Kategoria: Talouspolitiikka

Vielä vientivetoisista palkoista ja ay-liikkeestä

Juhana Var­ti­ainen moit­ti min­ua kir­joituk­ses­tani, jos­sa väitin hal­li­tuk­sen aiko­van kir­joit­taa hoitoalan palkkakuopan laki­in sil­lä, etteivät mitkään palkanko­ro­tuk­set saisi ylit­tää vien­tialo­jen palkanko­ro­tuk­sia. Hänen mukaansa asia on päin­vas­toin. Ruot­sis­sa hoitoalan ali­palkkaus pystyt­ti­in selät­tämään palkkaliuku­mil­la. Myös työmin­is­teri Arto Sato­nen antoi ymmärtää Hesaris­sa, että hal­li­tuk­sel­la on taskus­saan mekanis­mi. jol­la palkkavääristymiä voidaan kor­ja­ta. Helpot­taisi yhteiskun­nal­lista keskustelua, jos ker­rot­taisi­in, mikä se mekanis­mi on. Vai onko taas kyse valikoivas­ta Ruotsin mallista?

Myös eräät entiset työ­nan­ta­ja­jär­jestö­jen vet­er­aan­it ovat ihme­telleet tätä vien­tiala­mallia. Ensin lopetet­ti­in val­takun­nal­lis­ten työe­htosopimusten tekem­i­nen, jot­ta palkkarakenne voi elää, ja sit­ten kir­joite­taan oikein laki­in vaa­timus pitää palkkarakenne entisellään.

Hal­li­tuk­sen lakiesi­tys asi­as­ta on sinän­sä ham­paa­ton. Siinähän san­o­taan vain, että val­takun­nanso­vit­teli­ja ei saa esit­tää vien­tialo­jen palkanko­ro­tuk­set ylit­täviä koro­tuk­sia. Eikä olisi voitu vain lakkaut­taa val­takun­nanso­vit­teli­jan vir­ka? Olisi nekin rahat säästet­ty. Eihän mikään palka­nsaa­ja­jär­jestö käytä tämän jäl­keen val­takun­nanso­vit­teli­jaa mihinkään. Jat­ka lukemista “Vielä vien­tive­toi­sista palkoista ja ay-liikkeestä”

Toimeentulotuen vuokrarajoja ei voi toteuttaa kolmessa kuukaudessa

Näen suo­ma­laiselle hyv­in­voin­ti­val­ti­olle kak­si poli­it­tista uhkaa.

Poli­it­ti­nen vasem­mis­to ei halua pitää suit­sia kireäl­lä vaan jakaa rahaa sym­pa­t­ian perus­teel­la. Sil­loin kun demar­it rak­en­si­vat hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, he oli­vat rahankäytössä tiukko­ja ja johdon­mukaisia. Sään­nöt oli­vat ankaria. Tämä ote on höl­tynyt pahasti viimeisen 20 vuo­den aikana. Jos hyv­in­voin­ti­val­tion raho­ja käytetään tehot­tomasti, kär­si­jöinä eivät ole rikkaat vaan köy­hät. Jos joku saa perus­teet­to­mia tulon­si­ir­to­ja, rahaa riit­tää muille tarpeessa oleville vähemmän.

Toinen ongel­ma ovat oikeis­to­laiset. Hei­dän pahin ongel­mansa ei ole se, että he halu­a­vat kyykyt­tää köy­hiä ja lisätä tulo­ero­ja. Aina tulee uusia vaale­ja ja tästä kansa kostaa vaaleis­sa. Jat­ka lukemista “Toimeen­tu­lotuen vuokrara­jo­ja ei voi toteut­taa kolmes­sa kuukaudessa”

Näkökohtia etätyöstä

Kym­menisen vuot­ta sit­ten The Econ­o­mistis­sa oli jut­tu siitä, kuin­ka Yhdys­val­lois­sa yri­tyk­set, jois­sa on tehty etä­työtä, ovat alka­neet vähen­tää sitä ja vaati­neet tule­maan toimis­toon, kos­ka ovat havain­neet, että etä­työtä teke­vien osaami­nen ja tuot­tavu­us ovat jääneet jäl­keen paikalle tule­vista kol­le­go­is­taan. Tieto ja osaami­nen välit­tyvät kohtaami­sis­sa ja kahvi­tun­neil­la. Kotona etätöis­sä ei kohtaa ketään.

