Työmarkkinajumi 5:  demokratia vai ulkoparlamentarismi?

42 vastausta artikkeliin “Työmarkkinajumi 5:  demokratia vai ulkoparlamentarismi?”

1. Onko Suomen talouden alamäestä nuo­rille hait­taa olet­taen, että ulko­mail­la olisi näille mah­dol­lisuuk­sia? Toki Suo­mi val­tiona on ongelmissa.

   Vastaa

2. Laitoit sit­ten avain­sanaksi “sodan käyn­nin opas”

   Mik­si kaik­ki kaipaa­vat vuot­ta 1918?

   Vastaa

   1. Nim­imerk­ki Kom­men­tille kom­ment­ti­na että tuskin Soin­in­vaara todel­lisu­udessa kaipaa väki­val­taista vas­takkainaset­telua työ­markki­noille mut­ta aja­mal­la koko tuotan­to alas se todel­lisu­udessa tarkoit­taa sitä että koko tehdas sul­je­taan joka tarkoit­taa sitä että palkan mak­su loppuu.

      Vastaa

      1. Nykyi­nen lakko­ry­täkkä-keskustelu pyörii pääasi­as­sa talous­todel­lisu­ud­es­ta irral­laan. Keskusteli­jat tämän myöskin taval­lis­es­ti ymmärtävät, mut­ta pop­ulis­tisen vas­tu­ut­tomasti ohjaa­vat keskustelun sivuraiteelle.

         Se menee näin: 

         Suomeen on raken­net­tu sosial­is­mi, jos­sa kansalaisille val­heel­lis­es­ti luvataan täyshoito “ykkös­lu­okas­sa” kehdos­ta hau­taan. Nyt Suomes­ta ovat kuitenkin rahat lop­puneet, niinkuin on käynyt kaikille muillekin sosial­is­tisille talouskokeiluille. 

         Suomes­sa on saman­lainen pysähtynei­den tila kuin aikanaan Brežnevin Neuvostoliitossa!

         Mikä sit­ten on Suomen megaon­gel­man ratkaisu?

         Kos­ka Suomen hyv­in­voin­ti ja tur­val­lisu­us ovat 45%:sesti riip­pu­vaisia vien­neistä, MEIDÄN PITÄÄ NOSTAA MAAMME TAKAISIN KANSAINVÄLISESTI KILPAILUKYKYISEKSI MAAKSI.

         Se voidaan tehdä ain­oas­taan siir­tymäl­lä lib­er­aali­in markki­na­t­alouteen, joka on tun­netusti tuonut mil­jardeille hyv­in­voin­tia ja pelas­tanut miljoonat nälältä.

         Siis­pä kansalle pitää ilmoit­taa, että on siir­ryt­tävä “tur­is­tilu­okkaan” ja KAIKKIEN pitää “ottaa talikko käteen” ja antaa sen heilua kan­sain­välisessä tahdissa.

         Noi­ta “talikko­hom­mia” voi nyky­isin tar­jo­ta riit­tävästi pk-sek­tori, jolle pitää antaa heti laa­jat paikallisen sopimisen oikeudet.

         Sep­po Korp­poo, joka on heilut­tanut talikkoa 40+ vuot­ta 24/7 vien­nin armot­tomil­la markkinoilla.

      2. Viimeinkin Sep­po saa edes sivu­o­suman: son­nan lev­i­tys onnis­tuu edelleen, talikon tilal­la NÄPPIS. — En kyl­lä ottaisi vas­taan neu­vo­ja mieheltä joka ei 40 vuodessa (vieläpä24/7) saa aikaisek­si oikeas­t­aan yhtikäs mitään. Tai ehkä suun­nitel­ma oli täy­delli­nen, kukaan ei vaan suos­tunut ilmaisek­si työvoimaksi?

   2. Ole­tan, että liit­tyy tuo­hon lopus­sa mainit­tuun Sodankäyn­nin Taito ‑kir­jaan. Voin ker­toa, että kyseistä teosta on pidet­ty varsin pätevänä muil­lakin kuin sodankäyn­ti­in liit­tyvil­lä aloil­la, joten tuskin tässä kir­jaimel­lista sotaa on haettu.

      Vastaa

3. itse olen vas­toin­hakois­es­ti taipunut ns. enem­mistödikatu­urin puolelle. jopa korkeim­paan oikeu­teen pitäisi olla par­la­mentin valvon­ta (vih­je usa).

   teo­ri­as­sa olen sitä mieltä että joskus pätevän vähem­mistön pitäisi ylikir­joit­taa päätök­siä, esim eduskunnal­ta. on tämä kak­si sut­ta ja lam­mas esimerk­ki, mitä lounaak­si! mut­ta miten val­i­taan tämä pätevä vähem­mistö, enem­min tai myöhem­min se on epäpätevä, ja miten tämä kor­jataan. vih­je vaalit.

   usa:ssa on tämä kol­men tason ongel­ma, pres­i­den­til­lä on veto, alahuoneel­la on veto ja senaatil­la on myös veto. senaatin vetoa vielä pahen­taa kum­malliset fil­i­buster sään­nöt, jos­sa lyhyesti täy­tyy olla 60 ään­tä senaatis­sa että saa jotain läpi. mut­ta pahin taitaa olla että on läjä poli­itikko­ja joi­ta ei enää kansalais­ten intres­sit kiinos­ta, vain raha ja val­ta. ongelmien kaut­ta saa ääniä ja siten rahaa ja val­taa. eli tulee kiero inter­es­si olla kor­jaa­mat­ta yhtään mitään. poli­itikon paradok­saa­li­nen moti­ivi, tul­la uudelleen valituksi.

   vaik­ka puoli-mätiä demokraat­te­jakin on. repub­likaaneista on tul­lut kor­jauskelvo­ton täys-mätä oranssin puolue.

   korkeim­mas­ta oikeud­es­ta sen ver­ran, että poli­tikoin­ti kuu­luu poli­itikoille ei tuo­mareille. jos tuo­mar­it poli­ti­soituu tai kor­rup­toituu, niin näistä pitää päästä eroon.

