Syntyvyyden romahtaminen paljon valtionvelkaa suurempi ongelma Suomelle

Olen pitänyt liikakansoitusta maapallon pahimpana vitsauksena. Myös ilmastonmuutos on pitkälti sen syytä. Jos meitä olisi maapallolla miljardi, voisimme elää valistuneina luomakunnan kruunuina pelkästään uusiutuvan energian varassa ja jättää kunnolla tilaa muille eliöille.

Syntyvyys on laskenut ilahduttavasti. Vielä kuusikymmentä vuotta sitten yksi nainen synnytti elämänsä aikana 5,3 lasta, nyt enää 2,3 lasta. Väkiluvun kasvu pysähtyisi ennen pitkää, jos syntyvyys laskisi 2,1:een, mikä tapahtuu aivan pian. Väkiluku kasvaa silti 200 000 ihmisellä päivässä. Se johtuu siitä, että väestö on niin nuorta ja koska elinikä pitenee, mutta lopulta hedelmällisyysluku määrää tahdin.

Minä olen tottunut käyttämään nettouusiutumislukua. Se kertoo, kuinka monta aikuiseksi varttuvaa tyttölasta yksi nainen elämänsä aikana synnyttää. Se, että lasketaan vain tyttöjä, johtuu samasta syystä kuin se, että hedelmällisyys lasketaan naisista, ei koko väestöä kohden.

Esimerkiksi Kiinan tilanteesta nettouusiutumisluku antaa aivan toisen kuvan kuin kokonaishedelmällisyys, koska tyttösikiöitä abortoidaan maassa rutiininomaisesti.

Aivan viime vuosina syntyvyys on laskenut todella nopeasti. Jotain outoa on tapahtunut.

Suomessa nettouusiutumisluku pysytteli pitkään 0,8:n ja 0,9:n välillä, mutta parikymmentä vuotta sitten se alkoi laskea ensin hitaasti ja sitten jyrkästi. Vuonna 2023 se oli enää 0,61. (Tämä ei ole virallinen luku vaan oma laskelmani. Se perustuu  Tilastokeskuksen ilmoittamasta kokonaishedelmällisyyslukuun 1,26, siihen että syntyneistä on tyttöjä 48,9 % eikä lapsikuolleisuuttakin ole)

Jos syntyvyys asettuisi pysyvästi tuolle tasolle, jokainen ikäluokka olisi 39 % vanhempiensa ja yli 60 % isovanhempiensa ikäluokkaa pienempi. Ilman maahanmuuttoa Suomen väliluku laskisi parissa sukupolvessa selvästi alle kahden miljoonan.

Etelä-Koreassa tilanne on vielä kriittisempi. Syntyvyyden ennustetaan laskevan siellä vuonna 2025 0;65:een, mikä tarkoittaa nettouusiutumislukua joka on nippa nappa yli 0:3:n. Väkiluku tulisi romahtamaan nopeasti niin, että voidaan puhua jo kansan katoamisesta. Kahdessa sukupolvessa ikäluokkien koko putoaisi siellä kymmeneen prosenttiin.

Siis jos syntyvyys pysyy tällä tasolla. Voihan Suomessa olla kyse tilapäisestä notkahduksesta kuten tapahtui vuonna 1973, kun nuoret jostain syystä lykkäsivät lapsen tekoa vuodella.

Minulla on sellainen tunne, että muutos on pysyvä. Pitäisin todennäköisempänä, että syntyvyys laskee yhä kuin että se nousisi. Olisi muodikasta syyttää valtiota siitä, etteivät lapsilisät ole pysyneet inflaation tahdissa, mutta en usko, että siitä on kyse. Kyse on pysyvästi kulttuurin muutoksesta, joka liittyy seksiin.

Ennen raskaus oli luonnollinen hinta seksistä. Useimpien mielestä se kannatti maksaa. Lapset kuuluivat avioliittoon. Ensisynnyttäjien keski-ikä oli jossain 20 vuoden tienoilla.

Sitten tulivat ehkäisykeinot. Ensisynnyttäjien keski-ikä nousi huomattavasti ja syntyvyys laski, koska 12-lapsisia perheitä ei enää juuri ollut. Kulttuuri ei kuitenkaan muuttunut. Nuoret katsoivat, että lapsia kuului tehdä, koska muutkin tekivät niin.  Ihminen on matkiva eläin.

Nyt olemme tulleet tilanteeseen, jossa lasten saaminen on aidosti päätökseen perustuva. Siitä voi päättää toisinkin. Moni on lapseton vapaaehtoisesti.

Säännöllinen seksikään ei Tinder-aikana edellytä pysyvä parisuhdetta.

Entä biologiset tarpeet eli niin sanottu vauvakuume? Vauvakuumeelle altistuu nähdessään vauvoja ja ollessaan niiden kanssa tekemisissä. Jos ei näe vauvoja, ei saa vauvakuumetta.

Lasten saaminen merkitsee suurta taloudellista uhrausta. Nykyinen elämänmuoto on hyvin kulutuskeskeistä eli siis kallista. Vaikka tulot ovat paljon isommat kuin 1980-luvulla, rahapula on pahempi. Asuminen on kallista ja lapsen takia pitäisi hankkia isompi asunto. Nuorilla on aika heikko usko omaan taloudelliseen tulevaisuutensa. Ehkä tämän takia syntyvyys on kääntynyt niin päin, että koulutetut naiset synnyttävät todennäköisemmin kuin kouluttamattomat.

Ei niitä raskauden taloudellisia ehtojakaan pidä väheksyä.

Nuorille äideille ankara rangaistus

Valtiovalta pyrkii nostamaan ensisynnyttäjien keski-ikää ja on siinä onnistunut hyvin. Yhteiskunta on käytännössä kieltänyt lasten teon ennen kuin on valmistunut opinnoista ja ollut töissä niin, että takana on vähintään vuosi hyväpalkkaista työtä. Mitkään harjoittelujaksot eivät siis kelpaa, vaan ennen kuin lapsen saa tehdä on päästävä hyväpalkkaiseen työhön.

Kiellon rikkomisesta  rangaistaan ankarasti. Vankilaan siitä ei joudu, mutta sakkoa joutuu maksamaan 10 000 – 40 000 euroa. Näin ankarasti ei rangaista edes vakavasta pahoinpitelystä.

Tätä rangaistusta ei ole määrätty rikoslaissa vaan sosiaalipoliittisessa lainsäädännössä. On vähän laiskaa lainsäätäjältä määrätä ansiosidonnainen vanhempainraha riippuvaiseksi 12 kk:n edeltävistä tuloista, vain koska työttömyysvakuutuksessakin niin tehdään. Liikennevakuutuksessa korvaus määräytyy odotettavissa olevien tulojen perusteella, siis rammaksi ajettu lääketieteen opiskelija saa korvauksen lääkärin palkan mukaan.

Kun yhteiskunta näin pakottaa lykkäämään lastentekoa, voi olla, ettei lasta tulekaan, kun sitä haluaisi. Ainakaan kovin monta lasta ei tule, jos ensimmäinen tulee liki 40-vuotiana.

Valtion velkaantuminen tämän rinnalla mitätön ongelma

Minusta on hyvä asia, että väkiluvut kääntyvät laskuun, mutta jarrutuksessa olisi hyvä pysyä kohtuudessa.

Syntyvien ikäluokkien nopea pienentyminen on Suomen taloudelle paljon pahempi ongelma kuin nykyinen valtion velkaantumien. Kohta kouluista valmistuva ikäluokka pitää ohjata melkein kokonaisuudessaan hoitoalalle. Sellaisissa oloissa talouden ennuste on huono.

 

 

78 vastausta artikkeliin “Syntyvyyden romahtaminen paljon valtionvelkaa suurempi ongelma Suomelle”

  1. Onko parempi olla olemassa vai ei? Jos on, niin lapsilisiin ja perhetukiin pitäisi satsata sama budjetti kuin maanpuolustukseen.

  2. Ja kysyn vielä seuraavaa, jos joku osaa vastata.

    Miten väestönlasku vaikuttaa pörsseihin? Kun väestöt ovat vanhoja, ne eivät enää innovoi. Toisaalta moni globaali tuotantoketju katoaa, kun monet kokonaiset kansakunnat katoavat.

    Mitä tämä kaikki tarkoittaa pörssisijoituksille? Moni nuorihan on tavoitellut taloudellisesti riippumatonta elämää pörssisijoituksilla. Toisaalta pörssisijoitusten tuoton takeena on pidetty sitä, että ne ovat tuottaneet ennenkin. Ennen kuitenkin maapallo oli täynnä nuorta väkeä.

    Tuottavatko osakkeet rahaa maailmassa, missä innovointi loppuu ja missä tuotantoketjun katkeavat?

    1. Jos yritys tuottaa voittoa, niin se voi maksaa osinkoa omistajilleen. Jos yritys tuottaa jatkuvasti tappiota, niin se menee nurin ja katoaa markkinoilta, tehden tilaa uusille yrityksille. Nämä perusteet tuskin muuttuvat väestörakenteen myötä.

      Eri asia sitten on, miten väestörakenteen muutos vaikuttaa eri yritysten tuotteiden ja palvelujen kysyntään. Väestön ikääntyminen saattaa lisätä esimerkiksi lääkkeiden ja terveyspalvelujen kysyntää. Työvoiman väheneminen taas lisännee automaation ja itsepalvelun merkitystä taloudessa.

