Nimimerkki Olli Autio60 kysyi Blueskyssa kommenttiani Eero Paloheimon kirjoitukseen Helsingin Sanomissa otsikolla väestönkasvun ongelmaa ei todellakaan ole ratkaistu.
Lyhyesti sanottuna olen helpottunut, että väestön eksponentiaalinen kasvu on (ilmeisesti) päättymässä, mutta olen Paloheimon kanssa samaa mieltä siitä, että maailman väkiluku nousee sitä ennen liian korkeaksi ja on jo noussut. Moni asia olisi paremmin, jos meitä olisi täällä selvästi vähemmän.
Runsaat 50 vuotta sitten pidin maailman kahtena suurimpana ongelmana väestönkasvua ja ilmastonmuutosta vieläpä niin, että väestönkasvu on suurin ilmastonmuutoksen aiheuttaja. Järkeilin tätä niin, että jos energian tarve kasvaa väkiluvun kasvun tahdissa, ilmastopäästöt kasvavat energian kulutusta nopeammin, koska uusiutuvat energialähteet eivät kasva. Sata vuotta aiemmin esimerkiksi Suomessa jokseenkin kaikki energia saatiin biomassasta, lähinnä puusta eikä fossiilisia juuri käytetty.
Kuulen vastaväitteen: energiankulutus kasvaa ilman väestönkasvuakin ja jopa väestönkasvua nopeammin. Kyllä, mutta päässäni olevassa mallissa muiden asioiden ollessa ennallaan energiankulutus kasvaa väestönkasvun tahdissa. Koska väestön kasvoi kiihtyen, väestömäärä tulisi lopulta olemaan tärkein energian kulutusta kasvattava tekijä.
Tuolloin nimittäin maailman väkiluku kasvoi tavalla, joka ennakoi sen kahdeksankertaistuvan sadassa vuodessa ja siis 64-kertaistuvan kahdessasadassa vuodessa. Jostakin syystä ihmisten on vaikea hahmottaa eksponentiaalista kasvua. Tätä valitti myös Angela Merkel puhuessaan korona-politiiikasta ja niin taisin silloin tehdä minäkin koronaa koskevissa kirjoituksissani.
Tuossa tilanteessa ei edes voinut väittää, että elintason nousu on tärkein ilmastonmuutoksen aiheuttaja, koska väestönkasvun jatkuessa tuohon tahtiin elintaso ei kasvaisi vaan romahtaisi kunnes köyhyys ja nälkä lopulta taittaisivat väestönkasvun.
Tilanne näytti 70-luvun alussa aivan toivottomalta.
Sitten tapahtui suoranainen ihme, jota ei osattu ennustaa: syntyvyys laski rikkaissa maissa yllättävän nopeasti niin; että väestön ennustettiinkin kääntyvän niissä laskuun. Väestö tosin kasvoi vielä, koska synnytysikäisiä oli niin paljon , mutta tärkeä nettouusiutumisluku painui alle yhden. Nettouusiutumisluku kertoo, kuinka monta täysi-ikäiseksi varttuvaa tyttöä yksi nainen synnyttää. Jos luku on yli yhden, väkiluku kasvaa eksponentiaalisesti ja jos se on alle, väkiluku laskee pitkällä aikavälillä.
Köyhissä maissa syntyvyys oli tuolloin yhä korkea, mutta viime vuosina nettouusiutumisluku on kääntynyt laskuun niissäkin. Nopein syntyvyyden aleneminen tapahtui Iranissa sen jälkeen, kun ajatollahit olivat päässeet valtaan.
Noin kymmenen vuotta sitten syntyvyyteen tuli uusi pudotus, joka jatkuu yhä. Meillä nettouusiutumisluku on sen seurauksena nyt noin 0,6, mikä on EU:n viidenneksi alhaisin luku. Jokainen sukupolvi olisi siis noin 40 % vanhempiensa ikäluokkaa pienempi ja lastenlasten ikäluokka 60 % isovanhempiensa ikäluokkaa pienempi. Etelä-Korealla on hallussaan eräänlainen ennätys: nettouusiutumisluku on vain noin 0,3. Maan väestö hupenee pois kahdessa sukupolvessa – tarkkaan ottaen putoaa 10 prosenttiin, ellei syntyvyys nouse.
Kiina päätti luopua yhden lapsen politiikastaan vuonna 2015, mutta sen jälkeen Kiinan syntyvyys laski dramaattisesti niin, että nettouusiutumisluku on nyt vähän alle 0,5. Nyt vasta Kiinassa on päädytty yhteen lapseen naista kohden. Kiinan asukasluku tulee pienenemään voimakkaasti, millä on myös geopoliittisia vaikutuksia.