   Vastaa

   1. Kuka päät­tää tuo­marin erot­tamis­es­ta poli­ti­soi­tu­misen tapauk­ses­sa? Ei tuo­hon tai­da olla järkevästi toimi­vaa systeemiä.

      Vastaa

      1. Kom­ment­ti­na Ossi Sare­so­jalle tuo­marei­den erot­tamis­es­ta. Ainakin Yhdys­val­tain korkeim­man oikeu­den tuo­mari voidaan erot­taa virkasyyte pros­es­sis­sa (impeach­ment) edus­ta­jain­huoneen aloit­teesta jon­ka sit­ten senaat­ti joko hyväksyy tai hylkää. Suomes­sa tuo­marei­den erot­ta­mi­nen on myös mah­dol­lista Tuomiois­tuin­lain mukaisesti.

      2. Rahul Somani, tuskin “poli­ti­soi­tu­mi­nen” (qua­si­minuk­sen sana­muo­to, ei min­un) riit­tää virkasyytteeseen.

      3. jos viit­taa usa:han, niin 2/3 senaatista ja alahuone riit­tää, argu­men­tit jää poli­itikko­jen varaan. min­un tieto­jen mukaan yhtäkään korkein­ta tuo­maria ei koskaan pois­tet­tu. tosin tuo­marei­den määrää on mon­esti muuteltu.

         hyviä ehdo­tuk­sia ei ole, mut­ta joku poisto­pros­es­si tarvi­taan suomes­sakin. on kuitenkin huo­matet­ta­va että pois­to­ja voi käyt­tää poli­it­tisi­in tarkoituk­si­in. kai tässä on tämä paradok­si että kumpi on vähem­män poli­it­ti­nen, par­la­ment­ti vai oikeus.

      4. Kysymys Ossi Sare­so­jalle. Pidätkö Yhdys­val­tain 42. pres­i­dentin Bill Clin­to­nia vas­taan nos­tet­tua virkasyytet­tä vuon­na 1998 poli­tikointi­na ? Vuo­den 1998 virkasyy­teen taustal­la oli siis Lewinski-skandaali.

      5. Oli­han se syyte selvää poli­tikoin­tia. En pidä tekoa kovin ylevänä, mut­ta jos kaik­ki vas­taavaan moraalit­to­muuten syyl­listyneet haastet­taisi­in oikeu­teen, ei oikeuk­sis­sa muu­ta käsiteltäisikään.

      6. qua­si­mi­nus: “jos viit­taa usa:han, niin 2/3 senaatista ja alahuone riit­tää, argu­men­tit jää poli­itikko­jen varaan.”

         Se, mihin tässä viit­taat taitaa olla virkasyyte. Yleen­sä on tulkit­tu, että se vaatii jonkin­laisen rik­kee. Ei riitä se, että tuo­mari on “poli­ti­soitunut”. Olisi aikamoista pros­essin väärinkäyt­töä, jos tuo­mari pois­tet­taisi­in ilman varsi­naista riket­tä. Sel­l­ainen olisi aika turmi­ol­lista, jos siihen lähdettäisiin.

         Lisäk­si, mus­ta tun­tuu, ettei ole kovin hyvä mekanis­mi tuo­marei­den poli­ti­soi­tu­misen vält­tämiseen se, että tuo­marien pitää naut­tia poli­itikko­jen luot­ta­mus­ta. Sel­l­ainen hel­posti vain takaisi sen, että tuo­mar­it ovat poli­ti­soitunei­ta “oikeaan” suun­taan. Myöskään par­la­men­tista tule­vien lakien perus­tus­lail­lisu­u­den tark­ist­a­mi­nen (sil­loin kuin niistä oikeusjut­tu syn­tyy) ei var­maan hel­posti toimisi, jos korkeim­man oikeu­den riip­pumat­to­muus on liian heikkoa.

         Ymmär­rän kyl­lä, mik­si jotkut pitävät USA:n korkein­ta oikeut­ta liian poli­ti­soituneena. Silti asian kor­jaami­nen siten, että tuo­mareista olisi help­po päästä eroon (varsinkin poli­itikko­jen päätök­sel­lä) luul­lak­seni vain rikkoisi sys­teemin entistä pahemmin.

         Rahul Somani: “Pidätkö Yhdys­val­tain 42. pres­i­dentin Bill Clin­to­nia vas­taan nos­tet­tua virkasyytet­tä vuon­na 1998 politikointina ?”

         Ehkä. En ole var­ma. En ole hirveän tarkkaan tutus­tunut tapauk­seen, joskin pääpi­irteit­täin sen tun­nen. Mut­ta mik­si kysyt tätä min­ul­ta? Liit­tyykö tämä jotenkin siihen, mitä minä kysyin qua­si­minuk­selta hänen kom­men­tis­taan, vai kysytkö muuten vain? Virkasyy­teeseen­hän eivät korkeim­man oikeu­den tuo­mar­it tai­da sekaantua.

      7. @ Ossi Saresoja

         >¨Se, mihin tässä viit­taat taitaa olla virkasyyte. Yleen­sä on tulkit­tu, että se vaatii jonkin­laisen rik­kee. Ei riitä se, että tuo­mari on “poli­ti­soitunut”. Olisi aikamoista pros­essin väärinkäyt­töä, jos tuo­mari pois­tet­taisi­in ilman varsi­naista riket­tä. Sel­l­ainen olisi aika turmi­ol­lista, jos siihen lähdettäisiin.¨

         suomenkie­len sana “virkasyyte” on vähän huono, kuu­lostaa siltä että joku laki ammat­ti­lainen tekee oikeuspros­essin lail­lisuuk­si­in perustuen. mut­ta “impeach­ment¨, johon viitataan usa:n perus­tus­lais­sa on poli­it­ti­nen pros­es­si, tarkoitet­tu rikok­si­in mut­ta siitä on tehty tulk­in­ta jos­sa poli­itikot voi määritel­lä rikok­sen vapaasti.