  3. Syntyvyys maailmalla on laskenut erityisesti sen takia, että naiset ovat yhä useammin töissä kodin ulkopuolella. Silloin naisten – eikä miestenkään – kannata hankkia kuin lapsi tai kaksi. Siksi syntyvyyden laskua toivovien kannattaa toivoa talouden maailmassa modernisoituvan ja elämäntavan kaupungistuvan jatkossakin.

    Suomessa lapsikato sen sijaan johtunee suurelta osin tasa-arvokuilun jatkuvasta suurenemisesta. Parempiosasien sukupuolen on yhä vaikeampi löytää kumppania jatkuvasti suhteellisesti huono-osaistuvan sukupuolen piiristä. Kuilu on ensi sijassa koulutuksellinen ja siten ammatillinen, mutta myös kulttuurinen, sosiaalinen ja jopa maantieteellinen. Suomessa erot ovat poikkeuksellisen suuria erityisesti koulutuksen osalta (Pisan mukaan). Siksi Suomi on edelläkävijä. Voi olla, että muut maat seuraavat perässä, jos eivät sitten osaa toimia viisaammin. Toivoa antaa, että mikään muu maa ei ole antanut koulujen epätasa-arvon kasvaa niin suureksi kuin Suomessa (Pisan mukaa).

    Noin puolet suomalaisista miehistä jää lapsettomiksi ja sitten kohta vielä useampi. Lapsia saanneistakin miehistä yhä harvempi on päivittäin lastensa elämässä. Voi vain pahoin aavistuksin mietiskellä, minkälainen katastrofi siitä seuraa taloudelle(kin).

    Tinder takaa seksin naisille. Tosin harvoin naiset siihen edes mitään Tinderiä tarvitsevat. Erityisesti nuoret miehet sen sijaan kertovat, että se on radikaalisti huonontanut jo entuudestaan huonoja mahdollisuuksia saada seksiä. Seksi kuulemma kasautuu yhä voimakkaammin siihen noin 20 prosenttiin miehistä (deittisovellusten datan mukaan), jotka ovat tarpeeksi hyvän näköisä, rikkaita tai muuten houkuttelevia.

    1. Atomisti
      ”Kuilu on ensi sijassa koulutuksellinen ja siten ammatillinen,”

      Onko se noin?

      Suomessa tutkittiin vasta koulutuksen vaikutusta lastensaantiin. Tutkimus tehtiin niin, että verrattiin nippa nappa sisään päässeitä ja nippa nappa ulos jääneisiin. Nämä kun ovat hyvin lähellä toisiaan pl. koulutus.

      Tulokset olivat todella yllättäviä:
      Miesten kohdalla ryhmien välillä ei ollut eroa lasten saannissa, mutta naisten kohdalla vaikutus oli perinteistä tietämystä vastaan negatiivinen: koulutus *kasvatti* naisen tn saada lapsia.

      Onko kumminkin niin, että miesten kohdalla samat seikat, jotka johtavat koulutukseen, johtavat myös parisuhteen hankkimiseen?

      Helsingin sanomient juttu tutkimuksesta:
      ”Korkeampi koulutus lisää todennäköisyyttä, että nainen löytää puolison ja saa lapsia 37 vuoden ikään mennessä. Miehillä koulutustason nosto ei yllättäen edistä perheellistymistä.

      Tämä oli tulos Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan juuri julkaisemasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin koulutuksen vaikutusta lasten saantiin. ”

      https://www.hs.fi/tiede/art-2000010208699.html

      Itse tutkimus:
      ” Hyödynnämme tutkimuksessa toisen asteen ja korkeakoulutuksen sisäänpääsyrajojen luomaa tutkimusasetelmaa, joka mahdollistaa koulutuksen kausaalivaikutuksen arvioimisen sekä matalalla että korkealla koulutustasolla. Molemmissa tapauksissa pääsy jatkokoulutukseen lisää todennäköisyyttä siihen, että naiset perustavat perheen – eli saavat lapsia ja ovat parisuhteessa. Miesten kohdalla koulutustason nostamisen vaikutus on lähellä nollaa ja joidenkin tulemien osalta jopa negatiivinen. Nämä tulokset haastavat yleistä näkemystä, jonka mukaan koulutus vaikeuttaa perheen perustamista naisille, mutta auttaa miehiä löytämään parisuhteen. ”

      ”Naisille havaittu positiivinen vaikutus lasten saantiin voi selittyä sillä, että koulutus parantaa työn ja perheen yhteensopivuutta. Toisaalta aiempi tutkimus on osoittanut, että sosiaaliset taidot ovat yhä tärkeämpiä työmarkkinoilla ja vanhempien panos on merkittävä näiden taitojen muokkaamisessa. Tuloksemme voivat näin kertoa myös siitä, että koulutusta pidetään merkkinä kyvystä olla vanhempi ja että tällä on merkitystä erityisesti naisten kohdalla.”

      https://www.etla.fi/julkaisut/working-papers/education-gender-and-family-formation/

      1. ”VIRTANEN sanoo, ettei tämän yhden tutkimuksen tuloksia ei voi yleistää kaikkiin koulutettuihin ja kouluttamattomiin.”

        Mulla on sellainen teoria, että suurin osa miehistä edelleen kelpaa naisille viimeistään siinä vaiheessa, kun biologisen kellon tikitys alkaa häiritä yöunia. Onhan miesten työllisyysastekin toistaiseksi melkein yhtä korkea kuin naisten.

        Se noin puolikas miehistä, jotka eivät koskaan lapsia saa, eivät käsittääkseni todennäköisesti koskaan edes pyri korkeakoulutukseen. Heihin myös kasautuu niitä ongelmia, jotka estävät kiinnostavuuden isäkanditaattina, esimerkiksi työttömyys, lukutaidottomuus, päihteet, saamattomuus, statuksen puute jne.

        Lisäksi pitäisi tietää, kuinka moni korkeakoulutetuista naisista saa lapsen ilman kestävää parisuhdetta tai jatkuvasti suosiotaan lisäävässä parisuhteessa naisen kanssa. Selittääkö se miesten ja naisten eron ko. tutkimuksessa? Mieshän ei voi hevin lasta hankkia ilman naista.

        (Lisäksi pitää sanoa, että luottamukseni Hesarinkin tiedetomituksen kykyyn referoida tutkimuksia edes suurin piirtein oikein ei ole suuri. Mutta kun en varsinasita tutkimusta jaksa lukea, näillä mennään.)

      2. Koska tutkimus vertaili vain niitä nuoria jotka nippa nappa pääsivät opiskelemaan ja nippa nappa jäivät ilman opiskelupaikkaa, niin ei voi vetää johtopäätöksiä.

        Ihmisillä jotka yrittävät opiskelemaan jonnekin mutta ovat epävarmoja, on usein joku varasuunnitelma jos eivät pääse opiskelemaan . Ainakin pojat voivat päteä muilla elämänaloilla ja hankkia ammatin joka liittyy johonkin harrastukseen. Jossain vaiheessa saattavat yrittää uudestaan päästä opiskelemaan.

        Muuten on kyllä niin että nuorella miehellä jolla on hyvä ammatti ja vakituiset tulot on paremmat mahdollisuudet parisuhdemarkkinoilla kuin kouluttamattomilla.

      3. Moni nainen ei kyllä oikeasti ole ihan niin nirso kuin mitä annetaan ymmärtää välillä. Varsinkin kun ikää alkaa olemaan se 25-35. Ongelmaksi muodostuu se, että moni duunarismies omaksuu erittäin vastenmielisiä asenteita ja tapoja. Korostan myös, että sivistynyt käytös on ainakin osin valinta, tiedän kyllä niin juntteja hyvätuloisiakin ettei mitään rajaa, mutta se ei vaan haittaa silloin niin paljon ainakaan kaikkia naisia kun muuten löytyy resursseja.

        Yksi tuttu, hieman vanhempi toki, on duunarityössä, mutta käyttäytyy fiksusti ja sivistyneesti ja pitää ihan huolta itsestään. Nainen löytyi, ja paljon korkeammin koulutettu.

      4. ”Yksi tuttu, hieman vanhempi toki, on duunarityössä, mutta käyttäytyy fiksusti ja sivistyneesti ja pitää ihan huolta itsestään.”

        Tämä ongelma tuskin poistuu self-help oppaiden neuvoilla, sen verran yhteiskunnallisesta ongelmasta on kyse.

        Mielestäni mahdollisimman suurella osalle pojista ja nuorista miehistä pitäisi avata tie sellaiseen menestykseen, joka antaa mahdollsiuuden perheen perustamiseen. Nykyinen koulu ei siitä piittaa. Muutenhan Suomen koululaitos ei olisi epätasa-arvoisimpia maailmassa.

        Mikä neuvoksi?

        Melkein mistä tahansa maasta voisi hakea oppia. Mutta ehkä erityisesti oppia voisi hakea USA:sta, jossa on paljon yksityisiä kouluja. Jotkut niistä yrittävät juurikin ratkaista sitä ongelmaa, joka syntyy koulun välnpitämättömyydestä poikien suhteen. Jossain USA:n slummikouluissa jopa suurempi osa pojista kuin Suomessa pärjää todella huonosti. Toisaalta on yksityiskouluja, joiden tulokset ovat merkittävästi parempia verrattuna julkisiin kouluihin.

