Työmarkkinajumi 4: ensimmäinen sairauspäivä

Kak­si naista keskusteli niin kovaäänis­es­ti ratikas­sa, etten voin­ut olla kuulemat­ta. Toinen kysyi toiselta, oletko jo käyt­tänyt tämän kuukau­den sairaus­päivära­hat. Yhden käytin viime per­jan­taina, lop­ut kak­si ajat­telin käyt­tää ensi viikon maanan­taina ja tiistaina.

Keskustelu ensim­mäisen sairaus­päivära­han palkat­to­muud­es­ta on kum­mallista. Todel­la type­rä on hal­li­tus­puoluei­den esi­tys, ettei tässä oikeasti ole kysymys mis­tään, kos­ka melkein kaikil­la työe­htosopimus takaa palkan myös ensim­mäiseltä sairaus­päivära­hal­ta. Mik­si se sit­ten tehdään ja eri­tyis­es­ti, mik­si se tehdään kohdis­te­tusti niille huono-osaisille, joil­la ei ole työe­htosopimus­ta suojanaan?

Asia ei ole esil­lä ensimäistä ker­taa. Tästä on keskustel­tu mon­esti aiem­minkin ja Ruot­sis­sa esimerkik­si ensim­mäi­nen sairaus­päivära­ha on palkaton. Ennen kehdat­ti­in sanoa julkises­ti, mis­tä kenkä puris­taa. Nyt ollaan niin hieno­tun­teisia, ettei asi­as­ta pystytä puhu­maan ymmärrettävästi.

Ongel­mana on joidenkin huono moraali saikut­tamises­sa. Tämä on help­po tode­ta tilas­tol­lis­es­ti ensim­mäis­ten sairaus­päivien viikon­päivä­jakau­mas­ta. Monel­la kyse on maanan­taista, kos­ka viikon­lop­un juh­lin­ta meni pitkäk­si ja joidenkin on taas ehdit­tävä lähtemään kesämökille ennen viikonloppuruuhkaa.

Yllät­täviä epi­demioi­ta tuot­taa met­sästyskau­den alka­mi­nen tai suo­ma­lais­ten urheilu­sankarei­den kamp­pailu kul­las­ta ja kun­ni­as­ta olympialaisissa. 

Sit­ten on niitä, joiden työ­moraali vain on heikko. Jostakin lehdestä luin haas­tat­telun naa­pu­ru­us­suhteista. Mieleen painui haas­tatel­lun lausah­dus, että naa­puri oli sanonut hänelle pihal­la niin ikävästi, että hän päät­ti pitää muu­ta­man päivän saikkua.

Jos vain huonos­ta moraal­ista olisi kyse, hal­li­tuk­sen esi­tys olisi perustel­tu. Toiset kuitenkin  oikeasti sairastel­e­vat paljon.

Työntekijät maksavat

Isos­sa kuvas­sa paljon saikul­la ole­vien kulut kaatu­vat työ­toverei­den päälle. Jois­sakin ammateis­sa he joutu­vat tosi­asi­as­sa tekemään pois­sa ole­vien työt, mut­ta kaikil­la työ­paikoil­la saikut ovat työhön liit­tyvä kus­tan­nus samaan tapaan kuin vaik­ka työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su. Muodol­lis­es­ti työ­nan­ta­jan kus­tan­nus, mut­ta tosi­asi­as­sa johtaa alem­pi­in palkkoi­hin. Ei siis isos­sa kuvas­sa työ­nan­ta­jien vaan työn­tek­i­jöi­den ongel­ma. Niin­pä esi­tys olisi voin­ut tul­la myös henkilökunnal­ta, jos siihen olisi liitet­ty vas­taa­va palkan korotus.

Kelan maksettavaksi?

Mikro­ta­sol­la tilanne on toinen. Suuris­sa yri­tyk­sis­sä lus­mu­ja on tasais­es­ti, mut­ta pienyri­tys­ten kohdal­la ongel­ma on tuurista kiin­ni. Ikävä jut­tu, jos oma­lle kohdalle osunut paljon sairastele­via. Tämä pakot­taa tarkku­u­teen rekry­toin­ti­vai­heessa ja lisää työsyrjintää.

