Väestönkasvua ei ole vielä aivan selätetty

35 vastausta artikkeliin “Väestönkasvua ei ole vielä aivan selätetty”

1. Amerikas­ta valiosar­ja ja muista paikoista farmis­ar­jat? Euroop­pa ei muut­toli­iket­tä voi estää. USAa­han han­kalampi mennä.

   Tyh­jenevään Euroop­paa väestöräjähdys­ten ihmiset ja uraih­miset Amerikkaan. Englan­ti ykköskielek­si suo­ma­laisille nuo­rille ja suun­ta kohti USA­ta, jos kyvyt riittää. 

   Aika tun­nus­taa tosiasiat.

   Vastaa

2. “Tiedän, ettei ole poli­it­tis­es­ti kor­rek­tia puhua Afrikan väestönkasvus­ta, mut­ta ei siitä voi rehellisyy­den nimis­sä vai­etakaan. Vaik­ka väestönkasvu on pysähtymässä maail­man­laa­juis­es­ti, Afrikas­sa se kas­vaa yhä sil­lä pani­iki­no­maisel­la vauhdil­la, joka kos­ki koko maail­man väestöä vielä 1970-luvun alus­sa. Kun syn­nyin, Afrikas­sa oli 250 miljoon­aa asukas­ta, nyt heitä on 1,4 mil­jar­dia ja tämän vuo­sisadan lop­pu­un men­nessä yli neljä miljardia”

   -Kun puhutaan maa­pal­lon väestönkasvus­ta, puhutaan juuri tuos­ta. Muu on kierte­lyä. Denial­is­mia. Soin­in­vaara et ole denial­isti tässä lainkaan. 

   -Mik­si Afrikan väestönkasvus­ta puhumi­nen ei sit­ten olisi poli­it­tis­es­ti kor­rek­tia, sitä taas en lainkaan ymmär­rä: tosi­asi­at ovat aina kor­rek­te­ja. Varsinkin jos kyse on ihmiskun­nan ja luon­non tilasta.
   ‑Afrikan omien ihmis­ten suurim­mas­ta ongel­mas­ta keskustelu ( nimeno­maan myös hei­dän kannal­taan ) on kor­rek­tein ja humaanein mahdollinen. 

   -Mihin me ylipäätään tarvit­semme pla­nee­tan jos­sa on 5–11 mil­jar­dia asukas­ta? Kuka kek­sii? Jos ei kek­si, on vedet­tävä johtopäätös että meitä on aivan hem­metisti liikaa. Suomen väk­iluku on mitätön mut­ta mei­dän pitäisi olla esimerkkinä väestön suh­teen kuten ilmas­toteko­jenkin eikä etsiä kasvua ja kasvua.
   ‑Miten maa­pal­lon väestönkasvu voisi olla selätet­ty (…“ei ole vielä aivan…”) edes keskip­itkäl­lä aikavälil­lä noil­la luvuil­la? Ei mitenkään.
   ‑Ei ole minkään­laista real­is­mia eikä humaa­nia hyvän­tah­toisu­ut­takaan ajatel­la, että Afrikan, ja osan Aasian, väestönkasvu kään­tyy lasku­un “aikanaan” (Soin­in­vaaran ilmaus). Afrikan puolel­la voi olla vain näkemäl­lä että väestönkasvun siel­läkin on pysähdyt­tävä, ja sit­ten alettava.
   ‑Tot­ta kai me halu­amme kaik­ki olla toiveikkai­ta, mut­ta mielestäni maa­pal­lon luon­toa, yhteiskun­tia ja maan­pin­taa ja mer­iä muokkaa­van vaar­al­lisim­man ilmiön kohdal­la ei voi­da ajatel­la että aika, 50–100 vuot­ta, ratkaisee asian.
   ‑Miten sit­ten pitäisi ? Päät­täjien ja maa­pal­lon nuorten ihmis­ten ottaa ratkaisukeskeinen vas­tuu heti. Tämä on ensim­mäi­nen asia. Ja varsinkin human­is­tille. Ja se olikin sitä 70-luvul­la(!) ja vielä 80-luvul­la. Linko­lako sekoiluineen sot­ki selvän asian? 

   Soin­in­vaara on oike­as­sa tässä nyt. Kun­pa vihreä puolue palaisi tässä asi­as­sa nopeasti ihmis­ten puolelle myös. Puhe siitä että väestönkasvu päät­tyy sit­ten-joskus, ei ole ratkaisu.

