Autoilun hinnoittelu kaupungissa 1/2: ruuhkamaksut

Twit­ter-kes­kus­te­lus­ta joh­tuen ajat­te­lin sel­ven­tää, mik­si autoi­lus­ta perit­tä­viä mak­su­ja pitäi­si muut­taa radi­kaa­lis­ti. Kovin olen­nais­ta itse asias­sa ei ole, vero­te­taan­ko autoi­lua enem­män vai vähem­män, kun­han mak­sut suun­tau­tui­si­vat oikein. 

Todet­ta­koon aluk­si, että minus­ta auton käyt­tö on maa­seu­dul­la räi­keäs­ti yli­ve­ro­tet­tua. En yleen­sä läm­pe­ne sil­le, kun kepu­lai­set halua­vat siir­tää kau­pun­ki­lais­ten raho­ja maa­seu­dul­le, mut­ta täs­sä maa­seu­dul­la asu­vien osaa pitäi­si keventää. 

Autoi­lun pitäi­si mak­saa veroa lähin­nä ulkois­vai­ku­tuk­sis­ta. Ne ovat kau­pun­geis­sa iso­ja mut­ta maa­seu­dul­la aika vähäi­siä. Ruuh­kaa on han­ka­la saa­da aikaan ja pako­kaa­suil­la­kaan saa tus­kin tape­tuk­si ketään. 

Vaik­ka maan­vil­je­li­jä Poh­jois-Kar­ja­las­sa mak­saa autoi­lus­taan vero­ja lii­kaa, tätä ei voi käyt­tää perus­tee­na sil­le, että autoi­li­ja Jät­kä­saa­res­sa voi vaa­tia auto­ton­ta naa­pu­ri­aan mak­sa­maan osan hänen 52 000 euron hin­tai­sen auto­paik­kan­sa kuluista. 

Autoi­lun kus­tan­nuk­set kau­pun­geis­sa joh­tu­vat pää­asias­sa auto­jen vie­mäs­tä kal­liis­ta tilas­ta. Tilaa säh­kö­au­to vie yhtä pal­jon kuin ben­sa-auto. Toi­nen mer­kit­tä­vä seik­ka on, että tii­viis­sä kau­pun­ki­ti­las­sa ilma vaih­tuu huo­nos­ti, joten pako­kaa­sut ja ren­kai­den aiheut­ta­ma myr­kyl­li­nen pöly tap­pa­vat ihmisiä. 

Pel­käs­tään moot­to­ri­tiet syr­jäyt­tä­vät asun­to­ja yli sadan­tu­han­nen asuk­kaan ver­ran. Jos raken­nus­maal­le panee hin­nak­si vaik­ka­pa vain 500 €/k‑m2, tulee täs­tä kak­si mil­jar­di euroa. Nel­jän pro­sen­tin mukaan maan­vuo­kra täs­tä oli­si 80 M€. Täs­sä oli­vat siis vas­ta moottoritiet.

Tähän sano­taan, että tiet ovat vält­tä­mät­tö­miä. Tot­ta kyl­lä, että lii­ken­ne, siis osa sii­tä, on vält­tä­mä­tön­tä. Sii­tä, että jokin asia on vält­tä­mä­tön­tä, ei seu­raa, että sen pitää olla mak­su­ton­ta. Moni muu­kin asia on vält­tä­mä­tön­tä, kuten säh­kö esi­mer­kik­si. Sil­ti säh­kö ei ole ilmais­ta. Jokai­nen ymmär­tää, mil­lais­ta haas­kaus­ta syn­tyi­si, jos säh­kö oli­si ilmaista. 

Paik­ka aamu­ruuh­kas­sa on niuk­ka­hyö­dy­ke. Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­tos­sa teh­dyn simu­loin­nin mukaan kan­ta­kau­pun­kiin autol­la töi­hin tule­va hidas­taa mui­den liik­ku­mis­ta kes­ki­mää­rin yhteen­sä 20 minuu­til­la. Siis yhteen­sä. Jos aiheut­taa kym­me­nen sekun­nin vii­väs­tyk­sen 120 muul­le, se on yhteen­sä 20 minuut­tia. Kym­me­nen sekun­tia ei ole pal­jon, mut­ta kun tuhan­net autoi­li­jat hait­taa­vat toi­si­aan, lop­pu­tu­lok­se­na on, että mat­kan­te­ko hidas­tuu kai­kil­ta. Jos joku muu­ta väit­tää, miten hän selit­tää sen, että mat­kan­te­ko on hitaam­paa aamu­ruuh­kas­sa kuin aamuyöllä. 