Saman­laisia tulok­sia on tul­lut nyt, kun etä­työ on koro­nan myötä suuresti yleistynyt.

Kun toimi­va työy­hteisö siir­tyy etätöi­hin, aluk­si kaik­ki menee hyvin, kos­ka kaik­ki tun­te­vat toisen­sa van­has­taan ja osaa­vat sen mitä pitää osa­ta. Ongel­mat kasautu­vat pikkuhil­jaa. Tulee uusia asioi­ta, joista tieto ei väl­i­ty kun­nol­la. Uuden nuoren työn­tek­i­jän on jok­seenkin mah­do­ton tul­la mukaan työy­hteisöön. Jat­ka lukemista “Näköko­htia etätyöstä”

Vajaan työajan subventio

Hal­li­tus leikkaa osa-aikaises­ti työt­tömiltä paljon enem­män kuin kokon­aan työt­tömiltä. Mut­ta pitääkö veron­mak­sajien tukea niitä, jot­ka syys­tä tai tois­es­ta eivät tee täyt­tä työpäivää tai työvuotta?

Ennen 1990 luvun lamaa osa-aikatyöt­tömille mak­set­ti­in sovitel­tua päivära­haa vain rajoite­tun ajan. Laman aikana laskuri pysäytet­ti­in odot­ta­maan parem­pia aiko­ja, mut­ta niitä ei tul­lut koskaan. Oli­vat syn­tyneet sovitel­tu­un päivära­haan nojaa­vat työmarkkinat.

Eri­tyis­es­ti kau­pan alal­la ja rav­in­tois­sa työ­nan­ta­jat oli­vat oppi­neet käyt­tämään tätä hyväk­si. Syn­tyi run­saasti osa-aikaisia työ­paikko­ja. Asi­akkai­ta ei riitä tasais­es­ti pitkin päivää. Työn­tek­i­jöillekin sopi täysi ansio puolipäiväis­es­tä työstä.

Lop­ul­ta eduskun­ta päät­ti, että sovitel­tua päivära­haa voi nos­taa niin pitkään kuin halu­aa. Se tosin heikke­nee hitaasti, ellei välil­lä piipah­da kokoaikatyössä. Eri­tyis­es­ti mata­la­palkkaisil­la aloil­la jär­jeste­ly on nyt erit­täin antelias – varsinkin jos on lap­sia. Kokoaikatyön brut­to­tu­loon pääsee jopa alle 15 tun­nin viikko­työa­jal­la. Palkan lievem­män vero­tuk­sen ansios­ta jotain kokoaikatyöstäkin hyö­tyy, mut­ta aika vähän.

Monel­la kausi­työn alal­la on tul­lut tavak­si viet­tää osa vuodes­ta ansiosi­don­naisel­la. Ei olisi mah­do­ton­ta jär­jestää asfalt­ti­työn­tek­i­jöille muu­ta työtä talvikuukausik­si, mut­ta tähän ei ole tarvet­ta kum­mal­lakaan osa­puolel­la. Jat­ka lukemista “Vajaan työa­jan subventio”

Kiitos hallitukselle kiinteistöverosta

Val­tio pakot­taa Helsin­gin nos­ta­maan maapo­h­jan kiin­teistöveroa. Se on oikein hyvä asia. Nimeno­maan maapo­h­jaan – ei raken­nuk­si­in –kohdis­tu­va kiin­teistövero on hyvä ja oikeu­den­mukainen vero. Sil­lä verote­taan yhteiskun­nalle osa ansiot­tomas­ta ansion­nousus­ta, joka johtuu siitä, että ton­tin ympärille on raken­net­tu kaupun­ki. Mil­lään muul­la ei voi selit­tää sitä, että ranta­tont­ti Kata­janokalla on tuhat ker­taa arvokkaampi kuin saman­lainen ranta­tont­ti Inkoossa.

