Syntyvyyden romahdus (1): ilmiö on yleismaailmallinen ja näyttää pysyvältä

Olen seurannut muutaman vuoden syntyvyyden laskua Suomessa lähinnä miettien, miltä huoltosuhde näyttää 2050-luvulla. Pidin aluksi todennäköisenä, että kyse olisi tilapäisestä laskusta vähän niin kuin vuosina 1972 ja 1973, jolloin jostain syystä johtuen lasten tekoa lykättiin. Nyt syntyvyyden laskua on kuitenkin jatkunut niin pitkään, että pelkästä lapsenteon myöhentämisestä ei voi enää olla kyse.

Kirjoitin tällä blogilla, että syntyvyyden romahtaminen on paljon valtion velkaa suurempi ongelma Suomelle.

Eräs tuttuni vinkkasi Anna Rotkirchin X-viestiin eri maiden syntyvyystilastoista. Kiitos siitä molemmille. Tätä tietoa olin yrittänyt etsiä, mutta olin löytänyt vain vanhentuneita lukuja. Rotkirchin tilastot osoittivat, että vuodesta 2015 vuoteen 2023 – siis kahdeksan vuoden aikana – syntyvyys on laskenut voimakkaasti jokseenkin kaikkialla maailmassa. Kun ilmiö on yleismaailmallinen, kotimaiset syyt kannattaa panna syrjemmälle.

Jotain on muuttunut perusteellisesti eikä vain Suomessa. Olin katsonut asiaa liian Suomi-keskeisesti, ja olisin siksi yrittänyt löytää kotimaisia syitä syntyvyyden laskulle.

Suomessa sataa naista kohden syntyy nyt noin 62 tyttöä. Koska lapsia ja nuoria myös kuolee, niin sanottu nettouusiutumisluku on noin 0,6. Jos kaikki jatkuu ennallaan, jokainen syntyvä sukupolvi on 60 % vanhempiensa sukupolvesta ja  36 % isovanhempiensa sukupolvesta. Ilman maahanmuuttoa Suomen asukasluku putoaisi sadassa vuodessa jonnekin alle kahden miljoonan. En jaksa laskea tätä tarkasti, koska oletus tasan samanlaisena pysyvästä syntyvyydestä ei ole realistinen. Jatka lukemista ”Syntyvyyden romahdus (1): ilmiö on yleismaailmallinen ja näyttää pysyvältä”

Syntyvyyden romahtaminen paljon valtionvelkaa suurempi ongelma Suomelle

Olen pitänyt liikakansoitusta maapallon pahimpana vitsauksena. Myös ilmastonmuutos on pitkälti sen syytä. Jos meitä olisi maapallolla miljardi, voisimme elää valistuneina luomakunnan kruunuina pelkästään uusiutuvan energian varassa ja jättää kunnolla tilaa muille eliöille.

Syntyvyys on laskenut ilahduttavasti. Vielä kuusikymmentä vuotta sitten yksi nainen synnytti elämänsä aikana 5,3 lasta, nyt enää 2,3 lasta. Väkiluvun kasvu pysähtyisi ennen pitkää, jos syntyvyys laskisi 2,1:een, mikä tapahtuu aivan pian. Väkiluku kasvaa silti 200 000 ihmisellä päivässä. Se johtuu siitä, että väestö on niin nuorta ja koska elinikä pitenee, mutta lopulta hedelmällisyysluku määrää tahdin.

Minä olen tottunut käyttämään nettouusiutumislukua. Se kertoo, kuinka monta aikuiseksi varttuvaa tyttölasta yksi nainen elämänsä aikana synnyttää. Se, että lasketaan vain tyttöjä, johtuu samasta syystä kuin se, että hedelmällisyys lasketaan naisista, ei koko väestöä kohden.

Esimerkiksi Kiinan tilanteesta nettouusiutumisluku antaa aivan toisen kuvan kuin kokonaishedelmällisyys, koska tyttösikiöitä abortoidaan maassa rutiininomaisesti.

Aivan viime vuosina syntyvyys on laskenut todella nopeasti. Jotain outoa on tapahtunut.

Suomessa nettouusiutumisluku pysytteli pitkään 0,8:n ja 0,9:n välillä, mutta parikymmentä vuotta sitten se alkoi laskea ensin hitaasti ja sitten jyrkästi. Vuonna 2023 se oli enää 0,61. (Tämä ei ole virallinen luku vaan oma laskelmani. Se perustuu  Tilastokeskuksen ilmoittamasta kokonaishedelmällisyyslukuun 1,26, siihen että syntyneistä on tyttöjä 48,9 % eikä lapsikuolleisuuttakin ole) Jatka lukemista ”Syntyvyyden romahtaminen paljon valtionvelkaa suurempi ongelma Suomelle”