Syntyvyyden alentuminen mullistaa tulevaisuuden

Kun nyt aloin syn­tyvyy­destä kir­joit­ta­maan, jatkan min­ulle rakkaas­ta aiheesta – siitä, että syn­tyvyy­den lasku viimeisen kymme­nen vuo­den aikana melkein kaikkial­la maail­mas­sa mullis­taa maail­man tule­vaisu­u­den.  Olen kir­joit­tanut tästä ennenkin, mut­ta ilmiö on niin merkit­tävä, ettei siitä voi puhua liikaa. 

Kun olin nuori – siitä on kauan – mielessäni oli kak­si globaalia uhkaa ylitse kaiken muun: ilmas­ton­muu­tos ja väestöräjähdys. Näistä väestöräjähdys oli mielestäni suuri syy myös ilmas­ton­muu­tok­seen. Jos meitä olisi vain mil­jar­di maa­pal­lol­la (sekin olisi his­to­ri­as­sa paljon), ihmiset voisi­vat elää yltäkyl­läistä elämää val­is­tuneena luo­makun­nan kru­u­nuna. Ei tarvit­sisi käyt­tää fos­si­il­isia ener­gialähteitä, kos­ka uusi­u­tu­via riit­täisi tarpeeksi.

Väestöen­nus­teet oli­vat tuol­loin toiv­ot­to­mia. Maail­man väk­iluku kasvoi kak­si pros­ent­tia vuodessa, mikä tarkoit­ti kahdek­sanker­tais­tu­mista vuo­sisadas­sa ja 60-ker­tais­tu­mista kahdessas­adas­sa vuodessa. Ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu on täl­laista. Tun­nelin päässä ei näkynyt mitään valoa.

Ilmas­ton­muu­tos vyöryy yhä eteen­päin, mut­ta se ei ole enää vält­tämät­tömyys, kun väk­ilu­vuku on aset­tumas­sa. Nyt on kyse vain huonoista päättäjistä.

Maailman syntyvyys kääntyi laskuun 1970-luvulla

Väk­ilu­vun kasvu hidas­tui vuo­den 1970 jäl­keen odotusten vas­tais­es­ti. Kasvu ei ole hidas­tunut juurikaan absolu­ut­tisi­na lukuina, mut­ta pros­en­tu­aa­li­nen kasvu on laan­tunut lin­eaarisek­si eli pros­en­tu­aa­li­nen kasvu on laskenut ja vielä enem­män on laskenut syn­tyvyys, mikä ennakoi kasvun pysähtymistä aikanaan. Pahin alkoi olla ohi parikym­men­tä vuot­ta sit­ten, vaik­ka olinkin yhä ja olen edelleen huolestunut Afrikan väestönkasvus­ta, niin epä­muodikas­ta kuin se onkin. Min­un eli­naikanani Afrikan väk­iluku on kuusinker­tais­tunut. Vaik­ka jois­sakin Afrikan maas­sa syn­tyvyys onkin laskenut huo­mat­tavasti, tämä ei koske kuin osaa maista. Esimerkik­si väkirikkaas­sa Nige­ri­as­sa hedelmäl­lisyys on yhä viisi las­ta naista kohden.

Syntyvyyden nopea lasku 10 vuotta sitten

Noin kymme­nen vuot­ta sit­ten tapah­tui jotain, joka las­ki syn­tyvyyt­tä rajusti kaikkial­la teol­lises­sa maail­mas­sa. Suomes­sa syn­tynei­den määrä las­ki noin kol­man­nek­sel­la 60 000:sta alle 44 000:n. Kos­ka syn­nyt­tävien ikälu­okkien koko vaikut­taa myös asi­aan, piirsin kuvan kokon­aishedelmäl­lisyy­destä, siis kuin­ka mon­ta las­ta yksi nainen keskimäärin syn­nyt­tää. (Laskel­ma perus­tuu ole­tuk­seen, että lap­sia syn­tyy eri ikäisille naisille joka vuosi keskimäärin niin paljon kuin lasken­tavuon­na. Tämä on hyvä ymmärtää lukua tulkit­taes­sa. Näin las­ke­taan myös eli­na­jan odote.)

