Tulonjako

Ajatuksia arvonlisäverosta

Hallituksen kehysriihikantaa odotellessa vähän arvonlisäverosta ja sen tulovaikutuksista. Tietoni voivat olla osin vähän vanhoja, koska tutustuin asiaan noin kymmenen vuotta sitten valtiovarainvaliokunnan verojaostossa.

Regressiivinen vero?

Tähän on vastattu, että kun ruoka ja lääkkeet ovat alemman verokannan mukaisia, regressiivisyys on vähäisempää. Näitä alennettuja verokantoja käsittelen alempana. Merkittävämpää on se, että vuokrat eivät ole arvonlisäveron piirissä. Markkinavuoriin ALV ei vaikuta ainakaan lyhyellä tähtäimellä mitään, kustannusperusteisiin vuokriin (ARA) vaikuttaa lähinnä hoitomenojen kautta, mutta ei siis koko painollaan niihinkään. Arvonlisävero ei vaikuta myöskään asuntolainojen hoitomenoihin.

Ruuan arvonlisävero

Jatka lukemista ”Ajatuksia arvonlisäverosta”

Nuoret saivat maksaa laman.

Ikäluokkakohtainen tulonjakotilasto, jonka alkuperän olen selostanut edellisessä postauksessani ”Tulonjaon kehitys ikäluokkien sisällä” sisältää myös ikäluokkien mediaani- ja keskitulot. Pienellä käsityöllä laadin niistä kohorttikohtaiset aikasarjat kohorttien mediaanituloista eri ikäisinä. Oheinen kuva kertoo, mitä vuonna 2008 puhjennut lama vaikutti eri kohorttien tulotasoon. Vuonna 1975 syntynyt kohortti oli tuolloin 33-vuotias ja oli siten pitkälti vakiinnuttanut asemansa työmarkkinoilla. Seuraavien kohorttien oli jo vähän vaikeampi päästä työmarkkinoille. Jatka lukemista ”Nuoret saivat maksaa laman.”

Tulonjaon kehitys ikäluokkien sisällä

Ohessa on kuvattuina ikäluokkien sisäiset Ginikertoimet viiden vuoden välien vuodesta 1996 vuoteen 2016 saakka. Tämä antaa tulonjaon kehityksestä aavistuksen verran toisenlaisen kuvan, koska Gini-kerroin voi nousta ja laskea myös pelkästään ikäluokkien kokojen muuttuessa.

Mukana ovat myös myyntivoitot, mikä aiheuttaa lukuihin jonkin verran kohinaa. Niinpä olen laskenut ikäluokkien Gini-kertoimista viiden vuoden painotetut kertoimet painoina 1,2,3,2 ja 1. Se vähän hävittää informaatiota, mutta tekee kuvasta havainnollisemman.

Aineistossa ovat kaikki suomalaiset siten, että heidän tuloikseen on laskettu sen ruokakunnat tulot kulutusyksikköä kohden, joihin he kuuluvat. Kolmihenkinen perhe on tässä siis kolme kertaa ja kolmessa eri ikäluokassa. Niinpä lasten osalta tuloeroissa ei ole kyse erisuuruisista viikkorahoista vaan siitä, kuinka suuria ovat lapsiperheiden tuloerot. Jatka lukemista ”Tulonjaon kehitys ikäluokkien sisällä”

Miksi Suomen rikkaat eivät ole rikkaampia?

Suurituloisin prosentti kahmii Yhdysvalloissa 19,3 % kaikista tuloista ja Suomessa ”vain” 5,7 %

Miksi luku on Suomessa niin pieni, pienempi kuin useimmissa teollisuusmaissa?

Haluamme tietysti nähdä asian niin, että suomalainen yhteiskunta on paljon tasa-arvoisempi ja sosiaalisempi. Mutta eihän se selitä, miksi terävin huippumme tienaa niin huonosti muihin maihin verrattuna. Siitä, että rikkaimmat suomalaiset tienaavat paljon ruotsalaisia lajitovereitaan huonommin, on syytä iloita yhtä vähän kuin siitä, että meillä ei ole öljyä niin kuin norjalaisilla.

Mikä siis on syynä tähän? Jatka lukemista ”Miksi Suomen rikkaat eivät ole rikkaampia?”