Tulotason muutos eri puolilla Helsingin seutua

28 vastausta artikkeliin “Tulotason muutos eri puolilla Helsingin seutua”

1. Kom­ment­ti­na Soin­in­vaar­alle että syy mik­si Suvisaaris­tossa on voimakas­ta kasvua johtuu siitä että Suvisaaris­to päätet­ti­in kaavoit­taa asuinkäyt­töön laa­jem­min. Suvisaaris­to sijait­see Matinkylän ja Espoon­lah­den välis­sä erit­täin hyvien palvelu­iden ja liiken­ney­hteyk­sien päässä

   Vastaa

   1. Rahul, arvostan kom­ment­te­jasi usein kos­ka pidät (mei­dän) espoolais­ten näkökan­to­ja esil­lä blo­gistin Helsin­ki-vyöry­tys­tä vas­taan. Nyt menit kuitenkin vähän met­sään mielestäni. Suvisaaris­to on umpiperä, sinne johtaa tasan yksi tie ja kun­non palvelui­hin on kyl­lä matkaa, Isoon Ome­naan +-10 km ja Lip­pu­laivaankin +-7 km. Pienehkö Souk­ka on pari kilo­metriä lähempänä. Bus­si menee näin sun­nun­taisin ker­ran tun­nis­sa, ark­isin jopa kak­si! Se on tyyp­illi­nen espoolainen omako­tialue, jos­sa per­heessä tarvi­taan use­ampi henkilöau­to arjen ja vapaa-ajan pyörit­tämisek­si. Mon­taakaan työ­paikkaa tai palvelua siel­lä ei ole, viimeinen kyläkaup­pakin lopet­ti. No, myön­net­täköön, hyvä pyörätie sinne on saaris­ton niemen puo­liväli­in asti ja kyläkau­pas­ta muun­net­tu bistro tar­joilee mukavia ruokia.…

      Vastaa

      1. Suvisaaris­tos­ta ei taloa paljon alle miljoon­al­la saa. Jos on varaa asua Suvisaaris­tossa, voi yhtä hyvin tehdä vaik­ka joka kaup­pa­matkan tak­sil­la, mikä lie­neekin Suvisaaris­to­lais­ten eniten käyt­tämä julkisen liiken­teen muoto.

         Mitään tyyp­il­listä Suvisaaris­tossa ei kyl­lä ole.

      2. Anonyy­mi: “Suvisaaris­tos­ta ei taloa paljon alle miljoon­al­la saa. Jos on varaa asua Suvisaaris­tossa, voi yhtä hyvin tehdä vaik­ka joka kaup­pa­matkan tak­sil­la, mikä lie­neekin Suvisaaris­to­lais­ten eniten käyt­tämä julkisen liiken­teen muoto.

         Mitään tyyp­il­listä Suvisaaris­tossa ei kyl­lä ole.”

         Juurikin näin.
         Per­in­teistä tak­er­tu­mista pie­neen erikoiseen yksi­tyisko­htaan, joka on vähiten merkittävä.
         Mut­ta siis 80-luvun Wes­t­end on siir­tynyt Suvisaaristoon.

         Olet­taisin, että tak­sil­la kau­pas­sakäyn­nin suo­sion ovat jo ohit­ta­neet eri­laiset kuljetuspalvelut.
         Näkyykö Suvisaaris­tossa alepa-robot­te­ja? Lie­nee hie­man pitkä mat­ka vielä? Joku paku vois kuska­ta niitä aina tusi­nan ker­ral­laan sinne? (“Release the clones!”)

         Tiet­ty ei pidä uno­htaa sitä tärkeyt­tä, kun saa liha/kalatiskillä ite osoit­taa sormel­la et “ton mä ottaisin”.

2. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että myös Van­taan väestönkasvu perus­tuu muut­toli­iken­teeseen siinä mis­sä Espoon ja Helsin­gin. Van­taal­la asuu eniten Helsin­gin seudun kaupungeista muun kielisiä joiden äidinkieli ei siis suo­mi tai ruot­si. Van­taal­la asuu 26,9 % muun kielisiä, Espoos­sa 23,6 % muun kielisiä ja Helsingis­sä vain 19,6 % muun kielisiä. Muut­toli­iken­teessä on kah­den­laista ilmiötä .Mata­lat­u­lota­soisille asuinalueille hakeu­tu­vat vähem­män koulute­tut ihmiset ja korkea­t­u­loisille asuinalueille hakeu­tu­vat korkeastik­oulute­tut ihmiset. Van­taal­la ei ole saman­laista kul­ta­ham­mas­ran­nikkoa kuin Espoos­sa ja Helsingis­sä johon korkeastik­oulute­tut ihmiset hakeu­tu­vat . Juuri tästä syys­tä Helsin­gin kan­takaupun­ki ja Län­si-ja Itä-Espoon tulota­sot ovat korkeat. Kaavoituk­sel­la on myös oma roolin­sa. Vaik­ka Matinkylä onkin pääasi­as­sa ker­rostalo­ja niin sieltä löytää myös pien­taloa etenkin Hauk­i­lahdes­ta joka on Matinkylän naapurissa.