Maailman väkirikkain maa on nyt Intia. Myös Intian nettouusiutumisluku on painunut niukasti alle yhden, eli väestönkasvu olisi Intiassakin pysähtymässä, mutta nuoren väestön vuoksi se kasvaa vielä pitkään, mikä on ylikansoittuneelle maalle ongelma.
Teollisuusmaat taas ovat pulassa väestön vähenemisen ja siihen liittyvän ikääntymisen kanssa. Näin nopea syntyvyyden alentuminen on niille ongelma. Kun nuoret ikäluokat ovat selvästi eläkeläisikäluokkia pienempiä, eläkkeiden maksamisesta ja vanhustenhoidosta tulee ongelma.
Afrikassa väestöräjähdys jatkuu
Tiedän, ettei ole poliittisesti korrektia puhua Afrikan väestönkasvusta, mutta ei siitä voi rehellisyyden nimissä vaietakaan. Vaikka väestönkasvu on pysähtymässä maailmanlaajuisesti, Afrikassa se kasvaa yhä sillä paniikinomaisella vauhdilla, joka koski koko maailman väestöä vielä 1970-luvun alussa. Kun synnyin, Afrikassa oli 250 miljoonaa asukasta, nyt heitä on 1,4 miljardia ja tämän vuosisadan loppuun mennessä yli neljä miljardia. Jo nyt moni Afrikan maa kärsii liikakansoituksesta ja sen tuomasta köyhyydestä. Siksi niistä pyritään kaikin keinoin Eurooppaan. Tilannetta Afrikassa pahentaa merkittävästi ilmastomuutos, joka tekee suuresta osasta maanosaa elinkelvottoman tai ainakin heikentää elämän edellytyksiä.
Pientä syntyvyyden laskua on Afrikassa kyllä havaittavissa, eivätkä kaikki maat Afrikassa ole samassa tilanteessa. Syntyvyys laskee kuitenkin aivan liian hitaasti. Voidaan tietysti toivoa ihmettä; tapahtuihan sellainen Iranissakin.
Maapallo kokonaisuudessaan kestää jotenkin Afrikan korkean syntyvyyden, koska muualla maailmassa väestö vähenee. Se kuitenkin tarkoittaisi, että kymmeniä miljoonia afrikkalaisia pitäisi asuttaa muualle vuosittain. Australiaan mahtuisi hyvinkin sata miljoonaa – siis Afrikan kahden vuoden väestönkasvu – mutta australialaiset ovat asiasta eri mieltä. Suomeenkin mahtuisi hyvin kymmenen miljoonaa, mutta asiasta ei taida meilläkään syntyä kansallista yhteisymmärrystä.
Huomattakoon, että jos Afrikan väkiluku jatkaa eksponentiaalista kasvuaan, myös maailman kokonaisväkiluku kääntyy kasvuun. Syntyvyyden kuitenkin oletetaan tai toivotaan laskevan Afrikassakin niin, että maanosan väestönkasvu päättyy aikanaan, mutta aivan liian myöhään. Naisten koulutus ja yhteiskunnan järjestämä vanhusten turva ovat tässä avainsanoja.
Kansainvaelluksia on edessä
Kun osassa maailmaa väki lisääntyy ja toisaalla vähenee, edessä on valtavien väestömäärien muutto ylikansoitetuista maista työvoimapulaa poteviin. Se peittoaa määrällisesti historian kansainvaellukset mennen tullen. Jo nyt Intiasta muuttaa vuosittain nettomääräisesti viisi miljoonaa ihmistä muualle. Pelkään, ettei tämä tapahdu rauhanomaisesti yhteisymmärryksessä maiden välillä eikä niiden sisällä.
Meitä on jo liikaa
Olisimme onnellisempia ja voisimme elää vastuullisemmin, jos meitä olisi vähemmän. Siksi en ole niin kauhuissani syntyvyyden alentumisesta kuin moni muu, mutta toisaalta, tämä vähenemisvauhti riittää mainiosti.
Jos maailmassa olisi vain miljardi ihmistä, kuten oli 1800-luvun alussa, voisimme elää yltäkylläistä elämää valistuneena luomakunnan kruununa. Olisi varaa suojella riittävästi alkuperäistä luontoa. Suomessakin voitaisiin metsistä suojella valtaosa ja silti puuta riittäisi henkeä kohden yhtä paljon kuin nyt – tosin ahneuden logiikka ei taida kulkea näin.
Olisi hyvä, jos maailman väkiluku kääntyisi pitkäaikaiseen mutta hallittuun laskuun. Suomen syntyvyys on jo tarpeeksi alhaalla.
