Minulla on tiettyä antipatiaa kolmikantaa vastaan, koska sekä työantajaliitot että palkansaajajärjestöt ajavat minulle kovin vieraita tavoitteita. Toisaalta olen harjoittanut suoraa toimintaa painostaakseni poliittisia päätöksentekijöitä sekä Koijärvellä että Tampereen virastotalon pelastamiseksi.
Enemmistödiktatuuria kahlitaan kaikkialla
Oikein missään ei hyväksytä periaatetta, että eduskunta voisi tehdä yhden äänen enemmistöllä ihan mitä tahansa. Yhdysvaltain perustuslain sisin olemus on asettaa jarruja kapean enemmistön toimille. Tämä ei ole periaatteelle mitenkään hyvää mainosta, sillä aika juntturaan päätöksenteko on maassa joutunut.
Suomessa vaadittiin vielä 35 vuotta sitten kahden kolmasosan enemmistö eduskunnassa jokseenkin kaikkeen, esimerkiksi verolakeihin. Tällä haluttiin rajata enemmistödiktatuurin valtaa. Vaatimus tuli poliittiselta oikeistolta. Pelkäsivät vasemmiston muuten säätävän konfiskatorisia verolakeja ja sosialisoivan näin rikkaiden omaisuudet.
Nalle Wahlroos on kritisoinut ”enemmistödiktatuuria” kovin sanoin.
Periaatteessa olen sitä mieltä, että viime kädessä vallan pitäisi olla eduskunnalla, mutta silloin tämän ehdottoman vallan käyttäjiltä vaadittaisiin viisautta ja kohtuutta. Minusta maan hallitus yrittää vallankeikausta muuttamalla pienellä enemmistöllä suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöjä. Sopimusyhteiskuntaa ollaan romuttamassa. Yhteiskuntamme olisi vahvempi erilaisten haasteiden edessä, jos päättäjät ottaisivat huomioon muidenkin näkökohtia. [kappaletta on täsmennetty mainnalla sopimusyhteiskunnasta]
Sitä paitsi aina tulee uusia vaaleja. Entä jos seuraava eduskunta ajaa yhtä kapealla enemmistöllä ihan toista politiikkaa? Kohta talous on raunioina.
Päättäköön se, joka hyviin päätöksiin pystyy
Minä olisin halukas antamaan valtaa sille taholle, joka käyttää sitä hyvin. Orpon hallitus ei ole käyttänyt.
En kyllä halua valtaa Suomen uudistamisessa palkansaajajärjestöillekään. Niin kauan, kun talous kasvoi ja jaettavaa riitti, kolmikanta pystyi kelpo päätöksiin, mutta kun jaettavaa ei enää ole, kaikki jumittaa. Ei hyvä.
Francis Fukuyama on lanseerannut termin vetokratia kuvaamaan päätöksenteon jumiutumista siihen, että liian monella taholla on veto-oikeus asioihin. Olen sanonut, että Suomen valtionvelan kannalta huonointa politiikkaa tekivät Kataisen-Stubbin hallitukset. Hallitus ei saanut aikaan mitään, koska aina löytyi joku hallituspuolue, jolle ei kelvannut.
Vetokratia vaivaa palkansaajajärjestöjä vielä pahemmin. Osittain kyse on liittojohtajien halusta turvata asemansa sisäisiä kilpailijoita kohtaan. Moni on kritisoinut vientivetoista palkkamallia siitä, että se estää hoitoalan palkkojen jälkeenjääneisyyden korjauksen, mutta vielä vaikeampi asiaa on korjata tupo-pöydässä. Kukin liitto valvoo silmä tarkkana, ettei kukaan saa enempää kuin he.
Pikkulinnut kertovat, että viime perjantain tapaamisessa työmarkkinajärjestöjen ja pääministeri Orpon kanssa muut olisivat olleet valmiita etsimään jonkinlaista kompromissia, mutta AKT ilmoitti, ettei mikään käy eikä SAK:n muulla delegaatiolla ollut rohkeutta irtautua AKT:n linjasta.
Suomalaiset työmarkkinasäännöt ovat monelta osin aikansa eläneitä. En tiedä, onko se syynä siihen, että taloudellinen kasvu maassamme loppui 16 vuotta sitten. Ei se ainoa syy ole, mutta yksi muiden joukossa. Työmarkkinoilla on suuri tarve nykyaikaistamisiin. Periaate, ettei mikään saa muuttua on huonoa mainosta palkansaajajärjestöjen vallalle. Eivät saa minusta liittolaista.
Poliittiset lakot
Jos en hyväksy hallituksen linjaa, en voi silti rangaistuksetta protestoida hallitusta vastaan tallomalla naapurin kukkapenkkiä. Poliittisissa lakoissa on se vika, että kärsijänä on usein syytön kohde, vähän kuin se naapuri kukkapenkkeineen.
Joidenkin avainalojen kiristysvoima on kohtuuton. Jos kymmenet junansuorittajat Helsingissä perustaisivat villin ammattiliiton ja ilmoittaisivat pysäyttävänsä Suomen junaliikenteen, jos hallitus ei tanssi heidän pillinsä mukaan, me tuskin hyväksyisimme sitä. Ei tosin hyväksyisi rautatieläisten liittokaan vaan antaisi murtaa lakon.