   Vastaa

   1. Rahul kirjoitti:“Vaikka Matinkylä onkin pääasi­as­sa ker­rostalo­ja niin sieltä löytää myös pien­taloa etenkin Hauk­i­lahdes­ta joka on Matinkylän naapurissa.”
      Joo ja tarken­nuk­se­na vielä, että myös itse Matinkylän puolelle on nimeno­maan ran­nan tun­tu­maan raken­net­tu jo 70-luvul­ta alka­en mukavasti rivi‑,pari,-erillis,- ja pien­talo­ja, esim Koukku,- ja Nuot­taniemen alueet.Ensimmäiset tehti­in ihan Matinkylän aluerakennusopimuksella(HAKA). Tiedän, kun olen sil­loin sinne asettunut.

      Vastaa

      1. Kom­ment­ti­na nim­imerk­ki jokke49:lle en ole väit­tänyt että itse Suvisaaris­tossa olisi palvelui­ta vaan Suvisaaris­tos­ta pääsee palvelu­iden lähelle kuten Isoon Ome­naan ja Lip­pu­laivaan. Kyl­lä olet oike­as­sa siinä että Suvisaaris­toon ei pääse kun­nol­la julk­isil­la mut­ta kuitenkin Suvisaaris­to on suh­teel­lisen lähel­lä esimerkik­si Soukan metroase­maa. Ainakin Suino on lähempänä man­tereet­ta. Mitä tulee työ­paikkoi­hin niin eihän niitä ole esimerkik­si kaikkial­la Espoo­ta. Pien­taloalueel­la ei ole yleen­sä työ­paikko­ja ellei lähel­lä ole teollisuusaluetta

      2. Tämä osoit­taa, kuin­ka kieli voi eriytä paikallis­es­ti. Helsingis­sä lähel­lä tarkoit­taa kävelyetäisyydellä.

      3. Rahul: “Pien­taloalueel­la ei ole yleen­sä työ­paikko­ja ellei lähel­lä ole teollisuusaluetta.”

         Väit­täisin, että nykyään etä­työ ja muun­lainen kotoatyösken­te­ly on huo­mat­tavasti yleisem­pää, kuin mitä teol­lisu­us työl­listää Espoos­sa tai mis­sään pk-seudulla.

   2. Van­taal­la on keskilu­okkaisia pien­taloaluei­ta ripotel­tuna joka puolelle mut­ta ne jäävät valitet­tavasti suurten ker­rostalolähiöi­den varjoon.
      Asuimme Van­taala joitakin vuosia yhdessä sel­l­aises­sa ja viihdy­imme hyvin, syy mik­si muu­timme sit­ten Espooseen oli että jälkikasvua olisi joutunut kuskaa­maan pitk­iä matko­ja, kos­ka ruotsinkieliset päiväkodit ja koulut ovat Van­taal­la hyvin harvassa.

      Vastaa

3. Itse asun korkean tulota­son kaupungi­nosas­sa joka on pien­talo­val­tainen. Asumme Hekan varustelul­taan varsin vaa­ti­mat­tomas­sa riv­i­talos­sa pienehkössä asun­nos­sa. Mon­et kade­hti­vat Hekan asumisen “halpu­ut­ta” (meil­lä yli 1300 e) mut­ta tosi­asial­lis­es­ti asun­to­jen varuste­ta­so eikä aina kun­tokaan ei ole kum­moinen. Ei ole ver­rat­tavis­sa omis­tusasumiseen. Kade­htimi­nen turhaa. 

