Puheenvuoroni Helsingin kaupunginvaltuuston budjettikokouksessa 27.11.
Arvoisa puheenjohtaja!
Koska budjetti on taputeltu ryhmien välisissä neuvotteluissa, keskityn siihen, mitä pitäisi tehdä seuraavissa budjeteissa.
Me kaikki täällä haluamme Helsingin menestyvän myös tulevina vuosina. Sitä, mikä saa kaupungit menestymään, on tutkittu paljon.
Ilmiselviä edellytyksiä ovat fyysiset asiat, kuten satama, lentokenttä ja yliopisto, mutta kaupunkitutkijat ovat yksimielisiä myös kahdesta muusta ehdosta. Ne ovat suvaitsevainen ilmapiiri ja kukoistava kulttuuri.
Kaikissa menestyvissä kaupungeissa on ollut suvaitsevainen ilmapiiri kaikkia vähemmistöjä kohtaan vieläpä niin, että jos vapaamielinen ilmapiiri ajan myötä vaihtunut konservatiiviseksi ja vähemmistöjä syrjiväksi, kaupungin menestys on samalla sammunut. Tutkimuksissa indikaattorina suvaitsevaisuudelle on ollut usein suhtautuminen sukupuolivähemmistöihin, mutta tosiasiallinen syy on vapaamielisyys ylipäänsä.
The Economistissa oli muutama vuosi sitten tutkimus siitä, mikä ennusti 1800-luvun suurten kaupunkien menestystä myöhemmin. Selkeä indikaattori menestykselle oli ooppera – ei varmaankaan niin, että itse ooppera oli se syy, vaan ooppera oli indikaattorina suhtautumiselle kulttuuriin. Tampereellakin on siis yhä mahdollisuutensa, vaikka oopperaa ei olekaan.
Nämä kumpikaan asia, kulttuurin arvostus ja suvaitsevainen ilmapiiri eivät ole nyt oikein muodissa valtiollisella tasolla, ei Yhdysvalloissa, ei Venäjällä, ei Unkarissa eikä valitettavasti myöskään Suomessa. Pelkään pahoin, että samaa on odotettavissa jatkossakin.
Mutta vaikka valtiot menetetään, toivo on kaupungeissa. Orban hallitsee Unkaria, mutta Budapest on sivistyneiden voimien käsissä. Trump voitti USA:ssa, mutta menestyvät kaupungit äänestivät toisin.
Länsimaisen sivistyksen toivo on nyt suurissa kaupungeissa. Helsingin budjetissa on ilahduttavasti toimittu valtion ankeuttamispolitiikkaa vastaan, kuten esimerkiksi vihreiden ryhmäpuheenvuorossa todettiin. Tämänhän lausunnollaan vahvisti jokin aika sitten myös perussuomalaisten pormestariehdokas. Hänhän sanoi jotain sellaista, että Helsinki pilaa perusuomalaisten saavutuksia valtakunnan politiikassa. Tästä en ole pahoillani vaan suorastaan ylpeä.
Seuraavissa Helsingin budjeteissa on varauduttava toimimaan vielä voimallisemmin valtion kulttuurivihamielistä ja vähemmistöjä sortavaa politiikkaa vastaan.
Se valitettavasti vaatii myös rahaa. On rahoitettava myös investointeja, jotta kaupunki pysyisi toimivana.
Toivon, että salin oikealla puolella ollaan valmiita vahvistamaan kaupungin tulopohjaa nostamalla verotusta – lähinnä kiinteistöveroa, koska palveluihin nojaavalle paikallistaloudelle korkea tuloverokiila on myrkkyä.
Salin vasemmalla puolella tulisi hyväksyä, että Helsingissä tarvitaan myös hyvätuloisia veronmaksajia. Heitä kaikkia ei kannata häätää Espoon taloutta vahvistamaan.
Ongelmien työntäminen tulevaisuuteen velkaantumalla ei ole järkevää.
Helsingillä on valtaisa maaomaisuus, joka jo nyt rahoittaa kaupungin budjettia merkittävästi. Voisi rahoittaa vieläkin enemmän.