Amerikasta valiosarja ja muista paikoista farmisarjat? Eurooppa ei muuttoliikettä voi estää. USAahan hankalampi mennä.
Tyhjenevään Eurooppaa väestöräjähdysten ihmiset ja uraihmiset Amerikkaan. Englanti ykköskieleksi suomalaisille nuorille ja suunta kohti USAta, jos kyvyt riittää.
Aika tunnustaa tosiasiat.
“Tiedän, ettei ole poliittisesti korrektia puhua Afrikan väestönkasvusta, mutta ei siitä voi rehellisyyden nimissä vaietakaan. Vaikka väestönkasvu on pysähtymässä maailmanlaajuisesti, Afrikassa se kasvaa yhä sillä paniikinomaisella vauhdilla, joka koski koko maailman väestöä vielä 1970-luvun alussa. Kun synnyin, Afrikassa oli 250 miljoonaa asukasta, nyt heitä on 1,4 miljardia ja tämän vuosisadan loppuun mennessä yli neljä miljardia”
-Kun puhutaan maapallon väestönkasvusta, puhutaan juuri tuosta. Muu on kiertelyä. Denialismia. Soininvaara et ole denialisti tässä lainkaan.
-Miksi Afrikan väestönkasvusta puhuminen ei sitten olisi poliittisesti korrektia, sitä taas en lainkaan ymmärrä: tosiasiat ovat aina korrekteja. Varsinkin jos kyse on ihmiskunnan ja luonnon tilasta.
‑Afrikan omien ihmisten suurimmasta ongelmasta keskustelu ( nimenomaan myös heidän kannaltaan ) on korrektein ja humaanein mahdollinen.
-Mihin me ylipäätään tarvitsemme planeetan jossa on 5–11 miljardia asukasta? Kuka keksii? Jos ei keksi, on vedettävä johtopäätös että meitä on aivan hemmetisti liikaa. Suomen väkiluku on mitätön mutta meidän pitäisi olla esimerkkinä väestön suhteen kuten ilmastotekojenkin eikä etsiä kasvua ja kasvua.
‑Miten maapallon väestönkasvu voisi olla selätetty (…“ei ole vielä aivan…”) edes keskipitkällä aikavälillä noilla luvuilla? Ei mitenkään.
‑Ei ole minkäänlaista realismia eikä humaania hyväntahtoisuuttakaan ajatella, että Afrikan, ja osan Aasian, väestönkasvu kääntyy laskuun “aikanaan” (Soininvaaran ilmaus). Afrikan puolella voi olla vain näkemällä että väestönkasvun sielläkin on pysähdyttävä, ja sitten alettava.
‑Totta kai me haluamme kaikki olla toiveikkaita, mutta mielestäni maapallon luontoa, yhteiskuntia ja maanpintaa ja meriä muokkaavan vaarallisimman ilmiön kohdalla ei voida ajatella että aika, 50–100 vuotta, ratkaisee asian.
‑Miten sitten pitäisi ? Päättäjien ja maapallon nuorten ihmisten ottaa ratkaisukeskeinen vastuu heti. Tämä on ensimmäinen asia. Ja varsinkin humanistille. Ja se olikin sitä 70-luvulla(!) ja vielä 80-luvulla. Linkolako sekoiluineen sotki selvän asian?
Soininvaara on oikeassa tässä nyt. Kunpa vihreä puolue palaisi tässä asiassa nopeasti ihmisten puolelle myös. Puhe siitä että väestönkasvu päättyy sitten-joskus, ei ole ratkaisu.
Osmo tuolla kirjoittaa, että Suomeen mahtuisi hyvin 10 miljoonaa maahanmuuttajaa.
Millä se porukka ruokittaisiin. Tällä hetkellä meillä ruokaomavaraisuus on aikalailla kunnossa. Valkuaisravinnossa on pientä puutetta.
Ymmärsit kai, ettei se ollut ehdotus vaan pyrki havainnollistamaan sitä, mitä tapahtuisi jos Afrikan liikaväestö purettaisiin harvemmin asuttuihin maihin.
Sinänsä Suomen pellot riittäisivät tuottamaan ruuan 15 miljoonalle ihmiselle, jos pellon tuottoa ei syötettäisi eläimille.
Tuohon Iranin syntyvyyteen kommenttina että Iranissa itse asiassa syntyvyys nousi sen jälkeen kun ajatollahit olivat päässeet valtaan koska ehkäisy oli islamin vastaista mutta Iranin ja Irakin välisen sodan jälkeen Iranissa huomattiin että korkea syntyvyys onkin ongelma koska maassa oli vähän resursseja esimerkiksi ruokkia suurta väestömäärää joten ajatollahit päättivät julkistaa syntyvyydelle fatwan jossa ehkäisy olikin islamin mukaista .