   Hal­li­tus on tehnyt päätök­sen että ara-asun­to­jen tulo­ra­ja las­ke­taan varsin alas. Jos per­heen kak­si jäsen­tä tekevät ihan tavanomaisia töitä, tulo­ra­ja ylit­tyy. Kun muut­to­ja tulee, joutu­vat tavanomaisia perus­palkkaisia perustöitä tekevät ihmiset muut­ta­maan Hekan asun­noista pois. Uusia sopimuk­sia tulo­ra­jat koske­vat jo nyt. Usein Hekan asun­nois­sa asu­taan, kos­ka omis­tusasum­i­nen ei ole syys­tä tai tois­es­ta mah­dol­lista, vaik­ka työssä käydäänkin. 

   Jään odot­ta­maan mitä tämä kaik­ki tarkoit­taa Hekan asun­to­jen vuokralaisille. Keitä he tule­vat jatkos­sa ole­maan? Tukeeko tämä mon­imuo­toisen asu­jakun­nan tavoitet­ta? Ei varmasti.
   Mis­sä on säästö jos Hekan asum­ista on tuet­ta­va jatkos­sakin suuril­ta osin tulon­si­ir­roil­la? Tuot­taako tämä lisää ns. hotspot-talo­ja poli­isin ja sosi­aal­i­toimen kaupunkikart­toi­hin? Mik­si ylipäätään tehdä töitä jos jo perus­palkkaisten töi­den tekemis­es­tä suh­teessa ara-asumiseen ran­gais­taan täl­lä tavalla? 

   Usein on niin että sterotyp­ia Hekan asun­nos­sa asu­jista ei pidä paikkansa.
   Itse olen asunut talois­sa jois­sa asuu pääsään­töis­es­ti työssä käyviä per­heitä. Jatkos­sa­han se ei ole mah­dol­lista muuten kuin niin ali­palkat­tu­jen ihmis­ten suh­teen jot­ka saa­vat sit­ten jo asum­is­tukea. Me emme esimerkik­si ole saa­neet koskaan. Emmekä lap­sil­isää luku­unot­ta­mat­ta muitakaan tulonsiirtoja.
   Tulo­rajo­ja, ainakaan näin alhaisel­la tasol­la en ymmär­rä, var­al­lisu­us­ra­jat ymmär­rän oikein hyvin. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa Hekan asun­not ovatkin jatkos­sa vain työelämän ulkop­uolelle jääneille tai jät­täy­tyville ihmisille. Type­rä ehkä jopa slum­mi­ut­ta­va päätös hallitukselta. 

   Tätä kehi­tys­tä kan­nat­taa seu­ra­ta tarkkaan, jos päätöstä ei voi enää muut­taa. Asuinalueet tule­vat myös taloko­htais­es­ti eriy­tymään entistä enemmän.

   Vastaa

   1. Eikä tuos­sa vielä kaikki.
      Jos Hki päät­tää yhä poli­it­tis­es­ti, että Heka toimii omakus­tan­teis­es­ti, eikä myön­nä Hekalle vaik­ka mojovia nol­lako­rko­lain­o­ja, niin vuokrat Hekalla jatka­vat nousua.

      Tähän hal­li­tus sit­ten heit­ti Hki-hin­talu­okan pois­ton asumistuesta.
      Ja sit­ten siihen yhdis­tetään vatimus pienistä tuloista, niin yhtälö ei tomi.
      Ennus­tan siis paljon tyhjiä Heka-asuntoja.

      Heka-asun­nois­sa asu­taan sit­ten enenevis­sä määrin toimeentulotuella.
      Taas yksi “välidesi­ili” kär­sii, eikä siitä kukaan edes huo­maa puhua.

      Vastaa

      1. Tokelle kom­ment­ti­na että
         etä­työ ei ole varsi­nais­es­ti työ­paik­ka. Varsi­nainen työ­paik­ka on jos­sain muual­la . Paikalliset elinkeinot ovat eri asioi­ta kuin suuret kan­sain­väliset työ­paikat joi­ta Espoos­sa on myös. Etenkin Keilaniemessä

      2. Rahul, tarkoi­tatko sitä, että sun mielestä Keilaniemessä on teol­lisu­u­den työpaikkoja?

   2. Asum­isoikeusasun­not ovat parem­pi vai­h­toe­hto sel­l­aisille joil­la tulota­so on vähän epäsään­nölli­nen mut­ta ei kuitenkaan elä tulon­si­ir­to­jen varas­sa. Niihin ei ole tulorajoja.