Alun­perin lap­sil­isä oli työ­nan­ta­jalle asetet­tu velvol­lisu­us mak­saa suurem­paa palkkaa niille, joil­la oli lap­sia. Siitä nimi lap­sil­isä. Tästä joudut­ti­in luop­umaan pian, kos­ka kaikkien yllä­tyk­sek­si kuusi­lap­sisen per­heen isän oli vaikea päästä töi­hin. Niin­pä rahat lap­sil­isi­in päätet­ti­in kerätä kaik­il­ta työ­nan­ta­jil­ta ja tehdä siitä Kela-etuus.

Voisiko näin tehdä myös sairaus­päivära­ho­jen osalta? Nyt Kela alkaa mak­saa, kun sairaus on kestänyt yli kymme­nen päivää, mut­ta se ei auta, jos joku on vuo­den aikana sairaana puo­let työa­jas­ta mut­ta kaik­ki jak­sot ovat lyhyitä.

Olisiko ratkaisu siirtää kaik­ki sairaus­päivära­hat Kelan mak­set­tavak­si? Ei olisi, kos­ka sen jäl­keen pitäisi tarkkail­la työ­nan­ta­jien moraalia. Kun fir­mal­la menee huonos­ti, vai­h­toe­htona on, että henkilökun­ta lomaute­taan tai henkilökun­ta menee Kelan piikki­in saikulle.  Arvatkaa, kum­man henkilökun­ta valitsee.

Kaikille vakiomäärä sairauspäiviä?

Palataan­pa tuo­hon ratikkakeskustelu­un. Sen voi tulki­ta osoituk­sek­si huonos­ta saikku­moraal­ista, mut­ta sen voi tulki­ta myös oival­tavak­si ratkaisuk­si tähän ongelmaan.

Näi­den nais­ten työ­paikalla on tosi­asi­as­sa lyhen­net­ty työaikaa, mut­ta samal­la kolme sairaus­päivära­haa kuukaudessa on oma­l­la vas­tu­ul­la, kos­ka ne ovat pois vapaapäivistä. En tietenkään voin­ut men­nä kysymään, mitä hei­dän työ­paikallaan tapah­tuu, jos on jo ehtinyt käyt­tää kuukau­den sairaus­päivära­hat lomailu­un ja sit­ten sairas­tuukin oikeasti.

Pitäisi näkyä palkassa

Siirtämäl­lä ensim­mäi­nen sairaus­päivära­ha palkat­tomak­si, hal­li­tus siirtää työ­nan­ta­jan kus­tan­nuk­sia työn­tek­i­jöille. En tiedä, paljonko alka­via sairaus­jak­so­ja vuosit­tain on, mut­ta arvioisin kus­tan­nus­si­ir­ron ole­van noin pros­ent­ti palka­s­ta. Jos tämä esi­tys menee läpi, tule­vis­sa TES-neu­vot­teluis­sa pöy­däl­lä on joko ensim­mäisen sairaus­päivära­han pysymi­nen pal­ka­llise­na tai pros­ent­ti lisää lik­saa.  En ole var­ma, miten henkilökun­ta val­it­sisi, sil­lä nämä huvikseen saikut­ta­jat riso­vat myös työtovereitaan.

Val­ti­olle tämä ensim­mäisen sairaus­päivän palkat­to­muus hal­li­tuk­sen esit­tämässä muo­dos­sa tietysti tulee kalli­ik­si, kos­ka jos ei palkkaa, ei veroa ja se menee siis mar­gin­aaliv­eron, ei keskimääräisen veron mukaan. Val­tio pääsee omilleen, jos asia kom­pen­soidaan palkkaa korottamalla,.

Olisiko tämä tarkoitettu peruttavaksi?