Kohtuuttoman kiristyksen käyttäminen ei ole hyväksyttävää. AKT on käyttänyt kiristysasettaan tavalla, joka vahvasti puoltaa poliittisten lakkojen rajoittamista. Ei myöskään palkkojen määräytyminen kiristysaseen tehon mukaan ole oikeudenmukaista.
Kannattaisi lukea Sunzia
Kirjassaan Sodankäynnin taito Sunzi kehottaa valitsemaan taistelumaaston ja taisteluajankohdan huolella. Tämä taito palkansaajajärjestöiltä puuttuu. Viimeksi kun sähkö oli niin kallista, ettei sitä kannattanut haaskata paperin valmistukseen, ne auttoivat UPM:ää sulkemaan paperitehtaansa ja vielä niin, ettei tarvinnut maksaa palkkoja.
Nyt on yhtä huono aika painostaa puunjalostusteollisuutta – siitähän satamalakossa on kyse. Yhtiöiden on hyvin kannattavaa siirtää tuotantoaan muualla oleviin tehtaisiinsa nyt, kun puun hinta on Suomessa korkea Putinista johtuvista syistä.
Onko Suomen talouden alamäestä nuorille haittaa olettaen, että ulkomailla olisi näille mahdollisuuksia? Toki Suomi valtiona on ongelmissa.
Laitoit sitten avainsanaksi “sodan käynnin opas”
Miksi kaikki kaipaavat vuotta 1918?
Nimimerkki Kommentille kommenttina että tuskin Soininvaara todellisuudessa kaipaa väkivaltaista vastakkainasettelua työmarkkinoille mutta ajamalla koko tuotanto alas se todellisuudessa tarkoittaa sitä että koko tehdas suljetaan joka tarkoittaa sitä että palkan maksu loppuu.
Nykyinen lakkorytäkkä-keskustelu pyörii pääasiassa taloustodellisuudesta irrallaan. Keskustelijat tämän myöskin tavallisesti ymmärtävät, mutta populistisen vastuuttomasti ohjaavat keskustelun sivuraiteelle.
Se menee näin:
Suomeen on rakennettu sosialismi, jossa kansalaisille valheellisesti luvataan täyshoito “ykkösluokassa” kehdosta hautaan. Nyt Suomesta ovat kuitenkin rahat loppuneet, niinkuin on käynyt kaikille muillekin sosialistisille talouskokeiluille.
Suomessa on samanlainen pysähtyneiden tila kuin aikanaan Brežnevin Neuvostoliitossa!
Mikä sitten on Suomen megaongelman ratkaisu?
Koska Suomen hyvinvointi ja turvallisuus ovat 45%:sesti riippuvaisia vienneistä, MEIDÄN PITÄÄ NOSTAA MAAMME TAKAISIN KANSAINVÄLISESTI KILPAILUKYKYISEKSI MAAKSI.
Se voidaan tehdä ainoastaan siirtymällä liberaaliin markkinatalouteen, joka on tunnetusti tuonut miljardeille hyvinvointia ja pelastanut miljoonat nälältä.
Siispä kansalle pitää ilmoittaa, että on siirryttävä “turistiluokkaan” ja KAIKKIEN pitää “ottaa talikko käteen” ja antaa sen heilua kansainvälisessä tahdissa.
Noita “talikkohommia” voi nykyisin tarjota riittävästi pk-sektori, jolle pitää antaa heti laajat paikallisen sopimisen oikeudet.
Seppo Korppoo, joka on heiluttanut talikkoa 40+ vuotta 24/7 viennin armottomilla markkinoilla.
Viimeinkin Seppo saa edes sivuosuman: sonnan levitys onnistuu edelleen, talikon tilalla NÄPPIS. — En kyllä ottaisi vastaan neuvoja mieheltä joka ei 40 vuodessa (vieläpä24/7) saa aikaiseksi oikeastaan yhtikäs mitään. Tai ehkä suunnitelma oli täydellinen, kukaan ei vaan suostunut ilmaiseksi työvoimaksi?
Oletan, että liittyy tuohon lopussa mainittuun Sodankäynnin Taito ‑kirjaan. Voin kertoa, että kyseistä teosta on pidetty varsin pätevänä muillakin kuin sodankäyntiin liittyvillä aloilla, joten tuskin tässä kirjaimellista sotaa on haettu.
itse olen vastoinhakoisesti taipunut ns. enemmistödikatuurin puolelle. jopa korkeimpaan oikeuteen pitäisi olla parlamentin valvonta (vihje usa).
teoriassa olen sitä mieltä että joskus pätevän vähemmistön pitäisi ylikirjoittaa päätöksiä, esim eduskunnalta. on tämä kaksi sutta ja lammas esimerkki, mitä lounaaksi! mutta miten valitaan tämä pätevä vähemmistö, enemmin tai myöhemmin se on epäpätevä, ja miten tämä korjataan. vihje vaalit.
usa:ssa on tämä kolmen tason ongelma, presidentillä on veto, alahuoneella on veto ja senaatilla on myös veto. senaatin vetoa vielä pahentaa kummalliset filibuster säännöt, jossa lyhyesti täytyy olla 60 ääntä senaatissa että saa jotain läpi. mutta pahin taitaa olla että on läjä poliitikkoja joita ei enää kansalaisten intressit kiinosta, vain raha ja valta. ongelmien kautta saa ääniä ja siten rahaa ja valtaa. eli tulee kiero interessi olla korjaamatta yhtään mitään. poliitikon paradoksaalinen motiivi, tulla uudelleen valituksi.
vaikka puoli-mätiä demokraattejakin on. republikaaneista on tullut korjauskelvoton täys-mätä oranssin puolue.
korkeimmasta oikeudesta sen verran, että politikointi kuuluu poliitikoille ei tuomareille. jos tuomarit politisoituu tai korruptoituu, niin näistä pitää päästä eroon.