  4. Asiassa on globaali trendi, mutta myös rahallakin on merkitystä. 1990-luvun lamassa syntyvyys kääntyi nousuun. Myöhemmissä tutkimuksissa yhdeksi syyksi tälle ilmeni se, että silloin kotihoidontukea saattoi saada perhe työttömyyskorvauksen päälle, jos edes toinen kävi töissä, kunhan kotihoidontuki haettiin työssä käyvän nimiin. Lapsen saamisella pystyi siis lama-aikana lisäämään tulojaan sen ajan kuin lasta hoiti itse kotona. Laman jälkeen lainsäädäntö muutettiin sellaiseksi, että jos toinen vanhemmista on työtön, kotihoidontuen määrä leikataan täysimääräisesti työttömyysturvasta.

    Nykyään on niin, että jos laittaa alle 3-vuotiaan lapsen päiväkotiin, yhteiskunta maksaa päiväkotipaikasta keskimäärin noin 1400 €/kk. Kotihoidontuen ostovoima on nykyään todella heikko. Se on pienempi kuin toimeentulotuen perusosa edes pelkällä aikuisella, eikä riitä kattamaan vanhemman ja tämän lapsen elämistä. Lapsilisät eivät ole jääneet jälkeen vain inflaation myötä, vaan ne ovat jääneet jälkeen ennen kaikkea suhteessa palkkojen kehitykseen. Aiemmin yhteiskunnan lapsiperhetukiin liittyi isompi valinnanvapaus. Nykyään lapsiperhetuet keskittyvät päivähoitomaksuihin. Jos on esim. 3 lasta hoidossa, yhteiskunta voi maksaa yli 3000 €/kk siitä, että vanhempi ei hoida lapsiaan. Iso syy monella hankkia lapsia oli entisaikaan se, että sai olla pienen lapsen kanssa kotona. Nyt sekin ilo on viety vanhemmilta pois, kun tuet lapsen kanssa kotona olemisesta on vähitellen leikattu pois aiempien hallitusten päätöksillä. Suomen keskitasoa korkeampi syntyvyys on nykyään Ahvenanmaalla, jossa vanhempien saamat sosiaalietuudet ovat manner-Suomen vastaavia paremmat.

    Mitä valtion velkaan tulee, niin on vaikea miettiä sitä, onko isompi ongelma valtiolle sen velka vai matala syntyvyys – kun käsissä on molemmat. Kasvava valtion velka ja matala syntyvyys tarkoittavat käytännössä sitä, että ilman maahanmuuttoa kasvavaa velkaa on maksamassa takaisin yhä pienempi väestö. Ei-EU-peräisten maahanmuuttajien tulotaso ja veronmaksutaso taas on selvitysten mukaan keskimääräistä alempaa, ja Suomen maahanmuutto on yhä isommalta osin EU:n ulkopuolisista maista saapuvaa – vieläpä sellaisista maista, joista tulevilla ei ole juurikaan valmista eläkekertymää tullessaan. Syntyvyys maahanmuuttajilla kuitenkin on korkeampaa kuin Suomessa syntyneillä. Siinä on talousyhtälöönkin vielä vaikeusastetta kasvattavia muuttujia lisää.

    1. Taitaapa käydä niin, että suomalaiset nuoret niistä,jotka kelpaavat ulkomaille, jättävät Suomen tulevaisuudessa.

  5. Orpo maalaili tänään ulkomaalaistaustaisen väestön määräksi 1 miljoonaa v. 2040 ja jos kerran tässä on suomalaisten määrä putoamassa parissa sukupolvessa alle 2 miljoonan, niin onko se hyvä kehitys? Kuka on kohta isäntä talossa? Uskallanko sanoa: ”väestönmuutos”?

    Onko suomalaista elämänmenoa Suomessa enää 2100-luvulla juurikaan? Jos Hesarin koulujuttua lukee, ei hyvältä vaikuta. Suomeen tulijat eivät integroidu, kaikki eivät edes opi kieltä, eivät tunne eivätkä hyväksy suomalaista kulttuuria tai elämäntapaa, hengaavat keskenään. Eivät tunne itseään suomalaiseksi, eikä näytä olevan mitään keinoa miten se voisi tapahtua. Ja miten voisikaan: olemmehan mm. rakentaneet monikulttuurisesti toimivan koululaitoksen, jossa sanaa ”suomalaisuus” ei juuri saa mainita.

    Eli jos ajateltaisiin niin, että suomalaiset nyt vain yksinkertaisesti pyyhkäistäisiin maailmankartalta ja tänne tulisi muutama miljoona ”monikulttuurista siirtolaista” asumaan, niin onko siinä mitään surullista? Vai onko se kaikki vain ihanasti hienompaa kuin mikään tunkkainen impivaaralaisuus?

    On kyllä aika nynnyä menoa, jos kukaan ei Antti Rinteen kohtaloa peläten uskalla lyödä nyrkkiä pöytään ja sanoa, että nyt tarvitaan oikeasti asennemuutos lisääntymiseen tai kokonainen kansakunta on mennyttä. Tämä oli jo hyvä avaus siihen suuntaan, mutta hiukan vielä pontevampaa olisin toivonut.

    1. Maahanmuuton ongelma on se, että tänne pitäisi tulla riittävästi lapsiperheitä asumaan, tekemään töitä ja niin että heidänkin lapsensa jäisivät tänne lisääntymään ja tekemään töitä jne. Ja tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Lähes samankaltainen ikääntyvän väestön ongelma on useimmissa Euroopan maissa ja Suomi häviää näistä useimmille palkoissa. Heikkenevä huoltosuhde heikentää palkkoja entisestään. Kyseessä on negatiivinen kierre, mitä on hyvin vaikea katkaista. Miksi kukaan tulisi tänne perhettä perustamaan ja töitä tekemään, jos täällä ei saa riittävää palkkaa ja peruspalvelut heikkenevät, mutta verotus on kuitenkin korkea? Ihmisillä on taipumuksena valita perheelleen sellainen asuinympäristö, joka on paras. Ja osaavalla työvoimalla on varaa valita. Suomessa ei tehdä mitään tekoja sen eteen, että olisimme palkkojen suhteen kilpailukykyisiä. Päinvastoin.

      1. Kyllä Suomeen tulijoita olisi, mutta ei välttämättä juuri niitä asiantuntijoita joita pelkästään Suomi tuntuu haluavan. Jos maahan olisi helpompi tulla myös matalamman palkan aloille, ja niin että saisi myös tuoda sen perheen niin kyllä heitä olisi niin paljon kuin haluttaisiin ottaa. Mutta eipä vain ole niin yksinkertaista, eritoten tulorajat perheenyhdistämiselle ovat korkeat. Jostain syystä ulkomaalaisten ei uskota kykenevän elättämään perhettään samansuuruilla itsehankkimillaan tuloilla kuin suomalaiset tuensaajat kykenevät sosiaaliturvatuloilla.

      2. ”Suomessa ei tehdä mitään tekoja sen eteen, että olisimme palkkojen suhteen kilpailukykyisiä.”

        Nythän hallitus juuri yrittää tehostaa työmarkkinoita ja työehtosopimuksia. Tanskasta voisi ottaa mallia. Siellä palkat on melkein kuin toiselta planeetalta ja työmarkkinat paljon, paljon joustavammat.

    2. Jep, asiasta todella tarvittaisiin laajaa keskustelua. Nyt kansakunnan säilymistä ja turvallisuutta koskevaa keskustelua dominoi pyssypellet ja ksenofoobikot. Aleneva syntyvyys, maahan muuton välttämättömyys ja ilmastouhkiin vaikuttaminen (kas jos Atlantin virtaukset hyytyy, voi olla meillä kohta jäässä koko tontti) tulisi nostaa vähintään yhtä tärkeiksi kuin sotaintoileminen. Eli voi olla ettei kohta ole mitään pyssyillä puolustettavaa. Voisi Osmo korjata typot ja tarjota kirjoitusta vaikka Hesariin tai Ylelle jos em. aviisiissa vaarana joutua maksumuurin taakse

  6. Kiinnostaisi tietää mitä ehdottaisit ratkaisuksi ongelmaan? (Jos sinulla on joku sellainen mielessäsi. Minusta on ihan hyväksyttävää myös osoittaa ongelma tietämättä siihen ratkaisua.) Tuo jo mainittu vanhempainrahan muuttaminen voisi hyvin olla osa ratkaisua.

    Muistelisin, että kaikki yritykset peukaloida syntyvyyttä ovat historiallisesti epäonnistuneet surkeasti. (lukuunottamatta Kiinan yhden lapsen politiikkaa, mutta nyt se ei ole keinovalikoimassa, koska syntyvyyttä pitäisi kääntää eri suuntaan.)

    1. Siis syntyvyyteenhän voi vaikuttaa. Suomessa syntyvyyden romahdus on ollut Euroopan nopeinta. Voi miettiä, mitkä asiat Suomessa eroavat muista maista. Ainakin se, että meillä on melko paljon ns. agendajournalismia ja globalisti/woke-henkinen opetushallinto, joiden yhteisvaikutuksena nostetaan sellaista ajatusta, että Suomi kansakuntana ei ole säilyttämisen arvoinen ja tärkein on aina minäminäminä. Miten sellaisen indoktrinaation läpikäynyt sukupolvi ryhtyisi niin epävarmaan ja vaivalloiseen puuhaan kuin lasten hankinta?

      Tässä linkkiä tutkimukseen aiheesta:
      https://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2021/11/Perhepolitiikka-ja-syntyvyys-pdf.pdf

  7. Maailmassa kuitenkin väkeä riittää joten tuottavuuden nosto ja opportunistinen maahanmuuttopolitiikka lienevät ne vastuulliset keinot.

