47. Autopaikat ovat paljon metroa suurempi investointi

35 vastausta artikkeliin “47. Autopaikat ovat paljon metroa suurempi investointi”

1. Yksinään tai läheis­ten kanssa tapah­tu­vaa, seinien suo­jaa­maa liikku­mista voidaan pitää peru­soikeutena län­si­mais­sa. Nykyisel­lään sitä kut­su­taan autoiluksi. 

   Teknolo­gia harp­paa sel­l­aista vauh­tia, että nykyisen kaltainen autoilu tulee vähen­emään kahdessa vuosikymme­nessä. Se vähen­tää myös parkkipaikko­jen tarvet­ta merkittävästi. 

   Tilalle tule­vat lähili­iken­teeseen itsea­ja­vat tak­sit ja keski­matkoil­la, n. 30 km alka­en — tulee sähköiset lento­lait­teet jot­ka pystyvät nouse­maan ja laske­maan pysty­suo­raan. Kumpikaan ei tarvitse parkkipaikko­ja samal­la taval­la mitä nykyau­toilu. Samal­la vähe­nee mm. moot­toritei­den tarve. Tyhjänä aja­vat bus­sit pois­tu­vat jne.

   Vastaa

   1. Nuo sähköiset lento­lait­taat. Jos niil­lä on tarkoi­tus olla merk­i­tys­tä liiken­teessä, niitä tarvi­taan aika mon­ta. Jos ruuh­ka-aikana Pääka­supunkiseudul­la olisi ilmas­sa vasikka­pa 200 000 lento­laitet­ta, miten ne vält­täi­sivät tör­määmästä toisiiinsa.

      Vastaa

      1. Ei tarvi­ta niin paljoa. Arvioisin, että 1 laite tuo aamul­la yhteen­sä ainakin kymme­nen ihmistä. Nopeuten­sa ansios­ta se ehtii tekemään mon­ta 30 km edestakaista matkaa. Ja ilmas­sa on kyl­lä tilaa.

      2. Sama kos­kee näitä söpöjä kaup­paro­bot­te­ja. Niil­lä ei ole volyymien määrän vuok­si mitään merk­i­tys­tä. Enkä halu­aisi elää sel­l­aises­sa dystopi­as­sa, jos­sa niitä kulk­isi kaupungilla tuhansittain.

   2. Teknolo­gian kehi­tys on sen ver­ran arvaam­a­ton­ta, että en jäisi noi­ta lento­lait­tei­den varaan tekemään ratkaisu­ja. Itsea­jav­ista autoista on jo aika toimivia pro­to­tyyppe­jä ole­mas­sa, joten niiden saamiseen paris­sa vuosikymme­nessä min­ul­la on enem­män luottoa.

      Muis­taak­seni innokkaim­mat arvioi­vat, että lentäviä auto­ja saataisi­in jo vuodek­si 2000. Vielä eivät kuitenkaan ole tulleet.

      Vastaa

      1. New Yorkissa aloite­taan ensi vuonna:
         https://www.youtube.com/watch?v=QPCn_RC1AUQ

         Sen ver­ran kallista kuitenkin että jokapo­jan matkustelua tämä ei vielä ole. Rob­o­t­ak­si käy kaikille vaik­ka onkin hitaampi.

      2. Vas­tauk­se­na Jori A. Puskalle:

         Hienoa, että tuo­ta teknolo­giaa kehitetään. Toiv­ot­tavasti saa­vat sen toimimaan.

         Olen eniten huolis­sani siitä, mihin tuol­la lait­teel­la voi laskeu­tua. Tuo vide­ol­la näkyvä laskeu­tu­misalus­ta vie aika paljon tilaa, joten niitä ei ihan joka kadunkul­maan voi lait­taa. Jos ajatel­laan tilan­net­ta, jos­sa tavalli­nen ihmi­nen tek­isi työ­matkansa tuol­laisel­la, täy­ty­isi laskeu­tu­misalus­taka­p­a­siteet­tia olla melkoisesti.