Onko Ruotsi tuttu maa, jos on, tiedätkö mitä siellä on tapahtunut kun tuota ajatustasi on toteutettu. Mieti sen jälkeen tuota “rikkautta” jolla Suomi islamisoidaan ja mitä se aiheuttaa pitkin eurooppaa. Se on hieno asua alueella missä ei itse joudu näkemään tekojensa seurauksia vaan sen näkee ja kärsii normaalit kansalaiset, lapset, naiset, vanhukset ja suomaliset miehetkin.
Nyt jotenkin käännetty tämä nurin. En sanoisi kuvaamaasi ilmapiiriä suvaitsevaksi vaan hyvinkin maskuliinis-uskonnollis-konservatiiviseksi. Joka ei suinkaan ollut se mitä Soininvaara kirjoituksessaan tavoitteli.
Soininvaara kirjoitti:
“Tampereellakin on siis yhä mahdollisuutensa, vaikka oopperaa ei olekaan.”
On Tampereella Tampereen ooppera:
https://www.tampere-talo.fi/tampereenooppera/ , joka toimii Tampere-talossa. Tällä kaudella se esittää kolme teosta, joista ensimmäisenä oli Beethovenin Fidelio syksyllä, ja seuraavana on Viimeiset kiusaukset tulevana talvena, ja Verdiä on luvassa vielä loppukeväästä. Omaa oopperataloa Tampereen oopperalla ei ole, vaan esitykset ovat Tampere-talossa isolla lavalla. Vakihenkilökuntaakin taitaa olla lähinnä kuoronjohtaja ja tuotannon väki. Laulajat valitaan produktioittain. Tampereella on ollut pyrkimyksiä laajentaa oopperatoimintaa, mutta valtio ei ole valtionavustushakemuksiin toiminnan laajentamisesta rahaa myöntänyt, vaan laajentamista on kaiketi tehty pelkällä paikallisella rahoituksella: https://yle.fi/a/74–20121651
Pitikin juuri kysyä tarkoittaako O oopperataloa vai itse oopperaa? Bayreuthan on ilmeinen saksalainen menestystarina
Minulle ei ole tuota lehtiartikkelia enää, mutta oleta, että se tarkoitti oopperataloa.
Tuo vuonna 2011, eli ei siis ihan “muutama vuosi sitten”, julkaistu juttu löytyi googlaamalla, ja löytyy tästä (ennen maksumuurin taakse katoamistaan arkistoituna): https://tinyurl.com/oopperatutkimus
Siinä selostettu, Saksan Ifo-instituutissa tehty tutkimus taas löytyy tästä: https://ideas.repec.org/p/ces/ifowps/_88.html
Se rajoittui pelkästään Saksaan, pelkästään ennen teollista vallankumousta perustettuihin oopperoihin (Wagnerin 1870-luvulla perustama Bayreuthin ooppera ei siis ole mukana), ja nimenomaan oopperan vaikutuksen tutkimiseen jo alusta alkaen proxy-muuttujaksi kulttuurimyönteisyydelle tulkittuna. Ei siis niin, että ooppera olisi noussut aineistosta esiin monen eri muuttujan joukosta. Ehdottomasti kiinnostava tutkimus kyllä tästä huolimatta.
Tuo vuoden 2011 artikkeli ei ole se, jonka olin lukenut. Luin sen aikanaan Aaltoyliopiston taloustieteen laitoksella, enkä ollut siellä vielä vuonna 2011. Voi silt5i perustua samaan tutkimukseen.
“Toivon, että salin oikealla puolella ollaan valmiita vahvistamaan kaupungin tulopohjaa nostamalla verotusta – lähinnä kiinteistöveroa, koska palveluihin nojaavalle paikallistaloudelle korkea tuloverokiila on myrkkyä.”
Tämä logiikka ei minulle aukene. Jos maksan satasen enemmän kiinteistöveroa, se ei ole pois palveluista? Mutta jos maksan satasen enemmän tuloveroa, se sitten on pois palveluista?
Tulovero tuottaa verokiilaa, jonka seurauksena esimerkiksi ravintolasyömisen hinta kotona syömiseen kasvaa.