  8. Köyhissä maissa lapset ovat vanhuuden turvausta. Pojat etenkin. Suomessa vaan turha kustannus. Rahat voidaan käyttää itsenikin hyväksi eikä lapsiin

  9. Minulla on asiasta omakohtaista kokemusta kahden yli 30- vuotiaan tyttären äitinä. Itselleni lasten hankinta oli aikanaan, 80-90-lukujen vaihteessa aika itsestäänselvää. Kaksi oli hyvä määrä, samoin heidän aika pieni ikäeronsa. Elämä lasten kanssa oli rikasta ja hyvää.

    Nyt olemme yhden lapsen isovanhempia, ja tilanne taitaa olla tämä pysyvästi. Molemmat tyttäremme ovat pitkissä parisuhteissa, mutta vain toisessa on päädytty lapsen hankintaan. Syitä tälle emme voi udella, vaan iloita tästä ainokaisesta lapsenlapsesta, jolla on kylläkin sisaruspuolia isänsä puolelta.

    Itse hankin lapset osin opiskeluaikana ja sitä neuvoa en antaisi kenellekään. Verrattuna omaan tilanteeseeni aikanaan (olen juristi ja kiinnityin sinänsä pienen viiveen jälkeen aikoinani hyvin työmarkkinoille) tyttärelläni on ollut taloudellisesti ja henkisesti antoisa äitiys- ja vanhempainvapaa ja hyvä työpaikka, johon palata isän ottaessa muutamaksi kuukaudeksi vetovastuun ennen lapsen päiväkotiin menoa.

  10. Osmo
    ”laiskaa lainsäätäjältä määrätä ansiosidonnainen vanhempainraha riippuvaiseksi 12 kk:n edeltävistä tuloista, vain koska työttömyysvakuutuksessakin niin tehdään. Liikennevakuutuksessa korvaus määräytyy odotettavissa olevien tulojen perusteella, siis rammaksi ajettu lääketieteen opiskelija saa korvauksen lääkärin palkan mukaan.”

    Tässä on selvä ongelma, mutta en näe siihen kovin hyviä ratkaisuja.

    Jos vanhempainraha määritellään vaikkapa opinnoista odotettavissa olevien tulojen perusteella, kannattaa ennen lastentekoa hakeutua väliaikaisesti DI-opintoihin tai opiskelemaan ihan mille tahansa alalle, jossa on odotettavissa hyvä palkka. Tämä taas luo omat ongelmansa opintopolkuihin.

    Pitäisikö vanhempainrahojen olla vain kiinteä kk-summa? Jollekin se olisi paljon, toiselle taas vähän. Ehkä se olisi kaikkein yksinkertaisin ratkaisu.

    1. Ajattelin lähinnä, että ei pitäisi kieltää lasten tekoa heti opintojen päätyttyä.
      Suomessa ei makseta verenluovuttajille, koska maissa joissa maksetaan, verenlaatu on huono. Samasta syystä ei pidä suorastaan maksaa lasten tekemisestä ylihintaa. On huono ajatus rahoittaa huumehankintoja tehtailemalla lapsia.

      1. Ei tuohon ongelmaan taida olla olemassa ratkaisua, joka ei joko maksaisi lasten tekemisestä ylihintaa tai sakottaisi lasten tekemisestä ennen työuraa. Mikä vain, paitsi nykyinen malli olisi valtava korotus juuri niille huumehankintoja lapsilla rahoittaville talouksille, jotka tällä hetkellä saavat minimimäärän tukia lastenhankintaan.

        Oleellisesti haluat ohjata ihmisiä hankkimaan lapsia rahalla, mutta vain jos he ovat kunnon ihmisiä ja käyttävät tuon rahan järkevästi. Nykyinen järjestelmä käyttää pysyvää työpaikkaa kunnon ihmisen mittarina. En tiedä mitä muita mittareita voisi olla?

      2. Taustalla on tosiaan tutkimustuloksia siitä, että jos verenluovutuksesta maksetaan, luovuttajiksi päätyy tartuntatauteja omaavia köyhiä enemmän kuin mitä silloin päätyy, jos verestä ei makseta mitään korvausta. Tällöin verta luovuttaa ilmeisesti erityisesti keskiluokka.

        Jäin miettimään vielä kirjoituksen lopputoteamusta: ”Kohta kouluista valmistuva ikäluokka pitää ohjata melkein kokonaisuudessaan hoitoalalle. Sellaisissa oloissa talouden ennuste on huono.”

        Japani lienee yksi esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, jos korkean teknologian maassa syntyvyys romahtaa vuosikymmeniksi. Siellä talous ei ole juuri kasvanut viime vuosikymmeninä. Mutta valmistuvia ikäluokkia ei myöskään ole ohjattu hoitoalalle, vaan erityisesti tekniikan pariin, ja robotit sitten ovat mm. vanhusten hoidossa tekemässä rutiinitehtäviä. Suomalaistyyppisin hoitajamitoituksin matalan syntyvyyden oloissa hoito ei järjestyisi, koska ihmismäärämitoitukset estävät mm. robottien käytön hyödyt.

        Viime aikoina olen tutustunut siivousrobotteihin. On aivan selvä asia, että robotit tulevat korvaamaan ison määrän perinteisistä siivoojista jo seuraavan 10 vuoden aikana. Vaikka siivoojat ovat matalapalkattuja, robotit jaksavat tehdä töitä kokonaan ilman palkkaa 24/7, ja niiden tekemänä siivous tulee halvemmaksi aika monen siivoustehtävän osalta. Jälkikin alkaa olla nyt jo aika kilpailukykyistä. Ihmisille jää viimeistelyhommat, mutta esimerkiksi käytävien lattioiden rutiininomainen imurointi ja pesu on siirtymässä robottien työksi.

      3. ”Ajattelin lähinnä, että ei pitäisi kieltää lasten tekoa heti opintojen päätyttyä.
        Suomessa ei makseta verenluovuttajille, koska maissa joissa maksetaan, verenlaatu on huono. Samasta syystä ei pidä suorastaan maksaa lasten tekemisestä ylihintaa. On huono ajatus rahoittaa huumehankintoja tehtailemalla lapsia. ”

        Maksetaan ne huumeidenkäyttäjien äippärahat kuitenkin, jos vanhemmat on yrittäjiä. Vanhempainrahat maksetaan yel tulojen mukaan ja isi voi maksaa lapselleen yle maksun jonka jälkeen narkkilapsi voi olla hyvillä tuloilla. Ei tätä kukaan estä ja oman käsityksen mukaan yel nostetaan aina ylös ennen vanhempainvapaata.

        Suomessa rikkain 10% nostaa enemmän sosiaalitukia mitä mikään muu ryhmä

      4. Ei tuohon ongelmaan taida olla olemassa ratkaisua, joka ei joko maksaisi lasten tekemisestä ylihintaa tai sakottaisi lasten tekemisestä ennen työuraa.

        Elinikäinen 1-2 %-yksikön verovähennys naiselle jokaisesta hengissä olevasta lapsesta. Eikö tämä ole ilmeinen ratkaisu kysymykseesi?

        Miehille tasaarvon nimissä miinus 2 %-yksikköä kunnialla suoritetusta asepalveluksesta ja reservikunnossa olemisesta.

      5. Olli S, miksi sotilaskunnon ylläpitämisestä tasa-arvon nimissä verovähennys vain miehille? Naisetkin voivat käydä nykyään armeijan jos et ole huomannut.

      6. Joo
        ” Vaikka siivoojat ovat matalapalkattuja, robotit jaksavat tehdä töitä kokonaan ilman palkkaa 24/7,”

        Eivät ihan 24/7 jaksa, koska niidenkin täytyy levätä (eli latautua).

        Mutta siivousrobotti kyllä tulevat. Ne ovat jo nyt niin hyviä, että suosittelen semmoisen hankkimista jokaista yksiötä suurempaan tslouteen.

  11. Itse veikkaan, että asevelvollisuudesta nykymuodossa ei ole enää mahdollisuutta jatkua pitkään. Kun suomalaisuus katoaa, katoaa myös asevelvollisuudelta pohja. Ammattimainen armeija tulee välttämättömäksi, haluttiin sitä tai ei.

    1. Kommenttina nimimerkki ZZ:lle että mitä tuo suomalaisuus oikein tarkoittaa?Olen kuullut että aika monikin vetoa suomalaisuuden puolesta mutta eivät kuitenkaan avaa käsitteen sisältöä mitä he sillä todellisuudessa tarkoittavat. Ja miten suomalaisuus liittyy asevelvollisuuteen?

      1. Sitä varmasti on hankala sanoa tarkasti. Mitä olisi suomalaisia yhdistävät tekijät? Jos esim. kotimaiset kielet tarkoituksella ajettaisiin kyökkikieliksi, niin ainakin isot yhdistävät tekijät katoaisivat.

        Itse joka tapauksessa antaisin armeijan reservissä oleville jonkinlaisen reserviläispalkan perustulomaisena tulonlisänä maanpuolustustahdon lisäämiseksi.

    2. 20000 riittää armeijalle vuodessa. Sillä kyetään pitämään 350000 reservi vuosikymmeniä. Laatu on jatkossa armeijallekin tärkeämpi kuin määrä. Sota teknistyy ja robotisoituu.

    3. Kommenttina nimimerkki Zz: lle ettei suomenkielen asema ole mitenkään uhattu. Suomessa asuu5,5 miljoonaa ihmistä joista 86,9 % puhuu äidinkielenään suomea. Ne tahot jotka pelottelevat ajatuksella siitä suomenkieli marginalisoituisi ovat maakunnissa asuvia uusromanttikoja tai ns Helsingin keskustassa asuvat kulttuuriälymystö jotka vain yksinkertaisesti vihaavat englanninkieltä ja samalla Länttä.