Tämä vaatisi paljon tarkempaa analyysiä, mutta en ihan purematta niele Osmon sinänsä hyvää pohdintaa.
1) Onko puhe Afrikan ”liikakansoituksesta” perustelua? Väestönkasvu on nopeaa, mutta väestöntiheys on yhä selvästi alempi kuin Euroopassa ja Aasiassa.
2) Afrikan osuus kasvihuonepäästöistä on täysin marginaalinen, 4%.
3) Pakolaisuus ei johdu väkimäärästä vaan köyhyydestä ja sodista. Talous kasvaa nyt. Valtava potentiaali mm maatalouden tehostamisessa.
4) Afrikassa lapsiluku kääntyi laskuun 1980-luvulla, 20 vuotta Aasian jälkeen. Trendi on ollut selvä, lapsiluku melkein puolittunut 7->4 ja lasku jatkuu vaikka hitaammin kuin Aasiassa aikoinaan.
5) Onko jotain syytä miksi miljardi ihmistä ei tuhoaisi maapalloa ihan yhtä pahasti kuin 10 miljardia? Tähän mennessä miljardi rikasta on riittänyt katastrofin luomiseen.
6) Väestönkasvun merkitys sille paljonko meidän on vähennettävä päästöjä globaalilla tasolla on marginaalinen keskipitkällä aikavälillä (30–50 vuotta). Pitkällä aikavälillä (100 vuotta) päästöt pitää saada nollaan joka tapauksessa. Onko sitten niin väliä paljonko meitä on?
7) Maailmanpolitiikan ja hegemonian kannalta on toki mielenkiintoista onko Afrikan osuus väestöstä nykyisen 15% sijaan 25% vai 50%.
Afrikka on iso ja harvaanasuttu verrattuna Eurooppaan, mutta suuri osa Afrikasta on elinkelvotonta Saharaa. Afrikan elinkelpoiset alueet ovat varsin tiheästi asuttuja. Grönlannissakin on paljon tilaa, mutta…
Osmo taitaa olla siinä oikeassa, että Suomen peltojen tuotannolla voisi elättää 15 milj ihmistä. Siis jos lasketaan tuotannon energia-arvoilla (ennen yksikkö oli kcal), mutta valkuaistuotantoon tulisi melkoinen monttu.
Ilmastotieteilijöiden paljon parjaama karjatalous on vertaansa vailla oleva valkuaisaineen tuottaja. Heinän muuttaminen ihmiselle soveltuvaksi valkuaisaineeksi ilman karjataloutta on aikamoinen teknistaloudellinen haaste.
Valkuaisetkaan eivät ole ongelma. Heinän sijaan voidaan ongelmitta viljellä proteiineja tuottavia kasvilajeja, mm. palkokasveja.
Ei heinää tarvitse muutta proteiiniksi, vaan kasvattaa sen sijaan proteiinipitoisia kasveja ja käyttää niitä ihmisravinnoksi. Se ei ole kuin asenteellinen haaste. Onhan karjatalous suuri valkuaisaineen tuottaja kun siitä on sellainen tehty, mutta ei sitä välttämättä tarvita, eikä ainakaan niin paljoa kuin nykyisin.
https://sydan.fi/fakta/proteiinia-kasveista/
Vaikkapa härkäpapu vaatii lämpösummaksi 1100–1300 lajikkeesta riippuen. Käytännössä siis jossain Pori-Lappeeranta linjan eteläpuolella onnistuu. Karjatiloja sitten taas on ollut Utsjoelle saakka.
Tietenkin pitää huomioida se mitä missäkin voidaan tuottaa, niinhän on tehty aina. Kyllä Suomen heinäpelloilla voidaan viljellä paljon laajemmin myös erilaisia viljalajeja, jotka nekin ovat ainakin jonkinlaisia proteiiinilähteitä. Siellä Utsjoella ja muuallakin missä poteiinipitoiset kasvit eivä kasva, voidaan kasvattaa sitten heinää karjan ja porojen ravinnoksi sikäli kuin on tarvetta täydentää proteiinitarvetta lihalla.
Mielenkiinnolla olen seurannut tätä ”härkäpapu” keskustelua. Minä en sitä viljele. Naapureilla joskus onnistuu joskus ei. Härkäpavussa on kuitenkin se hyvä puoli, että sen voi saada puitua myös kevään koittaessa. Tosin ei ihmisravinnoksi. Karjan valkuaisrehuksi ihan hyvä lisä.