Luulen kuitenkin, ettei hal­li­tus ole tehnyt tätä esi­tys­tä tosis­saan, vaan se on tarkoitet­tu täkyk­si neu­vot­telui­hin. Tästä voidaan luop­ua jos…

Vaik­ka ensim­mäisen sairaus­päivän palkat­to­muu­den taakse voidaan esit­tää perustelu­ja, ne ovat heikom­mat kuin oli­vat parikym­men­tä vuot­ta sitten.

Kra­pu­lapäivien pain­oar­vo on heiken­tynyt, kos­ka työelämä on raitis­tunut, sil­lä juopot on jo siir­ret­ty kortis­toon. Suo­ma­lais­ten urheilumen­estys ei enää vedä tele­vi­sion ääreen ja met­sästyskau­den alku on Kepu­lan­di­an ongelma.

Tart­tuvien tau­tien ongel­ma taas on kas­vanut. Ei ole hyvä sairaana tul­la töi­hin mui­ta tar­tut­ta­maan. Aika paljon tämä peri­aate olisi aikanaan edis­tänyt koro­nan lev­iämistä ja kyl­lä se yhä edis­tää influ­enssan lev­iämistä. Ongel­mana on myös joidenkin liian hyvä työ­moraali. Kun burnout yleistyy ja muo­dos­tuu yhä kalli­im­mak­si ongel­mak­si, ei ole pelkästään paha asia, jos joil­lakin on ikävä tapa jäädä koti­in aina kun vähän stres­saa, tai naa­puri sanoo pahasti.

26 vastausta artikkeliin “Työmarkkinajumi 4: ensimmäinen sairauspäivä”

  1. Olen vähän pet­tynyt mik­si jätit moraa­likadon toisen puolen pohtimatta.

    Ihmisiä pää­tyy saikulle myös työ­ta­p­atur­mien ja kuor­mit­ta­van työn vuok­si. Jos ajatel­laan niin päin, että kaik­ki sairaus­päivät sälytetään työn­tek­i­jöille, joko yksilö­ta­sol­la tai kollek­ti­ivis­es­ti, niin tämähän luo kan­nus­teen työ­nan­ta­jalle OLLA HUOLEHTIMATTA työ­tur­val­lisu­ud­es­ta ja työn kuor­mi­tuk­ses­ta. Mik­si panos­taa aikaa ja rahaa työ­tur­val­lisu­ud­es­ta huole­htimiseen, jos se on työn­tek­i­jän oma ongel­ma jos sat­tuu jotain?

    “No mut­ta eihän näin voi käy­dä, työ­nan­ta­ja halu­aa huole­htia työ­tur­val­lisu­ud­es­ta vält­tääk­seen pois­saolot jot­ta työt tule­vat tehtyä!” Ja sik­si vaatiki­in, että ensim­mäi­nen flun­ss­apäivä on palkaton, jot­ta ihmiset tule­vat flun­ssas­sa töi­hin tar­tut­ta­maan muut. Niinpä.

    Mut­ta tähänkin moraa­likadon ongel­maan löy­tyy myös lib­er­aali ratkaisu — määrätään työ­ta­p­atur­mista sakko­ja tur­mas­ta kärsi­neelle. Ei tämä ole edes mitenkään outoa, Poli­isil­takin saat sakot jos ajat auton suo­ral­la tiel­lä met­sään ja joudut sairaalaan, Poli­isi­han jakelee sakko­ja jo lumipenkkaan ajamis­es­ta jos saa siitä kiin­ni. Näin saadaan työn­tek­i­jät motivoitua vält­tämään työ­ta­p­atur­mia itsenäis­es­ti. Saman voisi sit­ten myös laa­jen­taa koske­maan flun­ssia ja sairas­tu­misia, ihmiset alka­isi­vat sit­ten itse vält­telemään sairas­tu­mista! Tämähän on samaa luokkaa, kuin kaitei­den lait­ta­mi­nen keskelle julk­isia penkke­jä, etteivät kodit­tomat voi nukkua niis­sä. Voimme aina sakot­taa tai kieltää (tai verot­taa) asioi­ta joi­ta emme halua, sil­loin ne lop­pu­vat. Perin yksinker­taista, eikö? Har­mi vain, että täl­läiset ‘ylevät’ tavoit­teet sit­ten lop­ul­ta muut­tuvat köy­hien ja huono-osais­ten regres­si­ivisek­si verot­tamisek­si. Tähän oikeas­t­aan tiivistyy samal­la lib­er­aalien ja lib­er­al­is­min poh­ja­ton kylmyys ja ihmisvi­hamielisyys, kos­ka monia asioi­ta perustel­laan jo juuri täl­lä logi­ikalla mitä kuvasin tässä, usein mer­i­tokra­t­ian parem­man väen eduksi.