      Vastaa

   3. Minä en ole kovin hyvin per­il­lä asum­is­tuki­a­sioista, mut­ta sen olen ymmärtänyt, että Heka tarkoit­taa Helsin­gin kaupun­gin vuokrataloyhtiötä.
      Eikö Helsin­gin kaupun­ki päätä itsenäis­es­ti sään­nöt, miten asun­to­ja vuokrataan. Miten tämä vuokrausa­sia liit­tyy hal­li­tuk­sen leikkauslinjaan?

      Vastaa

      1. Tois­tan: Hekan hin­nat nousee ja asum­is­tu­ki on laskenut merkittävästi.
         Tarkoit­taa sitä, että ne vähä­tu­loiset, joil­la aiem­min olis suurem­pi asum­is­tu­ki ja siten varaa asua Hekan asun­nos­sa, ei enää ole siihen varaa.

         Samaan aikaan kaupun­gin ara-vuokra-asun­to­jen perusidea katoaa: niiden piti olla asun­to­ja niille, joil­la ei ole mihinkään muuhun varaa. Eli halvim­mat asun­not koko kaupungissa.
         Vähän niinkuin joukkoli­iken­teen oli tarkoi­tus olla niille, joil­la ei ole varaa omaan ajoneuvoon.
         Ja kaukoläm­mön niille, joil­la ei ole varaa itse tuot­taa tarvit­se­maansa lämpöä.

         Jotenkin ne kus­tan­nuk­set aina karkaa käsistä, kun on kyse tois­t­en rahoista ja eri­tyis­es­ti tois­t­en mak­samista menoista.

   4. Onhan nyt niin, että aiem­min tulo­ra­jat ovat olleet Hekalla, vain asun­non saan­nis­sa, ei asumisen aikana?

      Vastaa

4. Mikä tässä nyt käsit­telee muuttoliikettä?
   Käsi­tys siitä, ettei saman ihmisen tulota­so muu­tu täysi-ikäisyy­den aikana?

   Vastaa

   1. Kieltämät­tä ihme­tyt­tää, mil­lä aasin­sil­lal­la postinu­meroaluei­den tulota­so­jen muu­tok­set on koplat­tu muut­toli­ik­keeseen eri postinu­meroalueil­la? Vai oliko vain klikkiotsikko.

      Vastaa

      1. Kat­soin myös väestön koulu­tus­raken­net­ta. Sen lyhy­taikaiset muu­tok­set voivat johtua vain muuttamisesta.

      2. Ode: “Kat­soin myös väestön koulu­tus­raken­net­ta. Sen lyhy­taikaiset muu­tok­set voivat johtua vain muuttamisesta.”

         Oliko muu­tok­sia paljon vai vähän?
         Jos vähän, niin tulota­son muu­tok­set voivat ker­to muus­takin kuin muuttamisesta.

         Eletään silleen myller­ryk­sen aikaa, että esim. kult­tuu­ri­työn­tek­i­jöilä lop­puu duune­ja ennä­tys­mäis­es­ti. Aka­teem­i­nen työt­tömyys kas­vaa. Rak­en­t­a­mi­nen on romahtanut.

         Tulo­jen ja muut­tamisen yhteys on siis vähin­tään häh­mäi­nen, jos ei täysin hämärä.

      3. Ode,
         paljonkos se koulu­tus­rakenne muut­tuu ilman muuttoa?
         Perusk­oulun saa päätök­seen n. 1%?
         Keski­as­teen ja korkea-asteen suun­nilleen saman verran?

         Seg­re­gaa­tion takia jostain katoaa ja jon­nekin ilmestyy koulutusta?

      4. Tarkem­min vielä. Onko siis raken­net­tu Hekaa ja HOAS­sia Itään ja Van­taalle ja sinne ohjat­tu tulot­tomat ja opiske­li­jat? Ja nyt varoite­taan äänestäjiä että älkää vaan hyväksykö ARAa ja opiske­li­ja-asun­to­ja alueel­lenne ettei sta­tus ja asun­non arvo laske?

5. “Käyt­tämäni indikaat­tori I_i = (y_2012,i /Y_2012 )/( y_2022,i /Y_2022) x 100”
   “Jos I > 100 alue vauras­tuu suh­teessa koko maa­han ja jää jäl­keen, jos I < 100 %”

   Nämä ovat ris­tiri­idas­sa keskenään. Luvut lienevät kaavas­sa väärin päin. Toiv­ot­tavasti ovat olleet artikke­lin kart­taa luodessa kuitenkin oikein.