   Vastaa

3. Osmo tuol­la kir­joit­taa, että Suomeen mah­tu­isi hyvin 10 miljoon­aa maahanmuuttajaa.
   Mil­lä se poruk­ka ruokit­taisi­in. Täl­lä het­kel­lä meil­lä ruokao­mavaraisu­us on aikalail­la kun­nos­sa. Valkuais­ravin­nos­sa on pien­tä puutetta.

   Vastaa

   1. Ymmär­sit kai, ettei se ollut ehdo­tus vaan pyr­ki havain­nol­lis­ta­maan sitä, mitä tapah­tu­isi jos Afrikan liikaväestö puret­taisi­in harvem­min asut­tui­hin maihin.
      Sinän­sä Suomen pel­lot riit­täi­sivät tuot­ta­maan ruuan 15 miljoon­alle ihmiselle, jos pel­lon tuot­toa ei syötet­täisi eläimille.

      Vastaa

4. Tuo­hon Iranin syn­tyvyy­teen kom­ment­ti­na että Iranis­sa itse asi­as­sa syn­tyvyys nousi sen jäl­keen kun aja­tol­lahit oli­vat päässeet val­taan kos­ka ehkäisy oli islamin vas­taista mut­ta Iranin ja Irakin välisen sodan jäl­keen Iranis­sa huo­mat­ti­in että korkea syn­tyvyys onkin ongel­ma kos­ka maas­sa oli vähän resursse­ja esimerkik­si ruokkia suur­ta väestömäärää joten aja­tol­lahit päät­tivät julk­istaa syn­tyvyy­delle fat­wan jos­sa ehkäisy olikin islamin mukaista .

   Vastaa

5. Tämä vaatisi paljon tarkem­paa ana­lyysiä, mut­ta en ihan pure­mat­ta niele Osmon sinän­sä hyvää pohdintaa.

   1) Onko puhe Afrikan ”liikakan­soituk­ses­ta” perustelua? Väestönkasvu on nopeaa, mut­ta väestön­ti­heys on yhä selvästi alem­pi kuin Euroopas­sa ja Aasiassa.
   2) Afrikan osu­us kasvi­huonepäästöistä on täysin mar­gin­aa­li­nen, 4%.
   3) Pako­laisu­us ei johdu väkimäärästä vaan köy­hyy­destä ja sodista. Talous kas­vaa nyt. Val­ta­va poten­ti­aali mm maat­alouden tehostamisessa.
   4) Afrikas­sa lap­siluku kään­tyi lasku­un 1980-luvul­la, 20 vuot­ta Aasian jäl­keen. Tren­di on ollut selvä, lap­siluku melkein puolit­tunut 7->4 ja lasku jatkuu vaik­ka hitaam­min kuin Aasi­as­sa aikoinaan.
   5) Onko jotain syytä mik­si mil­jar­di ihmistä ei tuhoaisi maa­pal­loa ihan yhtä pahasti kuin 10 mil­jar­dia? Tähän men­nessä mil­jar­di rikas­ta on riit­tänyt katas­trofin luomiseen.
   6) Väestönkasvun merk­i­tys sille paljonko mei­dän on vähen­net­tävä päästöjä globaalil­la tasol­la on mar­gin­aa­li­nen keskip­itkäl­lä aikavälil­lä (30–50 vuot­ta). Pitkäl­lä aikavälil­lä (100 vuot­ta) päästöt pitää saa­da nol­laan joka tapauk­ses­sa. Onko sit­ten niin väliä paljonko meitä on?
   7) Maail­man­poli­ti­ikan ja hege­mon­ian kannal­ta on toki mie­lenki­in­toista onko Afrikan osu­us väestöstä nykyisen 15% sijaan 25% vai 50%.

   Vastaa

   1. Afrik­ka on iso ja har­vaana­sut­tu ver­rat­tuna Euroop­paan, mut­ta suuri osa Afrikas­ta on elinkelvo­ton­ta Saharaa. Afrikan elinkelpoiset alueet ovat varsin tiheästi asut­tu­ja. Grön­lan­nis­sakin on paljon tilaa, mutta…

      Vastaa

6. Osmo taitaa olla siinä oike­as­sa, että Suomen pel­to­jen tuotan­nol­la voisi elät­tää 15 milj ihmistä. Siis jos las­ke­taan tuotan­non ener­gia-arvoil­la (ennen yksikkö oli kcal), mut­ta valkuais­tuotan­toon tulisi melkoinen monttu.
   Ilmas­toti­eteil­i­jöi­den paljon par­jaa­ma kar­jat­alous on ver­taansa vail­la ole­va valkuai­saineen tuot­ta­ja. Heinän muut­ta­mi­nen ihmiselle sovel­tuvak­si valkuai­saineek­si ilman kar­jat­alout­ta on aikamoinen teknistaloudelli­nen haaste.