TjiiAboa ehdottelee jalostusta (ilmeisesti ainoa olisi geenimuuntelu) pohjoisen oloihin sopivaksi. Karja on Suonessa tarkoituksella jalostettu hyvätuottoiseksi, kun on opittu, että huonoissa sääoloissa viljakasvit eivät menesty, mutta heinä kasvaa.
Aivan. Nauta, lammas ja vuohi muuttavat ruohoa (ilmastollisesti viljanviljelyyn sopimattomilla alueilla) ihmisravinnoksi, ja karjanlantaa tarvitaan myös peltojen lannoitteeksi. Typpeä saadaan kyllä peltoon myös typensitojakasvien avulla, jotka ovat samalla hyviä valkuaisen lähteitä ihmisille. Tulevaisuudessa ruuantuotanto perustunee nykyistä enemmän kasvihuoneisiin ja laboratorioihin kuin peltoihin. Silloin peltoja ja laitumia vapautuu takaisin villille luonnolle.
Ilmastonmuutos muuttaa peliä pidentämällä kasvukautta ja lisäämällä lämpösummaa: eri kasvien viljelyalueet laajenevat kohti pohjoista, joskin vuosien väliset vaihtelut voivat hillitä intoa viljelykokeiluihin. Tilastoja voi ihmetellä Ilmatieteen laitoksen sivuilla. Esimerkiksi lämpösummat ovat kasvaneet lähes kauttaaltaan 300–400 dd-yksikköä ja kasvukauden pituudet jopa useita viikkoja. Tässä kohtaa Suomi hyötyy ilmastonmuutoksesta.
Ihmiselle riittää noin 10 kg lihaa. Enempi on hyödytöntä tai jopa haitallista. Jos Pähkinäsaaren rajan sisäpuolella lopetetaan lihantuotanto, voidaan sen pohjoispuolella tuottaa kaikki Suomessa tarvittava liha ja ruokaa riittää ihmisille yllin kyllin.
Miksi ihmeessä planeetan pitäisi elättää 15 miljardia ihmistä?!
Tai 10?
Tai 8?
Tai 6?
Koko argumentaatio että maapallo kyllä kykenee tuottamaan tuollaiselle määrälle ravintoa ja löytämään tilaa, kun kovasti ponnistellaan ja järjestellään on absurdi.
Kaiken selittäminen sitten hiilidioksidin määrällä niin kuin se olisi ainoa muuttuja, on anteeksi vaan, yhtä absurdi.
Totta kai 3 miljardia ihmistä pystyy tuottamaan saman määrän päästöjä väärillä kulutustottumuksilla kuin 10 miljardia (tai 3 miljoonaa suomalaista saman kuin 6 miljoonaa) — asia on aivan päivän selvä jokaiselle, mutta ilman muuta on myös selvää olisiko suurella vai pienemmällä väestömäärällä kulutukselle ja päästöille helpompaa tehdä jotakin.
Eli eihän tuo argumenttina väestömäärän problematisoinnin ohittamiselle kelpaa siis juuri mihinkään.
Loogisesti ei voi päätyä muuhun kuin siihen, että väestön tulisi aleta kaikkialla, niin Afrikassa kuin Euroopassa.
Ja mihin 10 miljardin tai yli (tai tämän kahdeksan) ihmisen väestömäärää tarvitaan? Ihmettelen sitä aina vain, kun väestönnousun sinne saakka puolustajia riittää, ei mitään hätää ‑agendoineen.
Jostakin kai tämä väestöoptimismi syntyy, ajatus että ihmiskunnan oppiessa lukemaan ja hylätessä uskonnot ja perhemallit ja taikuskon, se korjaa itse itsensä noin sadassa vuodessa. Minusta tuo ei ole optimismia vaan jotakin muuta.
Tärkeää kuitenkin että tästä nyt keskustellaan. Tähän keskusteluun en enää nyt osallistu, alan jankuttaa. Ihmeissäni tästä kun olen.
Yhden lapsen politiikka seuraavat 50–100 vuotta, maan väkiluvusta riippuen sen sijaan olisi oikeaa optimismia.
Onko missään enää ekologisteja tai biologeja jotka tästä puhuvat muuallakin kuin saunan jälkeen kaverien kanssa? Vihreät varsinkin ovat kunnostautuneet väestöasian ohittamisessa.
“Vaikkapa härkäpapu vaatii lämpösummaksi 1100–1300 lajikkeesta riippuen”
Miten paljon on mahdettu yrittää jalostaa härkäpapua pohjoisempaan sopivaksi? Aikaa siihen tietysti kuluisi.