  12. Palkat pitää nostaa kilpailukykyisiksi. Tämä olisi yksi tärkeimmistä asioista. Nyt suomalaisten palkat laahaavat ja ostovoima on romahtanut todella alas. Vaikka jokainen tulevaisuuden nuori pakkokoulutetaan hoitoalalle töihin, niin ihmisiä ei voi kuitenkaan pakottaa jäämään Suomeen töihin.
    Osaavaa työvoimaa tarvitaan myös muissakin maissa ja myös niissä, missä maksetaan parempaa palkkaa.

    1. Palkat määräytyvät tuottavuuden mukaan: tuottavuus taas ei ole kasvanut vuoden 2008 jälkeen; joten palkoissa on jääty paljon jälkeen:

      1. ”Palkat määräytyvät tuottavuuden mukaan: tuottavuus taas ei ole kasvanut vuoden “==( jälkeen; joten palkoissa on jääty paljon jälkeen:”

        Eikä määräydy. Tuloksen jakautumisessa saa työntekijät aina vaan vähemmän. Omistajien ja johtajien osuudet vaan kasvaa.

        Jos väittää, että tuottavuudella ja palkoilla on jokin suhde, niin kannattaa tarkistaa faktat

      2. Aika korkea korrelaatio on maiden välillä kansantulolla henkeä kohden ja palkkatasolla. Tuota sinun on vaikea kiistää.

      3. ”Palkat määräytyvät tuottavuuden mukaan”
        Tätä täytyy kyseenalaistaa ja erityisesti alakohtaisesti. Varsinkin hoitoalalla tuottavuutta on todella vaikea mitata.

      4. Palkkataso ei muodostu alakohtaisesti tuottavuuden mukaan mutta maan keskipalkan ja bruttokansantuotteen välilä on lähes täydellinen korralaatio.

      5. ”Palkkataso ei muodostu alakohtaisesti tuottavuuden mukaan mutta maan keskipalkan ja bruttokansantuotteen välilä on lähes täydellinen korralaatio.”

        Jos yritykset kilpailevat työntekijöistä, kyllä se palkkatasao alakohtiasestikin määräytyy tuottavuuden mukaan. Jos eivät kilpaile, kuten hoitoalalla jossain määrin on ollut tapana, palkka tietysti voi olla alakanttiin varsinkin, jos palkat maksetaan verorahoista. Silloinkin tosin hoitajat voivat uudelleenkouluttautumisen kautta siirtyä toisiin hommiin, mikä johtaa hoitajapulaan ja niin pois päin.. Toisaalta monilla avainaloilla ammattiliitto on monopoli ja siten markkinahäirikkö. Silloin palkkoja voi hilata yli tuottavuuden, kunhan ei ole ulkomaista kilpailua. Eikö se suurin piirtein näin mene?

      6. Ei se mene noin. Esimerkiksi vesivoimalaitoksissa ei makseta miljoonien palkkoja, vaikka työntuottavuus on mahtava.

      7. Olen ajatellut – epäortodoksisesti? – että työn tuottavuutta ei teoriassa voi mitata mikään muu kuin palkka. Voimalatyöntekijä voi toki väittää, että hänen työnsä arvo on vaikka miljoona euroa tunissa. Mutta jos niin on, miksi hän suostuu tekemään työtä 50 eurolla tunti? Teoreettisesti ja viime kädessä työntekijän tuottavuus on mielestäni se summa, jonka asiakas suostuu hänen työstään täydellisen vapailla markkinoilla maksamaan. Kaikki muut summat ovat enemmän tai vähemmän mielivaltaisiin premisseihin perustuvia arvauksia. Tätä harrastetaan kun pyritään tehostamaan työtä työpaikalla ostamalla koneita tai uudistamalla organisaatiota. Sen sijaan työmarkkinoille mennään ostamaan ja myymään tuottavuutta ja päädytään yksiselitteisiin hintoihin. Samalla tavalla mutta jälkikäteen lasketan työn tuottavuus silloin, kun myyntitulo- tai BKT – jaetaan työtunneilla ja päädytään vähennysten jälkeen kokonaispalkkoihin. Mutta ehkä tämä riitti tästä aiheesta, koska en oikein itsekään jaksa uskoa itseeni. 😀

  13. Lasten hankkimisen vaihtoehtoiskustannus on myös noussut selvästi. Nykyään on Netflix, tietokonepelit ja Tinder, jotka muodostavat ison osan nuoren ihmisen elämästä. Nämä kaikki jäävät käytännössä pois kun lapsi syntyy.

    Sitten itse pienen lapsen isänä pidän myös kaupunkirakentamista syypäänä ongelmaan. Kaksi suurinta ongelmaa ovat: asuntojen pienuus ja autojen olemassaolo. Pienessä asunnossa on energisten pienten lasten kanssa melko stressaavaa asua. Ulos meneminen on vaihtoehto, mutta silloin lapsia täytyy pitää jatkuvasti silmällä ja käden ulottuvilla autojen takia, ja tietenkään minä en ole tuolloin vapaa tekemään omia asioitani. Omassa lapsuudessani maaseudulla melko pienetkin lapset leikkivät pihoilla naapureiden kanssa melkeinpä koko päivän ja vanhemmat korkeintaan kurkkivat ikkunasta silloin tällöin että kaikki oli vielä kunnossa. Uskon tämän olleen paljon helpompaa myös vanhemmillekin.

  14. Tuntuu todella epäreilulta, että ikänsä sinkkuna elänyt henkilö joutuisi merkittävästi tinkimään elintasostaan, koska muut ovat hankkineet liian paljon lapsia. Etenkin, kun lapsettomuuteen liitetään stigma, eikä lasten hankinta maksa hankkijalle mitään. Pikemminkin lasten hankintaa tuetaan ja usein tuore isä tai äiti saa palkinnokseen palkankorotuksen.

    Ei minulla mitään lapsia vastaan ole. Systeemi on silti kiero.

    1. Eikö tässä artikkelissa perusteltu ennemminkin, että elintaso laskee, koska muut ovat hankkineet liian VÄHÄN lapsia?

      Olen kyllä sinänsä samaa mieltä, että mainitsemasi tilanne olisi epäreilu, mutta eihän tilanne ole tuollainen.

    2. Lasten hankkiminen maksaa todella paljon. Miten voit väittää, ettei se maksa mitään? Pelkästään isompi asunto on kallis asia Suomessa.

  15. Lapsilisät jne. tuet pitää lopettaa ja korvata verovähennyksillä, silloin lapsia tekevät ne, joilla varaa ja mahdollisuuksia huolehtia niistä.

    1. Eli ei käytännössä kukaan, koska ne lapset on biologian vuoksi vähän pakko hankkia siinä iässä jossa rahaa ei vielä ole.

      Oikeasti pitäisi muuttaa koko verotuksen rakenne toisenlaiseksi, erityisesti asumisen verotuksen suhteen. Nyt omistusasunto on verotuksellisesti aivan ylivoimainen asumisen muoto, josta seuraa kannustin asua omistusasunnossa, ja siis käyttää nuorena valtaosa rahoista säästämiseen (käsiraha ja lainan lyhennykset) ja korkojen maksamiseen. Olisi paljon parempi jos ne rahat voisi käyttää nuorena siihen perheen perustamiseen, ja säästää vasta vanhempana. Nykymallilla kärvistellään massiivisen pakkosäästämisen kanssa koko lapsiperheaika, ja kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa ihmetellään mihin ihmeeseen tätä rahaa pitäisi käyttää kun asunto on velaton eikä velanhoitokuluja enää ole. Sitten ostetaan moottoripyöriä ja kesämökkejä.

      Paljon parempi ratkaisu olisi tehdä asumisen verotuksesta neutraali vuokra- ja omistusasumisen välillä, ja muutenkin keskittää verorasitusta enemmän omaisuuteen (etenkin kiinteistöt) kuin tuloihin. Tällöin elinkaaren verorasitus jakautuisi tarkoituksenmukaisemmalla tavalla eri elämänvaiheisiin.

      1. Olemassa olosta tulisi ehdottomasti verottaa ja kaikesta omaisuudesta, arvosta riippumatta. Totta kai pitää omaisuutta verottaa ajatelkaa nyt jotankin niskalimassa sekänsä ja nivelensä tuhonnutta duunaria joka on röyhkeästi hankkinut pienellä palkallaan itsellensä jonkun oman asunnon tai jopa itse rakennellut sitä vuosikausia ehkä joku lapsistakin on auttanut tuossa projektissa voi olla jopa ihan omalla tontilla olevan että pienellä eläkkeellä pärjäisi paremmin on suorastaan velvollisuus verottaa se häneltä pois.

        Vuokra-asumista taas täytyy tukea koska vuokra-asuntoja tarjoavat pukeutuvat paljon paremmin heillä on monesti jopa pukupäällä ja ovat muutenkin paljon siistimpiä eurooppalaisen oloisiaa kammattuinen tukkineen selkäsuorassa käveleviä hyviä ihmisiä jotka omistavat useita asuntoja joita pyytettömästi eteenpäin tarjoavat. Kyllä duunarin on aika tajuta tämä yhtenäisessä euroopassa tällä vuosikymmenellä ja maksaa vuokraa röyhkeän omistusasumisen sijaan, koska sitä rahaa hallitsee ihmiset jotka ovat omaisuutensa ansainneet ja voivat siitä verotkin maksaa vuosittain sillä he rakentavat yhteiskuntaa ja tienaavat sillä.