   Vastaa

   1. Valkuaisetkaan eivät ole ongel­ma. Heinän sijaan voidaan ongelmit­ta vil­jel­lä pro­tei­ine­ja tuot­tavia kasvi­la­je­ja, mm. palkokasveja.

      Vastaa

   2. Ei heinää tarvitse muut­ta pro­tei­iniksi, vaan kas­vat­taa sen sijaan pro­tei­inip­i­toisia kasve­ja ja käyt­tää niitä ihmis­ravin­nok­si. Se ei ole kuin asen­teelli­nen haaste. Onhan kar­jat­alous suuri valkuai­saineen tuot­ta­ja kun siitä on sel­l­ainen tehty, mut­ta ei sitä vält­tämät­tä tarvi­ta, eikä ainakaan niin paljoa kuin nykyisin.

      https://sydan.fi/fakta/proteiinia-kasveista/

      Vastaa

      1. Vaikka­pa härkä­papu vaatii läm­pö­sum­mak­si 1100–1300 lajik­keesta riip­puen. Käytän­nössä siis jos­sain Pori-Lappeer­an­ta lin­jan eteläpuolel­la onnis­tuu. Kar­jatilo­ja sit­ten taas on ollut Utsjoelle saakka.

      2. Tietenkin pitää huomioi­da se mitä mis­säkin voidaan tuot­taa, niin­hän on tehty aina. Kyl­lä Suomen heinäpel­loil­la voidaan vil­jel­lä paljon laa­jem­min myös eri­laisia vil­jala­je­ja, jot­ka nekin ovat ainakin jonkin­laisia pro­tei­i­inilähteitä. Siel­lä Utsjoel­la ja muual­lakin mis­sä potei­inip­i­toiset kasvit eivä kas­va, voidaan kas­vat­taa sit­ten heinää kar­jan ja poro­jen ravin­nok­si sikäli kuin on tarvet­ta täy­den­tää pro­tei­ini­tarvet­ta lihalla.

      3. Mie­lenki­in­nol­la olen seu­ran­nut tätä ”härkä­papu” keskustelua. Minä en sitä vil­jele. Naa­pureil­la joskus onnis­tuu joskus ei. Härkä­pavus­sa on kuitenkin se hyvä puoli, että sen voi saa­da puitua myös kevään koit­taes­sa. Tosin ei ihmis­ravin­nok­si. Kar­jan valkuais­re­huk­si ihan hyvä lisä.
         Tji­iAboa ehdot­telee jalostus­ta (ilmeis­es­ti ain­oa olisi geen­imuun­telu) pohjoisen oloi­hin sopi­vak­si. Kar­ja on Suones­sa tarkoituk­sel­la jalostet­tu hyvä­tuot­toisek­si, kun on opit­tu, että huonois­sa sääolois­sa vil­jakasvit eivät men­esty, mut­ta heinä kasvaa.

      4. Aivan. Nau­ta, lam­mas ja vuo­hi muut­ta­vat ruo­hoa (ilmas­tol­lis­es­ti vil­janvil­je­lyyn sopi­mat­tomil­la alueil­la) ihmis­ravin­nok­si, ja kar­jan­lan­taa tarvi­taan myös pel­to­jen lan­noit­teek­si. Typpeä saadaan kyl­lä pel­toon myös type­n­si­to­jakasvien avul­la, jot­ka ovat samal­la hyviä valkuaisen lähteitä ihmisille. Tule­vaisu­udessa ruuan­tuotan­to perus­tunee nyky­istä enem­män kasvi­huoneisi­in ja lab­o­ra­to­ri­oi­hin kuin pel­toi­hin. Sil­loin pel­to­ja ja lai­tu­mia vapau­tuu takaisin villille luonnolle. 