Yhtä lailla kiinteistövero nostaa ravintolayrityksen vuokraa ja hintoja ja ravintolassa käynti kallistuu jopa kaupungin HITAS vuokratonteilla asuville joita kiinteistöveron korotus ei taitaisi koskea, olikohan tämä se Osmon ajatus miksi nimenomaan kiinteistöveroa pitäisi nostaa.
Antti, pitkällä aikavälillä kiinteistövero ei nosta vuokria.
Kysymys kuka maksaa kiinteistöveron korotuksen ei ole lainkaan yksinkertainen. Voihan kiinteistönomistaja nostaa vuokraa myös ilman kiinteistöveron nostoa, joten miksi se ei niin tekisi? Ehkä kiinteistöveron nosto meneekin siis kiinteistön omistajan taskusta?
Sillä on merkitysä vain siltä kannalta mitä kyseinen vero vaikuttaa tuotteen tai palvelun hintaan. Muuten ei olekaan väliä sillä minkälaisella verotuksella saman nettotulon saa. Palveluiden ja tuotteiden kauppaan perustuvalle paikallistaloudelle myös ALV-verokiila on myrkkyä, ja kovaa myrkkyä onkin, ja sitähän nykyinen hallitus nyt syöttää oikein roppakaupalla ALV-korotuksillaan. Ja tulokset alkavat jo näkyä sekä konkursseina että kasvavana työttömyytenä, vaikka kaikki korotukset eivät ole vielä edes astuneet voimaan..
Minä ymmärrän tuon Osmon verokiila väitteen. Mutta kyllä AKK kin on oikeassa. Alv n nosto kurittaa erityisesti heitä, jotka joutuvat käyttämään kaikki tulonsa kulutustavaroiden ostoon. Pienituloiset ja lapsiperheet tulee heti mieleen.
Varallisuuden kartuttamiseen alv nostolla ei ole vaikutusta.
Minä olen vahvasti sitä mieltä, että alv n nosto ei ole hyvä asia. Jotain hyötyä siitä olisi, jos verokantaa voisi muutella hyödykkeen välttämättömyyden mukaan.
Joku sokerivero tai rasvavero tuntuisi paremmalta.
ALV-korotus kohdentuu erityisesti niille alueille, joilla ei pysty ALVia välttelemään. Eli erityisesti sisä-Suomeen ja nyt kun itäraja on kiinni, myös itä-Suomeen. Aiemmin itä-Suomenkin raja-alueet välttivät paremmin ALV-korotuksia, kun pystyivät käymään tankkaamassa ja ostoksia tekemässä rajan takana. Vastaavasti vähiten ALV-korotus haittaa raja-alueilla toimivia, joilla on vaihtoehtoisia tapoja hankkia Suomen arvonlisäverotuksen ohikin. Näin myös moni on nyt tehnyt, kun Suomen alv on naapurimaita korkeampi.
Oma lukunsa on sitten vielä Ahvenanmaan valmiste- ja arvonlisäverottomuus, jolla aiheutetusta veronkertymättömyys haitasta Suomi on maksanut korvausta tietyn laskennallisen kaavan mukaan lisää EU-jäsenmaksua joka vuosi EU-jäsenyyden alusta lähtien Suomen EU-jäsenyyssopimuksen mukaisesti.
Samoin oma lukunsa ovat verkkokaupat, joista osa maksaa arvonlisäveron Suomeen, ja osa laittaa asiakkaansa maksamaan ne, ja sitten osassa tapauksista kukaan ei maksa veroja eikä tulleja… miljoonien pakettien keskellä tullikaan ei näitä ole aikoihin käytännössä enää pystynyt valvomaan. Iso osa paketeista ei koskaan edes käväise tullin tiloissa asti.
Itä-Suomi pärjäsi ihan hyvin ennen vuotta 1991 kun Neuvostoliitto hajosi ja itäraja avautui “bensaturisteille”. Oli isoja sellu- ja paperitehtaita , sahoja, kaivoksia ja puu kävi kaupaksi. Venäläisten matkailijoiden sijaan saksalaiset toivat kovaa valuuttaa maakuntiin.
tu: “Oma lukunsa on sitten vielä Ahvenanmaan valmiste- ja arvonlisäverottomuus”
Suomen ALV on kyllä yhtä lailla voimassa Ahvenanmaalla.