Jos ajat­te­lem­me ajan hin­nak­si 15€/tunnilta, tuo 20 minuu­tin hidas­tus oikeut­taa vii­den euron ruuhkamaksuun.Ruuhkamaksut teki­si­vät lii­ken­ne­käyt­täy­ty­mi­ses­tä ratio­naa­li­sem­paa ja las­ki­si­vat lii­ken­teen hin­taa, aika­kus­tan­nus mukaan luettuna. 

Kun ei ole ruuh­ka­mak­su­ja, on jouk­ko­lii­ken­net­tä sub­ven­toi­ta­va, jot­ta lii­ken­ne ei tyys­tin ruuh­kau­tui­si. Se on second-best ‑rat­kai­su. Jos autoi­lu mak­sai­si ulkoi­set kus­tan­nuk­sen­sa, mei­dän ei tar­vit­si­si sub­ven­toi­da jouk­ko­lii­ken­net­tä. Nyt me sub­ven­toim­me lii­ken­ne yli­pään­sä, mikä tar­koit­taa lii­kaa lii­ken­net­tä. Ilman sitä ihmi­set valit­si­si­vat työn­sä ja asuin­paik­kan­sa lähem­pää toi­si­aan, eivät mat­kus­tai­si kah­vi­tar­jouk­sen takia toi­sel­le puo­lel­le kau­pun­kia ja niin edelleen.

En tie­dä, että yksi­kään kau­pun­ki oli­si peru­nut käyt­töön otta­maan­sa ruuh­ka­mak­sua tai tie­tul­lia, mik­si nii­tä nyt vain kut­su­taan­kin. Tuk­hol­mas­sa nii­tä koh­taan oli aluk­si suur­ta vas­tus­tus­ta, mut­ta kun huo­mat­tiin, kuin­ka pal­jon suju­vam­mak­si lii­ken­ne muut­tui, sel­vä enem­mis­tö kään­tyi kan­nat­ta­maan sitä. 

Hel­sin­ki tii­vis­tää jat­kos­sa kau­pun­ki­ra­ken­net­ta kun­nol­la. Kan­ta­kau­pun­gin ahtaa­seen katu­verk­koon ei mah­du nykyis­tä enem­pää auto­ja. Sik­si kysy­mys ruuh­ka­mak­suis­ta alkaa olla ajankohtainen.

Ruuh­ka­mak­su­jen tär­kein tavoi­te on sääs­tää niuk­kaa tilaa katu­ver­kos­sa, mut­ta voi nii­tä käyt­tää myös kau­pun­ki-ilman puh­dis­ta­mi­seen. Oslos­sa mak­su on nas­ta­ren­kai­ta käyt­tä­väl­tä kor­keam­pi. Nämä asfal­tin raa­pi­met tap­pa­vat ihmi­siä myr­kyl­li­sen katu­pö­lyn kaut­ta enem­män kuin sääs­tä­vät onnet­to­muuk­sis­sa. Oslos­sa onnis­tut­tiin nas­ta­ren­kai­den käyt­töä vähen­tä­mään näin tun­tu­vas­ti, mikä näkyy pie­nem­pä­nä tar­pee­na pääl­lys­tää katu­ja ja ter­veel­li­sem­pä­nä hengitysilmana. 

Kun pako­kaa­su­jen myr­kyl­li­syys muut­tuu yhä vain haas­ta­vam­mak­si ongel­mak­si kau­pun­ki­ra­ken­teen tii­vis­tyes­sä, oli­si jär­ke­vää por­ras­taa ruuh­ka­mak­sut niin, että van­hat käryt­tä­vät ja nokea­vat die­se­lau­tot myy­täi­siin var­mas­ti maakuntiin. 