         Työ­matkali­iken­net­tä varten tuskin voidaan tehdä lennon­jo­htoa kuten lento­ken­til­lä, joten pitäisi myös laa­tia jokin muu sys­tee­mi laskeu­tu­mis­ten ja nousu­jen ohjaamiseen. Jos tätä ei saa­da toim­i­maan järkevästi, voi käy­dä niin, että pul­lonkaula syn­tyy laskeu­tu­misalustalle, ja ruuhkat siir­tyvät ilmaan laskeu­tu­misalus­to­jen läheisyyteen.

      3. Lisätään vielä, että tuo­ta laitet­ta main­os­te­taan lentävänä taksi­na, eli sitä lentää var­maankin fir­man palkkalis­toil­la ole­va kul­jet­ta­ja. Luul­tavasti se olisi siis samas­sa hin­talu­okas­sa tak­sien kanssa, vaik­ka itse teknolo­gia saataisi­inkin hyvin edullisek­si. Kovin mata­la­palkkaiselle se ei siis sovel­tu­isi jokapäiväiseen käyttöön.

   3. Peru­soikeutena? No eipä sitä kukaan ole kieltämässä. Lentävät väli­neet vaa­ti­vat lennon­jo­hdon ja riit­tävästi ilmati­laa. Sekä tietysti lentolu­pakir­jan. Kun kaupungis­sa halu­taan autoil­la hyvin lyhy­itäkin matko­ja, tarkoit­taa tämä sitä että keskus­tas­sa tulee ole­maan pulaa ilmatilasta.

      Vastaa

      1. Nämä lento­tak­sit on kyl­lä suun­nitel­tu niin että ne lentävät ilman pilot­tia autonomis­es­ti. Tämähän ei sinän­sä ole mitään ihmeel­listä, taval­liset lentokoneet lentävät autopi­lotil­la jatku­vasti. Suurin vaara nykyään onkin se että ihmispi­lot­ti alkaa veivaa­maan sauvo­ja itse.

         Ilmati­laa riit­tää myös kos­ka lento­tak­sit laite­taan lentämään use­al­la eri lento­ta­sol­la kuten lentokoneetkin. Maali­iken­teel­lä on vain yksi taso mut­ta lentoli­iken­teel­lä niitä on kym­meniä joten väl­i­tyskyky ilmas­sa on aivan toista luokkaa.

         Lisäli­iken­net­tä tulee sit­ten siitä että tavarakul­je­tuk­set siir­tyvät droonien avul­la tehtäväk­si. Tämähän olisi todel­lisu­ut­ta jo tänä päivänä jos vain kaupunkien infra sen sallisi.

2. Autolähiöistä ja parkkipaikkanormeista saa syyt­tää 1960–80 luvul­la TKK:ssa opet­tanei­ta liiken­netekni­ikan, yhdyskun­tatekni­ikan ja arkkite­htu­urin professoreita.

   Mitä lento­lait­teisi­in tulee niin jopa Tapi­o­laan suun­nitelti­in 1960-luvul­la naa­ma vaka­vana parkkipaikko­ja yksi­ty­isille helikoptereille.

   Vastaa

3. No, hait­taako ne joten kun be parkkipaikat? Jos ei ole kyse kaupun­gin rahoista.

   Parkki­laitok­set ei saa vuokra­ta läh­eskään aina yri­tyk­sille parkkipaikkaa. Mekin jätet­ti­in Hekan tila vuokraa­mat­ta kos­ka 0 parkkipaikkaa. Esit­telijä sanoi että tossa on joutomaa­ta kai siihen voi jät­tää. Meil­lä siis 75 henkeä olisi tarvin­nut 3 parkkipaikkaa. No men­ti­in Vantaalle

   Vastaa

   1. “No, hait­taako ne joten kun be parkkipaikat? Jos ei ole kyse kaupun­gin rahoista.”