Kuka päättää tuomarin erottamisesta politisoitumisen tapauksessa? Ei tuohon taida olla järkevästi toimivaa systeemiä.
Kommenttina Ossi Saresojalle tuomareiden erottamisesta. Ainakin Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomari voidaan erottaa virkasyyte prosessissa (impeachment) edustajainhuoneen aloitteesta jonka sitten senaatti joko hyväksyy tai hylkää. Suomessa tuomareiden erottaminen on myös mahdollista Tuomioistuinlain mukaisesti.
Rahul Somani, tuskin “politisoituminen” (quasiminuksen sanamuoto, ei minun) riittää virkasyytteeseen.
jos viittaa usa:han, niin 2/3 senaatista ja alahuone riittää, argumentit jää poliitikkojen varaan. minun tietojen mukaan yhtäkään korkeinta tuomaria ei koskaan poistettu. tosin tuomareiden määrää on monesti muuteltu.
hyviä ehdotuksia ei ole, mutta joku poistoprosessi tarvitaan suomessakin. on kuitenkin huomatettava että poistoja voi käyttää poliittisiin tarkoituksiin. kai tässä on tämä paradoksi että kumpi on vähemmän poliittinen, parlamentti vai oikeus.
Kysymys Ossi Saresojalle. Pidätkö Yhdysvaltain 42. presidentin Bill Clintonia vastaan nostettua virkasyytettä vuonna 1998 politikointina ? Vuoden 1998 virkasyyteen taustalla oli siis Lewinski-skandaali.
Olihan se syyte selvää politikointia. En pidä tekoa kovin ylevänä, mutta jos kaikki vastaavaan moraalittomuuten syyllistyneet haastettaisiin oikeuteen, ei oikeuksissa muuta käsiteltäisikään.
quasiminus: “jos viittaa usa:han, niin 2/3 senaatista ja alahuone riittää, argumentit jää poliitikkojen varaan.”
Se, mihin tässä viittaat taitaa olla virkasyyte. Yleensä on tulkittu, että se vaatii jonkinlaisen rikkee. Ei riitä se, että tuomari on “politisoitunut”. Olisi aikamoista prosessin väärinkäyttöä, jos tuomari poistettaisiin ilman varsinaista rikettä. Sellainen olisi aika turmiollista, jos siihen lähdettäisiin.
Lisäksi, musta tuntuu, ettei ole kovin hyvä mekanismi tuomareiden politisoitumisen välttämiseen se, että tuomarien pitää nauttia poliitikkojen luottamusta. Sellainen helposti vain takaisi sen, että tuomarit ovat politisoituneita “oikeaan” suuntaan. Myöskään parlamentista tulevien lakien perustuslaillisuuden tarkistaminen (silloin kuin niistä oikeusjuttu syntyy) ei varmaan helposti toimisi, jos korkeimman oikeuden riippumattomuus on liian heikkoa.
Ymmärrän kyllä, miksi jotkut pitävät USA:n korkeinta oikeutta liian politisoituneena. Silti asian korjaaminen siten, että tuomareista olisi helppo päästä eroon (varsinkin poliitikkojen päätöksellä) luullakseni vain rikkoisi systeemin entistä pahemmin.
Rahul Somani: “Pidätkö Yhdysvaltain 42. presidentin Bill Clintonia vastaan nostettua virkasyytettä vuonna 1998 politikointina ?”
Ehkä. En ole varma. En ole hirveän tarkkaan tutustunut tapaukseen, joskin pääpiirteittäin sen tunnen. Mutta miksi kysyt tätä minulta? Liittyykö tämä jotenkin siihen, mitä minä kysyin quasiminukselta hänen kommentistaan, vai kysytkö muuten vain? Virkasyyteeseenhän eivät korkeimman oikeuden tuomarit taida sekaantua.
@ Ossi Saresoja
>¨Se, mihin tässä viittaat taitaa olla virkasyyte. Yleensä on tulkittu, että se vaatii jonkinlaisen rikkee. Ei riitä se, että tuomari on “politisoitunut”. Olisi aikamoista prosessin väärinkäyttöä, jos tuomari poistettaisiin ilman varsinaista rikettä. Sellainen olisi aika turmiollista, jos siihen lähdettäisiin.¨
suomenkielen sana “virkasyyte” on vähän huono, kuulostaa siltä että joku laki ammattilainen tekee oikeusprosessin laillisuuksiin perustuen. mutta “impeachment¨, johon viitataan usa:n perustuslaissa on poliittinen prosessi, tarkoitettu rikoksiin mutta siitä on tehty tulkinta jossa poliitikot voi määritellä rikoksen vapaasti.