    1. Jos työn­tek­i­jä on pois­sa työ­paikalta, hänelle mak­se­taan tap­aturmapäivära­haa, ei palkkaa sairausa­jal­ta. Se tosin näyt­tää työn­tek­i­jästä pois­saolon ensim­mäiset neljä viikkoa samal­ta. Mak­sa­ja on kuitenkin eri taho eli vain ensim­mäiset kolme päivää työ­nan­ta­ja (sairausa­jan palka­s­sa työ­nan­ta­ja mak­saa yhdek­sän päivää) ja sen jäl­keen työ­ta­p­atur­mavaku­u­tuk­sen myön­tänyt vakuutusyhtiö.

      Sairausa­jan palkan lakimuu­tok­ses­ta ei ole vielä julk­isia luon­nok­sia, mut­ta vaikea uskoa, että ensim­mäisen pois­saolopäivän palkat­to­muus tulisi koske­maan myös tapaturmapäivärahaa.

      1. Vilka­isin uuti­soin­tia viime kesän hal­li­tus­neu­vot­teluista. Näyt­ti ole­van, että työstä johtu­vaa sairaut­ta ei tämä ensim­mäisen päivän palkat­to­muus koske.

    2. Mielestäni kaik­ki (sairas)lomapäivat saa käytää, tai jät­tää käyttämättä.

      Arvaan, että mon­en mielestä kaik­ki sairaslomapäi­vat pitää käyt­tää, koska­pa ne päivät on tais­telul­la saatu. Tai kos­ka tyh­mä ei saa olla.

    3. Kan­nat­taa huomioi­da sel­l­ainen pikku jut­tu, että työ­nan­ta­ja on velvoitet­tu otta­maan vaku­u­tus työ­ta­p­atur­mien var­alle ja jokaisen työ­ta­p­atur­man jäl­keen tämä vaku­u­tus­mak­su nousee merkit­tävästi. Lisäk­si mon­et asi­akkaat vaa­ti­vat tietyt panos­tuk­set työ­tur­val­lisu­u­teen, että voisi­vat edes harki­ta kyseisen yri­tyk­sen tar­jous­ta kilpailutuksissa.

  2. Amerikas­sa on varsin yleinen tapa, että työ­nan­ta­ja antaa jonkun vaik­ka 5 päivän pal­ka­llisen sairaslo­maki­in­tiön. Jos pysyy ter­veenä, voi pitää ylimääräisen lomavi­ikon tai muu­ta­man pidem­män viikon­lop­un. Avoimesti voi myön­tää pitävän­sä sairaslo­maa vaik­ka on ter­ve. Jos sairas­taa yli työ­nan­ta­jan kiin­tiön, ne ovat palkat­to­mia päiviä. Ymmärtääk­seni mon­et ovat tähän jär­jeste­lyyn oikein tyytyväisiä.