Osmo hyvä,
Kaipaat Helsinkiin “Menestyvässä kaupungissa on suvaitsevainen ilmapiiri ja kukoistava kulttuuri”
Mielestäni paras resepti tähän on se, että kaupungissa toimii paljon nuoria stimuloivia yrittäjiä.
Tässä Wolt-perustajan, Miki Kuusen haasattelu, josta saa paljon hyviä käytännön ideoita kukoistavaan start-up kulttuuriin…
https://youtu.be/KALMY-kA5vU?si=0lH3XvM220zRFBS5
Seppo Korppoo, kokenut samantaisia tilanteita start-up yrittäjänä…
Soininvaaralle kommenttina tuohon Helsingin valtuuston puheenvuoroon jossa totesit että salin vasemmalla puolella tulisi hyväksyä, että Helsingissä tarvitaan myös hyvätuloisia veronmaksajia. Koska heitä kaikkia ei kannata häätämään Espoon taloutta vahvistamaan.
En tiedä oletko lukenut OP-ryhmän tutkimuksen joka julkaistiin eilen perjantaina siitä että missä päin Suomen kaupungeissa vieraskieliset haluavat asua? Kaupungit järjestyksessä olivat Helsinki, Espoo, Tampere ja Turku. Pääkaupunkiseudulla 84 % vieraskielisistä halusivat asua Helsingissä, 74 % Espoossa ja 39% Vantaalla. Tässä tutkimuksessa Espoon vetovoiman taustalla on se, että joka toinen maahanmuuttaja haluasi asua nimenomaan esikaupungissa ja vain 34 % halusi Helsingin Keskustassa. Tähän OP:n tutkimukseen vastasi yli 2 000 Suomessa vakituisesti asuvaa vieraskielistä.Kyselyssä puolet oli muuttanut Suomeen joko oman tai puolison työn, työnhaun tai opiskelun takia .
Mitkä ovat sitten ne tekijät miksi esikaupunkialueet ovat haluttuja asuinpaikkoja pääkaupunkiseudulla vieraskielisten keskuudessa? Tärkeimmät tekijät olivat palveluiden läheisyys, toimiva joukkoliikenne ja asuinalueen turvallisuus. Myös omakotitalo oli yksi asumisen muoto joka on noussut maahanmuuttajien keskuudessa. Tässä tutkimuksessa tuli myös ilmi että esikaupunkialueelle muuttaminen kasvattaa pääkaupunkiseudun kehyskuntien väestön kehitystä koska hyvin usein esikaupunkialueelta muutetaan Uudenmaan kehityskuntiin eli pääkaupunkiseudun läheisyyteen.
Miten näet kuinka Helsingin poliittinen päätöksenteko ottaa huomioon esikaupunkialueiden kehittämisen vieraskielisten väestön näkökulmasta?
Mitä oikein Espoo on esimerkiksi sinusta tehnyt ja missä Helsingin kannattaa ottaa mallia Espoosta siinä että vieraskielisten väestön osuus on kasvanut Espoossa ja etenkin esikaupunki kehityksen takia? Onko Helsingin esikaupungit esimerkiksi sinusta aliedustettuina Helsingin kehittämisessä ja onko Helsingin keskustan kehittäminen taas yliedustettuna tässä kohtaa ?
Nuo ovat ihan hyviä nostoja tähän keskusteluun. Voisiko syynä olla että maahanmuuttajaperheillä on realistisemmat odotukset sen suhteen missä voi asua, ja monilapsisuus voi kanssa vaikuttaa?
Outoa on lukea Rahulin tiivistelmää OP n asumistutkimuksesta. Tuntuu aivan tarkoitushakuiselta koko tutkimus. Mikä se tarkoitus siinä on ollut niin en vaivaudu tutkimaan.
Esim tällainen tieto, että joukkoliikenteen toimivuus oli yksi tärkeä tekijä asuinpaikan valinnassa. Minusta Helsingin joukkoliikenne ”syöttää” kansaa keskustaan. Tältä kantilta tuntuisi, että keskustan kehittäminen pitäisi olla aika lähellä ykkösprioriteetti.