      Kyse on kaupun­gin rahoista. Helsingis­sä kaupun­ki omis­taa maan. Kaupun­ki (=veron­mak­sa­jat) myy tai vuokraa ton­tit ja saa enem­män rahaa niistä, jos gryn­der­iä ei pakote­ta rak­en­ta­maan kan­nat­ta­mat­to­mia parkkipaikko­ja. Veron­mak­sa­jat siis viimekädessä mak­sa­vat pysäköin­nin (raken­nuskus­tan­nusten ja markki­nahin­nan välisen osan).

      Muitakin hait­to­ja on:
      — heiken­tää kaupunkiym­päristöä (esim pihakan­sil­la ei kas­va puita)
      — vähen­tää asun­to­tuotan­toa ja sitä kaut­ta nos­taa asun­to­jen hintoja
      — “ylimääräiset” autot kiusaa­vat mui­ta autoil­i­joi­ta ruuhkaut­ta­mal­la teitä

      Vastaa

4. Min­ua ihme­tyt­tää Osmon jutut autopaikoista. Taloudel­lises­sa mielessä lienevät oikein. Epäilen kuitenkin, että kun ote­taan inhimil­lisem­pi ote niin tilanne on toinen.
   Suo­mi on muut­tunut muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä maat­alousy­hteiskun­nas­ta kaupunkikeskeisek­si. Use­at ovat joutuneet jät­tämään kotiseu­tun­sa. Sinne jää kuitenkin paljon muut­ta­jien lähipi­ir­iä. Ja tyhjää asuin­ti­laa. On luon­nol­lista, että kaupunki­in muut­tanut vierailee lähipi­irin­sä luona maal­la. Autoa tarvi­taan, kun usein nämä maal­ta­muut­ta­neet ovat nuo­ria ja lap­si­akin on.
   Minus­ta inhimil­liseltä kan­til­ta kat­sot­tuna autopaikat ovat tärkeämpi sijoi­tus kuin metro. Metroa tarvit­se­vat yri­tyk­set, että työn­tek­i­jät pää­sevät töi­hin. Autopaikko­ja tarvit­se­vat yksi­tyiset ihmiset.

   Vastaa

   1. Inhimil­lis­es­ti ottaen autopaikko­ja on var­masti riit­tävästi Helsingis­sä. Autopaikko­ja tarvit­se­vat löytävät halutes­saan var­masti asun­non ja autopaikan. Ja heille ketkä autopaikkaa ei tarvitse voisi lisätä mah­dol­lisuuk­sia rak­en­taa asuin­talo­ja ilman niihin koplat­tavia autopaikko­ja, taik­ka rajal­lis­ten paikko­jen jaos­sa tehdä jako huu­tokau­pal­la taik­ka mak­su­ja korot­ta­mal­la kunnes kipu­ra­ja tulee vastaan.

      Vastaa

   2. Eiköhän Osmon point­ti ole, että autopaikko­ja raken­netaan tarpeet­toman paljon. Parin viikon välein Helsin­gin keskus­tas­sa autol­la käyvänä olen samaa mieltä. Kalli­olu­olis­sa on aina tilaa ja keskus­tas­sa kaik­ki kohteet ovat lyhyen matkan päässä jostakin luolasta.

      Pysäköin­nin hin­ta on sit­ten toinen jut­tu. Kun mak­san parin viikon välein muu­ta­mas­ta tun­nista, hin­nal­la ei ole todel­lisu­udessa merk­i­tys­tä. Sen sijaan Helsingis­sä asu­vat lapseni valit­ta­vat pysäköin­nin hin­nas­ta. Jos heil­lä on auto lainas­sa, he palaut­ta­vat sen hyvin mielel­lään kehyskun­taan heti tarpeen päätyttyä.

      Vastaa

   3. Mik­si lähipi­irin­sä luona maal­la vierail­e­vat tarvit­sisi omaa autoa? Useim­mis­sa tapauk­sis­sa he voivat men­nä bus­sil­la tai junal­la paikkakun­nalle ja joku lähipi­iristä voi sit­ten hakea autol­laan hei­dät kotiinsa.