>“Ymmärrän kyllä, miksi jotkut pitävät USA:n korkeinta oikeutta liian politisoituneena. Silti asian korjaaminen siten, että tuomareista olisi helppo päästä eroon (varsinkin poliitikkojen päätöksellä) luullakseni vain rikkoisi systeemin entistä pahemmin.”
järjestelmä on jo rikki. paradoksi on että otetaanko rikkinäisyys poliitikoilta vai mädiltä tuomareilta.
täydellistä järjestelmää tässä ei ole. mutta ikuisuus nimityksetkin tekee poliitikot. loppujen lopuksi poliittinen tahto tulee poliitikoilta ja oikeusjärjestelmän motiivi ei ole kiertää tuota tahtoa.
minun näkemys on lähinnä että räikeät ongelma tapaukset pitää saada pois, myös pahasti politisoituneet, jos suosii jotain asiaa selkeästi. oikeuden pitää kuitenkin toimia samalla lailla kaikille. yksi rajaus voi esim. olla, että tarvii 75% prosentin hyväksynnän eduskunnasta.
>Rahul Somani: “Pidätkö Yhdysvaltain 42. presidentin Bill Clintonia vastaan nostettua virkasyytettä vuonna 1998 politikointina ?”
>“Ehkä. En ole varma. En ole hirveän tarkkaan tutustunut tapaukseen, joskin pääpiirteittäin sen tunnen. Mutta miksi kysyt tätä minulta? Liittyykö tämä jotenkin siihen, mitä minä kysyin quasiminukselta hänen kommentistaan, vai kysytkö muuten vain? Virkasyyteeseenhän eivät korkeimman oikeuden tuomarit taida sekaantua.”
william jefferson clinton teki teknisesti rikoksen kun valehteli kongressille. mutta kyseessä oli vapaaehtoinen avioliiton ulkopuolinen suhde. newt gingrich joka oli alahuoneessa puhehenkilönä sinä aikana, hänellä oli menossa avioliiton ulkopuolinen suhde samaan aikaan.
quasiminus: “järjestelmä on jo rikki”
Mutta tuo, mitä haluat, eli että poliitikot voisivat poistaa USA:n korkeimman oikeuden tuomareita “politisoitumisen” perusteella, ei nähdäkseni ainakaan parantaisi tilannetta ja mahdollisesti huonontaisi sitä.
“yksi rajaus voi esim. olla, että tarvii 75% prosentin hyväksynnän eduskunnasta”
En kyllä toisaalta näe, miten tämä voisi edes toimia. Jos tuomari suosii “toista puolta” (ilman esim lahjusten vastaanottamista tai muuta selkeää rötöstelyä, joka kuuluisi nykyisenkin tulkinnan mukaan virkasyytteen alle), niin varmaan tuollaisen enemmistön saaminen ei olisi mahdollista, koska vain vastakkaisella puolella olevat kannattaisivat tuomarin potkimista virasta.
Kommenttina nimimerkki quasiminusille noista tuomareita vastaan nostetuista virkasyytteistä Yhdysvalloissa. Moni liittovaltion piirituomari on siiretty virasta virkasyytteen kautta.
Olisin tuosta Orpon hallituksen vallankäytöstä hiukan erimieltä. Minusta porukka ei ole vielä näyttänyt ollenkaan vallan käyttöään. Eiköhän se vallankäytön arvostelu pidä jättää ajankohtaan, että ovat saaneet työelämälakinsa käyttöön.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvaan puuttuminen ei ehkä ollut hyvä. Mutta se ei liene lakkojen pääsyy. Minulla on se käsitys, että valtio maksaa ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta suunnilleen vain sen osan kuin mikä menisi muutenkin eli peruspäivärahan verran.
Hallituksella ei ole mitään syytä perääntyä.
Meillä keskustellaan lillukanvarsista.
Esim. Ukrainan tukea ei käsittääkseni ole juuri ollut hallituksen vaihtumisen jälkeen.
Sen sijaan esim. kaasu virtaa venäjältä suomeen ja tällä suomen voi todeta maksavan venäjän tykistöammukset.
Venäjän kauppa oli ainakin vielä vähän aikaa sitten kasvussa. Huhu kertoo, että tämän julkaius on sisäpoliittisista syistä keskeytetty: https://www.stat.fi/tup/kokeelliset-tilastot/venajan-kauppaa-kayvat-yritykset/index.html
willimies: “Sen sijaan esim. kaasu virtaa venäjältä suomeen”
Missä vaiheessa kaasu alkoi taas virtaamaan? Venäjähän lopetti kaasuntoimitukset jo toukokuussa 2022, kun Suomi ei suostunut maksamaan ruplissa.
willimies
“Esim. Ukrainan tukea ei käsittääkseni ole juuri ollut hallituksen vaihtumisen jälkeen. ”
Ei pidä paikkaansa. Aseapu on jatkunut hallituksen vaihduttua.
Aseavun kokonaissumma on nyt 1,8 mrd €, josta edellisen valtioneuvoston viimeinen paketti 25.5.2023 nosti avun kokonaismäärän 1,1 mrd € / 15 kk sodan alusta.