Pentti A K Häkkiselle kommenttina että suosittelen lukemaan se OP-ryhmän kysely kokonaisuudessaan. Tuo joukkoliikenne kohta ei niinkään tarkoittaa vain Helsingin joukkoliikennettä vaan koko pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä . Tässä tutkimuksessa verrattiin niitä tekijöitä jotka vaikuttavat missä päin Suomen kaupungeista vieraskieliset haluavat asua ja yjsi tekijä oli muun muassa toimiva joukkoliikenne ja toinen tekijä oli asuinalueen viihtyisyys ja palvelut
Kehäkolmosen sisäpuolella asuvana väitän että noin oli asian laita n 30 vuotta sitten mutta ei enää. Kyllä lähiöiden välilläkin on ihan toimiva joukkoliikenne.
Rahul kehottaa minua lukemaan op ryhmän asumistoive kyselyjä. En tainut löytää tätä nimenomaista kyselyä, mutta muita kyselyjä sitäkin enemmän.
Voisin sanoa, että taso oli tätä ” halutaan omakotitalo Helsingin keskustaan omalla rantasaunalla”. Lähde siitä nyt sitten kehittämään kaupunkisuunnittelua. Varsinkin kaupunkien keskustasuunnittelulle antaa kovan haasteen.
Selvä vähemmistä suomalaisista haluaa asua suuren kaupungin keskustassa, mutta näin haluavia on kuitenkin moninkertaisest6i siihen, kuinka moni mahtuu noille alueille asumaan,
Rahul Somani: “Tässä tutkimuksessa Espoon vetovoiman taustalla on se, että joka toinen maahanmuuttaja haluasi asua nimenomaan esikaupungissa ja vain 34 % halusi Helsingin Keskustassa.”
Mielenkiintoisesti muotoiltu. Nykyisistä helsinkiläisistä vajaa viidesosa pääsee asumaan kantakaupungissa, koska kantakaupunkia ei ole enempää. Tästä pääsee sitten kohtuullisen suoraviivaisesti päätelmään, että myöskään maahanmuuttajista kaikki halukkaat eivät pääse asumaan Helsingin keskustaan, koska kaikille ei riitä asuntoja, ellei sitten oleteta, että kaikilla maahanmuuttajilla on pinkka paremmassa kuosissa kuin täällä jo asuvilla. Sen sijaan keskustan ulkopuolelle haluavat mahtuvat kaikki varsin hyvin keskustan ulkopuolelle, koska sitä on Helsingissä paljon.
Eli sanoisin siis, että maahanmuuttajista vain joka toinen halusi asua esikaupungissa ja jopa kolmannes Helsingin keskustassa.
Jatkokysymys on sitten ihan aiheellinen: kuinka Helsingin poliittinen päätöksenteko ottaa huomioon yhdyskuntarakenteen kehittämisen vieraskielisten väestön näkökulmasta?
Tarvitaan lisää kaupunkia. Toki tämän voi myös päätellä asuntojen hinnoista, ei siinä mitään kyselytutkimuksia tarvita.
Osa kantakaupungin alueista ovat haluttuja, osa ei. Esim Sörnäinen ja Helsinginkadun varsi kärsii levottomuudesta.
Kantakaupunkia ei voi oikein laajentaa enää sen jälkeen kun Hernesaari ja Kalasataman alueet ovat valmiit, jos ei Keskuspuistoa aleta typistämään.
Riistavuoren puistoonkin kaavailtu rakentaminen on saanut kovan tyrmäyksen.
Kaisaniemen puisto
Sen voi rakentaa ja rauhoittuisi kyllä. Nythän se menee hukkaan
Ainoa alue Helsingissä jonne en mielellään mene
Tuo on oikein hyvä idea. Jäähän ratapihan toiselle puolelle vielä valtava Töölönlahdenpuisto.
Ari Turunen on kirjoittanut erinomaisen kirjan Maailmanhistorian kukoistavimmat kaupungit, jossa osoittaa lukuisin esimerkein aina Aleksandriasta Amsterdamiin ja Isfahanista Los Angelesiin miten erilaisten ihmisryhmien suvaitsevaitseminen ja sietäminen on synnyttänyt näissä kaupungeissa taloudellisen toimeliaisuuden ja menestyksen kauden.