        Duunarilta asunnon verottamalla voi palkata johonkin virastoon vaikka tasa-arvo tehostajan tai muun yhteikunnalle hyödyllisen kovapalkkaisen virkaolion joka on sentään paremman moraalin omaavana ansainnut paremman elintason kuin mokoma heikosti palkattu työläinen joka on maksanut omistamastaan kämpästä pienestä palkastaa verotkin jo moneen kertaan eikä se niitä enää maksa kun pienestä eläkkeestään, olisi kouluttautunut mokova loisiva ukko. Omistus asunto saa duunarilla olla vain neliörajoitetussa kerrostalossa maksimissaan siitä ei kiinteistö veroa makseta kuin vastikkeen muodossa. Virkaoliolla riittää onneksi rahat tuon kiinteistön ostoon ja siinä asumiseen vaikka sitä vähän enemmän verotettaisiinkin.

      2. Tuohon perheenperustamisvaiheen asumiseen on ratkaisu asumisoikeusasunto. Se tulee pikkasen edullisemmaksi kuin vuokralla asuminen (tai saa ainakin rauhallisemmat naapurit) ja asumisoikeusmaksuun sijoitetun rahasumman saa takaisin kun muuttaa pois. Monet ovat onnistuneet säästämään omistusasuntoon asumalla asumisoikeusasunnossa sen ajan kun perheen menot ovat suuret tai toinen vanhemmista perhevapaalla.

        Huomautan että tyypillinen pikkulapsiperheen asunto kasvukeskuksissa ei ole mikään ökyasunto kantakaupungissa tai Westendissä vaan ihan tavallinen kerros- tai rivitaloasunto lähiössä.

  16. Kiitokset tärkeän aiheen pitämisestä esillä. Koska maahanmuuttoa ei tarjottu ratkaisuksi, en joudu perustelemaan, miksi se ei ole ratkaisu.

    Suomessa lapsiluku oli 1,9 vielä 2010. Syntyvyys on systemaattisesti alentunut kaikissa Pohjoismaissa tuon jälkeen. Älypuhelinkulttuuri on saattanut muuttaa nuorten pariutumista ja parisuhteita. Muitakin syitä voi olla.

    Huolestuttavaa on, että poliitikot, asiantuntijat ja media eivät ole juurikaan esittäneet keinoja syntyvyyden palauttamiseksi uusiutumistasolle (tai vähän sen alle).

    Keinojen pitäisi olla sellaisia, jotka saavat nuoria haluamaan lapsia, mielellään jo ennen kuin ovat kolmikymppisiä. Eduskunta voisi signaloida säätämällä lasten saamiseen ja kasvattamiseen kannustavia lakeja. Esim. lasten maksamista veroista osan voisi ohjata vanhempiensa (lisä)eläkkeisiin. Media voisi kirjoittaa entistä enemmän juttuja, jotka henkivät myönteistä asennetta lapsiin ja lasten hankkimiseen.

  17. ”Kohta kouluista valmistuva ikäluokka pitää ohjata melkein kokonaisuudessaan hoitoalalle.”

    Osaisiko joku laskea prosentit ja vääntää tästä käyrän? Hoitoalan koko on 107 000 työntekijää.

    Minä en ole matemaatikko enkä tilastotieteilijä, mutta voisin kyllä vilkaista.

  18. ”Suomessa nettouusiutumisluku pysytteli pitkään 0,8:n ja 0,9:n välillä, mutta parikymmentä vuotta sitten se alkoi laskea ensin hitaasti ja sitten jyrkästi.”

    Milloinkas niitä yliopistojen ikuisia opiskeluoikeuksia alettiinkaan rajoittaa? Tutkintojen tavoitteelliset suoritusajat ja opinto-oikeuksien rajoittaminen vaikeuttaa perhe-elämää. Juu, teoriassa vanhempainvapaa ei kuluta opiskeluoikeutta, mutta käytännössä tämäkin osa järjestelmää ohjaa elämää tiettyyn uraan.

    Okei, kulttuurinmuutos on kuitenkin se suurin juttu. Olen kuullut useampia samansuuntaisia kommentteja tuntemiltani nuorilta naisilta: ihmettelevät ja vinoilevat 27-30-vuotiaiden tuttujensa lastenhankintaa – aivan liian nuoria ja kypsymättömiä! Jotenkin on täysin kadotettu se totuus, jonka omilta opiskeluajoiltani muistan: ihan parikymppisetkin vanhemmat (mikä ei silloinkaan hirveän yleistä ollut) olivat hyvin nopeasti niitä kaikkein kypsimpiä porukassa jossa sekaisin eri vuosikurssien korkeakouluopiskelijoita.

  19. Kerran jossain trivia-kysymyksessä kysyttiin, että koska Suomen valtiovelan BKT-osuus oli pienimmillään ja paljonko. Oikea vastaus oli 1973 ja prosentti oli pieni eli 6 tai oliko jopa 3. (Silloin istui muuten Sorsa-Virolaisen hallitus. Kokoomusta ei silloin ollut hallituksessa eikä edes persujen edeltäjiä vielä 10 vuoteen.)

    Huolimatta noista em. talousviisaista voi kai kuitenkin ajatella, että pääsyy oli se, että ns. suuret ikäluokat olivat astumassa työelämään. Olisiko jopa syytä ajatella, että valtionvelalla ja alhaisella syntyvyydellä olisi jopa syy-yhteys.

      1. Tuohon edelliseen vielä, todella moni muutti Ruotsiin juuri noina aikoina.

    1. Kommenttina Mikko Vuoriselle ettei valtionvelan määrä ole puolueista riippuvainen. Päinvastoinen. Se on riippuvainen luottoluokituksesta ja koroista. 1970-luvulla Suomessa oli pienin valtionvelka sotien jälkeen. Sodan jälkeen valtionvelka oli 71,1 % BKT:st vuonna 1944. Vuonna 1974 se oli 3,0 % .

      1. Mielestäni en väittänyt kommentissani niin vaan päinvastoin. Luottoluokitus ja korko vaikuttaa velanhoitokustannuksiin. Työssä käyvien määrä vaikuttaa verotuloihin. Vanhusten määrä on myös lisääntynyt huomattavasti noista 70-luvun alkupuolen vuosista (kk. esimerkiksi Unto Hämäläisen artikkeli HSn kuukausiliitteessä.) Vanhusväestön lisääntyminen aiheuttaa lisääntyviä sote-menoja.

  20. Syntyvyyden nostossa sekin ongelma, että vaikka joku maa onnistuisi nostaa syntyvyyttä, niin ikääntyville maille olisi edullista houkutella nuo lapset omiin maihinsa. Eli toinen maa investoisi lapsiin, jotka sitten muuttaisivat matalan verotuksen maihin, jotka eivät investoisi lapsiin.

  21. Tämä on asia josta puhutaan valitettavan vähän. Suomen velkaantumisesta syytetään lähinnä työttömiä ja julkista sektoria vaikka todellisuudessa suurin syy on ikärakenteemme, työikäisiä on liian vähän eläkeläisten määrään nähden. Muistan joskus kuulleeni että eläkejärjestelmäämme suunniteltaessa lähtökohtana oli että 40 vuoden työura tuo seitsemän eläkevuotta. Kun työikäisiä on entistä vähemmän, isosta valtionvelasta tulee heille koko ajan suurempi rasite. Pari vuotta sitten meillä vallitsi lähes täystyöllisyys, siltikin valtio velkaantui lisää. Tilanteen oikaisu on haastavaa. Vaikka syntyvyys nyt lähtisi nousuun, kestäisi parikymmentä vuotta ennen kuin nyt syntyvistä tulisi veronmaksajia. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan varmasti. Lisäksi tarvitaan jonkinlaisia merkittäviä taloudellisia kannustimia syntyvyyden lisäämiseksi, mitä ne voisivat olla, jätän tietävämpien ratkaistavaksi.

  22. Ohimennen sanottuna Suomeen tuli viime vuonna melkein 80 000 mamua, enemmän kuin Ruotsiin, jos nyt oikein muistan. Suurin osa on ukrainalaisia naisia ja lapsia.

    Moni toivoo, että he jäisivät maahan. Jääminenhän on toinen iso ongelma Suomessa.

    Toinen on tuleminen, kun vauraammat maat kilpailevat samoista muuttajista. Suomen maine on muuttoa harkitsevien korkeasti koulutettujen mielestä kohtuullinen, OECD:n viimeisimmässä kyselyssä sijalla 14. Ikävä kyllä sijoilla 1-13 on paljon juuri niitä maita, joiden kanssa Suomen pitäisi kilpailla. Ruotsi on kakkosena.

    Eli nyt pidetään sitten peukkuja, että ukrainalaiset naiset jäisivät estämään Suomen soten uhkaavaa katastrofia esim. lähihoitajina. Toinen, selvästi huonompi vaihtoehto on ilmeisesti se, että palaisivat jälleenrakentamaan Ukrainaa. Ehkä todennäköisin vaihtoehto kuitenkin on, että häippäsevät Suomesta länteen töihin, kun saavat siihen luvan.

    Tanskassa, Ruotsissa ja etenkin Saksassa muuten huomasin viime kesänä, että monilla palvelualoilla, etenkin hotelleissa, tyypillisin työntekijä oli lähi-itäläisen näköinen nuori mies. Suomessa heitä näkee harvoin tollasissa hommissa.

    Suomessa onkin aika paljon rasismin lisäksi seksismiä etenkin naisvaltaisten alojen työnantajien keskuudessa. Tostahan on jopa tutkimusta, että kuinka surkea on ”etnisen” nuoren miehen mahdollisuus päästä edes työhaastatteluun. Tosin ei se kovin hyvä ole kantasuomalaisellakaan miehellä naisvaltaisilla aloilla.