Nyt Petteri Orvon hallitus on jakanut jo 700 miljoonaa ja aikaa on kulunut alle vuosi, eli tahti on jatkunut karkeasti ottaen samalla, noin 100M€/kk vauhdilla.
ALLA LISTAUS NYKYIHALLITUKSEN AIKANA LÄHETETYISTÄ ASEPAKETEISTA
09.02.2024 Suomi toimittaa Ukrainaan lisää puolustustarvikkeita 190M€
21.12.2023 Suomi lähettää puolustustarvikkeita Ukrainaan 106M€
17.11.2023 Suomelta 20. apupaketti puolustustarvikkeita Ukrainaan 100M€
11.10.2023 Suomi lähettää puolustustarvikeapua Ukrainalle 95M€
25.08.2023 Suomi toimittaa Ukrainaan lisää puolustustarvikeapua 94M€
06.07.2023 Suomi lähettää Ukrainalle lisää puolustustarvikeapua 105M€
Suomen paketit ja määrät löytyvät seuraavasta linkistä:
https://www.defmin.fi/ajankohtaista/venajan_hyokkays_ukrainaan_ja_suomen_tuki_ukrainalle#7546cd06
Tuohon Osmo Soininvaaran nostamaan tausta tietoon että jos muut SAK:n liitot olisivat olleet valmiita löytämään perjantaina e kompromissin tähän lakko tilanteeseen jonka AKT torppasi kertoo se hyvin paljon siitä että SAK:n johto on todellisuudessa asemassa jossa sillä ei ole todellisuudessa sitä asemaa mikä sillä pitäisi olla. Jos muut SAK:n liitot olisivat ottaneet julkisesti pesäeron AKT:sta se olisi tarkoittanut sitä että SAK olisi hajonnut kahtia ja syyttävä sormi olisi osoittanut kohti AKT:ta. Tuo rautatieläisten liitto esimerkki oli hyvä esimerkki siitä että liittojen sisälläkin on eri valtataistelua jotka pidetään kokonaan julkisuudesta piilossa.
Eikö kuitenkin pääoman omistajilla ja (suur)yrityksillä ole suurempi valta kuin ay-liikkeellä. Vähän väliähän kuukuu uhkauksia kuinka pääomat ja tehtaat siirretään pois Suomesta jos vaikkapa verotusta muutetaan, puututaan listaamattomien yritysten verovapauteen, asetetaan kaikille osingoille lähdevero, puututaan sijoituskuoriin, avataan verovapaat tulot julkisiksi, säädetään kaikki Suomesta maksettavat tulot verotettavaksi Suomessa, säädetään arvonnousuvero jne.
Kukahan sitä ulkoparlamentaarista voimaa oikein käyttääkään ja käyttää kaikkein eniten. Työntekijät järjestöineen ovat siinä pelissä kyllä pieni tekijä ja selvästi altavastaajan asemassa ja nyt hallitus haluaa sitä asemaan heikentää vielä entisestään. Monella tuntuu olevan kova tarve korostaa työntekijöiden osuutta ja unohtaa kapitalistien huomattavasti suurempi ulkoparlamentaarinen vaikutusvalta ja yhteiskuntien jatkuva kiristäminen sekä painostaminen palvelemaan pääomien omistajia.
Koska tilanne on tuo niin luulisi jokaisen ymmärtävän mihin heikomman osapuolen, eli työntekijöiden, oikeuksien heikentämineen johtaa tilanteessa jossa he ovat jo muutenkin altavastaajan asemassa suhteessa työnantajiin ja omistajiin.
AKK puhuu täyttä asiaa rahan vallasta.
Ainoa tapa päästä eroon tuosta rahan vallasta on vähentää velanottoa. Eikö tuo Orpo ole monesti kysellyt ay liikkeen pomoilta, miten saadaan kuriin tämä velanotto. Lakkoilu näyttää olevan heidän vastauksensa. Niinhän se aina on ollut.
Kommenttina Pentti A K Häkkiselle että pääministeri Orpo ja työministeri Satonen ovat käynneet kolmikantaisia neuvotteluita työmarkkinaosapuolten kanssa jo viime vuoden lokakuusta alkaen. Kyllä näissä neuvotteluissa on otettu Suomen krooninen velkaantuminen esille kun neuvotteluista on tiedotettu julkisuuteen.
Kapitalismissa varallisuuden keskittymisen suitsiminen on keino pitää rahan valta kurissa ja todellinen valta demokraattisilla päättäjillä, sosialismissa se keino olisi pitää varallisuus ja valta kokonaan valtiolla. Kumman valitsisit, sosiaalisen markkinatalouden vai sosialismin?
Orpo on varmasti kysynyt monesti myös ay-liikkeeltä kuinka velanotto saadaan kuriin, mutta hän ei ole kuunnellut mitä hänelle on vastattu. Lakkoilu ei ole se vastaus eikä ole ollut. Lakkoilu on vastaus siihen että Orpo on tehnyt hallituksesta puolueellisen työmarkkinaosapuolen ja työntekijät puolustavat omia oikeuksiaan. Orpo kyllä kyselee muttei kuuntele ketään muita kuin niitä jotka edustavat rahan valtaa.
