täällä kertonut, että hänelle parkkipaikka on välttämättömyys ja etteivät asunnot menisi kaupaksi, jos niihin ei liittyisi parkkipaikkaa.
1) Se, että jokin asia on tarpeellinen, ei tarkoita, että sen pitäisi olla ilmainen tai että se on voitava maksattaa naapurilla. Ruoka vasta onkin välttämättömyys, mutta ei sekään ole ilmaista.
2) Elleivät asunnot mene kaupaksi ilman parkkipaikkaa, rakennuttaja varmaankin rakentaa siihen sellaisen. Vaikka parkkipaikkojen rakentaminen ei olisi pakollista, se olisi silti sallittua.
Niin, ei ole ilmaista lounasta.
Mihinkään semmosiin kolhoosimaisiin yhteisautoihin en kyllä lähde. Niiden elinaikakin on varmaan aika lyhyehkö. Tos mul on 7 metrin päässä ulko-ovelta rakentamassani autokatoksessa uutena ostamani halpa riisikuppi. ajettu vain 17 tuhat km. ei mitään vikoja ole ollu. aina käyttövalmiina. ostohinta oli 14 tonnii, vielläkin ehkä 7 tonnii vois saada, mutten myy
En ole kaikkia näitä juttujasi lukenut joten en voi kovin tarkkaan tietää, mitä olet mistäkin asiasta sanonut, mutta taidan tässä lukasta viel tässä pikkuhiljaa ne kaikki.
Tämä ei varsinaisesti liity asiaan, mutta:
Ruoka ei ole ilmaista marketissa, mutta leipäjonossa on. Lisäksi ruuan hankintaa varten voi saada toimeentulotukea, jos muita tuloja ei ole. Eli vaikka ruoka ei ole ilmaista, meillä on pyritty varmistamaan, että kukaan ei kuole nälkään, oli rahaa tai ei.
Tässä mielessä tuo vertaus parkkipaikkojen ja ruuan välillä ei toimi. Itse parkkipaikka-asiasta olen Osmon kanssa samoilla linjoilla.
“ei varsinkaan kovatuloisten ole järkevää venttailla jotain busseja”
Mitä enemmän porukkaa menee bussilla eikä omalla autolla, sitä enemmän jää tilaa niille, joiden täytyy/kannattaa ajaa omalla autolla. Win-win.
“Toisaalta, en usko että ihmiset kokevat jotain “tiivistettyä” asuinaluetta parannukseksi.”
Uudet asukkaat ovat nekin ihmisiä.
“Miten Osmo selittää nämä amerikkalaiset kaupungit?”
Ne on sellaiseksi kaavoitettu. Ei sinne ole saanut rakentaa mitään muuta.
Muutosta kyllä yritetään esim. Bostonin seudun julkisen liikenteen alueella:
https://mbtacommunities.bostonindicators.org/in-the-zone-despite-challenges-dozens-of-plans-are-passing-at-spring-town-meetings/
Mutta niin kauan kuin kerrostalot ja tiivis rakentaminen on kielletty, niitä ei ole.
Niin kuin Ivan Ivanovits sanoi Pravdaa lukiessaan: kirottu Amerikka, meidän venäläisten ei olisi koskaan pitänyt löytää sitä.
Jospa voitaisiin kokeilla niin Että 20 prossaa taloista olisi autottomille? Kuitenkin on niin että kaikki ei tarvitse autoa tai ei edes ei voi ajaa. Mikä siis estää? Erilaiset tarpeet voi hoitaa markkinat ja ne jotka ei kiireessä voi nakkejaan kotiin kantaa vaan tarvitsee autopaikan niin siitä saa maksaa. Nykyään tosin on halvempaa tilata kotiin eväät kuin omistaa se auto
Ja sitten nyt kun kriisit leijuu suomenkin yllä — minne ja miten helsinkiläiset evakuoidaan ja ruokitaan? Yhteisöllisyys kun on nykyään olematonta. Autoja isompi kustannus kaupungeissa on huono terveys ja mielenterveys. Mikä saisi Helsingistä onnellisen kaupungin? Väittäisin että kaupungissa on vaikeampaa olla köyhä kuin maalla koska täällä kaikki maksaa paljon. Istuminen ja makoilu kotona tappaa.
Tilastojen mukaan helsinkiläiset ovat kyllä varsin terveitä verrattuna muualla asuviin.
kyllä ainakin meillä viikon elintarvikkeet sun muut välttämättömät kahdelle henkilölle painaa parisenkymmentä kiloo, kun kerran viikos käyn kaupassa kun mulla on kortti ja auto, vaimolla ei kumpaakaan.
vaikka halvalla ruualla ja muutenkin ruutanana elellään. Se on aika epämukavaa liikkuu tollasten kantamusten kanssa busseissa ja sit pysäkiltä himaan (600 m) muntapaukses. Siinäpähän volttailee, sehän kyl tulee kalliiksi, ja tuskin on kovin “ilmastoystävällistäkään”
Sekä K- että S‑ryhmältä voi tilata ruokaostokset kotiin. Ei tarvitse käyttää Woltia.
Itse käyn viikon ruuat pyörällä Prismasta muutaman kilometrin päästä. Tämä jopa ilman kuormapyörää tai edes peräkärryä.
Sen verran säädän että jätän oluet ja limukat ostamatta ja käyn niitä toisella kerralla jos tekee mieli.