    Tässä mielessä persut ovat oikeassa, että eipä tänne kannata väkeä hankkia, joka ei työllisty. Mutta siinä he ovat totaalisen väärässä, että eivät ymmärrä olevansa osa ongelma, ei ratkaisua. Kannattaisi mennä Saksaan katsomaan.

  23. Useimpien isojen päätösten tueksi se Excelin naputtelu on ihan järkevää. Tuotto-odotusten laskeminen on tottakai järkevää ja useimmiten asioiden taloudellinen järkevyys ratkaisee miten toimitaan. Lasten hankintaan tämä ei kuitenkaan sovi. Ei sovi ei sitten yhtään. Lasten hankkimisen kustannus on vähintään kymmeniä tuhansia, luulen että epäsuorasti se on usein jopa satojatuhansia. Ja se on ihan oikein. Lapsia tulisi hankkia, koska haluaa jälkikasvua. Ja se maksaa ja paljon, mutta se on oikein jos haluaa silti. Siihen nähden joku muutaman tonnin vanhempainrahakauden aikainen menetys on ihan nappikauppaa. Ja hyvin erikoista se mielestäni on, jos se ohjaa päätöksen siihen, että enpäs sitten hankikkaan lapsia, kun menetän vaikka kymppitonnin. Jää sitten se Pariisin ja Rooman reissu tekemättä, voi ei. Ehkä tuolloin onkin parempi, että lapset jää hankkimatta, taloudellisista kannustimista tai kansantaloudesta huolimatta. Tottakai on hyvä jos yhteiskunta voi tukea lastenhankintaa ja lasten kasvatusta, mutta ei sellaista kuvaa nyt kannata luoda, että siinä ei mitään rahallisia kustannuksia tulisi verrattuna sinkkuuteen

    1. Lapsia tulisi hankkia, koska haluaa jälkikasvua. Ja se maksaa ja paljon, mutta se on oikein

      Siinä määrin kuin suomalaisten eläkkeet maksetaan seuraavien polvien työstä, eivätkä ne ole itse säästettyjä: siinä määrin jokainen lapseton on vapaamatkustaja joka syö tästä lapsiperheiden kuormasta. Ja myös syö niiden nykyisten lasten eli tulevien aikuisten selkänahasta joiden taakka olisi kevyempi jos joko elätettäviä eläkeläisiä olisi vähemmän tai muita taakkaa kantavia aikuisia olisi enemmän. Tämä osuus mielestäni nimenomaan ei ole oikein.

      Kollektiivisesti on ollut ihan OK että lapsettomia on joku prosentti porukasta. Kaikki eivät löydä parisuhdetta vaikka haluaisivat, kaikki parit eivät saa lapsia vaikka haluaisivat, ja on muitakin tekijöitä miksi ihan täsmällisestä taakanjaosta on turha nillittää. Mutta mitä enemmän on väkeä joka jättäytyy tietoisesti lapsettomaksi (ja hyviä syitä on useita, vrt.kommentit), sitä oikeudenmukaiselta vaikuttaa että lapsettomaksi jättäytyvä porukka itse säästäisi omat eläkkeensä.
      ——–
      Tässä itse säästämisessä on siinäkin pari sudenkuoppaa.
      ——–
      (i) Itse-säästäjien pitäisi omien eläkkeidensä lisäksi ottaa kantaakseen heille kuuluva osa sodankäyneen sukupolven eläkkeistä, joka velka on vyörynyt sukupolvelta toiselle ja kylläkin kutistunut sukupolvi sukupolvelta mutta ei ole vieläkään nolla. Tämä näkyy siinä että eläkemaksuilla eläkerahastoihin kerätyt varat eivät vieläkään kata itse kunkin omaa eläkettä – vaikka rahastot ovat sukupolvi sukupolvelta kasvaneet – vaan eläkemaksuista on enimmäkseen katettu edellisen sukupolven eläkkeitä. Viime kädessä sodankäyneen sukupolven eläkkeitä.
      ——–
      (ii) Jonkun tällä planeetalla on kuitenkin lapsia tehtävä ja saatava; muuten itse-säästäjien osakesalkut ja pankkitilit ovat arvottomia sitten kun he ovat valmiita jäämään eläkkeelle. Rahaa ei voi syödä ja osakkeet ovat pelkkää paperia (tai bittejä), ellei ole olemassa seuraavaa sukupolvea jolta voi ostaa rahalla palveluita, tai jotka tarvitsevat osakkeiden edustamien tehtaiden tuotteita [*].
      ——–
      Asiassa on toinen puoli se että myös lapsettomat ovat osallistuneet verorahoillaan lapsiperheisiin kohdistuviin tulonsiirtoihin, koulujen ja paiväkotien ylläpitoon j.n.e . Toki myös lapsiperheet maksavat samoja kustannuksia veroissaan. Luulisin että tilanne on kustannusneutraali silloin kun lasten hankinta ei aiheuta perheille lisäkustannuksia verrattuna omasta halusta lapsettomana pysymiseen. Nykyiset tulonsiirrot, koulujen ylläpitokulut j.n.e ovat kuitenkin käsittääkseni pieni murto-osa siitä hinnasta jonka lapsiperheet maksavat sekä rahana että muuna vaivannäkönä, ja jonka seurauksena jokainen paitsi saa eläkkeensä, myös saa sellaisen yhteiskunnan ympärilleen jossa ylipäänsä on riittävä asukastiheys elämää helpottavien palveluiden olemassaoloon.
      ——–
      Yllä mainitut ovat toki vain hurskaita toiveita, ja niiden toteuttamisen tiellä on monia käytännön ellei jopa periaatteellisia esteitä. Tuonpa nyt kuitenkin myös tämän puolen esille ja yleiseen puntarointiin.
      ——–
      Lisäksi yllä olen pohtinut vain lasten saannista koituvaa yleistä hyötyä, minkä lisäksi lapsiperheille itselleen koituu oma yksityinen hyöty, onni ja ilo. Tällä yksityisellä hyödyllä on joku hinta, jonka saamisesta on OK ja oikein että lapsiperhe maksaa itse. Mutta on oma matopurkkinsa missä suhteessa yleisen hyödyn ja yksityisen hyödyn määrä jakautuisi, tai mikä olisi edes keino määritellä se. Markkinatalouden kannattajalle bulkkivastaus on etsiä kysynnän ja tarjonnan tasapaino, mutta juuri nyt en jaksa pohtia mitä se e.m. tilanteessa tarkoittaisi.

      1. Ei haittaisi itseäni ollenkaan säästää itse eläkkeeni, mutta Suomessa on lakisääteisesti pakollista osallistua eläkejärjestelmään.

        Mitä tulee edellisen sukupolven eläkkeiden maksamiseen: mielestäni jos osallistuu tähän, niin on vastavuoroisesti oikeutettu saamaan seuraavalta sukupolvelta maksuja. Ei siihen eläkejärjestelmään vastikkeettomasti rahaa ole tarkoitus kaataa.

      2. Pienesti korjattuna tuo eka.. jonka varmaan poistat..

        Siinäpä sitä P‑sanaa reippaasti, sodanjälkeiset alkavat olemaan kohta hautakamaa kaikki. Eläkejärjestelmä toimii suurinpäin niin, että vuonna 2000 työelämään menneet maksavat/ovat maksaneet vuonna 2001 työelämään menneiden eläkkeet, ei siihen yht’kkiä tule jotain. Sukupolvi jutut ovat ihan totaali kuraa. Ainut eläke mistä voisi edes teoriassa leikata olisi niiltä jotka saavat eläkkeensä oikeasti valtiolta, eli kaikennäköiset ylipalkkaiset kunnanvirkamiehet, valtuutetut, palkkiovirkaillijat, ym. niiltä voisikin leikata koska se raha tulee valtiolta (toisin kuin työeläkkeet jotka ovat ihan itse maksettu) niiden eläkkeiden nousu on ns. ansiotonta arvonnousua muiden kontrolloimisesta ja riistosta monestahan on ollut suoranaista haittaa koko heidän työelämänsä ajan.

    2. (ii) Jonkun tällä planeetalla on kuitenkin lapsia tehtävä ja saatava; muuten itse-säästäjien osakesalkut ja pankkitilit ovat arvottomia sitten kun he ovat valmiita jäämään eläkkeelle. Rahaa ei voi syödä ja osakkeet ovat pelkkää paperia (tai bittejä), ellei ole olemassa seuraavaa sukupolvea jolta voi ostaa rahalla palveluita, tai jotka tarvitsevat osakkeiden edustamien tehtaiden tuotteita [*]

      Asia konkretisoituu myös vähittäistä väestön kutistumista ajatellen. Ei tarvitse olettaa katastrofia yhdessä rysäyksessä niin että seuraava polvi on kokonaan kadonnut.
      ——–
      Jos vaikka säästäisi omia eläkkeitänsä osakesalkkuun, näiden osakkeiden arvossa on mukana tulevaisuuden tuotto-odotukset. Tuotto-odotukset ovat suuremmat jos talous kasvaa, missä isona tekijänä on väestöpyrämidin terveennäköinen alakerta. Tämän osan tuotto-odotusten paisuttamisesta suorittavat lapsiperheet oman vaivannäkönsä ja rahallisen panostuksensa kautta.
      ——–
      Tilanteessa jossa väestöpyramidi on ylösalaisin, ja talouden voi olettaa lähinnä kutistuvan tulevaisuudessa, osakesalkusta saatava tuotto eläkeiässä saattaa olla vähemmän kuin mitä salkkuun on säästänyt. Tämä kutistunut osuus kiistatta kuuluu niille oman valintansa kautta lapsettomiksi jääville, jotka ovat omat eläkkeensä säästäneet.