         >“Ymmär­rän kyl­lä, mik­si jotkut pitävät USA:n korkein­ta oikeut­ta liian poli­ti­soituneena. Silti asian kor­jaami­nen siten, että tuo­mareista olisi help­po päästä eroon (varsinkin poli­itikko­jen päätök­sel­lä) luul­lak­seni vain rikkoisi sys­teemin entistä pahemmin.”

         jär­jestelmä on jo rik­ki. paradok­si on että ote­taanko rikkinäisyys poli­itikoil­ta vai mädiltä tuomareilta.

         täy­del­listä jär­jestelmää tässä ei ole. mut­ta ikuisu­us nim­i­tyk­setkin tekee poli­itikot. lop­pu­jen lopuk­si poli­it­ti­nen tah­to tulee poli­itikoil­ta ja oikeusjär­jestelmän moti­ivi ei ole kiertää tuo­ta tahtoa.

         min­un näke­mys on lähin­nä että räikeät ongel­ma tapauk­set pitää saa­da pois, myös pahasti poli­ti­soituneet, jos suosii jotain asi­aa selkeästi. oikeu­den pitää kuitenkin toimia samal­la lail­la kaikille. yksi rajaus voi esim. olla, että tarvii 75% pros­entin hyväksyn­nän eduskunnasta.

         >Rahul Somani: “Pidätkö Yhdys­val­tain 42. pres­i­dentin Bill Clin­to­nia vas­taan nos­tet­tua virkasyytet­tä vuon­na 1998 politikointina ?”
         >“Ehkä. En ole var­ma. En ole hirveän tarkkaan tutus­tunut tapauk­seen, joskin pääpi­irteit­täin sen tun­nen. Mut­ta mik­si kysyt tätä min­ul­ta? Liit­tyykö tämä jotenkin siihen, mitä minä kysyin qua­si­minuk­selta hänen kom­men­tis­taan, vai kysytkö muuten vain? Virkasyy­teeseen­hän eivät korkeim­man oikeu­den tuo­mar­it tai­da sekaantua.”

         william jef­fer­son clin­ton teki teknis­es­ti rikok­sen kun vale­hteli kon­gres­sille. mut­ta kyseessä oli vapaae­htoinen avi­o­li­iton ulkop­uo­li­nen suhde. newt gin­grich joka oli alahuoneessa puhe­henkilönä sinä aikana, hänel­lä oli menos­sa avi­o­li­iton ulkop­uo­li­nen suhde samaan aikaan.

      8. qua­si­mi­nus: “jär­jestelmä on jo rikki”

         Mut­ta tuo, mitä halu­at, eli että poli­itikot voisi­vat pois­taa USA:n korkeim­man oikeu­den tuo­mare­i­ta “poli­ti­soi­tu­misen” perus­teel­la, ei nähdäk­seni ainakaan paran­taisi tilan­net­ta ja mah­dol­lis­es­ti huonon­taisi sitä.

         “yksi rajaus voi esim. olla, että tarvii 75% pros­entin hyväksyn­nän eduskunnasta”

         En kyl­lä toisaal­ta näe, miten tämä voisi edes toimia. Jos tuo­mari suosii “toista puol­ta” (ilman esim lahjusten vas­taan­ot­tamista tai muu­ta selkeää rötöste­lyä, joka kuu­luisi nykyisenkin tulkin­nan mukaan virkasyyt­teen alle), niin var­maan tuol­laisen enem­mistön saami­nen ei olisi mah­dol­lista, kos­ka vain vas­takkaisel­la puolel­la ole­vat kan­nat­taisi­vat tuo­marin potkimista virasta.

   2. Kom­ment­ti­na nim­imerk­ki qua­si­mi­nusille noista tuo­mare­i­ta vas­taan nos­te­tu­ista virkasyyt­teistä Yhdys­val­lois­sa. Moni liit­to­val­tion piir­i­tuo­mari on siiret­ty viras­ta virkasyyt­teen kautta.

      Vastaa

4. Olisin tuos­ta Orpon hal­li­tuk­sen val­lankäytöstä hiukan erim­ieltä. Minus­ta poruk­ka ei ole vielä näyt­tänyt ollenkaan val­lan käyt­töään. Eiköhän se val­lankäytön arvostelu pidä jät­tää ajanko­htaan, että ovat saa­neet työelämälakin­sa käyttöön.
   Ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­vaan puut­tumi­nen ei ehkä ollut hyvä. Mut­ta se ei liene lakko­jen pääsyy. Min­ul­la on se käsi­tys, että val­tio mak­saa ansiosi­don­nais­es­ta työt­tömyys­tur­vas­ta suun­nilleen vain sen osan kuin mikä menisi muutenkin eli perus­päivära­han verran.
   Hal­li­tuk­sel­la ei ole mitään syytä perääntyä.

   Vastaa

5. Meil­lä keskustel­laan lillukanvarsista. 

   Esim. Ukrainan tukea ei käsit­tääk­seni ole juuri ollut hal­li­tuk­sen vai­h­tu­misen jälkeen. 

   Sen sijaan esim. kaa­su vir­taa venäjältä suomeen ja täl­lä suomen voi tode­ta mak­sa­van venäjän tykistöammukset. 