         Ilmas­ton­muu­tos muut­taa peliä piden­tämäl­lä kasvukaut­ta ja lisäämäl­lä läm­pö­sum­maa: eri kasvien vil­jelyalueet laa­jenevat kohti pohjoista, joskin vuosien väliset vai­hte­lut voivat hillitä intoa vil­je­lykokeilui­hin. Tilas­to­ja voi ihme­tel­lä Ilmati­eteen laitok­sen sivuil­la. Esimerkik­si läm­pö­sum­mat ovat kas­va­neet läh­es kaut­taal­taan 300–400 dd-yksikköä ja kasvukau­den pitu­udet jopa usei­ta viikko­ja. Tässä kohtaa Suo­mi hyö­tyy ilmastonmuutoksesta.

      5. Ihmiselle riit­tää noin 10 kg lihaa. Enem­pi on hyödytön­tä tai jopa haitallista. Jos Pähk­inäsaaren rajan sisäpuolel­la lopete­taan lihan­tuotan­to, voidaan sen pohjois­puolel­la tuot­taa kaik­ki Suomes­sa tarvit­ta­va liha ja ruokaa riit­tää ihmisille yllin kyllin.

   3. Mik­si ihmeessä pla­nee­tan pitäisi elät­tää 15 mil­jar­dia ihmistä?!
      Tai 10?
      Tai 8?
      Tai 6?
      Koko argu­men­taa­tio että maa­pal­lo kyl­lä kyke­nee tuot­ta­maan tuol­laiselle määrälle rav­in­toa ja löytämään tilaa, kun kovasti pon­nis­tel­laan ja jär­jestel­lään on absurdi.
      Kaiken selit­tämi­nen sit­ten hiilid­iok­sidin määräl­lä niin kuin se olisi ain­oa muut­tu­ja, on anteek­si vaan, yhtä absurdi.

      Vastaa

      1. Tot­ta kai 3 mil­jar­dia ihmistä pystyy tuot­ta­maan saman määrän päästöjä vääril­lä kulu­tus­tot­tumuk­sil­la kuin 10 mil­jar­dia (tai 3 miljoon­aa suo­ma­laista saman kuin 6 miljoon­aa) — asia on aivan päivän selvä jokaiselle, mut­ta ilman muu­ta on myös selvää olisiko suurel­la vai pienem­mäl­lä väestömääräl­lä kulu­tuk­selle ja päästöille helpom­paa tehdä jotakin.
         Eli eihän tuo argu­ment­ti­na väestömäärän prob­lema­ti­soin­nin ohit­tamiselle kel­paa siis juuri mihinkään. 

         Loogis­es­ti ei voi pää­tyä muuhun kuin siihen, että väestön tulisi ale­ta kaikkial­la, niin Afrikas­sa kuin Euroopassa.
         Ja mihin 10 mil­jardin tai yli (tai tämän kahdek­san) ihmisen väestömäärää tarvi­taan? Ihmette­len sitä aina vain, kun väestön­nousun sinne saak­ka puo­lus­ta­jia riit­tää, ei mitään hätää ‑agen­doi­neen.
         Jostakin kai tämä väestöop­ti­mis­mi syn­tyy, aja­tus että ihmiskun­nan oppies­sa luke­maan ja hylätessä uskon­not ja per­he­mallit ja taikuskon, se kor­jaa itse itsen­sä noin sadas­sa vuodessa. Minus­ta tuo ei ole opti­mis­mia vaan jotakin muuta.
         Tärkeää kuitenkin että tästä nyt keskustel­laan. Tähän keskustelu­un en enää nyt osal­lis­tu, alan jankut­taa. Ihmeis­säni tästä kun olen.
         Yhden lapsen poli­ti­ik­ka seu­raa­vat 50–100 vuot­ta, maan väk­ilu­vus­ta riip­puen sen sijaan olisi oikeaa optimismia.
         Onko mis­sään enää ekol­o­gis­te­ja tai biolo­ge­ja jot­ka tästä puhu­vat muual­lakin kuin saunan jäl­keen kave­r­ien kanssa? Vihreät varsinkin ovat kun­nos­tau­tuneet väestöasian ohittamisessa.

      2. “Vaikka­pa härkä­papu vaatii läm­pö­sum­mak­si 1100–1300 lajik­keesta riippuen”
         Miten paljon on mahdet­tu yrit­tää jalostaa härkä­papua pohjoisem­paan sopi­vak­si? Aikaa siihen tietysti kuluisi.

