Avainsana: nettouusiutumisluku

Syntyvyyden alentuminen mullistaa tulevaisuuden

Kun nyt aloin syn­tyvyy­destä kir­joit­ta­maan, jatkan min­ulle rakkaas­ta aiheesta – siitä, että syn­tyvyy­den lasku viimeisen kymme­nen vuo­den aikana melkein kaikkial­la maail­mas­sa mullis­taa maail­man tule­vaisu­u­den.  Olen kir­joit­tanut tästä ennenkin, mut­ta ilmiö on niin merkit­tävä, ettei siitä voi puhua liikaa. 

Kun olin nuori – siitä on kauan – mielessäni oli kak­si globaalia uhkaa ylitse kaiken muun: ilmas­ton­muu­tos ja väestöräjähdys. Näistä väestöräjähdys oli mielestäni suuri syy myös ilmas­ton­muu­tok­seen. Jos meitä olisi vain mil­jar­di maa­pal­lol­la (sekin olisi his­to­ri­as­sa paljon), ihmiset voisi­vat elää yltäkyl­läistä elämää val­is­tuneena luo­makun­nan kru­u­nuna. Ei tarvit­sisi käyt­tää fos­si­il­isia ener­gialähteitä, kos­ka uusi­u­tu­via riit­täisi tarpeeksi.

Väestöen­nus­teet oli­vat tuol­loin toiv­ot­to­mia. Maail­man väk­iluku kasvoi kak­si pros­ent­tia vuodessa, mikä tarkoit­ti kahdek­sanker­tais­tu­mista vuo­sisadas­sa ja 60-ker­tais­tu­mista kahdessas­adas­sa vuodessa. Ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu on täl­laista. Tun­nelin päässä ei näkynyt mitään val­oa. Jat­ka lukemista “Syn­tyvyy­den alen­tu­mi­nen mullis­taa tulevaisuuden”

Väestönkasvua ei ole vielä aivan selätetty

Nim­imerk­ki Olli Autio60 kysyi Blueskys­sa kom­ment­tiani Eero Palo­hei­mon kir­joituk­seen Helsin­gin Sanomis­sa otsikol­la väestönkasvun ongel­maa ei todel­lakaan ole ratkaistu.

Lyhyesti san­ot­tuna olen helpot­tunut, että väestön ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu on (ilmeis­es­ti) päät­tymässä, mut­ta olen Palo­hei­mon kanssa samaa mieltä siitä, että maail­man väk­iluku nousee sitä ennen liian korkeak­si ja on jo nous­sut. Moni asia olisi parem­min, jos meitä olisi tääl­lä selvästi vähemmän. 

Run­saat 50 vuot­ta sit­ten pidin maail­man kaht­e­na suurim­pana ongel­mana väestönkasvua ja ilmas­ton­muu­tos­ta vieläpä niin, että väestönkasvu on suurin ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­ja. Järkeilin tätä niin, että jos ener­gian tarve kas­vaa väk­ilu­vun kasvun tahdis­sa, ilmastopäästöt kas­va­vat ener­gian kulu­tus­ta nopeam­min, kos­ka uusi­u­tu­vat ener­gialäh­teet eivät kas­va. Sata vuot­ta aiem­min esimerkik­si Suomes­sa jok­seenkin kaik­ki ener­gia saati­in bio­mas­sas­ta, lähin­nä puus­ta eikä fos­si­il­isia juuri käytetty.

Kuulen vas­taväit­teen: ener­gianku­lu­tus kas­vaa ilman väestönkasvuakin ja jopa väestönkasvua nopeam­min. Kyl­lä, mut­ta päässäni olevas­sa mallis­sa muiden asioiden ollessa ennal­laan ener­gianku­lu­tus kas­vaa väestönkasvun tahdis­sa. Kos­ka väestön kasvoi kiihtyen, väestömäärä tulisi lop­ul­ta ole­maan tärkein ener­gian kulu­tus­ta kas­vat­ta­va tek­i­jä. Jat­ka lukemista “Väestönkasvua ei ole vielä aivan selätetty”