   Venäjän kaup­pa oli ainakin vielä vähän aikaa sit­ten kasvus­sa. Huhu ker­too, että tämän julka­ius on sisäpoli­it­ti­sista syistä keskeytet­ty: https://www.stat.fi/tup/kokeelliset-tilastot/venajan-kauppaa-kayvat-yritykset/index.html

   Vastaa

   1. willim­ies: “Sen sijaan esim. kaa­su vir­taa venäjältä suomeen”

      Mis­sä vai­heessa kaa­su alkoi taas vir­taa­maan? Venäjähän lopet­ti kaa­sun­toim­i­tuk­set jo toukoku­us­sa 2022, kun Suo­mi ei suos­tunut mak­samaan ruplissa.

      Vastaa

   2. willim­ies
      “Esim. Ukrainan tukea ei käsit­tääk­seni ole juuri ollut hal­li­tuk­sen vai­h­tu­misen jälkeen. ”

      Ei pidä paikkaansa. Asea­pu on jatkunut hal­li­tuk­sen vaihduttua. 

      Aseavun kokon­ais­sum­ma on nyt 1,8 mrd €, jos­ta edel­lisen val­tioneu­vos­ton viimeinen paket­ti 25.5.2023 nos­ti avun kokon­ais­määrän 1,1 mrd € / 15 kk sodan alusta. 

      Nyt Pet­teri Orvon hal­li­tus on jakanut jo 700 miljoon­aa ja aikaa on kulunut alle vuosi, eli tahti on jatkunut karkeasti ottaen samal­la, noin 100M€/kk vauhdilla. 

      ALLA LISTAUS NYKYIHALLITUKSEN AIKANA LÄHETETYISTÄ ASEPAKETEISTA

      09.02.2024 Suo­mi toimit­taa Ukrainaan lisää puo­lus­tus­tarvikkei­ta 190M€

      21.12.2023 Suo­mi lähet­tää puo­lus­tus­tarvikkei­ta Ukrainaan 106M€

      17.11.2023 Suomelta 20. apu­paket­ti puo­lus­tus­tarvikkei­ta Ukrainaan 100M€

      11.10.2023 Suo­mi lähet­tää puo­lus­tus­tarvikea­pua Ukrainalle 95M€

      25.08.2023 Suo­mi toimit­taa Ukrainaan lisää puo­lus­tus­tarvikea­pua 94M€

      06.07.2023 Suo­mi lähet­tää Ukrainalle lisää puo­lus­tus­tarvikea­pua 105M€

      Suomen paketit ja määrät löy­tyvät seu­raavas­ta linkistä:

      https://www.defmin.fi/ajankohtaista/venajan_hyokkays_ukrainaan_ja_suomen_tuki_ukrainalle#7546cd06

      Vastaa

6. Tuo­hon Osmo Soin­in­vaaran nos­ta­maan taus­ta tietoon että jos muut SAK:n liitot oli­si­vat olleet valmi­ita löytämään per­jan­taina e kom­pro­missin tähän lakko tilanteeseen jon­ka AKT torp­pasi ker­too se hyvin paljon siitä että SAK:n johto on todel­lisu­udessa ase­mas­sa jos­sa sil­lä ei ole todel­lisu­udessa sitä ase­maa mikä sil­lä pitäisi olla. Jos muut SAK:n liitot oli­si­vat otta­neet julkises­ti pesäeron AKT:sta se olisi tarkoit­tanut sitä että SAK olisi hajon­nut kah­tia ja syyt­tävä sor­mi olisi osoit­tanut kohti AKT:ta. Tuo rautatieläis­ten liit­to esimerk­ki oli hyvä esimerk­ki siitä että liit­to­jen sisäl­läkin on eri val­tatais­telua jot­ka pide­tään kokon­aan julk­isu­ud­es­ta piilossa.

   Vastaa

7. Eikö kuitenkin pääo­man omis­ta­jil­la ja (suur)yrityksillä ole suurem­pi val­ta kuin ay-liik­keel­lä. Vähän väliähän kuukuu uhkauk­sia kuin­ka pääo­mat ja tehtaat siir­retään pois Suomes­ta jos vaikka­pa vero­tus­ta muute­taan, puu­tu­taan lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten verova­pau­teen, asete­taan kaikille osin­goille lähde­vero, puu­tu­taan sijoi­tuskuori­in, avataan verova­paat tulot julk­isik­si, sääde­tään kaik­ki Suomes­ta mak­set­ta­vat tulot verotet­tavak­si Suomes­sa, sääde­tään arvon­nousu­vero jne.

   Kuka­han sitä ulkopar­la­men­taarista voimaa oikein käyt­tääkään ja käyt­tää kaikkein eniten. Työn­tek­i­jät jär­jestöi­neen ovat siinä pelis­sä kyl­lä pieni tek­i­jä ja selvästi altavas­taa­jan ase­mas­sa ja nyt hal­li­tus halu­aa sitä ase­maan heiken­tää vielä entis­es­tään. Monel­la tun­tuu ole­van kova tarve korostaa työn­tek­i­jöi­den osu­ut­ta ja uno­htaa kap­i­tal­istien huo­mat­tavasti suurem­pi ulkopar­la­men­taari­nen vaiku­tus­val­ta ja yhteiskun­tien jatku­va kiristämi­nen sekä pain­os­t­a­mi­nen palvele­maan pääomien omistajia.

   Kos­ka tilanne on tuo niin luulisi jokaisen ymmärtävän mihin heikom­man osa­puolen, eli työn­tek­i­jöi­den, oikeuk­sien heiken­täm­i­neen johtaa tilanteessa jos­sa he ovat jo muutenkin altavas­taa­jan ase­mas­sa suh­teessa työ­nan­ta­ji­in ja omistajiin.