7. Yksinään väestönkasvun selät­tämi­nen ei auta paljoakaan, jos samal­la ei aje­ta alas maa­pal­lon yliku­lu­tus­ta ja tas­apain­ote­ta ihmisen tuot­tamien kasvi­huonepäästö­jen vaiku­tus­ta ilmas­toon. Mut­ta kyetäänkö siihen muu­ta kuin kan­tapään kaut­ta oppi­en ja aivan pakon edessä? Kun seu­raa sitä itsekkyyt­tä ja tietämät­tömyyt­tä jol­la noi­hin asioi­hin suh­taudu­taan, niin veikkaan­pa että ei. Pahim­pana esteenä siinä on taloususkon­to joka perus­tuu ikuiseen kasvu­un. Ja jos­sa kasvu ja raha ohit­taa kaiken muun. Toki myös val­lan tavoit­telu mil­loin mis­täkin syys­tä on iso este kestävälle kehi­tyk­selle, kos­ka se sumen­taa jär­jen totaalis­es­ti kuten his­to­ri­akin osoittaa.

   Vastaa

   1. AKK n kom­men­tis­sa huo­masin kri­ti­ikkiä ikuisen kasvun vaatimisesta.
      Jos oikein muis­tan niin AKK halu­aisi lait­taa met­sän­o­mis­ta­jat mak­samaan met­sänielun pienen­tymis­es­tä mah­dol­lis­es­ti perit­tävät sakkomaksut.
      Jos ote­taan käsit­te­lyyn met­sien ikuinen kasvu niin sil­lä nielu menee aina nol­lak­si. Jos halu­taan jatku­va nielu niin tarvi­taan ikuinen kasvun lisäys. Sanois­in, että on pien­tä ris­tiri­itaa ikuisen kasvun käsittelyssä.

      Vastaa

      1. Nielu­jen muut­tumi­nen päästöik­si johtuu turve­pel­loista, joiden ylläpi­dos­ta ja jopa raivaamis­es­ta suo­ras­taan maksetaan.

      2. Mui­s­tat väärin!

   2. Tässäpä se on, niin kauan kuin “edis­tys­tä” käytetään vain lisään­tyvään luon­non­resurssien kulu­tuk­seen ja hävi­tyk­seen niin meil­lä on ongel­ma väestömäärästä riip­pumat­ta. Mikäli luon­non­resurssien käyt­tö kas­vaa san­o­taan vaik­ka 3% per vuosi, niin hävit­tämäl­lä puo­let maail­man ihmi­sistä Thanok­sen taika­han­skaa käyt­täen saadaan vain pari vuosikym­men­tä “lisäaikaa” jol­loin ollaan samas­sa tilanteessa kuin ilman hävit­tämistä. Ja toki jos hävitet­tävät ovat niitä köy­himpiä ihmisiä niin puhut­ta­neen vain vuosien “lisäa­jas­ta” kos­ka köy­him­mät myös kulut­ta­vat vähiten.

      Per­im­mäi­nen ongel­ma on se kulu­tus ja sen kasvu, ei ihmis­ten määrä.

      Vastaa

      1. Et voi väit­tää, ettei ihmis­ten määrä olisi ongel­ma lainkaan eikä koskaan. Sin­un laskelmiesi mukaan, jos ihmis­ten määrä kas­vaa 2 % vuodessa, kuten Afrikas­sa tapah­tuu, kulu­tuk­sen henkeä kohden pitää vähen­tyä samas­sa tahdis­sa kohti nollaa.

8. Uskoisin, että yleis­es­ti on hyväksyt­ty aja­tus Afrikan väestönkasvun hillit­semis­es­tä. Tietysti ehkäisyn ilmainen saatavu­us ja vapaa abort­ti pitäisi olla jo hoidet­tu aiko­ja sit­ten. Paavikin voisi tätä vauhdittaa.
   Kehi­tys­a­pu kierukkoina ja kon­domeina ei ole ollenkan huono aja­tus. Mut­ta mitä mui­ta resepte­jä on
   esitetty?
   Ajatel­laan­pa tilan­net­ta, jos­sa jokainen hedelmäl­lisessä iässä ole­va nainen saisi kan­sain­väliseltä yhteisöltä Euron päivässä lop­puikän­sä, jos sitou­tu­isi vain kah­den lapsen syn­nyt­tämiseen. Kak­si Euroa
   joka päivä, mikäli syn­nyt­täisi vain yhden jälkeläisen, ja vaikka­pa viisi Euroa päivässä sitoutuessaan
   lapset­to­muu­teen. Tämä jär­jeste­ly olisi esim. sotavarustelu­un verrattuna
   todel­la kus­tan­nuste­hokas­ta. Ster­iloin­nista voisi ehkä palki­ta isol­lakin sum­mal­la, mut­ta se saat­taisi olla arvel­lut­tavaa esim. suku­lais­ten tahol­ta tule­van hyväk­sikäytön takia.
   Joka tapauk­ses­sa tarvi­taan radikaale­ja toimia maa­pal­lon pelas­tamisek­si. On help­po kuitata
   ehdo­tuk­seni epäre­al­is­tisek­si tai vaan hölmön jori­naksi… Esit­täkää omia uto­pi­oi­tanne, ilman haaveita
   ihmi­nen on.…..kuollut pystyyn.