Sen verran luulisi kuitenkin Orpon sanomattakin ymmärtävän, ettei työmarkkinoiden sotkeminen toimilla joilla ei ole vaikutuksia työllisyyteen tai vähennä valtion menoja, vaan heikentävät pelkästään työntekijöiden asemaa, ei tasapainota Suomen taloutta ja vähennä velanottoa. Sen että verojen alentaminen velaksi vain lisää velkaa, eikä suinkaan vähennä sitä, pitäisi olla kaikille selvää, mutta ei tunnu olevan Orpolle ja Purralle. Myös sellainen käsite kuin sosiaalinen oikeudenmukaisuus tuntuu olevan Orpolle ja Purralle täysin vieras käsite, kuten koko KOK, PS, RKP ja KD hallitukselle. Tai se ei vaan sovi omaan ideologiaan.
Kerro Pertti mikä on oikea määrä velkaa. Ei sekään taida toimia että sitä ei ole lainkaan?
AKK se vaan jaksaa puolustaa lakkoilemista.
Taitaa jo hiipiä AKK llekin epäilys, että Orpon ehdottamat toimet johtavat positiiviseen lopputulokseen. Täytyy kyllä myöntää, että lakkoilu vesittää osan hyödyistä. Mutta se kai ay liikkeellä on tarkoituskin.
Osalla näistä lakkolaisista näyttäisi olevan tämä kiusa kiusata mentaliteetti: Kun lomautukset uhkaavat niin mennään lakkoon.
Veroista sanoisin, että juuri luin kun jollekin oli tullut 800 euron korotus kiinteistöveroon. Luulisi, että tuon luokan korotukset kohdistuvat enempi hyvätuloisiin.
Vai lakkoileeko se ay liike myös kiinteistöveron korotusta vastaan. Ja miten se oli se työttömyysvakuutusmaksun palautus.
Puolustan kyllä lakko-oikeutta, mutta pidän huonona sitä että hallitus tekee neuvottelematta toimia jotka ajavat työntekijät lakkoihin.
Olen varma että Orpon ehdottomat toimet joilla ei ole osoitettavissa työllisyysvaikutusta tai positiivista talousvaikutusta ovat pelkästään ideologisia ja että niiden negatiiviset vaikutukset seuraaviin työmarkkinakierroksiin ovat vahingollisia suomalaiselle työelämälle ja sitä kautta koko Suomen taloudelle. Et taida tuntea kovinkaan hyvin työelämää ja sitä mikä merkitys siinä on molemminpuolisella luottamuksella ja ilmapiirillä jossa voidaan sopia tasavertaisesti. Nyt Orpon hallitus on tuhoamassa tuon asetelman.
Mikä ihmeen lomautus AKT:n työntekijöitä muka uhkasi? Toki työnantajien työsulut ja tehtaiden sulkemiset voidaan tulkita kiusaksi, mutta eiväthän työntekijät silloin lakkoile.
Ei ay-liike tietenkään lakkoile kiinteistöverotuksen muutosta vastaan, koska se ei liity työntekijöiden asemaan tai työehtoihin.
Reiluahan työttömyysvakuutusmaksujen palautus vain työnantajien hyväksi ei ollut, joten sekin olisi ollut parempi käyttää vaikka valtionvelan maksuun tai sosiaaliturvaan. Mutta miksi ay-liikkeen olisi pitänyt lakkoilla sen vuoksi?
Kiinteistöverosta sen verran, että eikö ole ihan oikein että kiinteistöjen verotusarvot määritellään ensiksi mahdollisimman oikein ja käytetään sitä verotuksen perusteena, eikä täysin virheellisiä arvoja kuten varsin yleisesti nyt. Veroprosenttihan lopulta määrää sitten sen millaista veroa kiinteistöstä maksetaan ja se on kokonaan hallituksen käsissä, joten valitukset sinne jos on valitettavaa. Niiden jotka jo iloitsivat bensa- ja kaljaveron alennuksista tai muutaman kympin ansiotuloveron alennuksista kannattaa kyllä miettiä tarkasti mitä lopulta saikaan ja mitä tulee vielä saamaan kun kaikki Orpon hallituksen toimet selviävät. Ja selviää myös se ettei niitä veronalennuksia voikaan antaa velaksi jos halutaan tasapainottaa Suomen taloutta, vaikka Orpo ja Purra populistisesti ja vastuuttomasti niin tekivätkin.
Jaakko K näköjään kyselee mikä on velan oikea määrä.
Määristä en mene sanomaan mitään. Mutta kun otetaan syömävelkaa eikä ole mitään suunnitelmaa, miten se maksetaan pois, niin umpikujaan joudutaan.
Vasemmistolta olen kuullut jopa väitteitä, että valtionvelkaa ei tarvitse koskaan maksaa pois. Ei se noin mene. Jossain vaiheessa se lainanantajien rahoitus loppuu ja sitten olisi elettävä ilman velanottoa. Miten?
Älä huoli vaikket tiedäkään mikä on oikea määrä velkaa — ei sitä tiedä kukaan muukaan. Toisaalta kun ei tiedä, ei pitäisi kuvitellakaan tietävänsä.