  24. Yhteiskunnan pitäisi aktiivisemmin puoliksi pakottaa ihmiset pariutumaan ja tekemään lapsia aikaisemmin, niin että vauvoja syntyisi enemmän. Veroja on pakko maksaa, meillä on oppivelvollisuus ja asevelvollisuus, niin miksei myös lastentekovelvollisuus? Ehkä pitäisi perustaa vauva-toimistoja jotka haastattelisivat vuosittain kaikki sinkut ja lapsettomat, että miksi ei homma etene. Voisi olla pakollista myös homoille ja lesboille. Voisi olla valtion tinder. Lapsettomien verojaprosenttia voisi nostaa progressiivisesti, jos ei tiettyyn ikään mennessä ole pariutunut ja saanut lapsia. Kiinassa väestönkasvua rajoitettiin onnistuneesti yksilapsi-politiikalla, mutta onko missään yhteiskunnassa väestönkasvua yritetty lisätä vastaavalla politiikalla? (paitsi ehkä natsi-Saksassa) Syntyvyydestä laskusta puhutaan paljon, mutta mielestäni nyt Suomi ei edes yritä ratkaista ongelmaa.

  25. Olisiko aika puhua vaihteeksi vakavissaan sijaissynnytyksestä tai kohdunvuokrauksesta? Aikanaan tästä keskusteltiin vähän miesparien vanhemmuuden mahdollistajana, mutta into ajaa tätä asiaa loppui heti, kun naisparien vanhemmuudelta saatiin raivattua viimeisetkin esteet. Keksittiin, että sijaissynnytys erityisesti rahallista korvausta vastaan on ”naisvihaa”, jonka jälkeen tästä tuli vaiettu ajatus vasemmalta oikealle.

    Kysyntää luultavasti olisi, eikä tietysti pelkästään miesparien tai itsellisten miesten keskuudessa. Kun kerta nykymaailmassa perheen perustamiselle luontevin aika sosiaalisesti ja taloudellisesti on paljon myöhemmin kuin biologisesti, miksei tätä voisi ratkaista yksinkertaisesti niin, että nuoret hoitavat synnytyksen ja keski-ikäiset kasvatuksen?

    Uskoisin myös rahaa vasten tarjontaa löytyvän. Myös heistä, jotka ovat vapaaehtoisesti lapsettomia, eivätkä synnyttäisi elämänsä aikana muuten yhtäkään lasta. Tai ehkä joku sijaissynnytyksestä saatavan rahan turvin voi sitten perustaa sen omankin perheen, jos se on rahasta kiinni.

    Kohdunvuokrausta vastustetaan usein vetoamalla raskauden riskeihin. Jostain syystä nyt kuitenkin pidetään täysin hyväksyttävänä keksiä taloudellisia kannustimia ja luoda sosiaalista painetta ottaa täsmälleen sama riski, kunhan synnyttäjä pitää syntyvän vauvan itsellään.

  26. Näissä pelkoskenaarioissa ei oteta nyt huomioon sitä, että tekoälyn ja robotiikan kehittymisen myötä ihmisen panokseen perustuva talous saattaa kadota yllättävän nopeasti.

    Jos työlle ei ole kysyntää, ei ole työpaikkoja, ja silloin ei tule myöskään valtiolle verotuloja ansiotyöstä.

    Tässä skenaariossa ihanteellista saattaisikin olla, että seuraavat toteutuvat:

    – Väkiluku laskee, jotta ruokittavia olisi vähemmän

    – Valtio kansallistaa luonnonvarat ja perustaa tekoäly-/robotiikka-yhtiöitä, ja onnistuu pitämään kansantulon, valtiontalouden ja palvelut pystyssä .

    – Olemassa olevalle (kutistuvalle) kansalle jaetaan perustuloa.

    1. Luin muuten tästä aiheesta vasta vastauksesi Jungnerin blogiin uuden Suomen blogeista vuodelta 2011 tai 2012. Tuossa blogissa Jungner esitti, että Suomi tarvitsisi paljon maahanmuuttoa. Sinä taas esitit, että tulevaisuudessa tekoälyn takia tulisivat vahvoilla olemaan ne valtiot, joilla on paljon luonnonvaroja ja joilla ei ole liian iso väestö. Iso väestö ilman luonnonvaroja taas tulisi olemaan tie kurjuuteen.

      Hyvin ennustit tekoälyn tuolloin, vaikka siitä ei tuolloin edes puhuttu.

  27. Tässä omat arviot miksi länsimaissa syntyvyys on mitä on.

    – Maatalousyhteiskunnasta on siirrytty moderniin kaupunkielämään. Väki pakkaantuu isoihin kaupunkeihin joissa asuminen kallista ja isovanhemmat ja muu turvaverkko usein puuttuu. Maaseuduilla saman katon alla asui useampi sukupolvi jolloin kasvatusvastuu jakaantui tasaisemmin ja työpaikka oli omassa pihassa.

    – Uskonnon merkityksen väheneminen ja tällä viittaan meille tutumpaan kristinuskoon. Uskovaiset saa enemmän lapsia ja lapset lisää uskonnollisuutta.

    – Teknologinen kehitys. Some, Tinder, porno, älylaitteet ja kaikki ne härpäkkeet jotka on helpottanut ihmisten elämää, on samalla muuttanut yhteiskuntia tavalla jota emme taida täysin ymmärtää ja emme enää muista aikaa ennen niitä. Etelä-Korea on teknologisen kehityksen mallimaa ja ovat hyvässä vauhdissa kohti sukupuuttoa.

    – Länsimainen hedonistinen elämäntapa jossa haetaan vain pikavoittoja, sen sijaan että pelattaisiin ns. pitkää peliä. Tämä taitaa koskea erityisesti miehiä. Tänään 30 on sama kuin vielä muutama vuosikymmen oli 20. Pojat pysyy poikina nykyään paljon pidempään ja elämä täytetään korviketoiminnoilla ( biletys, viihteen suurkulutus jne). Ihanteet jäi viimeistään 60-luvulle ja nyt vain ollaan ja hengaillaan. Siinä jää mukavuudenhalussa perhe perustamatta.

    -Ihmiset ei enää halua lapsia kuten ennen. Tämä taitaa olla suht selvä asia.

    Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään mutta mennään näillä.

    Nyt on tehty asiat yhdellä tapaa ja lopputulos on katastrofaalinen, ja suosittelen ettei jatketa vaan näin ja oleteta lopputuloksen muuttuvan.

    1. Kommenttina nimimerkki Ex-demarille että eikös 60-luvun ihanteet menetettiin jo 1970-luvulla ensimmäisen öljykriisin aikana? Kuitenkin Rooman Klubin ennusteeet eivät toteutuneet. Teknologian kehitys on laskenut syntyvyyttä kaikialla jossa kyseinen teknologia on otettu käyttöön. Länsimaat ovat todellisuudessa saaneet kilpailijoita Aasiasta kuten Kiinan ja Intian mutta silti Kiinassakin väestön kasvu on alhaisinta sitten 1960-luvun. Intiasta on tullut Kiinalle aito kilpailija mutta siinä Intian kohdalla tulee sama muutos kuin Kiinalle on tullut. Ainoa maanosa jossa väestö on kasvussa on Afrikka.

  28. Olisiko mahdollista avata tuota 10-40k sakkoa, joka naisille tulee lapsen tekemisestä? En epäröi sen paikkaansapitävyyttä, mutta kovasti kiinnostaisi avata sitä.

    1. Jos saat lapsia ennen työuraa, saat minimipäivärahan mukaista vanhempåainrahaa kun taas jos saat lapsia oltuasi 12 kk yhtäjaksoisesti hyväpalkkaisessa työssä, saat työsopimuksesta riippuen vanhempainraha-ajalta täyttä palkkaa.

  29. Nyt,kuten ennustettua, ehdotettiin, että englannin kielen tulisi korvata suomen kieli.

    Kuten aiemmin kirjoitin, niin nyt tulisi ajatella niin, että asevelvollisuus ei kyllä tule kestämään. Kun suomalaiset kuolevat demografisesti ja kieli vaihdetaan, niin se on menoa maanpuolustustahdolle.

    Maanpuolustustahdon riittää ehkä vielä 5-10 vuoden ajaksi. Tuon jälkeen ammattimainen armeija välttämätöntä.

    1. Nimimerkki Zz:lle kysymys missä ja kuka on vaatinut suomenkielen korvaamista englanninkielellä? En minä ole ainakaan kuullut sellaista ehdotusta. Jos nimimerkki Zz tarkoittaa Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölösen ulostuloja englanninkielen asemasta niin Pölönen ei sanonut että suomenkieli pitäsi korvata englanninkielelä vaan englanninkieli voitaisiin nosta viralliseksi kieleksi suomen ja ruotsin rinnalle. En oikein vieläkään hahmota mitä tämä tällä olisi tekemistä maanpuolustustahdollaa. Ukrainalaisista 30% on venäjänkielisiä ja heti sodan alettua nuo venäjänkieliset puolustivat Ukrainaa siinä missä ukrainankielisekin. Maanpuolustustahto ei kysy ihmisten äidinkieltä vaan se tulee siitä kun vieraanvallan sotajoukot ylittävät valtkaunnan rajan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.