   Vastaa

   1. Kan­nat­taa muis­taa että Saha­ran eteläpuoleises­sa Afrikas­sa keskimääräi­nen päiväan­sio on dol­lar­in luokkaa. Sen jäl­keen voi käy­dä kaupassa/apteekissa kat­se­le­mas­sa paljonko ehkäisy maksaa.

      Vastaa

9. Jälleen ker­ran ana­lyysi jää puoli­tiehen kun ei ker­ro­ta mil­lä tavoil­la sitä väestönkasvua pitäisi selättää.

   Län­si­mais­sa syn­tyvyy­den lasku­un on vaikut­tanut siir­to­laisu­us (ensin Amerikkaan sit­ten Ruot­si­in), tyt­tö­jen koulu­tus, lap­sikuolleisu­u­den lasku, siir­tymi­nen maat­aloud­es­ta teol­lisu­u­teen ja sit­ten palvelui­hin. Väli­aikaisia nousu­ja on tul­lut pan­demioista (viimek­si pari vuot­ta sit­ten) ja sodista. 

   Nähdäk­seni nuo laske­vat mekanis­mit ovat eden­neet Afrikas­sa joskin niitä voisi yrit­tää nopeut­taa esim kehi­tysavul­la. Noi­ta nos­tavia mekanis­me­ja on ole­mas­sa mut­ta niitäkin voi tor­jua, rahalla.

   Siitä ei pääse yli eikä ympäri, että fos­si­il­i­sista täy­tyy luop­ua ja luon­non­va­ro­jen kulu­tus­ta vähentää.

   Vastaa

10. Osmo arveli edel­lä, että maankäytön nielut muut­tui­v­at päästöik­si johtuen turve­pel­loista. Niistä tulee kyl­lä paljon päästöjä per pin­ta-alayk­sikkö, mut­ta ne eivät olleet tässä ratkai­se­va tek­i­jä. Oleel­lisem­paa oli met­säo­jitet­tu­jen soiden maaperäpäästö­jen lasken­nan tarken­tu­mi­nen ja viime vuosien run­saat hakkuumäärät.

    Eri turve­maid­en päästöistä on Suoseu­ral­la hyvä tietopaket­ti. Turve­mail­la tapah­tuvil­la ratkaisuil­la on merk­i­tys­tä, kun pyritään hiilineu­traal­i­u­teen. Esimerkik­si olisi hyödyl­listä ennal­lis­taa (vet­tää) maat­alouden käytöstä pois­tunei­ta turve­pel­to­ja. Tuhkalan­noi­tus turve­maan met­sis­sä ehtii myös vaikut­taa jo 10 vuodessa ja toim­intaa tue­taankin Metka-varoista.

    Aiheesta kan­nat­taa kat­soa tal­lenne Lau­ri Mehtä­talon esitelmästä Tieteen päivil­lä Tiedekul­mas­sa eilen 9.1.25. Siinä selitet­ti­in met­sien iän ja kasvun välisen dynami­ik­ka ja eri hakku­u­ta­so­jen vaiku­tuk­set. Ikälu­okkasim­u­laat­torin tulosten mukaan on kyl­lä mah­dol­lista vähen­tää hakkui­ta ilman suuria hait­to­ja lyhyel­lä aikavälil­lä — vaik­ka pyrit­täessä hiilineu­traa­lik­si 2035 eli 10 vuo­den sisäl­lä. Pitkäl­lä aikavälil­lä pysyvästi kasvua pienem­pi hakku­u­ta­so alen­taisi kasvua met­sien van­hentues­sa, kos­ka met­sien nopein vuosikasvu vaikut­taa tapah­tu­van nuores­sa noin 30 vuo­den iässä.

