Miten ehkä voisi vaikuttaa Suomen syntyvyyteen?

En pidä syn­tyvyy­den alen­tu­mista pelkästään pahana asiana. Olisi vain hyvä, jo ihmisiä olisi vähemmän.

Nyt kuitenkin jar­ru­tus on liian nopea­ta, joten hie­man voisi syn­tyvyys nousta.

Sik­si pohdin syitä, jot­ka ovat laske­neet syn­tyvyy­den liian alas. Olen tukev­asti osaamisalueeni ulkop­uolel­la, joten tämä on nyt vähän mutuilua.

Juurisyyt ovat pysyviä

Tois­tan käsi­tyk­seni, että syn­tyvyy­den lasku johtuu syväl­lis­es­tä muu­tok­ses­ta elämän­tavas­sa ja muu­tok­sista sekä työelämässä että vapaa-ajan vietossa. Sik­si syn­tyvyy­teen voidaan vaikut­taa vain rajallisesti.

Nuoru­us on piden­tynyt ja vas­ta myöhem­min tule­vat sel­l­aiset asi­at kuin vak­i­tu­inen parisuhde ja lapset, jos tule­vat lainkaan. Ennen nuoru­us päät­tyi alle 20-vuotiaana.

Lapset eivät ole enää hin­ta sek­sistä eivätkä itses­tään­selvyys, joka nyt vain kuu­luu parisuh­teeseen.  Parisuhdekaan ei ole enää sel­l­ainen itses­tään­selvyys kuin ennen eikä ole edes Tin­derin takia vält­tämätön tyy­dyt­tävälle seksielämälle.

Vapaa-ajas­ta on tul­lut mie­lenki­in­toisem­paa, minkä seu­rauk­se­na lap­siper­he jää pait­si enem­mästä kuin ennen. Las­ten vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on kas­vanut. Pikku­las­ten kanssa ei lähde­tä rep­pureis­saa­maan Kaakkois-Aasi­aan. Tosin minä tein aikanaan vai­moni ja puo­livuo­ti­aan poikamme kanssa pitkän Inter­rail-matkan ympäri Euroop­paa. Hyvin meni.

Elämästä on tullut kilpailua

Jos osal­lis­tut juok­suk­il­pailu­un, et ota kymme­nen kilon rep­pua mukaan. Halu men­estyä ural­la on tehnyt nuoru­ud­es­ta pitkän kil­pa­juok­sun. Nyt myös naiset ovat urati­etoisia. Ovathan he miehiä koulute­tumpia. Jat­ka lukemista “Miten ehkä voisi vaikut­taa Suomen syntyvyyteen?”

Syntyvyyden romahtaminen paljon valtionvelkaa suurempi ongelma Suomelle

Olen pitänyt liikakan­soi­tus­ta maa­pal­lon pahim­pana vit­sauk­se­na. Myös ilmas­ton­muu­tos on pitkälti sen syytä. Jos meitä olisi maa­pal­lol­la mil­jar­di, voisimme elää val­is­tuneina luo­makun­nan kru­un­uina pelkästään uusi­u­tu­van ener­gian varas­sa ja jät­tää kun­nol­la tilaa muille eliöille.

Syn­tyvyys on laskenut ilah­dut­tavasti. Vielä kuusikym­men­tä vuot­ta sit­ten yksi nainen syn­nyt­ti elämän­sä aikana 5,3 las­ta, nyt enää 2,3 las­ta. Väk­ilu­vun kasvu pysähty­isi ennen pitkää, jos syn­tyvyys lask­isi 2,1:een, mikä tapah­tuu aivan pian. Väk­iluku kas­vaa silti 200 000 ihmisel­lä päivässä. Se johtuu siitä, että väestö on niin nuor­ta ja kos­ka elinikä pite­nee, mut­ta lop­ul­ta hedelmäl­lisyys­luku määrää tahdin.

Minä olen tot­tunut käyt­tämään net­tou­u­si­u­tu­mis­lukua. Se ker­too, kuin­ka mon­ta aikuisek­si vart­tuvaa tyt­tölas­ta yksi nainen elämän­sä aikana syn­nyt­tää. Se, että las­ke­taan vain tyt­töjä, johtuu samas­ta syys­tä kuin se, että hedelmäl­lisyys las­ke­taan nai­sista, ei koko väestöä kohden.

Esimerkik­si Kiinan tilanteesta net­tou­u­si­u­tu­mis­luku antaa aivan toisen kuvan kuin kokon­aishedelmäl­lisyys, kos­ka tyt­tösik­iöitä abor­toidaan maas­sa rutiininomaisesti.

Aivan viime vuosi­na syn­tyvyys on laskenut todel­la nopeasti. Jotain outoa on tapahtunut.

Suomes­sa net­tou­u­si­u­tu­mis­luku pysyt­teli pitkään 0,8:n ja 0,9:n välil­lä, mut­ta parikym­men­tä vuot­ta sit­ten se alkoi laskea ensin hitaasti ja sit­ten jyrkästi. Vuon­na 2023 se oli enää 0,61. (Tämä ei ole viralli­nen luku vaan oma laskel­mani. Se perus­tuu  Tilas­tokeskuk­sen ilmoit­ta­mas­ta kokon­aishedelmäl­lisyys­luku­un 1,26, siihen että syn­tyneistä on tyt­töjä 48,9 % eikä lap­sikuolleisu­ut­takin ole) Jat­ka lukemista “Syn­tyvyy­den rom­ah­t­a­mi­nen paljon val­tion­velkaa suurem­pi ongel­ma Suomelle”