      Lisäk­si täy­tyy huomioi­da, että myös asun­to­ja tarvit­se­vat yksi­tyiset ihmiset. Autopaikat vievät tilaa asun­noil­ta. Ne, jot­ka autopaikko­ja tarvit­se­vat, voivat mak­saa niistä ilman kaavoit­ta­jan apua.

      Vastaa

      1. Ei se ole niin help­poa aina. Nuore­na autot­tomana kun matkustin bus­sil­la sil­loisen tyt­töys­tävän, nykyisen vai­moni, van­hempi­en luokse itäiselle Uudelle­maalle, piti kulkea hitaal­la vakiovuorol­la kos­ka he eivät suos­tuneet tul­la hake­maan läheis­es­tä kaupungista jos­sa pikavuoro olisi pysähtynyt. Sama jut­tu hei­dän kesämökkin­sä kanssa, lähin rautatiease­ma oli Mikke­li mut­ta kun jäin junas­ta pois kesti yli tun­nin kunnes he viit­sivät tul­la pitkin ham­pain hake­maan. Oli lop­ul­ta pakko han­kkia auto. Appiukko on sodan ajan sukupolvea jolle oma auto merk­it­see edis­tys­tä kun taas julkiset ovat suos­ta, ja hän halusi täl­lä taval­la kaupunki­laisvävye­hdokkaalle näyt­tää mis­tä kana kusee. Oman auton pitämi­nen ei ole min­ul­la ollut parkkipaikko­jen suh­teen ongel­ma kos­ka en ole koskaan asunut kan­takaupungis­sa. Toki sit­ten kun muu­timme yhteen asumaan niin tois­es­ta autos­ta piti luop­ua kun sille ei ollut paikkaa taloy­htiön parkkipaikalla, ja se kävi muutenkin turhaksi.
         Tämä tari­na olkoot esimerk­ki mil­laisi­in tilanteisi­in voi joutua jos han­kkii puoli­son jon­ka van­hem­mat ovat aito­ja lan­de­paukku­ja jot­ka eivät halua jous­taa periaatteistaan.

      2. Ossille huo­maut­taisin, että minä tarkoi­tan vierailul­la use­am­man päivän visiittiä.
         Min­ul­la on kyl­lä koke­mus­ta asi­as­ta. Se tavaramäärä, mitä lap­siper­he tarvit­see mukaansa, on melkeim­pä järjetön.
         Sanois­in, että bus­si­matkoina hoidet­tuna nuo vierailut maal­la supis­tu­isi­vat min­imi­in, pari ker­taa vuodessa ja silleen.

      3. Auton voi tarvit­taes­sa myös vuokra­ta. Joka tapauk­ses­sa, mitkään taloudel­liset seikat eivät ole sen vähem­män inhimil­lisiä kuin per­heen luona vierailu maaseudul­la. Suun­nilleen kaik­ki mikä mak­saa, on jonkin­lainen uhraus joltakul­ta ihmiseltä, sil­lä muuten siitä ei tarvit­sisi mak­saa kovin paljoa. Vas­taavasti, suun­nilleen kaik­ki, mis­tä olla valmi­ita mak­samaan, on jollekin ihmiselle arvokas­ta, sil­lä muuten siitä ei kukaan olisi valmis mak­samaan. Per­heen luona vierailu ei ole mikään erikoistapaus. Jos autoa tarvit­see sitä (tai jotain muu­ta tarkoi­tus­ta) varten, niin sit­ten pitää olla valmis myös auton säi­lyt­tämis­es­tä mak­samaan markki­nahin­taa eikä pyytää kaavoit­ta­jaa pakot­ta­maan sen hin­taa alas. Sil­lä, että päivit­täi­nen työ­mat­ka sujuu hel­posti esim metrol­la on suuri inhimilli­nen merk­i­tys mon­elle. Sik­si en pidä noi­ta autopaikko­ja inhimil­liseltä kannal­ta metroa tärkeämpänä.