    Lau­rin esitelmä löy­tyy juu­tu­upista otsikol­la: Met­sien hiilin­ielu­laskel­mat – mikä niis­sä on niin vaikeaa? (Tieteen päivät 2025)

    *

    Väestönkasvun vas­tainen fat­wa herät­tää toivei­ta. Jospa kato­li­nen kirkko tek­isi Saha­ran eteläpuolises­sa Afrikas­sa vas­taa­van päätök­sen, eli onko ehkäisy edelleen syntiä?

    Vastaa

11. O.S:“Nielujen muut­tumi­nen päästöik­si johtuu turve­pel­loista, joiden ylläpi­dos­ta ja jopa raivaamis­es­ta suo­ras­taan maksetaan.”

    Räsä­nen ym. 2023:
    Turve­pel­to­ja, turpeen pak­su­us > 40 cm, n. 270 000 ha, mul­ta­mai­ta n. 5 000 ha
    Suomen kasvi­huonekaa­supäästö­jen inven­taar­ios­sa käytet­tävät määritelmät ovat
    saman­su­un­taisia kuin muis­sa EU-maissa.

    O.S. väit­tää Suomen nielu­jen kään­tyneen negati­ivisik­si 5000 hehtaarin vuok­si. Mil­lainen mus­ta aukko tuol­la oikein val­lit­see, kun se saa aikaan tuol­laiset päästöt. Turve­pel­to­jen raivaamis­es­ta muka oikein mak­se­taan. En ole tör­män­nyt sel­l­aiseen tietoon. Jospa O. linkkaa pal­stalle tiedon, että saan alkaa raivauk­sen ja tuen hakemisen.

    Vil­jelystä mak­se­taan , hmm., turve­po­h­jaiset pel­lot ovat pääsään­töis­es­ti kar­jan laidun­nuk­ses­sa. Nimit­täin sel­l­aiset, joiden vesi­talous on huono = märk­iä. Kun tälle alalle mak­se­taan EU-tukia, niin se ei edis­tä hiilenka­toa. Päin­vas­toin laidun­nus on taseeltaan positiivsta.

    O . tarkoit­ta­nee turve­pel­to­jen tuil­la ilmeis­es­ti kyseis­ten pel­to­jen vet­tämistä. Ts. pel­to­jen muut­tamista soiseksi.

    Ruokavi­ras­to :“Kosteikko­jen perus­tamiselle ja hoidolle voi saa­da tukea,esim.ei-tuotannollisten investoin­tien kor­vaus sekä ympäristö­sopimus kosteikko­jen hoidosta.”

    Vastaa

12. Afrikan väestönkasvu on tämän vuo­sisadan iso­ja muu­tok­sia. Afrik­ka on iso man­ner ja sinne mah­tuu kyl­lä 4 mrd ihmistä. Uskon myös, että Afrikan taloudet kehit­tyvät posi­ti­iviseen suun­taan, ruoan tuotan­to kas­vaa ja suurin osa väestöstä pysyy koti­mais­saan. Afrikan talouskasvu yhdessä väestönkasvun tulee kuitenkin johta­maan siihen, että vuon­na 2100 Afrik­ka kulut­taa val­tavasti enem­män (luul­tavasti edelleen fos­si­ilista) ener­giaa ja tuot­taa paljon eri­laisia päästöjä, mikä tulee haas­ta­maan globaalin ilmastopoli­ti­ikan tavoitteet.

    Vastaa

    1. Tässä olet Jaakko asian ytimessä. Olen­nainen kysymys on, miten luo­daan globaalit (markkina?-)mekanismit sille, että päästöt saadaan alas ja bio­di­ver­si­teet­ti pelastettua.

       Jos poltamme edelleen kivi­hi­iltä ja syömme nau­dan­li­haa vuon­na 2100, on ihan yhden­tekevää onko maa­pal­lol­la 10 vai 11 mil­jar­dia ihmistä. Iso vipu­vaiku­tus ei tule enää (onnek­si) väestönkasvus­ta. Toki kan­nat­taa tukea Afrikan kaupungis­tu­mista, talouskasvua ja tyt­tö­jen koulutusta. 

       Nähtäväk­si jää kään­tävätkö muun maail­man syn­tyvyys­rom­ah­duk­sen taustal­la ole­vat syyt (kän­nykät?, some?) syn­tyvyy­den syöksyyn myös Afrikassa.