Asteikko ei ala nol­las­ta, kos­ka olen­naista on, paljonko hedelmäl­lisyys on alle 2,1:n. Tämä ero on nelinkertaistunut

Min­ua opetet­ti­in tilas­toti­eteessä käyt­tämään kokon­aishedelmäl­lisyy­den sijas­ta net­tou­u­si­u­tu­mis­lukua. Siinä las­ke­taan vain tyt­töjä. Las­ke­taan­han syn­tyvyyskin suh­teessa naisi­in. Net­tou­u­si­u­tu­mis­lu­vus­sa ote­taan huomioon myös kuolleisu­us ennen syn­ny­tysikään vart­tumista. Jos net­tou­u­si­u­tu­mis­luku on yli yhden, väestö kas­vaa pitkäl­lä aikavälil­lä ja jos se on alle yhden, se vähe­nee pitkäl­lä aikavälil­lä. Yhtä naista kohden on yksi sukukyp­säk­si vart­tunut tyt­tö. Kun miehet las­ke­taan mukaan eikä lap­sikuolleisu­ut­ta ote­ta huomioon, rajana on epämääräis­es­ti noin 2,1. Tämä on epämääräistä, sil­lä esimerkik­si Kiinas­sa syn­tyy 111 poikaa sataa tyt­töä kohden selek­ti­ivis­ten abort­tien vuok­si. Tilas­tokeskus ei kuitenkaan julkaise Suomen net­tou­u­si­u­tu­mis­lukua, kai jonkin oudon poli­it­tisen kor­rek­tiu­den vuoksi.

Syn­tyvyy­den laskun merk­i­tys­tä ei ymmär­retä, kos­ka mon­es­sa maas­sa väk­iluku kuitenkin kas­vaa tai ei ainakaan vielä vähene nopeasti. Tämä johtuu siitä, että van­husikälu­okat ovat tois­taisek­si paljon pienem­piä kuin syn­nyt­tävät ikälu­okat. Lisäk­si eli­na­jan piden­tymi­nen hämää tilas­to­ja. Väk­ilu­vun rom­ah­dus on kuitenkin edessä, ellei hedelmäl­lisyys nouse. Asial­la on val­ta­va vaiku­tus sekä Suomen että maail­man tulevaisuuteen.

Suomes­sa tuo net­tou­u­si­u­tu­mis­luku on noin 0,6. Se tarkoit­taa, että sata naista syn­nyt­tää 60 tyt­töä ja nämä taas aikanaan 36 tyt­töä ja niin edelleen. Siis jos syn­tyvyys pysyy täl­lä tasolla.

Suomes­sa syn­tyvyy­den lasku on ollut nopea­ta, mut­ta ei syn­tyvyys meil­lä mitenkään ennä­tysal­haista ole. EU-maista alle Suomen ovat katoliset Puo­la, Liet­tua, Italia ja Espan­ja. Paavi parka!

Tämä ei ole kuitenkaan mitään ver­rat­tuna Itä-Aasi­aan. Etelä-Kore­as­sa sata naista syn­nyt­tää noin 34 tyt­töä. Näin jatkues­saan Etelä-Kore­an väestö pienenisi yhteen kymme­ne­sosaan kahdessa sukupolves­sa ja työikäi­sistä jok­seenkin kaik­ki olisi työl­lis­tet­ty van­hus­ten hoitoon.

Kiinas­sa sata naista syn­nyt­täisi vähän alle 50 tyt­töä, joten nopeas­sa laskus­sa senkin väkimäärä pian on. Täl­lä on suuria geopoli­it­tisia vaiku­tuk­sia vuo­sisadan lop­ul­la. Kiina lopet­ti yhden lapsen poli­ti­ikan vuon­na 2015, mut­ta sen jäl­keen syn­tyvyys on laskenut kolmannekselle.

Todet­takoon, että tilas­totiedot Kiinas­ta ovat oudon ris­tiri­itaisia. Sivus­to Macrotrends väit­tää syn­tyvyy­den nousseen Kiinas­sa jyrkästi kah­den viime vuo­den aikana, mut­ta tähän eivät muut, ei esimerkik­si YK yhdy.