Yksinään väestönkasvun selättäminen ei auta paljoakaan, jos samalla ei ajeta alas maapallon ylikulutusta ja tasapainoteta ihmisen tuottamien kasvihuonepäästöjen vaikutusta ilmastoon. Mutta kyetäänkö siihen muuta kuin kantapään kautta oppien ja aivan pakon edessä? Kun seuraa sitä itsekkyyttä ja tietämättömyyttä jolla noihin asioihin suhtaudutaan, niin veikkaanpa että ei. Pahimpana esteenä siinä on taloususkonto joka perustuu ikuiseen kasvuun. Ja jossa kasvu ja raha ohittaa kaiken muun. Toki myös vallan tavoittelu milloin mistäkin syystä on iso este kestävälle kehitykselle, koska se sumentaa järjen totaalisesti kuten historiakin osoittaa.
AKK n kommentissa huomasin kritiikkiä ikuisen kasvun vaatimisesta.
Jos oikein muistan niin AKK haluaisi laittaa metsänomistajat maksamaan metsänielun pienentymisestä mahdollisesti perittävät sakkomaksut.
Jos otetaan käsittelyyn metsien ikuinen kasvu niin sillä nielu menee aina nollaksi. Jos halutaan jatkuva nielu niin tarvitaan ikuinen kasvun lisäys. Sanoisin, että on pientä ristiriitaa ikuisen kasvun käsittelyssä.
Nielujen muuttuminen päästöiksi johtuu turvepelloista, joiden ylläpidosta ja jopa raivaamisesta suorastaan maksetaan.
Muistat väärin!
Tässäpä se on, niin kauan kuin “edistystä” käytetään vain lisääntyvään luonnonresurssien kulutukseen ja hävitykseen niin meillä on ongelma väestömäärästä riippumatta. Mikäli luonnonresurssien käyttö kasvaa sanotaan vaikka 3% per vuosi, niin hävittämällä puolet maailman ihmisistä Thanoksen taikahanskaa käyttäen saadaan vain pari vuosikymmentä “lisäaikaa” jolloin ollaan samassa tilanteessa kuin ilman hävittämistä. Ja toki jos hävitettävät ovat niitä köyhimpiä ihmisiä niin puhuttaneen vain vuosien “lisäajasta” koska köyhimmät myös kuluttavat vähiten.
Perimmäinen ongelma on se kulutus ja sen kasvu, ei ihmisten määrä.
Et voi väittää, ettei ihmisten määrä olisi ongelma lainkaan eikä koskaan. Sinun laskelmiesi mukaan, jos ihmisten määrä kasvaa 2 % vuodessa, kuten Afrikassa tapahtuu, kulutuksen henkeä kohden pitää vähentyä samassa tahdissa kohti nollaa.
Uskoisin, että yleisesti on hyväksytty ajatus Afrikan väestönkasvun hillitsemisestä. Tietysti ehkäisyn ilmainen saatavuus ja vapaa abortti pitäisi olla jo hoidettu aikoja sitten. Paavikin voisi tätä vauhdittaa.
Kehitysapu kierukkoina ja kondomeina ei ole ollenkan huono ajatus. Mutta mitä muita reseptejä on
esitetty?
Ajatellaanpa tilannetta, jossa jokainen hedelmällisessä iässä oleva nainen saisi kansainväliseltä yhteisöltä Euron päivässä loppuikänsä, jos sitoutuisi vain kahden lapsen synnyttämiseen. Kaksi Euroa
joka päivä, mikäli synnyttäisi vain yhden jälkeläisen, ja vaikkapa viisi Euroa päivässä sitoutuessaan
lapsettomuuteen. Tämä järjestely olisi esim. sotavarusteluun verrattuna
todella kustannustehokasta. Steriloinnista voisi ehkä palkita isollakin summalla, mutta se saattaisi olla arvelluttavaa esim. sukulaisten taholta tulevan hyväksikäytön takia.
Joka tapauksessa tarvitaan radikaaleja toimia maapallon pelastamiseksi. On helppo kuitata
ehdotukseni epärealistiseksi tai vaan hölmön jorinaksi… Esittäkää omia utopioitanne, ilman haaveita
ihminen on.…..kuollut pystyyn.
Kannattaa muistaa että Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa keskimääräinen päiväansio on dollarin luokkaa. Sen jälkeen voi käydä kaupassa/apteekissa katselemassa paljonko ehkäisy maksaa.
Jälleen kerran analyysi jää puolitiehen kun ei kerrota millä tavoilla sitä väestönkasvua pitäisi selättää.
Länsimaissa syntyvyyden laskuun on vaikuttanut siirtolaisuus (ensin Amerikkaan sitten Ruotsiin), tyttöjen koulutus, lapsikuolleisuuden lasku, siirtyminen maataloudesta teollisuuteen ja sitten palveluihin. Väliaikaisia nousuja on tullut pandemioista (viimeksi pari vuotta sitten) ja sodista.