      4. R.Silfverberg
         ” hän halusi täl­lä taval­la kaupunki­laisvävye­hdokkaalle näyt­tää mis­tä kana kusee.”

         Mui­s­tat kai nämä tapah­tu­mat joka ker­ta, kun he pyytävät apua?

         Omat van­hempani eivät koskaan aut­ta­neet mm. las­ten­hoi­dos­sa. Kun he iän takia nyt tarvit­se­vat apua ja seu­raa, niin suh­teel­lisen hil­jaista on.

5. Yksi esimerk­ki muu­tok­ses­ta: Tapi­olan remont­ti metron saa­pumisen myötä, jos­sa mm. Ain­oan ostoskeskus raken­net­ti­in. Aikaisem­man ‘keskus­ta-alueen’ reunal­la ja myös parkkiken­tän kaisto­jen väleis­sä oli vaahter­arive­jä, jot­ka osaltaan loi­vat Tapi­olan tun­nel­maa puistokaupunkina.

   Remon­tin yhtey­dessä vaahter­at kaadet­ti­in, eikä uusia ole istutet­tu, ilmeis­es­ti sik­si että vaahteroiden juurille ei ole tilaa nyt kun van­han parkkiken­tän alle on raken­net­tu pysäköin­ti­laitos. Erään­lainen maan alle hau­dat­tu pysäköin­ti­ta­lo, jon­ka ylim­män betonikan­nen pääl­lä ei ilmeis­es­ti ole riit­tävästi humusta.

   En ota kan­taa onko muu­tos hyvä vai huono; esimerkik­si metron tulo vaatii joka tapuk­ses­sa tiivistä asum­ista ympärilleen. Mut­ta tosi­a­sia on että seu­tu on ankeu­tunut entis­es­tä, eikä Tapi­o­las­sa enää näy ulko­maisia arkkite­hte­jä joi­ta ennen aina ilmestyi bus­si­lastill­i­nen ker­ral­laan kameroi­neen tutus­tu­maan paikkaan. Lasikahvi­lalle vara­tus­sa raken­nuk­ses­sa eivät ole enää kahvi­lan­pitäjät pär­jän­neet; paah­ta­van kuuma betoni­tasanko ei enää pär­jää aikaisem­malle vaahteroiden var­josta­malle teras­sille, vaan asi­akkaat ovat siir­tyneet Ain­oan sisätiloihin.

   En tiedä onko muu­tos ollut väistämätön osa kaupun­gin kehi­tys­tä, mut­ta tuon­pa sen yht­enä rikkana tämän kaupunkisu­un­nit­teluketjun rokkaan.

   Vastaa

   1. Lisää rikko­ja tähän rokkaan ja kom­ment­te­ja Mikolle: Minus­ta Tapi­olan keskus­ta on kyl­lä kehit­tynyt parem­paan suun­taan: Ankea parkkikkent­tä (Ain­oan itäpuolel­la siis), jos­sa aikaisem­min lähin­nä park­keer­atut autot naut­ti­vat vaahteroiden var­jos­ta, on muut­tunut viher‑, ja tapah­tu­ma-alueek­si ja “paah­ta­va betoni­tasanko” on oikein kivan läm­min jo aikaisin kevääl­lä ja myöhään syksyl­lä. Ei meil­lä kovin mon­taa paivää ole “paahteista”, sil­loin voi hakeu­tua sinne sisäkahviloi­hin tai ympäristön niity­ille joista sitä var­joa kyl­lä löy­tyy. Ja istu­tus­laatikoil­la yms. saadaan kyl­lä melko isokokois­takin vihreää sinne tasan­goillekin, laatikot ovat myös hel­posti siir­ret­tävis­sä ja hyvin muun­neltavis­sa vuo­de­naiko­jen mukaan.