 

 

Mik­si tästä puhutaan niin vähän, vaik­ka kyseessä on val­ta­va asia ihmiskun­nan tule­vaisu­u­den kannalta?

Min­ul­la on tapa tarkastel­la maail­maa mallien kannal­ta, mut­ta kaikil­la ei ole. Mustelmis­saan Angela Merkel valit­ti korona-ajal­ta sitä, ettei kansa ymmär­rä ekspo­nen­ti­aal­ista kasvua. Sitä minäkin sil­loin taivastelin ja siitä taitaa olla kyse tästäkin.

Suurin osa ihmi­sistä ei ilmeis­es­ti ymmär­rä, mihin näin alhainen syn­tyvyys johtaa. Nekin, jot­ka ymmärtävät, saat­ta­vat ajatel­la, ettei noin voi käy­dä. Syn­tyvyy­den on pakko nous­ta ennalleen. Siitä, miten toivoisi asioiden ole­van, ei voi kuitenkaan päätel­lä, miten ne ovat.

Minä taas uskon, että isos­sa kuvas­sa mata­la syn­tyvyys jää ennalleen. Tätä peruste­len sil­lä, että ilmiö on tapah­tunut eri puo­lil­la maail­maa samanaikaises­ti. Ei se siis mis­tään koti­mais­es­ta seikas­ta, esimerkik­si inflaa­tion syömistä lap­sil­i­sistä voi johtua. Oma veikkauk­seni on, että täl­lä syn­tyvyy­del­lä men­nään vuosikym­meniä ja siihen on vain sopeuduttava.

Maailma pelastuu?

Vielä 50 vuot­ta sit­ten pelkäsin maail­mas­sa eniten väestöräjähdys­tä ja sen kaikkia ikäviä seu­rauk­sia. Sik­si en ole niin surulli­nen siitä, että maail­man väk­iluku ale­nee. Kun Suomen net­tou­u­si­u­tu­mis­luku oli pitkään 0,8:n ja 0.9:n välil­lä, pidin tätä suo­ras­taan opti­maalise­na jarrutuksena.

Nyt väk­ilu­vun lasku alkaa olla liian nopea­ta. Siitä tekee entistä han­kalam­mak­si eli­na­jan piden­tymi­nen, mikä tarkoit­taa, että hoidon tarpeessa ole­vaa ja eläkkeitä nos­tavaa van­husväestöä tulee ole­maan entistä enem­män suh­teessa työikäisiin.

Tule­vaisu­udessa myös jotkin alueet tyh­jenevät ja toiset ylikuor­mit­tuvat. Se syn­nyt­tää his­to­ri­an suurim­mat kan­sain­vael­luk­set, kun väkeä siir­tyy alueil­ta, joil­la ihmisiä on liikaa sinne, mis­sä heitä on liian vähän. Afrikkalais­taus­tais­ten osu­us maail­man väestöstä tulee kasvamaan.

Vaik­ka uskon, että iso kuva on syn­tyvyy­den pysyvä lasku, pien­tä viilaus­ta voi kuitenkin tehdä. Niin­pä ajat­telin men­nä heikoille jäille ja pohtia, mitä pikku­vi­ilaus­ta syn­tyvyy­den lisäämisek­si voitaisi­in kuitenkin tehdä.

13 vastausta artikkeliin “Syntyvyyden alentuminen mullistaa tulevaisuuden”