   Vastaa

   1. AKK puhuu täyt­tä asi­aa rahan vallasta.
      Ain­oa tapa päästä eroon tuos­ta rahan val­las­ta on vähen­tää velan­ot­toa. Eikö tuo Orpo ole mon­esti kysel­lyt ay liik­keen pomoil­ta, miten saadaan kuri­in tämä velan­ot­to. Lakkoilu näyt­tää ole­van hei­dän vas­tauk­sen­sa. Niin­hän se aina on ollut.

      Vastaa

      1. Kom­ment­ti­na Pent­ti A K Häkkiselle että päämin­is­teri Orpo ja työmin­is­teri Sato­nen ovat käyn­neet kolmikan­taisia neu­vot­telui­ta työ­markki­naos­a­puolten kanssa jo viime vuo­den lokaku­us­ta alka­en. Kyl­lä näis­sä neu­vot­teluis­sa on otet­tu Suomen krooni­nen velka­an­tu­mi­nen esille kun neu­vot­teluista on tiedotet­tu julkisuuteen.

      2. Kap­i­tal­is­mis­sa var­al­lisu­u­den keskit­tymisen suit­simi­nen on keino pitää rahan val­ta kuris­sa ja todel­li­nen val­ta demokraat­tisil­la päät­täjil­lä, sosial­is­mis­sa se keino olisi pitää var­al­lisu­us ja val­ta kokon­aan val­ti­ol­la. Kum­man val­it­sisit, sosi­aalisen markki­na­t­alouden vai sosialismin?

         Orpo on var­masti kysynyt mon­esti myös ay-liik­keeltä kuin­ka velan­ot­to saadaan kuri­in, mut­ta hän ei ole kuun­nel­lut mitä hänelle on vas­tat­tu. Lakkoilu ei ole se vas­taus eikä ole ollut. Lakkoilu on vas­taus siihen että Orpo on tehnyt hal­li­tuk­ses­ta puolueel­lisen työ­markki­naos­a­puolen ja työn­tek­i­jät puo­lus­ta­vat omia oikeuk­si­aan. Orpo kyl­lä kyse­lee mut­tei kuun­tele ketään mui­ta kuin niitä jot­ka edus­ta­vat rahan valtaa.

         Sen ver­ran luulisi kuitenkin Orpon sanomat­takin ymmärtävän, ettei työ­markki­noiden sotkem­i­nen toimil­la joil­la ei ole vaiku­tuk­sia työl­lisyy­teen tai vähen­nä val­tion meno­ja, vaan heiken­tävät pelkästään työn­tek­i­jöi­den ase­maa, ei tas­apain­o­ta Suomen talout­ta ja vähen­nä velan­ot­toa. Sen että vero­jen alen­t­a­mi­nen velak­si vain lisää velkaa, eikä suinkaan vähen­nä sitä, pitäisi olla kaikille selvää, mut­ta ei tun­nu ole­van Orpolle ja Purralle. Myös sel­l­ainen käsite kuin sosi­aa­li­nen oikeu­den­mukaisu­us tun­tuu ole­van Orpolle ja Purralle täysin vieras käsite, kuten koko KOK, PS, RKP ja KD hal­li­tuk­selle. Tai se ei vaan sovi omaan ideologiaan.

      3. Ker­ro Pert­ti mikä on oikea määrä velkaa. Ei sekään tai­da toimia että sitä ei ole lainkaan?

      4. AKK se vaan jak­saa puo­lus­taa lakkoilemista.
         Taitaa jo hiip­iä AKK llekin epäilys, että Orpon ehdot­ta­mat toimet johta­vat posi­ti­iviseen lop­putu­lok­seen. Täy­tyy kyl­lä myön­tää, että lakkoilu vesit­tää osan hyödy­istä. Mut­ta se kai ay liik­keel­lä on tarkoituskin.
         Osal­la näistä lakko­lai­sista näyt­täisi ole­van tämä kiusa kiusa­ta men­tal­i­teet­ti: Kun lomau­tuk­set uhkaa­vat niin men­nään lakkoon.
         Veroista sanois­in, että juuri luin kun jollekin oli tul­lut 800 euron koro­tus kiin­teistöveroon. Luulisi, että tuon luokan koro­tuk­set kohdis­tu­vat enem­pi hyvätuloisiin.
         Vai lakkoileeko se ay liike myös kiin­teistöveron koro­tus­ta vas­taan. Ja miten se oli se työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sun palautus.

      5. Puo­lus­tan kyl­lä lakko-oikeut­ta, mut­ta pidän huonona sitä että hal­li­tus tekee neu­vot­telemat­ta toimia jot­ka aja­vat työn­tek­i­jät lakkoihin.

         Olen var­ma että Orpon ehdot­tomat toimet joil­la ei ole osoitet­tavis­sa työl­lisyys­vaiku­tus­ta tai posi­ti­ivista talous­vaiku­tus­ta ovat pelkästään ide­ol­o­gisia ja että niiden negati­iviset vaiku­tuk­set seu­raavi­in työ­markki­nakier­roksi­in ovat vahin­gol­lisia suo­ma­laiselle työelämälle ja sitä kaut­ta koko Suomen taloudelle. Et tai­da tun­tea kovinkaan hyvin työelämää ja sitä mikä merk­i­tys siinä on molem­min­puolisel­la luot­ta­muk­sel­la ja ilmapi­ir­il­lä jos­sa voidaan sopia tasaver­tais­es­ti. Nyt Orpon hal­li­tus on tuhoa­mas­sa tuon asetelman.

         Mikä ihmeen lomau­tus AKT:n työn­tek­i­jöitä muka uhkasi? Toki työ­nan­ta­jien työ­su­lut ja tehtaiden sulkemiset voidaan tulki­ta kiusak­si, mut­ta eiväthän työn­tek­i­jät sil­loin lakkoile.