  3. Minus­ta Osmol­la on outo aja­tus ensim­mäisen sairaus­päivän kus­tan­nusten ”mak­sa­jas­ta”. Minus­ta tuo mak­sa­ja ei ole työkaver­it eikä työ­nan­ta­ja. Mak­sa­jana olemme me kuluttajat.
    Muutenkin olen sitä mieltä, että on jär­jetön­tä, että henkilö, jon­ka palk­ka on 10000 eur/kk niin hänen sairaut­en­sa arvo yhtiölle on viisinker­tainen 2000 eur/kk ansait­se­vaan työn­tek­i­jään verrattuna.
    Minus­ta on itseasi­as­sa noloa, kun isopalkkaiset ay pomot naa­ma virneessä myhäilivät lakkokansan joukos­sa, kuin­ka pien­palkkaisetkin on saatu puo­lus­ta­maan hei­dän sairaus­päivän­sä palkan oikeudenmukaisuutta.

  4. Ehkä se ensim­mäisen sairaus­päivän palkat­to­muus vähen­täisi hie­man sat­un­naisia sairaus­pois­saolo­ja osas­sa työ­paikko­ja — siis siel­lä mis­sä esi­in­tyy tuol­laista min­ulle outoa toim­intakult­tuuria — mut­ta toisaal­ta tar­tun­tatau­tien sairausaal­lot syveni­sivät kaikil­la ei-etä­työ työ­paikoil­la kun töis­sä notku­taan entistä sairaamp­ina (alhaisel­la työte­hol­la, muiden sil­loinkin joutues­sa paikkaa­maan). Ne tilanteet, kun ei ole ker­takaikki­aan ketään työkun­toista, ovat han­kalampia kuin ne, jois­sa joku yksit­täi­nen puut­tuu joukosta.

  5. Mie­len­pa­hoit­tamis­sairastelu on Suomes­sa maan tapa. Ei ole harv­inaista lukea poli­itikos­ta, korkeas­ta virkamiehestä tai muus­ta julkkik­ses­ta, joka mokail­tuaan jää sairaus­lo­ma­lle. En ole ker­taakaan lukenut uutisjut­tua, jos­sa olisi ihme­tel­ty tätä. Suomes­sa vaikut­taa siis täysin nor­maalil­ta ja hyväksyt­tävältä jäädä töistä pois, jos on mokan­nut ja kokee siitä ahdis­tus­ta ja stressiä.

  6. Ongel­mana on joidenkin huono moraali saikut­tamises­sa. Tämä on help­po tode­ta tilas­tol­lis­es­ti ensim­mäis­ten sairaus­päivien viikon­päivä­jakau­mas­ta. Monel­la kyse on maanan­taista, kos­ka viikon­lop­un juh­lin­ta meni pitkäk­si ja joidenkin on taas ehdit­tävä lähteä kesämökille ennen viikonloppuruuhkaa. 

    Tai sit­ten on sairas­tut­tu viikon­lop­puna, jol­loin ensim­mäi­nen sairaslomapäivä on maanan­tai. On siis täysin odotet­tavaa että maanan­taina on työ­paikan näkökul­mas­ta isom­pi määrä ensim­mäisiä sairaspäiviä.

    Mut­ta vaikea ottaa dataan sen enem­pää kan­taa jos sitä ei ole saatavil­la. Mis­tä löy­dän tiedon ensim­mäis­ten sairaslomapäivien jakau­mas­ta viikonpäivittäin?

    1. Refer­oin keskustelua, jota käyti­in kauan sit­ten,. Se oli sil­loin. Tietysti jakau­man ana­ly­y­sis­sa ote­taan huomioon, että viikon­lo­pus­sa on aikaa han­kkia tauti.

    2. Maanan­tai­saikut­ta­mi­nen on kyl­lä pelkkä urbaani­le­gen­da, sil­lä maanan­taisin on todel­lisu­udessa arkipäivistä vähiten sairauspoissaoloja .
      https://tyoelamatieto.fi/fi/aineistot/lyhyet-sairauspoissaolot-eri-aloilla

      Voisin melkein lyödä vetoa, että sairaus­pois­saolot tule­vat vaan piten­emään jos ensim­mäis­es­tä sairaus­päivästä tehdään palkaton ja kaiken lisäk­si se käy kalli­ik­si koko yhteiskun­nalle. Sitä 10% pros­en­tia työn­tek­i­jöistä jot­ka työsken­televät sopimuk­set­tomil­la aloil­la eivät edes työe­htosopimuk­set auta. Jos sit­ten sairas­tuu, niin eihän sitä kan­na­ta yrit­tääkään töi­hin nopeasti, vaan varmis­taa että töi­hin palates­sa on var­masti kun­nos­sa, ettei vaan joudu heti uudelle palkat­toma­lle sairaslomapäivälle.