       Vastaa

13. Ehkäisykiel­to selit­teenä väestönkasvulle ontuu. Jos vähin­tään 95 pros­ent­tia meistä kris­ti­ty­istä, myös katoli­sista, rikkoo luke­mat­to­mia kristi­nuskon dog­man ja eti­ikan peru­so­hjei­ta viikot­tain (tähän rikkomiseen­han armouskon­to perus­tuukin) niin kyl­lä se ehkäisyn käyt­tämi­nen kuu­luu samaan sar­jaan, jos­sa jokainen voi olla halutes­saan hie­man “tot­telema­ton.”
    Tuskin­pa kon­do­mia jätetään käyt­tämät­tä katolisen kirkon tai hel­vetin pelossa.
    Kyse on vain halus­ta laa­jen­taa omaa mah­dol­lista lap­sien tuo­maa sosi­aal­i­tur­vaa tai fan­ta­sioitu­ja taloudel­lista tur­vaa jon­ka lapset tuo­vat mah­dol­lis­es­ti mukanaan. Hyvä jos tuo­vat mut­ta useim­miten ei.
    Kaiken takana on aja­tus laps­es­ta oman elämän jat­keena ja takaajana. 

    Ehdotet­tu kehi­tysavun lisäämistä. Ehkä tuleekin olla konkreet­ti­nen real­isti ja suun­na­ta kehi­tys­a­pu niin, että taataan kaikki­in kehit­tyvi­in mai­hin ilmaiset ehkäisyvälineet.
    Ja jot­ta tuon erot­telu-efek­ti hei­hin ja mei­hin saadaan pois, sama myös länsimaihin.
    500 mil­jar­dia kort­sua aluksi.
    Koti­maas­sa sit­ten kaikkia ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ahdis­tunei­ta poten­ti­aale­ja äite­jä ja isiä kan­nuste­taan pysymään lapset­tomana: nyt sit­ten syn­tyy luon­non­ti­laa Suomeen eikä tehdä sitä mokaa että kor­vataan syn­tynyt tyhjiö. Kaupunkibule­vardit kehä ykkösen korkeudelle voi jät­tää rakentamatta.

    Tämä em. voi tun­tua vit­siltä tai pro­vol­ta, jopa asi­at­toma­l­ta, mut­ta koko täl­lä keskusteluketjul­la ei muuhun kuin näin vul­gaarei­hin johtopäätök­si­in voi pää­tyä. Kos­ka maail­mamme on tässä asi­as­sa juuri sel­l­ainen. Väkimäärä on tavaton.

    Vastaa

    1. Tulo- ja kor­vaus­vaiku­tusten suu­ru­ut­ta toisi­in­sa näh­den voi tarkastel­la sen tosi­asian perus­teel­la, että elin­ta­son noustes­sa työai­ka on his­to­ri­an kulues­sa lyhen­tynyt, Jos kor­vaus­vaiuku­tus olisi tulo­vaiku­tus­ta suurem­pi, olisi käynyt päin vastoin.

       Vastaa

14. Afrikan väestönkasvun suh­teen on mietit­tävä mis­tä se johtuu. Yksi tärkeistä syistä lie­nee sosi­aal­i­tur­va: kun ei ole muu­ta van­hu­u­den tai sairau­den tur­vaa, niin pitää olla jälkikasvua. Niin se län­si­mais­sakin oli joskus muinoin. Eli pitää olla niin mon­ta las­ta, että heistä joku/jotkut hoita­vat sin­ua kun olet vanha.

    Mil­lainen eläke­jär­jestelmä Afrikkaan olisi real­is­tis­es­ti mah­dol­lista rak­en­taa huole­hti­maan uskot­taval­la taval­la nyky­i­sistä nuorista afrikkalai­sista, kun he van­henevat, ilman että heil­lä on laa­ja joukko jälkikasvua?

    Vastaa

15. Voisi olla järkevää yrit­tää jatkos­sa, kuten olisi jo alun­perinkin, pain­ot­taa sitä, että väestömääris­sä suuret heilah­duk­set molem­pi­in suun­ti­in on iso ongelma.

    Jon­ka nyt sit­ten todis­taa Suomen talous seu­raa­van 30 vuo­den aikana, kun yhä use­ampi suurten sukupolvien edus­ta­ja nos­taa sitä pienel­lä eläke­mak­sul­la ansait­tua eläket­tä 20–30 vuotta.
    (Joka tietysti sijoitet­tu tuot­ta­mat­tomaan kiinteistömassaan.)

    Vastaa