Menestyvässä kaupungissa on suvaitsevainen ilmapiiri ja kukoistava kulttuuri

30 vastausta artikkeliin “Menestyvässä kaupungissa on suvaitsevainen ilmapiiri ja kukoistava kulttuuri”

1. Onko Ruot­si tut­tu maa, jos on, tiedätkö mitä siel­lä on tapah­tunut kun tuo­ta aja­tus­tasi on toteutet­tu. Mieti sen jäl­keen tuo­ta “rikkaut­ta” jol­la Suo­mi islamisoidaan ja mitä se aiheut­taa pitkin euroop­paa. Se on hieno asua alueel­la mis­sä ei itse joudu näkemään teko­jen­sa seu­rauk­sia vaan sen näkee ja kär­sii nor­maalit kansalaiset, lapset, naiset, van­huk­set ja suo­ma­liset miehetkin.

   Vastaa

   1. Nyt jotenkin kään­net­ty tämä nurin. En sanoisi kuvaa­maasi ilmapi­ir­iä suvait­se­vak­si vaan hyvinkin maskuli­i­nis-uskon­nol­lis-kon­ser­vati­ivisek­si. Joka ei suinkaan ollut se mitä Soin­in­vaara kir­joituk­ses­saan tavoitteli.

      Vastaa

2. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Tam­pereel­lakin on siis yhä mah­dol­lisuuten­sa, vaik­ka oop­per­aa ei olekaan.”

   On Tam­pereel­la Tam­pereen ooppera:
   https://www.tampere-talo.fi/tampereenooppera/ , joka toimii Tam­pere-talos­sa. Täl­lä kaudel­la se esit­tää kolme teosta, joista ensim­mäisenä oli Beethovenin Fide­lio syksyl­lä, ja seu­raa­vana on Viimeiset kiusauk­set tule­vana tal­ve­na, ja Verdiä on luvas­sa vielä lop­pukeväästä. Omaa oop­per­at­aloa Tam­pereen oop­per­al­la ei ole, vaan esi­tyk­set ovat Tam­pere-talos­sa isol­la laval­la. Vak­i­henkilökun­taakin taitaa olla lähin­nä kuoron­jo­hta­ja ja tuotan­non väki. Laula­jat val­i­taan pro­duk­tioit­tain. Tam­pereel­la on ollut pyrkimyk­siä laa­jen­taa oop­per­a­toim­intaa, mut­ta val­tio ei ole val­tion­avus­tushake­muk­si­in toimin­nan laa­jen­tamis­es­ta rahaa myön­tänyt, vaan laa­jen­tamista on kaiketi tehty pelkäl­lä paikallisel­la rahoituk­sel­la: https://yle.fi/a/74–20121651

   Vastaa

   1. Pitikin juuri kysyä tarkoit­taako O oop­per­at­aloa vai itse oop­per­aa? Bayreuthan on ilmeinen sak­salainen menestystarina

      Vastaa

      1. Min­ulle ei ole tuo­ta lehtiar­tikke­lia enää, mut­ta ole­ta, että se tarkoit­ti oopperataloa.

      2. Tuo vuon­na 2011, eli ei siis ihan “muu­ta­ma vuosi sit­ten”, julka­istu jut­tu löy­tyi googlaa­mal­la, ja löy­tyy tästä (ennen mak­sumuurin taakse katoamis­taan ark­istoitu­na): https://tinyurl.com/oopperatutkimus

         Siinä selostet­tu, Sak­san Ifo-insti­tuutis­sa tehty tutkimus taas löy­tyy tästä: https://ideas.repec.org/p/ces/ifowps/_88.html

         Se rajoit­tui pelkästään Sak­saan, pelkästään ennen teol­lista val­lanku­mous­ta perustet­tui­hin oop­per­oi­hin (Wag­ner­in 1870-luvul­la perus­ta­ma Bayreuthin oop­pera ei siis ole mukana), ja nimeno­maan oop­per­an vaiku­tuk­sen tutkimiseen jo alus­ta alka­en proxy-muut­tu­jak­si kult­tuurimyön­teisyy­delle tulkit­tuna. Ei siis niin, että oop­pera olisi nous­sut aineis­tos­ta esi­in mon­en eri muut­tu­jan joukos­ta. Ehdot­tomasti kiin­nos­ta­va tutkimus kyl­lä tästä huolimatta.