      “Lääkärit tyr­määvät urbaani­le­gen­dan: ”Teras­sipois­saolot” töistä eivät lisään­ny kesähel­teil­lä — ”Sairaus­lo­ma­todis­tus on työ­paikan kalleimpia papereita”
      Sen sijaan lääkärin vas­taan­otol­la kir­joitet­tu sairaus­lo­ma saat­taa olla tarpeet­toman pitkä.”
      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201807222201086580

  7. Jos näitä kaikkia hal­li­tuk­sen leikkause­hdo­tuk­sia laite­taan jonoon haitallisim­mas­ta vähiten haitallisi­in, niin tämä ensim­mäisen sais­raslomapäivän palkat­to­muus on vähiten haitalli­nen uud­is­tus ja työt­tömyys­tur­van por­ras­tus haitallisin. 

    Ei sairas­t­a­mi­nen nytkään ole pal­ka­llista. Jotkut työ­nan­ta­jat vaa­ti­vat että tekee sisään tun­nit jot­ka joutuu ole­maan pois­sa töistä lääkäris­sä käyn­nin vuok­si. Eli jos olet vaik­ka 4 tun­tia pois­sa töistä jonkun lääkärikäyn­nin takia ja palaat töi­hin vielä “ter­veenä” niin ne tun­nit leikataan palka­s­ta tai joudut tekemään sisään. Jos sen­si­jaan lääkäri toteaa niin sairaak­si että ei voi pala­ta töi­hin samana päivänä ja hän kir­joit­taa sairas­todis­tuk­sen niin saa pal­ka­llista sairaslo­maa. Eli nytkin syr­jitään niitä joil­la on jokin sel­l­ainen syn­d­rooma että joutuu sään­nöl­lis­es­ti käymäään läääkäril­lä tark­ista­maan että “on ter­ve” niin niistä käyn­neistä ei saa vapaa­ta. Ja nyt en tarkoi­ta mitään kauneushoitoja.

    Jos johonkin kom­pro­mis­si­in pitää päästä niin ehdotan että 1. sairaus­päivä olisi palkaton mut­ta tap­atur­mas­ta johtu­va sairaspois­sao­lo pal­ka­lli­nen, eli työ­nan­ta­jan lak­isääteinen vaku­u­tus mak­saa palkan. (niin se taitaa nytkin mennä).

    Nuo muut leikkauk­set sosi­aali- ja työt­tömyys­tur­vaan ovat nimit­täin mon­ta ker­talu­okkaa pahempia.

  8. Tässä uno­hde­taan työt, jois­sa työn­tek­i­jä altistuu tau­d­i­nai­heut­ta­jille juuri työ­paikalla (opet­ta­jat, las­ten­hoita­jat, las­ten­tarhaopet­ta­jat, sairaan­hoita­jat, kau­pan kas­sat jne.), ja jois­sa työtä ei voi tehdä etänä sairastues­sakaan . Täl­löin sairaspois­saolo­jen kuu­luukin olla ensim­mäistä päivää myöten työ­nan­ta­jan vastuulla.

    Infek­tioi­ta saadaan muutenkin työpaikoillakin.

  9. Kun SDP, työväen­puole, pääsee val­taan, tämä muute­taan siten, että sairaspäiviltä saa palkan, mut­ta ne työn­tek­i­jät jot­ka eivät ole olleet saikul­la saa­vat ylimääräisen bonuk­sen. Palkat ehkä laskevat/ palkko­jen nousu hidas­tuu sen Osmon arvioiman pros­entin ver­ran, mut­ta onpa­han oikeudenmukaisempaa. 