         Ei ay-liike tietenkään lakkoile kiin­teistövero­tuk­sen muu­tos­ta vas­taan, kos­ka se ei liity työn­tek­i­jöi­den ase­maan tai työehtoihin. 

         Reilu­a­han työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su­jen palau­tus vain työ­nan­ta­jien hyväk­si ei ollut, joten sekin olisi ollut parem­pi käyt­tää vaik­ka val­tion­ve­lan mak­su­un tai sosi­aal­i­tur­vaan. Mut­ta mik­si ay-liik­keen olisi pitänyt lakkoil­la sen vuoksi?

         Kiin­teistöveros­ta sen ver­ran, että eikö ole ihan oikein että kiin­teistö­jen vero­tusar­vot määritel­lään ensik­si mah­dol­lisim­man oikein ja käytetään sitä vero­tuk­sen perus­teena, eikä täysin virheel­lisiä arvo­ja kuten varsin yleis­es­ti nyt. Vero­pros­ent­ti­han lop­ul­ta määrää sit­ten sen mil­laista veroa kiin­teistöstä mak­se­taan ja se on kokon­aan hal­li­tuk­sen käsis­sä, joten val­i­tuk­set sinne jos on valitet­tavaa. Niiden jot­ka jo iloit­si­vat ben­sa- ja kal­javeron alen­nuk­sista tai muu­ta­man kympin ansio­tuloveron alen­nuk­sista kan­nat­taa kyl­lä miet­tiä tarkasti mitä lop­ul­ta saikaan ja mitä tulee vielä saa­maan kun kaik­ki Orpon hal­li­tuk­sen toimet selviävät. Ja selviää myös se ettei niitä veronalen­nuk­sia voikaan antaa velak­si jos halu­taan tas­apain­ot­taa Suomen talout­ta, vaik­ka Orpo ja Purra pop­ulis­tis­es­ti ja vas­tu­ut­tomasti niin tekivätkin.

      6. Jaakko K näköjään kyse­lee mikä on velan oikea määrä.
         Määristä en mene sanomaan mitään. Mut­ta kun ote­taan syömävelkaa eikä ole mitään suun­nitel­maa, miten se mak­se­taan pois, niin umpiku­jaan joudutaan.
         Vasem­mis­tol­ta olen kuul­lut jopa väit­teitä, että val­tion­velkaa ei tarvitse koskaan mak­saa pois. Ei se noin mene. Jos­sain vai­heessa se lainanan­ta­jien rahoi­tus lop­puu ja sit­ten olisi elet­tävä ilman velan­ot­toa. Miten?

      7. Älä huoli vaikket tiedäkään mikä on oikea määrä velkaa — ei sitä tiedä kukaan muukaan. Toisaal­ta kun ei tiedä, ei pitäisi kuvitel­lakaan tietävänsä.

      8. Jaakko K näköjään kyse­lee mikä on velan oikea määrä.
         Määristä en mene sanomaan mitään. Mut­ta kun ote­taan syömävelkaa eikä ole mitään suun­nitel­maa, miten se mak­se­taan pois, niin umpiku­jaan joudutaan.
         Vasem­mis­tol­ta olen kuul­lut jopa väit­teitä, että val­tion­velkaa ei tarvitse koskaan mak­saa pois. Ei se noin mene. Jos­sain vai­heessa se lainanan­ta­jien rahoi­tus lop­puu ja sit­ten olisi elet­tävä ilman velan­ot­toa. Miten? 

         Se var­maan olisi tosi­aan hirveää jos ote­taan syömävelkaa eikä ole mitään suun­nitel­maa miten se mak­se­taan pois. Onnek­si kukaan vakavas­tiotet­ta­va henkilö ei sel­l­aista poli­ti­ikkaa Suomes­sa ole ajanut tai esit­tänyt, joten pelätä toki voi vaik­ka minkälaisia mörköjä ja olk­iukko­ja jos siltä tuntuu.

         Mis­sä vai­heessa se lainan­ta­jien luot­ta­mus lop­puu? Yhdys­val­lois­sa julkisen sek­torin vel­ka on n. 120% BKT:stä, Ran­skas­sa 110% ja Japanis­sa 250%. Jopa Ruot­si on velkaisem­pi kuin Suo­mi jos ote­taan huomioon myös yksi­tyis­sek­torin velka­isu­us. Ja mik­semme ottaisi, voisim­me­han mekin muut­taa julk­ista velkaa yksi­tyisek­si velak­si vaikka­pa muut­ta­mal­la koulu­tusjär­jestelmämme rahoitet­tavak­si lukukausi­mak­suil­la ja täten velka­an­nut­ta­mal­la nuoret kuten monis­sa muis­sa mais­sa tehdään.

         Olisi kiva että velka­keskustelu voisi perus­tua edes fak­toi­hin. Valitet­tavasti se taas val­tion­va­rain­min­is­ter­iön luomien velka­vaalien jäl­keen on hys­te­ri­aa muis­tut­taval­la tasol­la. Eniten keskustelus­sa tympii että se ei tun­nu koskaan kehit­tyvän. Täysin samal­la taval­la type­r­ää kuin 2015 velka­vaalien aikaan.

         Suomel­la on oikeitakin ongelmia jot­ka myös hei­jas­tu­vat tähän Suomen velka­an­tu­miseen. Ongel­mat ovat eri­tyis­es­ti huolto­suh­teen ja sen erinäis­ten ker­ran­nais­vaiku­tuk­sien kanssa, mut­ta myös tuot­tavu­uske­hi­tyk­sen kanssa. Kumpaakaan tämä hal­li­tus ei ole helpot­ta­mas­sa, vaan päin­vas­toin vaikeut­ta­mas­sa. Työvoiman halpu­ut­tamiseen poh­jaa­va strate­gia heiken­tää tuot­tavu­uske­hi­tys­tä ja PS:n maa­han­muut­ta­javas­taiset toimet sito­vat huolto­suh­teen aina vain huonommaksi.