      3. Tuo vuo­den 2011 artikke­li ei ole se, jon­ka olin lukenut. Luin sen aikanaan Aal­toyliopis­ton talousti­eteen laitok­sel­la, enkä ollut siel­lä vielä vuon­na 2011. Voi silt5i perus­tua samaan tutkimukseen.

3. “Toivon, että salin oikeal­la puolel­la ollaan valmi­ita vahvis­ta­maan kaupun­gin tulopo­h­jaa nos­ta­mal­la vero­tus­ta – lähin­nä kiin­teistöveroa, kos­ka palvelui­hin nojaavalle paikallistaloudelle korkea tuloveroki­ila on myrkkyä.”

   Tämä logi­ik­ka ei min­ulle aukene. Jos mak­san satasen enem­män kiin­teistöveroa, se ei ole pois palveluista? Mut­ta jos mak­san satasen enem­män tuloveroa, se sit­ten on pois palveluista?

   Vastaa

   1. Tulovero tuot­taa veroki­ilaa, jon­ka seu­rauk­se­na esimerkik­si rav­in­to­lasyömisen hin­ta kotona syömiseen kasvaa.

      Vastaa

      1. Yhtä lail­la kiin­teistövero nos­taa rav­in­to­layri­tyk­sen vuokraa ja hin­to­ja ja rav­in­to­las­sa käyn­ti kallis­tuu jopa kaupun­gin HITAS vuokra­ton­teil­la asuville joi­ta kiin­teistöveron koro­tus ei taitaisi koskea, oliko­han tämä se Osmon aja­tus mik­si nimeno­maan kiin­teistöveroa pitäisi nostaa.

      2. Antti, pitkäl­lä aikavälil­lä kiin­teistövero ei nos­ta vuokria.

      3. Yhtä lail­la kiin­teistövero nos­taa rav­in­to­layri­tyk­sen vuokraa ja hin­to­ja ja rav­in­to­las­sa käyn­ti kallis­tuu jopa kaupun­gin HITAS vuokra­ton­teil­la asuville joi­ta kiin­teistöveron koro­tus ei taitaisi koskea, oliko­han tämä se Osmon aja­tus mik­si nimeno­maan kiin­teistöveroa pitäisi nostaa. 

         Kysymys kuka mak­saa kiin­teistöveron koro­tuk­sen ei ole lainkaan yksinker­tainen. Voihan kiin­teistön­o­mis­ta­ja nos­taa vuokraa myös ilman kiin­teistöveron nos­toa, joten mik­si se ei niin tek­isi? Ehkä kiin­teistöveron nos­to meneekin siis kiin­teistön omis­ta­jan taskusta?

   2. Sil­lä on merk­i­tysä vain siltä kannal­ta mitä kyseinen vero vaikut­taa tuot­teen tai palvelun hin­taan. Muuten ei olekaan väliä sil­lä minkälaisel­la vero­tuk­sel­la saman net­to­tu­lon saa. Palvelu­iden ja tuot­tei­den kaup­paan perus­tu­valle paikallistaloudelle myös ALV-veroki­ila on myrkkyä, ja kovaa myrkkyä onkin, ja sitähän nykyi­nen hal­li­tus nyt syöt­tää oikein rop­pakau­pal­la ALV-koro­tuk­sil­laan. Ja tulok­set alka­vat jo näkyä sekä konkurs­seina että kas­va­vana työt­tömyytenä, vaik­ka kaik­ki koro­tuk­set eivät ole vielä edes astuneet voimaan..

      Vastaa

      1. Minä ymmär­rän tuon Osmon veroki­ila väit­teen. Mut­ta kyl­lä AKK kin on oike­as­sa. Alv n nos­to kurit­taa eri­tyis­es­ti heitä, jot­ka joutu­vat käyt­tämään kaik­ki tulon­sa kulu­tus­tavaroiden ostoon. Pien­i­t­u­loiset ja lap­siper­heet tulee heti mieleen.
         Var­al­lisu­u­den kar­tut­tamiseen alv nos­tol­la ei ole vaikutusta.
         Minä olen vah­vasti sitä mieltä, että alv n nos­to ei ole hyvä asia. Jotain hyö­tyä siitä olisi, jos verokan­taa voisi muutel­la hyödyk­keen vält­tämät­tömyy­den mukaan.
         Joku sok­erivero tai ras­vavero tun­tu­isi paremmalta.