   Vastaa

   1. No niin ovat. Arggh! Korjasin.

      Vastaa

6. Tein juuri omavelkaisen takauk­sen vuokra­sopimuk­seen kallioon. Maail­ma on kyl­lä muut­tunut paljon paris­sa kymme­nessä vuodessa.

   Omas­sa elämässäni muutin kallioon kesäl­lä 1997. Kukaan ei kysynyt, että mil­lä ajat­telit vuokran mak­saa. Yksi persereikähän se paik­ka sil­loin oli. Ensim­mäisel­lä viikol­la sain käve­lykepistä päähän, kun pidin sotavet­er­aanille ovea auki. Seu­raaval­la viikol­la kat­soin, kun baaris­sa lyöti­in miestä puukol­la vat­saan. Kus­ta oli jokaises­sa port­tikongis­sa ja rap­pukäytävis­sä oli myös paskaa ja oksen­nus­ta. Vaasankadulle ei voin­ut men­nä, kun katuhuo­rat ei jät­tänyt rauhaan. Kaik­ki oli niin hem­metin äkäisiä.

   Kallios­sa olem­i­nen oli kyl­lä kamalaa aikaa. Aloin yrit­täjäk­si 1998 ja ostin ensim­mäisen omis­tusasun­non heti perään pikkaisen parem­mas­ta paikas­ta. Reilu parikymp­pisenä menin pankki­in ja sanoin, että nyt tarvit­sisi saa­da rahat kämp­pään. Pankissa sain sop­parin käteen. Pankin virkail­i­ja tote­si, että val­tio takaa osan, mut­ta tarvit­set lop­ulle vielä omavelkaisen takaa­jan. “Pyy­dät näi­hin paperei­hin sit­ten van­hempi­en allekir­joituk­sen”. En muista mil­lä sanoil­la asi­aa pur­nasin, mut­ta kie­lenkäyt­tö ei var­masti kestäisi tätä päivää. Kyl­lä aikuisen (22v) miehen sanaan pitää voi­da luot­taa eikä siinä iässä men­nä enää van­hem­mil­ta ruinaa­maan mitään nim­iä. Laitoin jo pankissa marl­boron suuhun (joo, sisäl­lä pankissa sai vielä polt­taa) ja kävelin baari­in. Mietin, että mis­tä saan puut­tuvat rahat, sil­lä eihän nyt aikuinen mies enää äitiltä ja isiltä mene pyytämään. No, pank­in­jo­hta­ja soit­ti het­ken päästä perään. “Et sinä mitään takaa­jia tähän tarvitse. Myö myön­netään se laina”. Se oli siinä. Tasan kak­si vuot­ta myöhem­min möin sen keskus­takäm­pän (meni veroit­ta, kun asui kak­si vuot­ta) ja ostin talon. 

   Miten tämä menee tänä päivänä: Tyt­täreni muut­taa nyt kallioon. Pelkästään sil­lä, että menee stadi­in opet­ta­jak­si ei vuokra­sopimus­ta saa, sil­lä eihän töi­hin men­nessä ole vielä osoit­taa tulo­ja tulev­as­ta amma­tista. Ensin pitäisi olla töis­sä ja saa­da sitä palkkaa ennen kuin olisi näyt­tää, että hei mul­la on varaa yksiöön kallios­ta. Tarvi­taan siis omavelkainen takaa­ja. Ja soit­to isille. Ja isi­hän hoitaa. Tarkas­ti­vat vielä min­un luot­totiedot lupaa kysymät­tä. Nähtävästi nämä on niin iso­ja jut­tu­ja, että edes lail­la ei ole niin väliä. Sop­paris­sa on sit­ten vielä vuo­den määräai­ka, sopimus­sakot, jos muut­taa ennen määräa­jan lop­pua ja toki omavelkaisen takaa­jan lisäk­si tulee takuuvuokrat. 

   Hie­man har­mit­taa, sil­lä jokaisel­la ei ole isiä, joka näitä mah­dol­lis­taisi. Jotkut van­hem­mat ovat juop­po­ja, jotkut narkkare­i­ta. Jokaisel­la ei edes ole sitä isiä. Joidenkin van­hem­mat ovat toises­sa maas­sa. Ja sit­ten niin perusa­sia kuin muut­to työn äärelle vaati­in sen, että joku tulee ja takaa.

   Vastaa

7. No
   Mil­lä alueil­la eläköidytään ? Sil­loin tulot pienenee
   Mitkä ammatit on kadon­neet. Todel­lisu­us ei ole yksinkertaista

   Vastaa