Nähdäkseni nuo laskevat mekanismit ovat edenneet Afrikassa joskin niitä voisi yrittää nopeuttaa esim kehitysavulla. Noita nostavia mekanismeja on olemassa mutta niitäkin voi torjua, rahalla.
Siitä ei pääse yli eikä ympäri, että fossiilisista täytyy luopua ja luonnonvarojen kulutusta vähentää.
Osmo arveli edellä, että maankäytön nielut muuttuivat päästöiksi johtuen turvepelloista. Niistä tulee kyllä paljon päästöjä per pinta-alayksikkö, mutta ne eivät olleet tässä ratkaiseva tekijä. Oleellisempaa oli metsäojitettujen soiden maaperäpäästöjen laskennan tarkentuminen ja viime vuosien runsaat hakkuumäärät.
Eri turvemaiden päästöistä on Suoseuralla hyvä tietopaketti. Turvemailla tapahtuvilla ratkaisuilla on merkitystä, kun pyritään hiilineutraaliuteen. Esimerkiksi olisi hyödyllistä ennallistaa (vettää) maatalouden käytöstä poistuneita turvepeltoja. Tuhkalannoitus turvemaan metsissä ehtii myös vaikuttaa jo 10 vuodessa ja toimintaa tuetaankin Metka-varoista.
Aiheesta kannattaa katsoa tallenne Lauri Mehtätalon esitelmästä Tieteen päivillä Tiedekulmassa eilen 9.1.25. Siinä selitettiin metsien iän ja kasvun välisen dynamiikka ja eri hakkuutasojen vaikutukset. Ikäluokkasimulaattorin tulosten mukaan on kyllä mahdollista vähentää hakkuita ilman suuria haittoja lyhyellä aikavälillä — vaikka pyrittäessä hiilineutraaliksi 2035 eli 10 vuoden sisällä. Pitkällä aikavälillä pysyvästi kasvua pienempi hakkuutaso alentaisi kasvua metsien vanhentuessa, koska metsien nopein vuosikasvu vaikuttaa tapahtuvan nuoressa noin 30 vuoden iässä.
Laurin esitelmä löytyy juutuupista otsikolla: Metsien hiilinielulaskelmat – mikä niissä on niin vaikeaa? (Tieteen päivät 2025)
*
Väestönkasvun vastainen fatwa herättää toiveita. Jospa katolinen kirkko tekisi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vastaavan päätöksen, eli onko ehkäisy edelleen syntiä?
O.S:“Nielujen muuttuminen päästöiksi johtuu turvepelloista, joiden ylläpidosta ja jopa raivaamisesta suorastaan maksetaan.”
Räsänen ym. 2023:
Turvepeltoja, turpeen paksuus > 40 cm, n. 270 000 ha, multamaita n. 5 000 ha
Suomen kasvihuonekaasupäästöjen inventaariossa käytettävät määritelmät ovat
samansuuntaisia kuin muissa EU-maissa.
O.S. väittää Suomen nielujen kääntyneen negatiivisiksi 5000 hehtaarin vuoksi. Millainen musta aukko tuolla oikein vallitsee, kun se saa aikaan tuollaiset päästöt. Turvepeltojen raivaamisesta muka oikein maksetaan. En ole törmännyt sellaiseen tietoon. Jospa O. linkkaa palstalle tiedon, että saan alkaa raivauksen ja tuen hakemisen.
Viljelystä maksetaan , hmm., turvepohjaiset pellot ovat pääsääntöisesti karjan laidunnuksessa. Nimittäin sellaiset, joiden vesitalous on huono = märkiä. Kun tälle alalle maksetaan EU-tukia, niin se ei edistä hiilenkatoa. Päinvastoin laidunnus on taseeltaan positiivsta.
O . tarkoittanee turvepeltojen tuilla ilmeisesti kyseisten peltojen vettämistä. Ts. peltojen muuttamista soiseksi.
Ruokavirasto :“Kosteikkojen perustamiselle ja hoidolle voi saada tukea,esim.ei-tuotannollisten investointien korvaus sekä ympäristösopimus kosteikkojen hoidosta.”