      Vastaa

6. Mauno Koivis­to myös ajat­teli että lähiöt (joi­ta pankkin­sa rahoit­ti) ovat hal­val­la raken­net­tu väli­aikaisratkaisu joka hoituu itses­tään kun ne pure­taan teknisen käyt­töiän tul­tua umpeen noin 40 vuo­den päästä. Näin ei käynyt vaan väljän kaavoituk­sen ja hajaute­tun omis­tuk­sen hai­tat ovat yhä seuranamme.

   Vastaa

7. Alueel­la ole­va pysäköin­ti­ta­lo on mon­es­sa mielessä hyvin eri­lainen kuin asuin­talon alla ole­va pysäköin­tilu­o­la tai edes pihal­la ole­va autopaik­ka. Kulkem­i­nen esim. ostosten kanssa tai sort­ti­ase­malle tavaraa vietäessä on merkit­tävästi han­kalam­paa, ja työ­matkoi­hin kuluu enem­män aikaa pait­si sen pienen lisäkäve­lyn takia, myös sen takia että ruuh­ka-aikoina pysäköin­ti­talon sisään- ja ulosajoväylät ruuhkau­tu­vat paljon nopeam­min, ja eri­tyis­es­ti pysäköin­ti­talon yläk­er­roksista (tai ison hallin alak­er­roksista) ulosajo kestää pidem­pään. Myös tur­vat­to­muu­den tunne voi tul­la helpom­min parkki­talos­sa, vaik­ka kyseessä ei olisikaan Myyr­mäen ase­man tyy­li­nen “piri­park­ki”.

   Sik­si pysäköin­tipaikan arvo asun­non yhtey­dessä ei ole sama, kuin pysäköin­tipaikan arvo autohallissa.

   Vastaa

   1. Hyvä kir­joi­tus. Tämä on yksi peruste lisää sille, mik­si autopaikko­jen määrää tai niiden sijain­tia ei tulisi säädel­lä kaaval­la. Myös paikko­jen laadul­la on merk­i­tys­tä ja se näkyy hinnassa.

      Raken­nut­ta­ja päät­täköön onko fik­suin­ta tehdä (omil­la rahoil­la toki) iso kalli­olu­o­la, parkki­ta­lo, pieni kel­lar­i­hal­li vai muu­ta­ma kadunvarsipaikka.

      Vastaa

   2. Markki­nat voinevat hoitaa tuonkin.

      Vastaa

8. Mitä ne hai­tat on ? Siel­lä lähiöis­sä asuu se maail­man onnel­lisin kansa

   Vastaa

9. Sen parem­paa kasvu­paikkaa lap­sille ei ollutkaan, kun 60–80 luvul­la nämä lähiöt. Kuten nyh vaik­ka Uit­ta­mo, joka sijait­see 4 kilo­metrin päässä Turun ytimestä eli Kauppatorilta.

   jooh, 70-luvul­la raken­net­tu “city” uit­ta­mo, mis­sä 6–12 vuo­ti­aana asuin. Siel­lä oli park­keer­aus jär­jestet­ty siten, että oli maan­pin­nal­la auto­hal­li, jos­sa lukit­ta­va iso liukuovi autoille. Sen hallin pääl­lä sit­ten oli kan­si­ta­so, joka myös oli autopaikoitettu.

   Tuliks parkkipaikkoi vähän liikaa? Ei hätiä mitiä, lapset pelas ja leik­ki yhden hallin-osan kan­nel­la pal­lopele­jä sekä vaikka­pa juok­si­vat kil­paa. 4‑maalia usein siel pelat­ti­in. Autoil­i­jat eivät siit­tä osas­ta yleen­sä ittelleen autopaik­ka otta­neet, peläten niiden vau­ri­oi­tu­mista. Mikäs sen koko oli, joku 20x60 metrii ehkä.