  1. Sytyvyy­den lasku, kyl­lä, mut­ta täysin myöhässä.
    Väestöräjähdyk­sen tulem­i­nen on toki perut­tu, mut­ta vain sik­si että elämme jo nyt kahdek­sal­la mil­jardil­lamme sen keskel­lä. Sitä ei tule kos­ka se jo on.
    Kaikkine seurauksineen.
    Jokainen vuosi pla­neet­tamme saa Sak­san ver­ran uut­ta väestöä, edelleen. Kas­vamme tästä 9–10 mil­jardi­in ja sieltä ale­taan sit­ten tul­la alas…hyvin hitaasti.
    Mihin kohtaan sen väestöop­tis­mi pitäisi sijoit­taa? Siihen että joskus 2140-luvul­la ihmiskun­taa on “enää” 6 miljardia?
    No, kuten ilmas­to­muu­tok­sen ja hiilineu­traal­i­u­den suh­teen Suomi­han voisi tässäkin näyt­tää esimerkkiä. Tavoit­teek­si maan väk­ilu­vun kään­tämi­nen lasku­un. Mik­si­hän se ei ole kaikkien puoluei­den tavoite? Syyk­si ei kel­paa hoke­ma kuka sit­ten hoitaa van­huk­set. AI tulee pois­ta­maan niin paljon duu­ni­paikko­ja että hoita­jia kyl­lä löytyy . 

    Syn­tyy aluei­ta jois­sa ihmisiä on liian vähän(!?) kir­joit­ti Soininvaara.
    Nyt jo ylikan­soitet­tu Euroop­pa vaik­ka puolit­taisi väestön­sä ei siitä voi­da sanoa että tästä tulisi alue jos­sa ihmisiä on liian vähän. Ei mil­lään järkeväl­lä perustal­la. Olisiko 40 miljoon­ainen Sak­sa asuma­ton ja vähäväkinen? 

    Väestökansan­vael­luk­set pitäisi pyrk­iä estämään (muu maa­han­muut­to tietenkin ok): jokainen alue kään­täköön väestön­sä lasku­un omil­la alueillaan.
    Yhden lapsen poli­ti­ikalla se onnis­tu­isi suh­teel­lisen nopeasti. Vrt. Kiina.

    Vastaa

  2. Mon­et ker­to­vat ylpeänä, että he eivät han­ki lap­sia kun ihmisiä on maail­mas­sa liikaa. Eläke­jär­jestelmämme on sel­l­ainen, että työl­liset mak­sa­vat eläk­keet. Voisiko miet­tiä, että lapset­tomat mak­sa­vat korkeam­paa eläke­mak­sua? Pitäisin tätä varsin oikeu­den­mukaise­na. Lisäk­si myös las­ten saami­nen nuore­na tulisi kan­nat­tavak­si, vaik­ka en usko tämän vaiku­tuk­sen ole­van kovin suuri. Lapset han­ki­taan sil­loin kun sopii, jos sopii.

    Vastaa

  3. On käyn­nis­sä suuri kult­tuurievoluu­tion val­in­ta. Ne val­tio­jär­jestelmät, jot­ka ovat sopeu­tu­via, jatka­vat ja ne, jot­ka eivät, eivät jat­ka matkaansa. Jatka­jat sanel­e­vat tule­vaisu­u­den arvot.

    Vastaa

    1. Entä Euroop­pa, joka otta­nee vas­taan kym­me­nien miljoonien,tai enem­män, väestökansainvaellukset? 

      Onko se taitavaa sopeu­tu­mista vai oman luhis­tu­misen puoli­tiedostam­a­ton­ta järkkäämistä ?

      Vastaa

  4. Bil­jardöörimme saa­vat tärvät­tyä luon­topalve­lut ja muut ekosys­teemit pienem­mäl­läkin porukalla, kun­han hyper­sooni­nen lente­ly toteu­tuu. Grön­lan­nin erä­ma­jal­ta pääsee muu­ta­mas­sa tun­nis­sa Itä-Välimeren rantsu­parati­isin kaut­ta jahdille eteläiseen Aasiaan

    Vastaa

  5. Minä itse asi­as­sa uskon, että suo­ma­lais­ten syn­tyvyys voi laskea lähelle nol­laa. Globaalit työ­markki­nat entis­es­tään verkot­toitu­vat eli ihmis­ten on helpom­pi muut­taa maas­ta toiseen. Kuten Soin­in­vaara aiemp­ina vuosi­na kir­joit­ti, niin suomen kie­len katoami­nen las­kee pitovoimaa suomenkielis­ten kesku­udessa mikä tietenkin lisää työperäistä maas­ta­muut­toa. Kun ote­taan vielä huomioon eri­lais­ten ihmis­ryh­mien luon­tainen taipumus suosia oman­laisi­aan, niin kan­sain­välistymi­nen edelleen las­kee pitovoimaa suo­ma­laisi­in nuori­in. Suo­mi ei enää ole houkut­tel­e­va paik­ka asua suomenkieliselle nuorisolle.