      2. ALV-koro­tus kohden­tuu eri­tyis­es­ti niille alueille, joil­la ei pysty ALVia vält­telemään. Eli eri­tyis­es­ti sisä-Suomeen ja nyt kun itära­ja on kiin­ni, myös itä-Suomeen. Aiem­min itä-Suomenkin raja-alueet vält­tivät parem­min ALV-koro­tuk­sia, kun pystyivät käymään tankkaa­mas­sa ja ostok­sia tekemässä rajan takana. Vas­taavasti vähiten ALV-koro­tus hait­taa raja-alueil­la toimivia, joil­la on vai­h­toe­htoisia tapo­ja han­kkia Suomen arvon­lisävero­tuk­sen ohikin. Näin myös moni on nyt tehnyt, kun Suomen alv on naa­puri­mai­ta korkeampi.

         Oma lukun­sa on sit­ten vielä Ahve­nan­maan valmiste- ja arvon­lisäverot­to­muus, jol­la aiheutetus­ta veronker­tymät­tömyys haitas­ta Suo­mi on mak­sanut kor­vaus­ta tietyn lasken­nal­lisen kaa­van mukaan lisää EU-jäsen­mak­sua joka vuosi EU-jäsenyy­den alus­ta läh­tien Suomen EU-jäsenyys­sopimuk­sen mukaisesti.

         Samoin oma lukun­sa ovat verkkokau­pat, joista osa mak­saa arvon­lisäveron Suomeen, ja osa lait­taa asi­akkaansa mak­samaan ne, ja sit­ten osas­sa tapauk­sista kukaan ei mak­sa vero­ja eikä tulle­ja… miljoonien paket­tien keskel­lä tul­likaan ei näitä ole aikoi­hin käytän­nössä enää pystynyt valvo­maan. Iso osa paketeista ei koskaan edes käväise tullin tilois­sa asti.

      3. Itä-Suo­mi pär­jäsi ihan hyvin ennen vuot­ta 1991 kun Neu­vos­toli­it­to hajosi ja itära­ja avau­tui “ben­sa­t­ur­is­teille”. Oli iso­ja sel­lu- ja paperite­htai­ta , saho­ja, kai­vok­sia ja puu kävi kau­pak­si. Venäläis­ten matkail­i­joiden sijaan sak­salaiset toi­vat kovaa val­u­ut­taa maakuntiin.

      4. tu: “Oma lukun­sa on sit­ten vielä Ahve­nan­maan valmiste- ja arvonlisäverottomuus”

         Suomen ALV on kyl­lä yhtä lail­la voimas­sa Ahvenanmaalla.

4. Osmo hyvä,

   Kaipaat Helsinki­in “Men­estyvässä kaupungis­sa on suvait­se­vainen ilmapi­iri ja kukois­ta­va kulttuuri”

   Mielestäni paras resep­ti tähän on se, että kaupungis­sa toimii paljon nuo­ria stim­u­loivia yrittäjiä.

   Tässä Wolt-perus­ta­jan, Miki Kuusen haasat­telu, jos­ta saa paljon hyviä käytän­nön ideoita kukois­tavaan start-up kulttuuriin…

   https://youtu.be/KALMY-kA5vU?si=0lH3XvM220zRFBS5

   Sep­po Korp­poo, kokenut saman­taisia tilantei­ta start-up yrittäjänä…

   Vastaa

5. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na tuo­hon Helsin­gin val­tu­us­ton puheen­vuoroon jos­sa tote­sit että salin vasem­mal­la puolel­la tulisi hyväksyä, että Helsingis­sä tarvi­taan myös hyvä­tu­loisia veron­mak­sajia. Kos­ka heitä kaikkia ei kan­na­ta häätämään Espoon talout­ta vahvistamaan.

   En tiedä oletko lukenut OP-ryh­män tutkimuk­sen joka julka­isti­in eilen per­jan­taina siitä että mis­sä päin Suomen kaupungeis­sa vierask­ieliset halu­a­vat asua? Kaupun­git järjestyk­sessä oli­vat Helsin­ki, Espoo, Tam­pere ja Turku. Pääkaupunkiseudul­la 84 % vierask­ieli­sistä halu­si­vat asua Helsingis­sä, 74 % Espoos­sa ja 39% Van­taal­la. Tässä tutkimuk­ses­sa Espoon vetovoiman taustal­la on se, että joka toinen maa­han­muut­ta­ja halu­asi asua nimeno­maan esikaupungis­sa ja vain 34 % halusi Helsin­gin Keskus­tas­sa. Tähän OP:n tutkimuk­seen vas­tasi yli 2 000 Suomes­sa vak­i­tuis­es­ti asu­vaa vieraskielistä.Kyselyssä puo­let oli muut­tanut Suomeen joko oman tai puoli­son työn, työn­haun tai opiskelun takia . 