   Vastaa

10. Olen koit­tanut vuokra­ta omis­ta­maani auto­hal­li­paik­ka kan­takaupun­gin liepeil­lä uud­is­alueel­la, mut­ta ei ole kysyn­tää edes pelkil­lä korkoku­luil­la 80e/kk. Näitä on naa­pureil­lakin tyhjänä. Olisi aika äly­va­paa­ta rak­en­taa viereiselle ton­tille tule­vaan taloon myös liikaa autopaikko­ja, kos­ka sieltä pysty­isi myös kävel­lä mei­dän hal­li­in 20 metriä kadun yli vuokrapaikalle.

    Toisaal­ta itsekin ostin paikan, kos­ka se pitää vielä nykyään olla jos aikoo myy­dä asun­non hyvään hin­taan — osta­jat usein kun vaa­ti­vat oman autopaikan eikä epä­var­ma vuokra­paik­ka käy.

    Vastaa

11. Pari kom­ment­tia:

    Täl­lai­sis­sa suo­ma­laisen kokoi­sis­sa kaupungeis­sa on tuskin mah­dol­lista tehdä sel­l­aista kaupunki­raken­net­ta, jos­sa kaik­ki työ­mat­ka- ja asioin­tili­ikenne olisi tehtävis­sä julk­isil­la kulkuneu­voil­la. Sikäli velvoite rak­en­taa parkkipaikko­ja voi olla tulkit­tavis­sa saman­laisek­si haitallis­ten ulkois­vaiku­tusten vält­tämisek­si kuin muuhunkin liiken­n­ev­erkkoon varat­ta­va tila. Tai mik­si ei?

    Täy­den­nys­rak­en­tamisen han­kkeis­sa pysäköin­tipaikko­jen määrän vaa­timus saat­taa tul­la maan omis­taval­ta yksi­tyiseltä as oy:ltä, joka halu­aa säi­lyt­tää autopaikko­jen määrän. Hin­ta tulee uusien asukkaiden maksettavaksi.

    Vastaa

    1. Mitä haitallista ulkois­vaiku­tus­ta pysäköin­tipaikko­jen rak­en­tamis­pakol­la mielestäsi tor­ju­taan? Itse keksin ain­oas­taan väärin­pysäköin­nin, mut­ta sen tor­ju­miseen on myös paljon parem­min kohden­tu­va ja tehokkaampi keino, eli pysäköin­nin­valvon­ta ja pysäköintivirhemaksu.

       Pysäköin­nistä ei ole ulkoishyö­tyä, vaan pysäköin­nistä saata­va hyö­ty kohdis­tuu kokon­aan siihen auton halti­jaan itseen­sä. Pysäköidys­tä autos­ta ei ole kenellekään ulkop­uoliselle minkään­laista hyö­tyä, ain­oas­taan haittaa.

       Vastaa

12. Jos Man­ner­heim­intie raken­netaan umpeen kolmekym­men­täk­er­roksisia tor­ni­talo­ja, ton­teista saataval­la rahal­la raken­net­taisi­in kevyesti moot­tori­tie talo­jen alle.
    – Maise­makaan ei pilaan­nu, kos­ka se on pilat­tu jo muutenkin.

    Vastaa

    1. Mik­si tehdä moot­tori­ti­etä, kun sitä ei mihinkään tarvi­ta. Man­ner­heim­intie on ollu läh­es sul­jet­tu jo pari vuot­ta, eikä kaupun­ki ole tuhoutunut. Päin­vas­toin, asukkaana on mukavaa kun liiken­net­tä on vähem­män. Jatkos­sakin kak­si kaistaa voisi riit­tää, kun­han ratikat taas pää­sevät kulke­maan. Ja tämä “pilat­tu maise­ma” on Helsin­gin halut­tavimpia asuinpaikkoja.
       t. Manskulainen

       Vastaa

13. Man­skul­la on varaa pitâä siirtolapuutarhamökkejä
    Ne ei taas­tusti mak­sa oikeaa vuokraa
    Ne ton­tit korkeille taloille

    Vastaa