Avainsana: gentrifikaatio

Suun­nit­te­len erääseen kir­jaan kir­joi­tus­ta seg­re­gaa­tios­ta Helsingis­sä. Min­ul­la oli sel­l­ainen käsi­tys, että tulo­erot Helsin­gin asuinaluei­den välil­lä ovat nopeas­sa kasvussa.

Otin tilas­tokeskuk­sen Paa­vo-tietokan­nas­ta tiedot ruokakun­tien medi­aan­i­t­u­loista osoit­taak­seni, kuin­ka ero ovat kas­va­neet vuodes­ta 2010 vuo­teen 2022. Saa­toin eri vuosien tiedot yhteis­mi­tallisik­si jaka­mal­la medi­aan­i­t­u­lot koko maan medi­aan­i­t­u­loil­la. En ollut aineis­toon oikein tyy­tyväi­nen, kos­ka ruokakun­nan medi­aan­i­t­u­loi­hin vaikut­taa ratkai­sev­asti ruokakun­nan koko ja  asukkaiden ikä. Yhden tulon­saa­jan ruokakun­nis­sa tulot ovat tietysti pienem­mät kuin kah­den tai use­am­man tulon­saa­jan ruokakun­nis­sa (myös kotona asuvil­la lap­sil­la voi olla tulo­ja) samoin kun elämän­vai­he: opiske­li­jat, työikäiset ja eläkeläiset. Mut­ta sitä on käytet­tävä, mitä on hel­posti saatavilla.

Odotusten mukaises­ti tulot oli­vat nousseet 12 vuodessa nopeasti kan­takaupungis­sa ja esimerkik­si Kallios­sa, ja heiken­tyneet suh­teessa koko maan medi­aan­i­t­u­loi­hin monil­la ennestään pien­i­t­u­loisil­la alueil­la. Sään­nöstä oli kuitenkin paljon poikkeuk­sia. Niin­pä päätin tiivistää tiedon kaupungi­nosien medi­aan­i­t­u­lo­jen välisek­si keski­ha­jon­naksi. Muut­tu­jana oli siis medi­aan­i­t­u­lot suh­teessa koko maan mediaanituloihin.

Jat­ka lukemista “Seg­re­gaa­tio ete­nee Helsingis­sä koulu­tuserot edellä”