Kuormapyörällä tuo ei edes vaadi mitään temppuilua tai mitään vaan kaikki kyllä menee kivuttomasti kerralla ja kantaa tarvii vähemmän kuin autolla, sillä pyörän saa lähemmäs ovia kuin auton.
Minä käyn lähikaupassa päivittäin, koska pidän tuoreesta leivästä ja tuoreista vihanneksista. Lähikauppoja on 400 metrin säteellä neljä, joten on varaa valita. Elämä olisi kaikille helpompaa, jos olisimme rakentaneet tiiviitä eurooppalaisia kaupunkeja emmekä hajaantunutta amerikkalaista autokaupunkia.
Mä käyn kävellen Alepassa tai K‑kaupassa, 1000 askelta kotoa kauppaan ja takaisin. Ei tartte raahata viikon safkoja ja voi syödä tuoreita eikä viikon vanhoja.
Olen aina valinnut asuntoni siten, että kauppaan on tuo 1000 askelta. Ei ole pakko muuttaa kauas kaupasta.
Ai niin, asun Roihuvuoressa.
Jospa verrattaisiin saman tuloluokan ihmisiä? Helsingissä rikkaat kyllä voi hyvin? Maalla taas lähes kaikki on köyhiä.
Kiinnostavaa olisi se että millä ehdoilla ja mille osuudelle helsinkiläisiä voisi toiveutopiassa sallia autoilun? Esim onko rikkaus syy vai pitääkö olla muitakin perusteita?
Toisaalta jos parkkipaikoissa olisi 10 x kiinteistövero joka panostetaan julkisella kulkemisen tukiin? Espoolaisten autot verolle
Miten kaupungissasi kuljetetaan ihmiset ja jätteet ja tavarat
Minä en osta tuota väitttä että maalla lähes kaikki ovat köyhiä. Osa on, osa ei. Maalla asuu paljon yrittäjiä, suurmaanomistajia ja johtavia virkamiehiä joilla on millä mällätä. Minä tunnen yhden maalaispankinjohtajan joka tienaa enemmän kuin pääministeri. Ja autoja on pihassa monta. Osa heistä ehkä käyvät töissä kaupungissa mutta joka tapauksessa asuvat maalla.
Kiitos Osmo tästä loistavasta kirjoitussarjasta! Todella kattavasti ja viisaasti olet käsitellyt kaupunkitaloustieteen asioita. Toistoa ja päällekkäisyyttä kirjoituksissa on jonkun verran mutta tällaisessa rakenteessa ei haittaa.
Toivottavasti moni päättäjä lukee.
Kauppalehdessä tänään:
“Kallein autopaikka maksaa Helsingissä jo 200 000 euroa: Paikoin ”huutava pula”
Kiinteistövälittäjä neuvoo ostamaan asunnon mukana autopaikan, jos sen saa. Paikkojen hinnat ja kysyntä ovat kehittyneet vakaammin kuin asuntojen, mutta sijoituksena se ei ole suosittu. Hinnan ratkaisee sijainti, sijainti ja mikrosijainti.”
Muutama kommentti yleisemmällä tasolla, jos tästä on tarkoitus tehdä kirja.
Ensinnäkin kiitos jo tässä vaiheessa, että tekstit välttävät kirjoittajan monen puoluetoverin yksisilmäiset näkemykset tyyliin autoilu paha, joukkoliikenne hyvä.
Nykyisellään teksti vaikuttaa kuitenkin LLM-koneen tuotokselta. Siitä puuttuu rakennetta ja abstraktiotaso heilahtelee.
Kirjaa varten kannattaisi tehdä sama kuin tieteellisessä artikkelissa eli miettiä muutama pääkysymys, joihin haetaan vastausta. Tyypillisesti tällaiset kysymykset alkavat sanalla Miksi? Näihin kannattaa sitten kehittää hypoteesi vastauksesta, jonka pätevyyteen sitten pääosa luvuista hakee valaistusta.
Kun katsoo kommentteja versus alkuperäinen teksti, niin kommenteista nousee yksi avainkysymys, jota alkuperäinen teksti ei juurikaan ota kantaa: Miksi liikkumisvälineeksi valitaan auto–myös tapauksissa, joissa sen käytöstä ei synny juurikaan ajan eikä marginaalikustannusten säästöä? Tähän kommenteissa on esitetty ainakin kaksi vastausta: auto tarjoaa turvallisen tilan ja autossa ei menetä vapauttaan ja päätäntävaltaansa. Luonnollinen jatkokysymys ja lisäluvun aihe on sitten, mitä joukkoliikenne voi tehdä helpottaakseen näitä ongelmiaan.
Toinen avainkysymys on sellainen, jota kirjoittaja on mielestäni jo käsitellyt ansiokaasti, mutta ei riittävän eksplisiittisesti on Miten joukkoliikenne saadaan toimimaan asiakaslähtöisesti ja tuottamaan asiakaspalvelua parantavia innovaatioita? Tässä asiakas tarkoittaa palvelun käyttäjää. Perusongelmahan on koko logistiikka-alaa koskeva epäsuoran asiakassuhteen ongelma eli palvelun loppuasiakkaalle tuottavan tahon todellinen markkinoinnin teorian mukainen asiakas on joku muu. Joukkoliikenteen tapauksessa rahat tulevat ja palvelun tilaa HSL. Kirjoittaja on mielestäni oivaltanut oleellisen: palvelu ei parane lisäämällä tukiaisia, vaan tekemällä asiakassuhteesta suora. Bussikuski tietää, että kyytiin nousija on hänen tililleen rahat tuova asiakas.