    Joitakin pohd­in­to­ja:
    ‑Etä­työ mah­dol­lis­taa monille lievästi sairaana työsken­te­lyn, ja sairaana myös työsken­nel­lään. Etätöis­sä voi myös esit­tää työn­tekoa, jos on niin sairas ettei oikeasti jak­sa tehdä töitä, mut­tei halua menet­tää palkkaa. Sairasa­jan palkan mak­samat­ta jät­tämi­nen ei var­maan olisi kovin mon­en työ­nan­ta­jan käytäntö.

    -Jos työn­tek­i­jä ei saa palkkaa sairaspäivältä, ei hän myöskään varas­ta työ­nan­ta­jal­taan ottaes­saan saikkupäivän omi­in vapaa-ajan tarkoituk­si­in­sa. Voiko henk­i­nen kyn­nys käyt­tää sairaslo­maa palkat­tomien vapaiden tapaan oma­l­la luval­la kasvaa?

  10. Hyviä huomioi­ta Soininvaaralta.

    Itse näen, että raitio­vaunus­sa koh­datut ”saikut­ta­jat” ovat puhut­tua paljon vähäisem­pi ilmiö. Etenkin valko- ja sinikaulustyössä, jos­sa työn­tek­i­jän vas­tu­ul­la on pro­jek­ti­maisia työ­suorit­tei­ta. Tehtävä on, oli­pa saikul­la tai ei.

    Näen tässä hal­li­tuk­sen heiken­nyk­sessä kak­si isoa ongelmaa.
    1. Ter­veelle ihmiselle on tyyp­il­listä sairas­taa yksi flun­ssa syksyl­lä ja toinen kevääl­lä. Näistä syn­tyy muu­ta­ma sairaspois­saolopv vuodessa. Nyt mon­et palaa­vat töi­hin, kun voin­ti sal­lii työn tekemisen. Karenssi­mallis­sa töi­hin palataan, kun ollaan täysin ter­veitä. Kan­nat­taa siis men­nä totea­maan tth:on, että on se kurkku vieläkin vähän kipeä, ja olla 2pv:n sijaan koko viikko pois­sa. Jos työ­paikalla sairaspois­saolo­jen moo­di on muu­ta­ma päivä vuodessa, saat­taa arvo tuplaantua.

    2. Tietyis­sä työte­htävis­sä (esim. sote-ala, päiväkodit ja fyy­sis­es­ti tehtävä asi­akas­palve­lu­työ) ollaan kon­tak­tis­sa flun­s­sais­ten ihmis­ten kanssa ja sairas­tu­taan helpom­min mut­ta töitä ei oikein saisi tehdä kipeänä. Näi­den alo­jen palkkata­so ja sitämyöten vetovoima las­kee entis­es­tään, vaikkei ehkä saisi.

  11. Moraa­likadon ongel­maa on vaikea ratkoa pelkästään teknisin (lait, sopimuk­set) keinoin. Vaikea on myöskin pysäyt­tää nyky­istä kehi­tys­tä, mikä johtaa lisään­tyvään moraalikatoon.

    Kato on hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan oire. Toimeen­tu­lo on tur­vat­tu liian pitkälle , vaik­ka jää pois töistä. Toisaal­ta on ryh­miä, jot­ka eivät käy töis­sä lainkaan , vaik­ka siihen ei ole ole­mas­sa pakot­tavaa syytä. Herää aja­tus, mik­si raataa, kun muut punkkaa­vat kotona.

    Yhteiskun­nas­samme on myös ideaali täy­del­lis­es­tä yksilön vapaud­es­ta ilman mitään yhteisen vas­tu­un velvoitet­ta. Hen­gel­lisyy­den rapau­tu­mi­nen , maal­lis­tu­mi­nen, on myös aiheut­tanut yhteisen vas­tu­un ja lähim­mäisen aut­tamisen katoa. 

    Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta koetaan niin kat­tavak­si, että voidaan panos­taa vain omaan hyvinvointiin.