Kiin­teistövero nos­taa omis­tusasu­jan kus­tan­nuk­sia, jos hän omis­taa asun­non sil­lä het­kel­lä, kun koro­tuk­ses­ta päätetään, mut­ta ei niiden asumiskus­tan­nuk­sia, jot­ka osta­vat asun­ton­sa sen jäl­keen. Kiin­teistövero kap­i­tal­isoituu asun­to­jen hin­toi­hin tässä tapauk­ses­sa niitä alen­taen. Nuorten ikälu­okkien tulisi rakas­taa kiinteistöveroa.

Niille, jot­ka pitävät kiin­teistöveroa sosial­is­mi­na, halu­an huo­maut­taa, että kiin­teistövero on paljon Suomea merkit­tävämpi vero Yhdys­val­lois­sa. Tämä johtuu ilmeis­es­ti siitä, että markki­na­t­alouden perus­teet tun­netaan siel­lä parem­min. Jat­ka lukemista “Kiitos hal­li­tuk­selle kiinteistöverosta”

Puheenvuoroni työmarkkinoista

Val­ti­oti­eteelli­nen tiedekun­ta jär­jesti viikko sit­ten mah­ta­van dekaanin­sa Han­na Wassin johdol­la pyöreän pöy­dän keskustelun otsikol­la ”Työ­markki­noiden ruu­ti­tyn­nyri”. Keskustelu käyti­in Chatham House ‑sään­nöil­lä, joten muiden puheen­vuoroista en ker­ro, mut­ta omas­tani saan kertoa.

Jotain täl­laista sanoin:

Lähtöko­hdas­tani: olen lukenut tässä tiedekun­nas­sa tilas­totiedet­tä ja kansan­taloustiedet­tä, mut­ta har­mi kyl­lä, en juuri sosi­aal­i­ti­eteitä.  Tämä on muo­van­nut näkemystäni.

Olen kat­sel­lut näitä työ­markki­nakysymyk­siä etäältä. Aihe on lähin­nä ahdis­tanut. Talousti­eteis­sä on opetet­tu etsimään Pare­to-opti­maal­isia tilantei­ta. Eräis­sä työ­markki­nakysymyk­sis­sä tun­nu­taan ole­van todel­la kaukana Pare­to-opti­mista. Parem­mal­la sopimisel­la molem­mat osa­puo­let voisi­vat voittaa.

Suomen työ­markki­noil­la on paljon huono­ja van­hen­tunei­ta sään­töjä, jot­ka on tehty paperite­hdas­ta ajatellen, mut­ta toimi­vat huonos­ti mod­ernissa taloudessa. Muut Euroopan maat ovat tässä meitä parempia.

Olisi tietysti hyvä, jos työ­markki­noiden uud­is­tamis­es­ta voitaisi­in sopia. Nykyisen hal­li­tuk­sen halu selkävoit­toi­hin pelot­taa. Tulee myös uusia vaale­ja, jot­ka voivat tuot­taa taas täyskään­nök­seen.  Toisaal­ta, jos toinen osa­puoli on sitä mieltä, ettei mitään uud­is­tamisen tarvet­ta ole, niin ymmär­rän halua toimia yksin.

Vaikea irtisanominen ei paranna työllisyyttä

Vähän tästä nimeno­mais­es­ta kysymyk­ses­tä irti­sanomisen helpot­tamis­es­ta. Intu­itioni sanoo, että hyvä irti­sanomis­suo­ja ei paran­na työl­lisyyt­tä, pikem­minkin var­maankin heiken­tää sitä, kos­ka se lisää palkkaamisen riskiä. Se on sik­si edulli­nen niille, jot­ka ovat päässeet töi­hin ja vas­taavasti epäedulli­nen niille, jot­ka eivät ole. Jat­ka lukemista “Puheen­vuoroni työmarkkinoista”

Miksi Soten rahat eivät riitä

Hyv­in­voin­tialueil­ta puut­tuu noin puoli­toista mil­jar­dia euroa. Miten tämä voi men­nä noin huonosti?