   Mitkä ovat sit­ten ne tek­i­jät mik­si esikaupunkialueet ovat halut­tu­ja asuin­paikko­ja pääkaupunkiseudul­la vierask­ielis­ten kesku­udessa? Tärkeim­mät tek­i­jät oli­vat palvelu­iden läheisyys, toimi­va joukkoli­ikenne ja asuinalueen tur­val­lisu­us. Myös omakoti­ta­lo oli yksi asumisen muo­to joka on nous­sut maa­han­muut­ta­jien kesku­udessa. Tässä tutkimuk­ses­sa tuli myös ilmi että esikaupunkialueelle muut­ta­mi­nen kas­vat­taa pääkaupunkiseudun kehyskun­tien väestön kehi­tys­tä kos­ka hyvin usein esikaupunkialueelta muute­taan Uuden­maan kehi­tyskun­ti­in eli pääkaupunkiseudun läheisyyteen.

   Miten näet kuin­ka Helsin­gin poli­it­ti­nen päätök­sen­teko ottaa huomioon esikaupunkialuei­den kehit­tämisen vierask­ielis­ten väestön näkökulmasta?

   Mitä oikein Espoo on esimerkik­si sinus­ta tehnyt ja mis­sä Helsin­gin kan­nat­taa ottaa mallia Espoos­ta siinä että vierask­ielis­ten väestön osu­us on kas­vanut Espoos­sa ja etenkin esikaupun­ki kehi­tyk­sen takia? Onko Helsin­gin esikaupun­git esimerkik­si sinus­ta aliedustet­tuina Helsin­gin kehit­tämisessä ja onko Helsin­gin keskus­tan kehit­tämi­nen taas yliedustet­tuna tässä kohtaa ?

   Vastaa

   1. Nuo ovat ihan hyviä nos­to­ja tähän keskustelu­un. Voisiko syynä olla että maa­han­muut­ta­japer­heil­lä on real­is­tisem­mat odotuk­set sen suh­teen mis­sä voi asua, ja moni­lap­sisu­us voi kanssa vaikuttaa?

      Vastaa

   2. Outoa on lukea Rahulin tiivis­telmää OP n asum­is­tutkimuk­ses­ta. Tun­tuu aivan tarkoi­tushakuiselta koko tutkimus. Mikä se tarkoi­tus siinä on ollut niin en vaivaudu tutkimaan.
      Esim täl­lainen tieto, että joukkoli­iken­teen toimivu­us oli yksi tärkeä tek­i­jä asuin­paikan valin­nas­sa. Minus­ta Helsin­gin joukkoli­ikenne ”syöt­tää” kansaa keskus­taan. Tältä kan­til­ta tun­tu­isi, että keskus­tan kehit­tämi­nen pitäisi olla aika lähel­lä ykkösprioriteetti.

      Vastaa

      1. Pent­ti A K Häkkiselle kom­ment­ti­na että suosit­te­len luke­maan se OP-ryh­män kyse­ly kokon­aisu­udessaan. Tuo joukkoli­ikenne koh­ta ei niinkään tarkoit­taa vain Helsin­gin joukkoli­iken­net­tä vaan koko pääkaupunkiseudun joukkoli­iken­net­tä . Tässä tutkimuk­ses­sa ver­rat­ti­in niitä tek­i­jöitä jot­ka vaikut­ta­vat mis­sä päin Suomen kaupungeista vierask­ieliset halu­a­vat asua ja yjsi tek­i­jä oli muun muas­sa toimi­va joukkoli­ikenne ja toinen tek­i­jä oli asuinalueen viihty­isyys ja palvelut

      2. Kehäkol­mosen sisäpuolel­la asu­vana väitän että noin oli asian lai­ta n 30 vuot­ta sit­ten mut­ta ei enää. Kyl­lä lähiöi­den välil­läkin on ihan toimi­va joukkoliikenne.