      9. Näyt­tävät Jaakko K ja Kil­go­re puo­lus­tel­e­van holti­ton­ta velkaantumista.
         Syömäve­las­ta sanois­in, että jos bkt ei kas­va suures­ta velan­oto­s­ta huoli­mat­ta niin kyseessä on syömävel­ka. Se on se Kreikan tie.
         Yksi teo­ria on tietenkin, että jos muut euro­maat otta­vat holtit­tomasti eurov­elkaa niin kan­nat­taa olla täysi rin­noin mukana. Euromääräiset velat voi aina nol­la­ta pistämäl­lä setelipain­okoneisi­in lisää nopeut­ta noin kuvannollisesti.

      10. Tun­nut Pent­ti ole­van kovin var­ma siitä, että velka­an­tu­mi­nen on holti­ton­ta. Kuitenkaan et pysty määrit­telemään sille järkevää rajaa. Ei se voi olla bkt:n kasvus­takaan kiin­ni, kos­ka muuten­han taan­tu­mas­sa pitäisi aina leika­ta velkaa — mikä peri­aat­teessa syven­tää taan­tu­maa. Mut­ta olet toki oikeil­la jäljil­lä siinä, että kasvu on olen­nainen asia. Ei ole siis kyse pelkästään siitä paljonko sitä velkaa on, vaan myös siitä mihin sitä rahaa käytetään. Eli voiko sen olet­taa aikaansaa­van sitä kasvua tule­vaisu­udessa. Tule­vaisu­us on aina epä­var­ma, joten totu­ut­ta ei ole hal­lus­sa kenelläkään.

      11. Näyt­tävät Jaakko K ja Kil­go­re puo­lus­tel­e­van holti­ton­ta velkaantumista.
          Syömäve­las­ta sanois­in, että jos bkt ei kas­va suures­ta velan­oto­s­ta huoli­mat­ta niin kyseessä on syömävel­ka. Se on se Kreikan tie. 

          En puo­lus­tele holti­ton­ta velka­an­tu­mista, päin­vas­toin jopa viestis­säsi johon vas­taat kri­ti­soin nyky­istä hal­li­tus­tamme ettei se tee velka­an­tu­misen juurisy­ille mitään, vaan päin­vas­toin pahen­taa niitä. 

          Toivoisin siis laadukkaam­paa keskustelua, heitot “holtit­tomas­ta velka­an­tu­mis­es­ta” ja “kreikan tiestä” ovat hyvin laiskaa retori­ikkaa ja keskusteluntappajia.

   2. Nim­imerk­ki AKK:lle kom­ment­ti­na että sosial­is­min tavoit­teena olisi ollut pitää var­al­lisu­us ja val­ta kokon­aan val­ti­ol­la. Neu­vos­tokom­mu­nis­mis­sa tuo tavoite saavutet­ti­in itse asi­as­sa jo 1980-luvul­la. Pohjo­is­mais­sa sosi­aa­li­nen markki­na­t­alous itse asi­asa viety hyvinkin pitkälle etenkin Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa jois­sa var­al­lisu­usero­ja näkyy mut­ta sitä tasoite­taan vero­tuk­sen kaut­ta. Vero­tuk­sen pain­opiste on toki muut­tunut mut­ta silti Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa on edelleen korkeavero­tus esim jos ver­rataan Yhdys­val­to­ja tai Britanniaa.

      Vastaa

8. Elinkei­noelämän lob­bar­it (mukaan­lukien sen taloudelli­nen “tutkimus­laitos”) tar­joa­vat lääk­keek­si talouskasvun puut­teeseen yri­tysveron keven­tämistä ja työn­tek­i­jöi­den ehto­jen heiken­tämistä. Suomes­sa on kuitenkin varsin kil­pailukykyi­nen 20% yri­tysvero ja työn­tek­i­jästä pääsee jo nyt paljon helpom­min eroon kuin Ruot­sis­sa tai Sak­sas­sa. Mis­tä kasvun puute sit­ten johtuu? Met­sä­te­ol­lisu­us on ollut vuosikym­meniä kyvytön uud­is­tu­maan ja löytämään uusia korkeam­man jalostusas­teen tuot­tei­ta. Kun pain­opa­pe­ria ei enää tarvi­ta, tuote­taan sel­l­ua. Venäjän-kaup­paan luotet­ti­in liian pitkään, ja edelleen luote­taan hiipu­van Sak­san markki­noi­hin. Ja Nokialle kävi kuin kävi. Ei mikään näistä johtunut “jäyk­istä” työ­markki­noista. Muis­sa Pohjo­is­mais­sa on monipuolisem­pi yri­tys­rakenne ja maa­han­muu­ton ansios­ta dynaamisem­pi väestörakenne. Miten talous voisi eläkeläis­ten voimin kasvaa?

   Vastaa

   1. Kom­ment­ti­na nim­imerk­ki Doom­say­er­ille tuo­hon elinkei­noelämän rak­en­teeseen. Met­sä­te­ol­lisu­u­den tuot­tei­den kysyn­tä perus­tuu maail­man­markki­na hin­toi­hin ja paperin kysyn­tä on ollut liian pieni. Oleelli­nen tek­i­jä paperi­te­ol­lisu­udelle on puun saan­ti. Kun Suomes­sa on rajoitet­tu hakkui­ta on met­sä­te­ol­lisu­us luon­nol­lis­es­ti ostanut hal­paa puu­ta Venäjältä. Met­sä­te­ol­lisu­us on ollut viimeis­ten 20 vuo­den aikana kil­pailu tilanteessa jos­sa markki­noiden muu­tos on ollut erit­täin nopeaa. Met­sä­te­ol­lisu­us uud­is­tuu kokoa­jan ja uusien tehtaiden investoinit maksavat

      Vastaa

      1. Tot­ta. Mut­ta kun aikanaan san­ot­ti­in että Suomes­sa suo­ma­lais­es­ta puus­ta tehdään pape­ria ja Tan­skas­sa design-kalus­tei­ta, niin nyt Suomes­sa tehdään sel­l­ua eli vielä alhaisem­man jalostusas­teen tavaraa. Toiv­ot­tavasti esim. lig­ni­in­istä onnis­tu­taan kehit­tämään uusia men­estys­tuot­tei­ta. Se kas­vat­taisi talout­ta varmem­min kuin ihmis­ten saami­nen sairaina töihin.