Se varmaan olisi tosiaan hirveää jos otetaan syömävelkaa eikä ole mitään suunnitelmaa miten se maksetaan pois. Onneksi kukaan vakavastiotettava henkilö ei sellaista politiikkaa Suomessa ole ajanut tai esittänyt, joten pelätä toki voi vaikka minkälaisia mörköjä ja olkiukkoja jos siltä tuntuu.
Missä vaiheessa se lainantajien luottamus loppuu? Yhdysvalloissa julkisen sektorin velka on n. 120% BKT:stä, Ranskassa 110% ja Japanissa 250%. Jopa Ruotsi on velkaisempi kuin Suomi jos otetaan huomioon myös yksityissektorin velkaisuus. Ja miksemme ottaisi, voisimmehan mekin muuttaa julkista velkaa yksityiseksi velaksi vaikkapa muuttamalla koulutusjärjestelmämme rahoitettavaksi lukukausimaksuilla ja täten velkaannuttamalla nuoret kuten monissa muissa maissa tehdään.
Olisi kiva että velkakeskustelu voisi perustua edes faktoihin. Valitettavasti se taas valtionvarainministeriön luomien velkavaalien jälkeen on hysteriaa muistuttavalla tasolla. Eniten keskustelussa tympii että se ei tunnu koskaan kehittyvän. Täysin samalla tavalla typerää kuin 2015 velkavaalien aikaan.
Suomella on oikeitakin ongelmia jotka myös heijastuvat tähän Suomen velkaantumiseen. Ongelmat ovat erityisesti huoltosuhteen ja sen erinäisten kerrannaisvaikutuksien kanssa, mutta myös tuottavuuskehityksen kanssa. Kumpaakaan tämä hallitus ei ole helpottamassa, vaan päinvastoin vaikeuttamassa. Työvoiman halpuuttamiseen pohjaava strategia heikentää tuottavuuskehitystä ja PS:n maahanmuuttajavastaiset toimet sitovat huoltosuhteen aina vain huonommaksi.
Näyttävät Jaakko K ja Kilgore puolustelevan holtitonta velkaantumista.
Syömävelasta sanoisin, että jos bkt ei kasva suuresta velanotosta huolimatta niin kyseessä on syömävelka. Se on se Kreikan tie.
Yksi teoria on tietenkin, että jos muut euromaat ottavat holtittomasti eurovelkaa niin kannattaa olla täysi rinnoin mukana. Euromääräiset velat voi aina nollata pistämällä setelipainokoneisiin lisää nopeutta noin kuvannollisesti.
Tunnut Pentti olevan kovin varma siitä, että velkaantuminen on holtitonta. Kuitenkaan et pysty määrittelemään sille järkevää rajaa. Ei se voi olla bkt:n kasvustakaan kiinni, koska muutenhan taantumassa pitäisi aina leikata velkaa — mikä periaatteessa syventää taantumaa. Mutta olet toki oikeilla jäljillä siinä, että kasvu on olennainen asia. Ei ole siis kyse pelkästään siitä paljonko sitä velkaa on, vaan myös siitä mihin sitä rahaa käytetään. Eli voiko sen olettaa aikaansaavan sitä kasvua tulevaisuudessa. Tulevaisuus on aina epävarma, joten totuutta ei ole hallussa kenelläkään.
En puolustele holtitonta velkaantumista, päinvastoin jopa viestissäsi johon vastaat kritisoin nykyistä hallitustamme ettei se tee velkaantumisen juurisyille mitään, vaan päinvastoin pahentaa niitä.
Toivoisin siis laadukkaampaa keskustelua, heitot “holtittomasta velkaantumisesta” ja “kreikan tiestä” ovat hyvin laiskaa retoriikkaa ja keskusteluntappajia.
Nimimerkki AKK:lle kommenttina että sosialismin tavoitteena olisi ollut pitää varallisuus ja valta kokonaan valtiolla. Neuvostokommunismissa tuo tavoite saavutettiin itse asiassa jo 1980-luvulla. Pohjoismaissa sosiaalinen markkinatalous itse asiasa viety hyvinkin pitkälle etenkin Ruotsissa ja Tanskassa joissa varallisuuseroja näkyy mutta sitä tasoitetaan verotuksen kautta. Verotuksen painopiste on toki muuttunut mutta silti Ruotsissa ja Tanskassa on edelleen korkeaverotus esim jos verrataan Yhdysvaltoja tai Britanniaa.
Elinkeinoelämän lobbarit (mukaanlukien sen taloudellinen “tutkimuslaitos”) tarjoavat lääkkeeksi talouskasvun puutteeseen yritysveron keventämistä ja työntekijöiden ehtojen heikentämistä. Suomessa on kuitenkin varsin kilpailukykyinen 20% yritysvero ja työntekijästä pääsee jo nyt paljon helpommin eroon kuin Ruotsissa tai Saksassa. Mistä kasvun puute sitten johtuu? Metsäteollisuus on ollut vuosikymmeniä kyvytön uudistumaan ja löytämään uusia korkeamman jalostusasteen tuotteita. Kun painopaperia ei enää tarvita, tuotetaan sellua. Venäjän-kauppaan luotettiin liian pitkään, ja edelleen luotetaan hiipuvan Saksan markkinoihin. Ja Nokialle kävi kuin kävi. Ei mikään näistä johtunut “jäykistä” työmarkkinoista. Muissa Pohjoismaissa on monipuolisempi yritysrakenne ja maahanmuuton ansiosta dynaamisempi väestörakenne. Miten talous voisi eläkeläisten voimin kasvaa?