  12. Tämä refer­oimasi ratikkakeskustelu taitaa kiertää eri muodois­sa maa­ta (urbaani vai ken­ties ruraali myyt­ti?), kuul­tu myös Savon­lin­nan Pris­man parkkipaikalla.

  13. Saikut­tamis­es­ta samaa mieltä. Mut­ta 0tetaanpa toinen tabu. Liuku­vat työa­jat. Ja ns. sisäänkir­jau­tu­miset. Esimerk­ki: kaupun­gin virkamies B tulee viras­toon­sa. Kir­jau­tuu töi­hin tulleek­si. Mut­ta aloit­taa varsi­naiset työt reilusti myöhem­min tai kun huvit­taa. Tai kaupun­gin virkamies Y joka ilmoit­taa puhe­linkeskuk­seen että “kok­ouk­ses­sa klo 12- 14.30.” Kun hänet lop­ul­ta tavoit­taa ja kysyy, mis­sä kok­ouk­ses­sa olit, ei sano. Ei sano kos­ka mitään kok­ous­ta ei ole ollutkaan.
    Ja nämä pikem­minkin sään­tö kuin poikkeus.
    Tämä x tuhan­net virkamiehet x kymmenet viikot x kymmenet vuodet.
    Ensim­mäi­nen sairaus­lomapäivä kalpe­nee tämän tehot­to­muu­den rin­nal­la, tehot­to­muu­den jon­ka myös veron­mak­sa­ja kus­tan­taa H:n kaupun­gin kokoises­sa organ­isaa­tios­sa miljoonilla. 

    Soit­in­pa ker­ran tämän H:n kaupun­gin puhe­linkeskuk­seen. Pyysin yhdis­tämään puhe­limeen virkami­estä Ö, ns. suunnittelijaa.
    Keskus sanoi ettei näe onko töissä.
    Sanoin että yhdis­tä hänen kol­le­galleen, kenelle tahansa niistä, tun­te­vat kyl­lä kai toisensa.
    Keskus: heitä on noin kolmekym­men­tä (siis tässä yhdessä toimialavirastossa).
    Minä: yhdis­tä kelle vaan.
    Keskus: emme ole tietoisia hei­dän työa­jois­taan emmekä työnkuvistaan.

    1. Luuletko että yksi­ty­isil­lä ei ole liuku­mia tai kok­ouk­sia? Voin syvän koke­muk­sen rin­taäänel­lä sano että molem­pia on ja paljon. Aloitin itse eilen työpäivän kun heräilin n klo 11. Iltapäiväl­lä kir­jasin itseni ulos ja kävin saunas­sa, jon­ka jäl­keen tein vielä pari tun­tia. Mielestäni tehokkaam­paa kuin herätä väsyneenä ja istua väk­isin 8h put­keen näyt­töä tuijottaen.

      Outo kir­joi­tus, mik­si liuku­mat tai kok­ouk­set oli­si­vat tehokkaan työn­teon este?

  14. Sairaus­lo­man palkat­to­muus kohtelee eri työn­tek­i­jöitä hyvin eri­ar­vois­es­ti. Jotkut voivat siir­tyä etätöi­hin jos ovat sairaana, joil­lakin työn­teko on suo­ras­taan kiel­let­tyä sairaana kuten elin­tarvike- ja kuljetusaloilla.

    1. Eri­ar­voisu­u­den lisäämi­nen kaikin tavoin on laitaoikeis­to­hal­li­tuk­sen tavoite.

  15. Ode: “Muodol­lis­es­ti työ­nan­ta­jan kus­tan­nus, mut­ta tosi­asi­as­sa johtaa alem­pi­in palkkoihin.”

    Uno­hdit markkinatalouden?
    Ei palkkaa mak­se­ta kus­tan­nusten mukaan, vaan sen, että saadaan halvim­mal­la taval­la työt tehtyä.
    Pienem­mät kulut menee helpom­min työ­nan­ta­jan tasku­un kuin työntekijän.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.