    Eli Suomen pitäisi rak­en­taa strate­gia, mis­sä kan­ta­suo­ma­lais­ten syn­tyvyys on tule­vaisu­udessa lähel­lä nollaa.

    Tähän pitäisi sanoa ikävä kysymys geopoli­ti­ikas­ta, mut­ta ehkä se joskus muulloin…

    Vastaa

  6. Miten nige­ri­alais­ten syn­tyvyys saataisi­in pakotet­tua puoleen?

    Vastaa

  7. Minus­ta hyvin ris­tiri­itaista, että “luo­makun­nan kru­unut”, eli nämä kehit­tyneet yhteiskun­nat eivät pysty ylläpitämään itseään ilman jatku­via ulkoisia syötteitä.

    Kuitenkin oma veikkaus on tämä (olen tämän jo aiem­min kir­joit­tanut): Ne lisään­tyy, jot­ka halu­aa lisään­tyä. Aikaisem­min lisään­tymistä ohjasi seksin­halu, nyt merkit­tävä osa arvot­taa seksin korkeam­malle kuin jälkeläiset, ja har­ras­taa mielum­min sek­siä kuin han­kkii jälkeläisiä. Ei tässä tarvitse olla kuitenkaan mikään Ein­stein ymmärtääk­seen, että evoluu­tio on on tehnyt sek­sistä nautinnollista/himoittavaa sitä varten että elukat lisään­ty­i­sivät. Ei eläimetkään lisään­ny velvol­lisu­u­den tun­nos­ta tai jälkeläis­ten halus­ta, vaan siel­lä hor­monit ja muu biologi­nen ohjaus toimii. Ihmisil­lä tämä biologi­nen ohjaus on päätet­tä altistaa älyl­liselle harkin­nalle ja tulok­sen näemme tässä. Tosin nyt olen var­maan joku ikävä kon­ser­vati­ivi kun en tässä hur­raa hedo­nis­min palvontaa.

    Ennus­tuk­sen jatkona, tässä tapah­tuu hyvin nopea evoluu­tio, ihan vain muu­tamis­sa sukupolvis­sa. Kos­ka he eivät lisään­ny, jot­ka eivät halua lisään­tyä tai arvot­ta­vat seksin ja hedo­nis­min korkeam­malle, niin he pois­ta­vat itsen­sä geenipoolista hyvin tehokkaasti. Eli väk­iluku las­kee sen 2–3 sukupolvea, mut­ta tämän jäl­keen lähde­tään kovaan nousu­un kun uudet nuoret lisään­tymisikäiset ovat näi­den jälkeläisiä aidosti halun­nei­den lap­sia ja “huonot” geen­it ovat karsi­neet itsen­sä älyl­lis­es­ti pois. “Huonoil­la” geeneil­lä viit­taan nyt vain lisään­tymisha­lut­to­muu­teen ja yhteiskun­nan kan­taan lisään­tymis­es­tä, en ota mitään muu­ta arvokan­taa näi­den gee­nien hyvyy­teen tai huo­nouteen. Markki­na­t­alous kun näköjään arvot­taa väk­ilu­vun jatku­van kasvun hyväk­si ominaisuudeksi.

    Valitet­tavasti aika­jänne on kuitenkin liian pitkä, että pää­sisin itse seu­raa­maan ennus­tuk­sen toteu­tu­mista, varsinkin kun sukupol­vet ovat nyky­isin sen noin 30–35 vuotta.