Kommenttina nimimerkki Doomsayerille tuohon elinkeinoelämän rakenteeseen. Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä perustuu maailmanmarkkina hintoihin ja paperin kysyntä on ollut liian pieni. Oleellinen tekijä paperiteollisuudelle on puun saanti. Kun Suomessa on rajoitettu hakkuita on metsäteollisuus luonnollisesti ostanut halpaa puuta Venäjältä. Metsäteollisuus on ollut viimeisten 20 vuoden aikana kilpailu tilanteessa jossa markkinoiden muutos on ollut erittäin nopeaa. Metsäteollisuus uudistuu kokoajan ja uusien tehtaiden investoinit maksavat
Totta. Mutta kun aikanaan sanottiin että Suomessa suomalaisesta puusta tehdään paperia ja Tanskassa design-kalusteita, niin nyt Suomessa tehdään sellua eli vielä alhaisemman jalostusasteen tavaraa. Toivottavasti esim. ligniinistä onnistutaan kehittämään uusia menestystuotteita. Se kasvattaisi taloutta varmemmin kuin ihmisten saaminen sairaina töihin.
Suomen talouskasvun romahdus johtuu monista syistä. Osa syistä on sellaisia, että poliitikon on vaikea asialle tehdä mitään yhdessä hallituskaudessa: Euro, Venäjän pakotteet, väestön ikärakenne… Monen hallituskauden suunnitelmia on turha tehdä.
Jotakin voi onneksi sentään yrittää. Hallitus voi nimittäin kysyä yrityksiltä, mitä hallitus voisi tehdä, jotta alkaisivat taas investoida eivätkä jättäisi Suomea. Sitten hallitus voi suunnitella ohjelman noiden toiveiden ympärille. Tähän liittyy muun muassa pyrkimys ammattilittojen “kesyttämiseksi” enemmän yleiseuroopplaistyyppisiksi toimijoiksi.
Lisäksi hallitus yrittää hillitä velkaantumista. Jos se siinä onnistuu, kohta Suomessa on vielä nykyistäkin huonommat palvelut. Mutta ne vastaavat suhteellisesti köyhtyvän Suomen kantokykyä eivätkä lupaa jotain. johon Suomella ei ole varaa. Ikävää mutta välttämätöntä. Kun lopettaa vertailun Skandinaviaan ja siirtää katseen Baltiaan, helpottaa ehkä hiukan.
Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa, joten kirjoituksen otsikon “Demokratia vai ulkoparlamentarismi?” on järjetön. Vähän kuin “Demokratia vai lehdistönvapaus?” tai “Ilmaa vai happea?”. Molempia kiitos!
Länsimaiseen vapaaseen demokratiaan kuuluu paitsi äänestäminen, myös ulkoparlamentaarinen toiminta. Oli sitten kyse lehdistön tekemä päättäjien kritisointi (josta PS haluaa eroon, siis heidän arvostelijoistaan), työväestön protestointi (josta PS ja Kokoomus haluavat eroon) tai kansalaistottelemattomuus (josta PS ja Kokoomus haluavat eroon).
Ulkoparlamentarismin suitsiminen ei lisää kansanvaltaa (eli demokratiaa), vaan päinvastoin keskittää sitä yhä pienemmälle joukolle ja heikentää kansalaisten valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Erityisesti tilanteessa missä parlamentaariseen valtaan on noustu härskisti valehtelemalla (pienituloisilta leikkaaminen ei meille käy!) tai jopa kansankiihotuksella.
Kansankiihotuksesta puheenollen, sen on tunnistaneet demokratian ongelmaksi esimerkiksi Yhdysvaltojen ns. perustajaisät, kuin Antiikin Kreikan päättäjät ja filosofit. Demokratian alkukehtona pidetyssä antiikin Ateenassa kansankiihotuksesta tuomion saaneet karkoitettiin maasta. Länsimaat alkavat taas hiljalleen muistaa miksi siihen on kautta historian suhtauduttu niin vakavasti. Tai no, länsimaissa siis ainakin he jotka eivät ole kansankiihottajien valheita nielleet pureksimatta.
Miksi SAK:n ehdotusta, että työehtosopimusten minimiehdot lukitaan kymmeneksi vuodeksi ja pidetään yleissitovina, pidetään provokaationa? Paremmin saataisiin sopia kaikissa yrityksissä, mutta TES olisi perälauta. Onko todellinen halu siis se, että pyritään nimenomaan heikentämään esim. palkkoja ja työaikamääräyksiä? Eivätkö muuten “hyvät yritykset” tajua, että sahaavat omaa oksaansa. Jos ja kun jotkut “villit” yritykset polkevat ehtoja ja säästävät palkkakuluissa, ovat ne hyvät lirissä. Eihän nytkään pystytä kilpailemaan esim. vaatetusteollisuudessa aasialaisten kanssa. Ei meidän kustannuskilpailukyky kuitenkaan verrokkimaihin nähden ollenkaan heikko ole.