 Hel­sin­kiin kaa­vail­laan ilmei­ses­ti tyh­miä katu­tul­le­ja, jois­sa on siis kiin­teä tul­li­ra­ja. Ne ovat epä­op­ti­maa­li­nen rat­kai­su. Pal­jon parem­pi oli­si satel­liit­ti­pai­kan­nuk­seen perus­tu­va jär­jes­tel­mä. Sil­loin voi­si esi­mer­kik­si jäy­kän läpia­jo­kiel­lon kor­va­ta mak­sul­la, vaik­ka­pa 50 sent­tiä, jol­loin läpia­joa vähen­net­täi­siin tun­tu­vas­ti, mut­ta ei estet­täi­si sil­tä, jol­la on perus­te­lu tar­ve rik­koa sitä.  Aika­naan esi­mer­kik­si Pit­kän­sil­lan ajo­kiel­to oli­si toi­mi­nut parem­min pie­ne­nä mak­su­na, joka oli­si siir­tä­nyt val­tao­san lii­ken­tees­tä Haka­nie­men sil­lal­le, mut­ta oli­si sal­li­nut käy­tön niil­le, joil­le tämä oli­si oikais­sut tuntuvasti. 

Toi­nen ongel­ma liit­tyy pysä­köin­tiin, johon menee Hel­sin­gis­sä pit­käl­ti yli kym­me­nen neliö­ki­lo­met­riä ja jos­sa uusien auto­paik­ko­jen raken­ta­mi­seen uhra­taan 100 M € vuo­des­sa. Mut­ta sii­tä seu­raa­vas­sa postauksessa. 

96 vastausta artikkeliin “Autoilun hinnoittelu kaupungissa 1/2: ruuhkamaksut”

  1. Ruuh­ka­mak­sut ovat rei­lu­ja myös lii­ken­teen kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­vä­hen­nys­ten koh­de­ta­mi­ses­sa. Maa­seu­dul­la etäi­syy­det ovat pit­kiä ja jul­ki­sen lii­ken­teen tar­jon­ta heik­koa. Polt­toai­nei­den hii­li­ve­ron korotus(sitäkin tar­vi­taan) tun­tuu siis maa­lais­ten kuk­ka­ros­sa enem­män, mut­ta sen ohjaus­vai­ku­tus on huo­nom­pi vaih­toeh­to­jen puut­teen vuok­si. Iso­jen kau­paun­kien ruuh­ka­mak­su­jen ansios­ta polt­toai­ne­ve­ron koro­tus voi­si olla mal­til­li­sem­pi, sil­lä ruuh­ka­mak­sut vähen­tä­vät autoi­lua ja siten autoi­lun pääs­tö­jä juu­ri nii­den osal­ta joi­den on hel­poin­ta vaih­taa autoi­lu jul­ki­seen lii­ken­tee­seen, eli kaupunkilaisten.

  2. Ruuh­ka­mak­su on kal­lis ja kan­kea rat­kai­su. Hel­poin­ta on sää­tää Sta­din kan­ta­kau­pun­gis­sa työ­nan­ta­jan tar­joa­ma park­ki­paik­ka verol­li­sek­si etuu­dek­si, esim. 200€/kk.R