   2. Suomen talouskasvun rom­ah­dus johtuu monista syistä. Osa syistä on sel­l­aisia, että poli­itikon on vaikea asialle tehdä mitään yhdessä hal­li­tuskaudessa: Euro, Venäjän pakot­teet, väestön ikärakenne… Mon­en hal­li­tuskau­den suun­nitelmia on turha tehdä.

      Jotakin voi onnek­si sen­tään yrit­tää. Hal­li­tus voi nimit­täin kysyä yri­tyk­siltä, mitä hal­li­tus voisi tehdä, jot­ta alka­isi­vat taas investoi­da eivätkä jät­täisi Suomea. Sit­ten hal­li­tus voi suun­nitel­la ohjel­man noiden toivei­den ympärille. Tähän liit­tyy muun muas­sa pyrkimys ammat­tilit­to­jen “kesyt­tämisek­si” enem­män yleiseu­roop­plaistyyp­pisik­si toimijoiksi. 

      Lisäk­si hal­li­tus yrit­tää hillitä velka­an­tu­mista. Jos se siinä onnis­tuu, koh­ta Suomes­sa on vielä nyky­istäkin huonom­mat palve­lut. Mut­ta ne vas­taa­vat suh­teel­lis­es­ti köy­htyvän Suomen kan­tokykyä eivätkä lupaa jotain. johon Suomel­la ei ole varaa. Ikävää mut­ta vält­tämätön­tä. Kun lopet­taa ver­tailun Skan­di­navi­aan ja siirtää kat­seen Bal­ti­aan, helpot­taa ehkä hiukan.

      Vastaa

9. Demokra­tia tarkoit­taa kansan­val­taa, joten kir­joituk­sen otsikon “Demokra­tia vai ulkopar­la­men­taris­mi?” on jär­jetön. Vähän kuin “Demokra­tia vai lehdis­tön­va­paus?” tai “Ilmaa vai hap­pea?”. Molem­pia kiitos!

   Län­si­maiseen vapaaseen demokra­ti­aan kuu­luu pait­si äänestämi­nen, myös ulkopar­la­men­taari­nen toim­inta. Oli sit­ten kyse lehdis­tön tekemä päät­täjien kri­ti­soin­ti (jos­ta PS halu­aa eroon, siis hei­dän arvostelijois­taan), työväestön protestoin­ti (jos­ta PS ja Kokoomus halu­a­vat eroon) tai kansalais­tot­telemat­to­muus (jos­ta PS ja Kokoomus halu­a­vat eroon).

   Ulkopar­la­men­taris­min suit­simi­nen ei lisää kansan­val­taa (eli demokra­ti­aa), vaan päin­vas­toin keskit­tää sitä yhä pienem­mälle joukolle ja heiken­tää kansalais­ten val­taa ja vaiku­tus­mah­dol­lisuuk­sia. Eri­tyis­es­ti tilanteessa mis­sä par­la­men­taariseen val­taan on nous­tu härskisti vale­htele­mal­la (pien­i­t­u­loisil­ta leikkaami­nen ei meille käy!) tai jopa kansankiihotuksella.

   Kansanki­iho­tuk­ses­ta puheenollen, sen on tun­nista­neet demokra­t­ian ongel­mak­si esimerkik­si Yhdys­val­to­jen ns. perus­ta­jaisät, kuin Anti­ikin Kreikan päät­täjät ja filosofit. Demokra­t­ian alkuke­htona pide­tyssä anti­ikin Ateenas­sa kansanki­iho­tuk­ses­ta tuomion saa­neet karkoitet­ti­in maas­ta. Län­si­maat alka­vat taas hil­jalleen muis­taa mik­si siihen on kaut­ta his­to­ri­an suh­taudut­tu niin vakavasti. Tai no, län­si­mais­sa siis ainakin he jot­ka eivät ole kansanki­ihot­ta­jien val­hei­ta nielleet pureksimatta.

   Vastaa

10. Mik­si SAK:n ehdo­tus­ta, että työe­htosopimusten min­imiehdot luk­i­taan kymmenek­si vuodek­si ja pide­tään yleis­si­tov­ina, pide­tään pro­vokaa­tiona? Parem­min saataisi­in sopia kaikissa yri­tyk­sis­sä, mut­ta TES olisi perälau­ta. Onko todel­li­nen halu siis se, että pyritään nimeno­maan heiken­tämään esim. palkko­ja ja työaikamääräyk­siä? Eivätkö muuten “hyvät yri­tyk­set” tajua, että sahaa­vat omaa oksaansa. Jos ja kun jotkut “vil­lit” yri­tyk­set polke­vat ehto­ja ja säästävät palkkaku­luis­sa, ovat ne hyvät liris­sä. Eihän nytkään pystytä kil­paile­maan esim. vaate­tus­te­ol­lisu­udessa aasialais­ten kanssa. Ei mei­dän kus­tan­nuskil­pailukyky kuitenkaan ver­rokki­mai­hin näh­den ollenkaan heikko ole.

    Vastaa