Afrikan väestönkasvu on tämän vuosisadan isoja muutoksia. Afrikka on iso manner ja sinne mahtuu kyllä 4 mrd ihmistä. Uskon myös, että Afrikan taloudet kehittyvät positiiviseen suuntaan, ruoan tuotanto kasvaa ja suurin osa väestöstä pysyy kotimaissaan. Afrikan talouskasvu yhdessä väestönkasvun tulee kuitenkin johtamaan siihen, että vuonna 2100 Afrikka kuluttaa valtavasti enemmän (luultavasti edelleen fossiilista) energiaa ja tuottaa paljon erilaisia päästöjä, mikä tulee haastamaan globaalin ilmastopolitiikan tavoitteet.
Tässä olet Jaakko asian ytimessä. Olennainen kysymys on, miten luodaan globaalit (markkina?-)mekanismit sille, että päästöt saadaan alas ja biodiversiteetti pelastettua.
Jos poltamme edelleen kivihiiltä ja syömme naudanlihaa vuonna 2100, on ihan yhdentekevää onko maapallolla 10 vai 11 miljardia ihmistä. Iso vipuvaikutus ei tule enää (onneksi) väestönkasvusta. Toki kannattaa tukea Afrikan kaupungistumista, talouskasvua ja tyttöjen koulutusta.
Nähtäväksi jää kääntävätkö muun maailman syntyvyysromahduksen taustalla olevat syyt (kännykät?, some?) syntyvyyden syöksyyn myös Afrikassa.
Ehkäisykielto selitteenä väestönkasvulle ontuu. Jos vähintään 95 prosenttia meistä kristityistä, myös katolisista, rikkoo lukemattomia kristinuskon dogman ja etiikan perusohjeita viikottain (tähän rikkomiseenhan armouskonto perustuukin) niin kyllä se ehkäisyn käyttäminen kuuluu samaan sarjaan, jossa jokainen voi olla halutessaan hieman “tottelematon.”
Tuskinpa kondomia jätetään käyttämättä katolisen kirkon tai helvetin pelossa.
Kyse on vain halusta laajentaa omaa mahdollista lapsien tuomaa sosiaaliturvaa tai fantasioituja taloudellista turvaa jonka lapset tuovat mahdollisesti mukanaan. Hyvä jos tuovat mutta useimmiten ei.
Kaiken takana on ajatus lapsesta oman elämän jatkeena ja takaajana.
Ehdotettu kehitysavun lisäämistä. Ehkä tuleekin olla konkreettinen realisti ja suunnata kehitysapu niin, että taataan kaikkiin kehittyviin maihin ilmaiset ehkäisyvälineet.
Ja jotta tuon erottelu-efekti heihin ja meihin saadaan pois, sama myös länsimaihin.
500 miljardia kortsua aluksi.
Kotimaassa sitten kaikkia ilmastonmuutoksesta ahdistuneita potentiaaleja äitejä ja isiä kannustetaan pysymään lapsettomana: nyt sitten syntyy luonnontilaa Suomeen eikä tehdä sitä mokaa että korvataan syntynyt tyhjiö. Kaupunkibulevardit kehä ykkösen korkeudelle voi jättää rakentamatta.
Tämä em. voi tuntua vitsiltä tai provolta, jopa asiattomalta, mutta koko tällä keskusteluketjulla ei muuhun kuin näin vulgaareihin johtopäätöksiin voi päätyä. Koska maailmamme on tässä asiassa juuri sellainen. Väkimäärä on tavaton.
Tulo- ja korvausvaikutusten suuruutta toisiinsa nähden voi tarkastella sen tosiasian perusteella, että elintason noustessa työaika on historian kuluessa lyhentynyt, Jos korvausvaiukutus olisi tulovaikutusta suurempi, olisi käynyt päin vastoin.
Afrikan väestönkasvun suhteen on mietittävä mistä se johtuu. Yksi tärkeistä syistä lienee sosiaaliturva: kun ei ole muuta vanhuuden tai sairauden turvaa, niin pitää olla jälkikasvua. Niin se länsimaissakin oli joskus muinoin. Eli pitää olla niin monta lasta, että heistä joku/jotkut hoitavat sinua kun olet vanha.
Millainen eläkejärjestelmä Afrikkaan olisi realistisesti mahdollista rakentaa huolehtimaan uskottavalla tavalla nykyisistä nuorista afrikkalaisista, kun he vanhenevat, ilman että heillä on laaja joukko jälkikasvua?
Voisi olla järkevää yrittää jatkossa, kuten olisi jo alunperinkin, painottaa sitä, että väestömäärissä suuret heilahdukset molempiin suuntiin on iso ongelma.
Jonka nyt sitten todistaa Suomen talous seuraavan 30 vuoden aikana, kun yhä useampi suurten sukupolvien edustaja nostaa sitä pienellä eläkemaksulla ansaittua eläkettä 20–30 vuotta.
(Joka tietysti sijoitettu tuottamattomaan kiinteistömassaan.)