  3. Tär­keä totea­mus, että vää­rän lii­ken­ne­muo­don aiheut­ta­mal­le vii­väs­tyk­sel­le ker­ran­kin las­ke­taan hin­ta, 15€/tunti. Espoon län­si­met­ro pää­te­tiin raken­taa ideo­lo­gi­sin perus­tein. Pää­tös­tä teh­des­sä tie­dos­sa oli, että jopa 80% enem­mis­tön mat­ka-aika tulee pite­ne­mään. Kar­keas­ti voi­daan arvioi­da, että päi­vit­täi­ses­tä noin sadan tuhan­nen mat­kus­ta­jan jou­kos­ta 50% menet­tää puo­li tun­tia elä­mäs­tään, kun suo­rat bus­sit on val­tao­sin pois­tet­tu. Ker­to­las­ku 30min*15€*50 000*365 =136 m€/vuosi.
    Onnek­si nyt suo­rat bus­si­lin­jat on osit­tain palau­tet­tu, mut­ta joka tapauk­sess­sa lähes 3 mil­jar­din hin­tai­nen län­si­met­ro on enem­mis­töl­le kal­lis aika­va­ras. Lii­ken­ne­rat­kai­su­jen perus­ta­na ei pk-seu­dul­la siis vali­tet­ta­vas­ti ole kau­pun­ki­lais­jär­ki vaan raideideologia.
    Mitä ruuh­ka­mak­sui­hin tulee, niin pysä­köin­nin rajoi­tuk­sil­la ja kal­leu­del­la taa­taan par­hai­ten autoi­li­joil­ta kerät­tä­vien mak­su­jen keruu. Tot­ta on, että asu­kas- ja yri­tys­py­sä­köin­ti on täl­lä het­kel­lä voi­mak­kaas­ti sub­ven­toi­tua, kus­tan­nuk­set voi­si hel­pos­ti tupla­ta tai tripla­ta ilman, että auto­jen mää­rä kes­kus­tas­sa oleel­li­ses­ti vähenisi.
    Ainoa tie­tul­li, jota voi­si har­ki­ta, oli­si kes­kus­ta­tun­ne­li, kos­ka täl­löin autoi­li­ja sääs­täi­si noin 15 minuut­tia ja oli­si täs­tä val­mis noin 5 euroa per käyt­tö­ker­ta mak­sa­maan. Blog­gaa­jan mai­nit­se­mis­sa ver­rok­ki­kau­pun­geis­sa on raken­net­tu tun­ne­lit kes­kus­taan jo kau­an sit­ten. Nyky­ti­la, mis­sä Hert­to­nie­mes­tä Laut­ta­saa­reen pääs­tääk­seen pitää ajaa Espla­na­din puis­ton kaut­ta on todel­la surul­li­nen ja ihmi­siä kuo­lee kes­kus­ta­tun­ne­lin puut­tues­sa pääs­tö­jen takia.
    Jot­ta totuus ei unoh­tui­si, niin tänä päi­vä­nä Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa on auto­ja saman ver­ran kuin 70-luvul­la, kuten Auto­lii­ton edus­ta­ja tote­si radios­sa kulu­neel­la vii­kol­la. Pää­syy on se, että jouk­ko­lii­ken­ne pal­ve­lee riit­tä­vän hyvin. Ja kos­ka auto­ja on ver­ra­ten vähän, niin mat­ka-aika yksi­tyi­sau­tol­la on yhä koh­tuul­li­nen, jopa aamuruuhka-aikaan.
    Tie­tul­lien perus­te­le­mi­nen lii­ken­teen suju­vuu­del­la on ont­to argu­ment­ti, kos­ka blog­ga­rin myö­tä­vai­ku­tuk­sel­la Hel­sin­gis­sä on teh­ty pal­jon toi­men­pi­tei­tä hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen han­ka­loit­ta­mi­sek­si, mm vas­tus­tet­tu hen­gi­ty­sil­maa puh­dis­ta­vaa kes­kus­ta­tun­ne­lia jo mon­ta vuo­si­kym­men­tä. Vai­kea kuvi­tel­la, että kovin­kaan moni viit­si­si vaih­taa mat­kus­tus­ta­paan­sa ruuh­ka­mak­su­jen takia, kos­ka jo nyt autol­la kes­kus­taan saa­pu­mi­nen mak­saa monin­ker­tai­ses­ti jouk­ko­lii­ken­tee­seen ver­rat­tu­na. Mat­kus­tus­ta­pa vali­taan pal­ve­lun­ta­son ja sen kus­tan­nus­ten perusteella.

    1. Pete: Espoon län­si­met­ro pää­te­tiin raken­taa ideo­lo­gi­sin perus­tein. Pää­tös­tä teh­des­sä tie­dos­sa oli, että jopa 80% enem­mis­tön mat­ka-aika tulee pite­ne­mään. Kar­keas­ti voi­daan arvioi­da, että päi­vit­täi­ses­tä noin sadan tuhan­nen mat­kus­ta­jan jou­kos­ta 50% menet­tää puo­li tun­tia elä­mäs­tään, kun suo­rat bus­sit on val­tao­sin poistettu. 

      Täs­sä lie­nee enem­män kyse lii­tyn­tä­lii­ken­teen jär­jes­te­lyis­tä kuin itse metrosta?

      Pete: Ainoa tie­tul­li, jota voi­si har­ki­ta, oli­si kes­kus­ta­tun­ne­li, kos­ka täl­löin autoi­li­ja sääs­täi­si noin 15 minuut­tia ja oli­si täs­tä val­mis noin 5 euroa per käyt­tö­ker­ta mak­sa­maan. … Nyky­ti­la, mis­sä Hert­to­nie­mes­tä Laut­ta­saa­reen pääs­tääk­seen pitää ajaa Espla­na­din puis­ton kaut­ta on todel­la surul­li­nen ja ihmi­siä kuo­lee kes­kus­ta­tun­ne­lin puut­tues­sa pääs­tö­jen takia.