Keski­tyn tässä ter­vey­den­huoltoon, kos­ka tun­nen sen parem­min. Sosi­aalipuoli on aivan oma tarinansa.

Suomi yrittää taloudellista ihmettä

Suomen ter­vey­den­huoltomenot ovat suh­teessa BKT:hen selvästi alem­mat kuin ver­tailukelpoi­sis­sa mais­sa. Meitä halvem­mal­la selviävät ovat meitä köy­hempiä. Yleen­sä on niin, että maan vaurastues­sa ter­vey­den­huoltoa arvoste­taan enem­män ja siihen käytetään enem­män rahaa. Tästä sään­nöstä poiketen Irlan­ti selviää ter­vey­den­huol­lostaan huo­mat­ta­van halvalla.

Aiem­min oli erit­täin selvää, että ter­vey­den­huolto tulee selvästi kalli­im­mak­si mais­sa, jois­sa ter­vey­den­huolto perus­tuu vaku­u­tuk­si­in ja yksi­tyiseen ter­vey­den­huoltoon. Tämä ero on viimeisen 20 vuo­den aikana lieven­tynyt selvästi.

Aikamoisia faki­ire­ja mei­dän on olta­va, jos yritämme nyky­i­sistä menoista vielä kar­sia pois 1,5 mil­jar­dia, eli BKT-osuute­na 0,5 % yksikköä. Tästä muuten puo­let johtuu hoita­jien palkkaratkais­us­ta.  Hal­li­tus näyt­tää ajat­tel­e­van, että hoita­jien palkanko­ro­tuk­set rahoite­taan vähen­tämäl­lä hoitoa.

Tähän on san­ot­tu, että Suomes­sa on selvit­tävä ter­vey­den­hoi­dos­ta halvem­mal­la, kos­ka meil­lä hoita­jat suos­tu­vat tekemään töitä niin huonol­la pal­ka­lla.  Tämä etu on häviämään päin. Jat­ka lukemista “Mik­si Soten rahat eivät riitä”

Hallituksen asuntopolitiikka muuttaa Suomea syvällisesti

 

Maan hal­li­tus on päät­tänyt vähen­tää olen­nais­es­ti tukea  pien­i­t­u­lois­t­en asumiseen kasvukeskuk­sis­sa ja eri­tyis­es­ti Helsingis­sä. Tarkoi­tus on sekä leika­ta asum­is­tukea että käytän­nössä lakkaut­taa kohtu­uhin­tais­ten asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen. Täl­lä on todel­la kauaskan­toiset vaiku­tuk­set maa­hamme. Yritän hah­mot­taa asi­aa seu­raavas­sa, mut­ta joudun tur­vau­tu­maan aika paljon mutu­ilu­un, kos­ka ainakaan min­un tiedos­sani ei kun­nol­lisia tutkimuk­sia asi­as­ta. Asia ei ole kuitenkaan täysin mustavalkoinen 

Asumistuki

Min­ul­la on henkilöko­htainen suhde asum­is­tu­keen. Teimme Juhana Var­ti­aisen kanssa kymme­nen vuot­ta sit­ten raportin siitä, miten vähän koulute­tu­ille tai muuten huono­tuot­toiselle työvoimalle saataisi­in työ­paikko­ja. Raport­ti julka­isti­in nimel­lä ”Lisää mata­la­palkkatyötä”.
Huono palk­ka ei tietenkään ollut tavoite vaan väistämätön seu­raus huonos­ta osaamis­es­ta ja/tai työkyvys­tä. Raportin toimen­pidesu­osi­tuk­sista on toteutet­tu varsin huo­mat­ta­va osa.

Esitimme rapor­tis­sa asum­is­tu­keen 400 euron suo­jaosaa palkkatuloille.
Otan vas­tu­un tuos­ta ehdo­tuk­ses­ta – varsinkinkin kun Juhana on kään­tänyt asi­as­sa kelkkansa.