      3. Rahul kehot­taa min­ua luke­maan op ryh­män asum­is­toive kyse­lyjä. En tain­ut löytää tätä nimeno­maista kyse­lyä, mut­ta mui­ta kyse­lyjä sitäkin enemmän.
         Voisin sanoa, että taso oli tätä ” halu­taan omakoti­ta­lo Helsin­gin keskus­taan oma­l­la rantasaunal­la”. Lähde siitä nyt sit­ten kehit­tämään kaupunkisu­un­nit­telua. Varsinkin kaupunkien keskus­ta­su­un­nit­telulle antaa kovan haasteen.

      4. Selvä vähem­mistä suo­ma­lai­sista halu­aa asua suuren kaupun­gin keskus­tas­sa, mut­ta näin halu­avia on kuitenkin moninkertaisest6i siihen, kuin­ka moni mah­tuu noille alueille asumaan,

   3. Rahul Somani: “Tässä tutkimuk­ses­sa Espoon vetovoiman taustal­la on se, että joka toinen maa­han­muut­ta­ja halu­asi asua nimeno­maan esikaupungis­sa ja vain 34 % halusi Helsin­gin Keskustassa.”

      Mie­lenki­in­tois­es­ti muo­toil­tu. Nyky­i­sistä helsinkiläi­sistä vajaa viides­osa pääsee asumaan kan­takaupungis­sa, kos­ka kan­takaupunkia ei ole enem­pää. Tästä pääsee sit­ten kohtu­ullisen suo­ravi­ivais­es­ti päätelmään, että myöskään maa­han­muut­ta­jista kaik­ki halukkaat eivät pääse asumaan Helsin­gin keskus­taan, kos­ka kaikille ei riitä asun­to­ja, ellei sit­ten olete­ta, että kaikil­la maa­han­muut­ta­jil­la on pink­ka parem­mas­sa kuo­sis­sa kuin tääl­lä jo asuvil­la. Sen sijaan keskus­tan ulkop­uolelle halu­a­vat mah­tu­vat kaik­ki varsin hyvin keskus­tan ulkop­uolelle, kos­ka sitä on Helsingis­sä paljon.

      Eli sanois­in siis, että maa­han­muut­ta­jista vain joka toinen halusi asua esikaupungis­sa ja jopa kol­mannes Helsin­gin keskustassa.

      Jatkokysymys on sit­ten ihan aiheelli­nen: kuin­ka Helsin­gin poli­it­ti­nen päätök­sen­teko ottaa huomioon yhdyskun­tarak­en­teen kehit­tämisen vierask­ielis­ten väestön näkökulmasta?

      Tarvi­taan lisää kaupunkia. Toki tämän voi myös päätel­lä asun­to­jen hin­noista, ei siinä mitään kyse­ly­tutkimuk­sia tarvita.

      Vastaa

      1. Osa kan­takaupun­gin alueista ovat halut­tu­ja, osa ei. Esim Sörnäi­nen ja Helsinginkadun var­si kär­sii levottomuudesta.
         Kan­takaupunkia ei voi oikein laa­jen­taa enää sen jäl­keen kun Her­ne­saari ja Kalasa­ta­man alueet ovat valmi­it, jos ei Keskus­puis­toa ale­ta typistämään.
         Riis­tavuoren puis­toonkin kaavail­tu rak­en­t­a­mi­nen on saanut kovan tyrmäyksen.

6. Kaisaniemen puis­to
   Sen voi rak­en­taa ja rauhoit­tuisi kyl­lä. Nythän se menee hukkaan
   Ain­oa alue Helsingis­sä jonne en mielel­lään mene

   Vastaa

   1. Tuo on oikein hyvä idea. Jäähän rat­api­han toiselle puolelle vielä val­ta­va Töölönlahdenpuisto.

      Vastaa

7. Ari Turunen on kir­joit­tanut eri­no­maisen kir­jan Maail­man­his­to­ri­an kukois­tavim­mat kaupun­git, jos­sa osoit­taa lukuisin esimerkein aina Alek­san­dri­as­ta Ams­ter­dami­in ja Isfa­hanista Los Ange­le­si­in miten eri­lais­ten ihmis­ryh­mien suvait­se­vait­sem­i­nen ja sietämi­nen on syn­nyt­tänyt näis­sä kaupungeis­sa taloudel­lisen toimeli­aisu­u­den ja men­estyk­sen kauden.

   Vastaa