    Osa ongel­maa kuitenkin on se, että nykyi­nen kasvua ihail­e­va markki­na­t­alous ei kohdista resursse­ja oikein niille, ketkä aidosti halu­a­vat lisään­tyä. Sen sijaan lisään­tymishaluisia ran­gais­taan monin eri tavoin markki­noiden näkymät­tömän käden toimes­ta. Mut­ta markki­noil­ta nyt onkin turha odot­taa mitään pitkäjän­teis­es­ti järkevää ilman poli­it­tista ohjausta.

    Varsinkin USA:ssa ja Euroopas­sakin on eri­no­mais­es­ti nähty, etteivät markki­nat todel­lakaan huole­h­di tuot­tei­den ja kemikaalien tur­val­lisu­ud­es­ta juuri pätkän ver­taa ilman ylhäältä tule­vaa pakot­tavaa ohjaus­ta. Muun muas­sa voimakkaasti nous­sut parkinssonin taudin esi­in­tyvyys alkaa olla aika luotet­tavasti liitet­tävis­sä tor­jun­ta-aineisi­in viimeisem­pi­en tieto­jen val­os­sa. Valitet­tavasti ter­vei­den elin­vu­osien määrä ei ole nous­sut yhtä nopeasti kuin elinikä yleisesti.

    Vastaa

    1. Ei ihmis­ten evoluu­tio­ta muokkaa geen­it, vaan kulttuurievoluutio/meemikompleksit. Eli tuo, ketkä jatka­vat matkaa ja ketkä eivät, tapah­tuu val­tio­jär­jestelmien välisen evoluu­tiokamp­pailun välil­lä, ei yksilöiden.

      Vastaa

  8. Se mie­lenki­in­toisin asia jäi puuttumaan:
    Miten ver­rokki­mais­sa syn­tyvyys on elänyt tuona 2005(ish)-2025(ish)?
    Noiden ero­jen löytämi­nen voisi aut­taa myös syi­den löytämiseen.

    Vastaa

  9. Juuri näin rajun syn­tyvyy­den laskun takia pitää ruve­ta roikku­maan viimeisim­mässä oljenko­r­res­sa eli roboti­ikan kehit­tymisessä. Palve­lu­taloi­hin tarvi­taan robot­te­ja pesemään van­huk­set ja hoita­maan raskaim­mat työt. Roboti­ikan kehi­tys on ollut nopeaa. Eipä ole ihme kun Elon Musk lupaili noin hal­van henkilöau­ton hin­taisia ihmis­ro­bot­te­ja. Niitä tarvitaan.

    Vastaa

  10. On vaikea nähdä miten alle uusi­u­tu­mis­ra­jan jäävä mata­la syn­tyvyys voisi muo­dos­tua pysyväk­si ilmiök­si. Yhteiskun­nat jois­sa näin on pidem­män aikaa, kuol­e­vat pian sukupu­ut­toon, mikä sit­ten lopet­taa viimeistään pysyvyy­den. Elin­voimaisem­mat korkeam­man syn­tyvyy­den kult­tuu­rit voivat sit­ten vähitellen lev­itä laa­jem­mille alueille tilalle.

    Vastaa

    1. Jos Suomen väk­iluku las­kee yhdel­lä pros­en­til­la edel­lisvuo­den luke­mas­ta, niin mis­sä vai­heessa juli­s­tat Suomen kadonneeksi?
      Sadan vuo­den jäl­keenkin on 37% jäljellä.

      Vih­ta­housu on edelleenkin siel­lä yksi­tyisko­hdis­sa, ihan type­r­ää tarkastel­la ihmiskun­nan väkilukua.
      Pla­neet­ta kestää paljon parem­min vaik­ka 10mrd vas­tu­ullis­es­ti ja kohtu­ullis­es­ti käyt­täy­tyvää kuin vaik­ka 8mrd fos­si­ilista polt­tel­e­vaa ja sademet­siä pihvil­i­han takia hakkaavia.

      Isoin ongel­ma on vai­htele­vu­us: välil­lä men­nään liian nopeasti ylös ja nyt sit­ten taas liian nopeasti alas. Ja aina suuret väkimäärät ovat väärässä paikas­sa, vääräl­lä kult­tuuril­la ja kielel­lä ja vääräl­lä ammattitaidolla.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.