Ajatuk­se­na oli tehdä asum­istues­ta köy­hän maan mata­la­palkkatu­ki. Kaik­ki ne teol­lisu­us­maat, jot­ka ovat onnis­tuneet paina­maan työt­tömyy­den alas, tuke­vat huono­tuot­toista työtä jotenkin. On parem­pi tukea huonoa palkkaa vähän kuin mak­saa henkilön koko ela­tus työt­tömyys­tur­vana tai muu­na tulon­si­ir­tona. Kun se sidot­ti­in asum­is­tu­keen, pois rajau­tu­i­v­at ne, joil­la asumiskus­tan­nuk­set oli­vat olemat­tomat – asu­vat van­hempi­en­sa luona tai elävät muut­to­tap­pioalueil­la – ja jot­ka tuli­vat sik­si toimeen huonol­la pal­ka­llaan. Val­tio­varain­min­is­ter­iö oli kanssamme samaa mieltä, mut­ta nap­saisi kuitenkin 400 eurosta satasen pois. Asum­istuen etuoikeutet­tu tulo on lisän­nyt asum­istuen kus­tan­nuk­sia, mikä oli sen tarkoi­tuskin. Se ei voin­ut yllät­tää ketään.

Mata­la­palkkaisen työn sub­ven­toin­ti on tul­lut tarpeel­lisek­si, kos­ka vuo­den 1990 jäl­keen reaalian­siot ovat nousseet 50 % ja tämä kos­kee myös alimpia palkko­ja. Se tarkoit­taa, että minim­i­tuot­to työlle on nous­sut myös 50 %, mikä kar­sii monia töitä kokon­aan pois. Tämän seu­rauk­se­na rak­en­teelli­nen työt­tömyys tai oikeam­min tas­apain­o­työt­tömyys on nous­sut merkittävästi.

Nyt tilanne on eri­lainen kuin kymme­nen vuot­ta sit­ten, kun tuo­ta suo­jaosaa esitimme. Sil­loin oli todel­la kyse siitä, että osa työt­tömistä pystyy työl­listymään tuet­tuna tai he eivät työl­listy lainkaan.  Nyt on toisin – tai oli ainakin puoli vuot­ta sit­ten ja niin ainakin hal­li­tus uskoo. Työvoima­pu­lan vuok­si tämä kohde­joukko pystyykin työl­listymään ilman tukea. Sen mukaan asum­istuen kaut­ta jaet­taval­ta mata­la­palkkat­uelta ja siten ainakin suo­jaos­alta olisi men­nyt perus­teet. En ole yhtä vaku­ut­tunut, että pitkäaikaistyöt­tömien ter­veys, osaami­nen ja rait­tius ovat paran­tuneet äkisti niin paljon, että työ­nan­ta­jien kan­nat­taa mak­saa heille sel­l­aista palkkaa, että he voivat mak­saa helsinkiläisiä vuokria. Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen asun­topoli­ti­ik­ka muut­taa Suomea syvällisesti”

Soviteltu ansiosidonnainen todella kaipaa uudistusta

Ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va tuot­taa sovitel­tuna päivära­hana ison kan­nusti­non­gel­man, kos­ka tulot — palk­ka ja työt­tömyys­tur­va yhteen­sä — tör­määvät kat­toon, sil­lä nämä eivät saa yhdessä tuot­taa korkeam­paa tulota­soa kuin päivära­han poh­jana ole­va palk­ka. Sen sään­nöt ovat todel­la huonot. 

Kuvitelka­amme, että edel­lisen esimerkin Annan kaltainen kau­pan työn­tek­i­jä Liisa, jol­la olisi kaik­ki muut asi­at samoin kuin Annal­la pait­si, että hän olisi oikeutet­tu ansiosi­don­naiseen työt­tömyys­tur­vaan perus­teena aiem­pi 2000 euron palk­ka kokoaikatyöstä. Hänel­lä olisi siis kak­si las­ta ja hän mak­saisi vuokraa asun­nos­taan Helsingis­sä 1100 euroa kuussa.

Liisan täysi työt­tömyysko­r­vaus lap­siko­ro­tuksi­neen olisi 1520€. Hän ei saa toimeen­tu­lo­tukea, joten jokainen euro, jon­ka hän ansait­see, lisää hänen net­to­tu­lo­jaan – aluk­si. Asum­is­tukea Liisa saa 818. Kun mukaan las­ke­taan ela­tus­tu­ki ja lap­sil­isät sekä päivära­has­ta mak­set­ta­va vero (300 euroa), Liisan net­toan­sioik­si tulee noin  2750 eli tur­val­lis­es­ti yli toimeen­tu­lotuen, joka siis takaisi hänelle 2400 € tulot kuus­sa kuten Annallekin.

Kun hänen ansion­sa nousi­si­vat 660 euroon, työt­tömyysko­r­vaus ja palk­ka yhteen­sä oli­si­vat täysi­aikaisen palkan suu­ru­inen. Sitä ne eivät voisi työt­tömyysko­r­vauk­sen sään­tö­jen mukaan ylit­tää – mitä voi sinän­sä pitää perustel­tuna. Siitä eteen­päin palk­ka leikkaisi työt­tömyysko­r­vaus­ta sat­apros­ent­tis­es­ti. Täysin hyödytön­tä työn­teko ei Annalle kuitenkaan olisi, sil­lä palkkaa verote­taan lievem­min kuin työt­tömyysko­r­vaus­ta, joten työ­tun­tien kas­vaes­sa vero­tus vähän lievenisi, mut­ta heikok­si jäisi Annan kor­vaus menete­tys­tä vapaa-ajas­ta. Liisan kan­nat­taisi tehdä työtä vain 13 tun­tia viikos­sa ja sehän kaup­pi­aalle sopii, kos­ka osa-aikaista työvoimaa tarvi­taan vain ruuhkatunneiksi.

Tässä asetel­mas­sa todel­lakin on kor­jat­tavaa. Ei hal­li­tus kaikessa ole väärässä. Jat­ka lukemista “Sovitel­tu ansiosi­don­nainen todel­la kaipaa uudistusta”

Työmarkkinatuella olevaa hallitus ei taida näillä keinoilla saada töihin.

Yritän hah­mot­taa esimerkki­laskelmil­la, mik­si hal­li­tuk­sen sosi­aalipoli­it­tiset aikeet eivät tee työn vas­taan­ot­tamis­es­ta kan­nat­tavam­paa, vaan pikem­minkin vähen­tävät sitä, kun on kyse työ­markki­natukea saavista.

Tässä kir­joituk­ses­sa käsit­te­len työ­markki­nat­uel­la ole­via. Joku voi pitää näitä mar­gin­aalise­na ryh­mänä, mut­ta eri maat eroa­vat työl­lisyy­dessä toi­sis­taan siinä, kuin­ka hyvin ne onnis­tu­vat työl­listämään syys­tä tai tois­es­ta huono­tuot­toista työvoimaa. Osaavien ja hyvin koulutet­tu­jen ja ter­vei­den työl­listämi­nen ei ole vaikeaa mil­läkään maalle.

Otan esimerkin pien­i­t­u­lois­es­ta yksin­huolta­jas­ta nimeltään Anna, jol­la on kolme las­ta, iältään kuusi ja 11 vuot­ta ja joka on töis­sä kau­pan kas­sal­la. Palk­ka on kokoaikatyöstä 2000 €/kk tai 12 €/h. Hänel­lä on hyvät suh­teet työ­nan­ta­jaansa niin, että hän voi tosi­asi­as­sa sopia tekemän­sä tun­timäärän halu­a­mak­seen. Tämä on tietysti lain­vas­taista, kos­ka tehdessään osa-aikatyötä hän saa sovitel­tua päivära­haa, vaik­ka sil­loin hänen oikeas­t­aan pitäisi halu­ta kokoaikatyötä.

Jos Annal­ta kysytään hänen halus­taan tehdä kokoaikatyötä, hän tietysti vas­taa, että halu­aa sitä, kos­ka muun­lainen vas­taus tulisi hänelle kalli­ik­si. Jat­ka lukemista “Työ­markki­nat­uel­la ole­vaa hal­li­tus ei tai­da näil­lä keinoil­la saa­da töihin.”