      Auto­lii­ken­teel­lä on tapa­na täyt­tää sil­le varat­tua tila. Tun­ne­li lisäi­si kes­kus­tan kaut­ta kul­ke­vaa lii­ken­net­tä. Jos tun­ne­li oli­si mak­sul­li­nen, ensin täyt­tyi­si­vät mak­sut­to­mat rei­tit. Hert­to­nie­mes­tä Laut­ta­saa­reen toki pää­see näp­pä­räs­ti met­rol­la­kin… Aikaa tus­kin kuluu juu­ri sen enem­pää vaik­ka jou­tui­si vähän kävelemäänkin.

      1. MSL:

        MSL: Täs­sä lie­nee enem­män kyse lii­tyn­tä­lii­ken­teen jär­jes­te­lyis­tä kuin itse metrosta?

        Kyl­lä täs­sä on osit­tain kysy­mys myös itse met­ros­ta. Met­ro Matin­ky­läs­tä Kamp­piin on hitaam­pi kuin bus­si Län­si­väy­läl­tä Matin­ky­län met­roa­se­man koh­dal­ta Kamp­piin. Kun vie­lä las­ke­taan mukaan lii­tyn­tä­bus­sin ajo Län­si­väy­läl­tä met­roa­se­man ter­mi­naa­liin, por­taat alas met­roon ja por­taat ylös toi­ses­sa pääs­sä, niin mat­ka-aika Kamp­piin on hidas­tu­nut aikai­sem­mas­ta 5–12 minuut­tia sil­loin­kin, kun lii­tyn­tä­bus­sin reit­ti on opti­maa­li­nen ja met­roon vaih­taes­sa ei ei tar­vit­se odot­taa met­ron läh­töä minuut­tia­kaan (oikeas­ti vuo­ro­vä­li ruuh­ka-aikaan on 5 minuut­tia ja hil­jai­seen aikaan 10 minuuttia). 

        Met­roin­toi­li­jan tyy­pil­li­nen vas­ta­lause täs­sä koh­das­sa on se, että har­va on mat­kal­la Kamp­piin, vaan jat­kaa sii­tä eteen­päin jol­lain muul­la kul­ku­vä­li­neel­lä. Mut­ta myös niil­lä naa­pu­reil­la­ni, joi­den työ­paik­ka on van­han met­ro­rei­tin var­rel­la, esi­mer­kik­si Kala­sa­ta­mas­sa tai Kulos­aa­res­sa, työ­mat­ka-aika on piden­ty­nyt, vaik­ka mei­dän alu­eel­tam­me lii­tyn­tä­bus­sit kul­ke­vat Matin­ky­lään asti täs­mäl­leen samaa reit­tiä kuin aikai­sem­mat suo­rat bus­si­lin­jat Helsinkiin.

        Vie­lä enem­män koko­nais­mat­ka-aika on piden­ty­nyt Hel­sin­gis­tä takai­sin­päin, kos­ka toi­sin kuin bus­si, met­ro ei kul­je min­kään ennus­tet­ta­van aika­tau­lun mukaan, vaan met­ro saat­taa läh­teä välia­se­mal­ta mihin tahan­sa aikaan vuo­ro­vä­lin sisäl­lä (siis sil­loin, kun ei ole mitään häi­riöi­tä). Kun suo­raa bus­sia käyt­täes­sä saat­toi kat­soa aika­tau­lus­ta, kos­ka seu­raa­va bus­si läh­tee ja men­nä pysä­kil­le sil­loin, niin met­roa käyt­täes­sä jou­tuu mene­mään sum­man­mu­ti­kas­sa met­roa­se­mal­le ja vas­ta lai­tu­ril­la näkee, kos­ka seu­raa­va met­ro läh­tee. Täs­tä tulee pahim­mil­laan lähes 10 minuut­tia yli­mää­räis­tä met­ron odo­tus­ta ja sen jäl­keen esim. omal­la alu­eel­la­ni hil­jai­seen aikaan pahim­mil­laan 15 minuut­tia lii­tyn­tä­bus­sin odotusta.

    2. Pete:
      Blog­gaa­jan mai­nit­se­mis­sa ver­rok­ki­kau­pun­geis­sa on raken­net­tu tun­ne­lit kes­kus­taan jo kau­an sitten. 

      Ver­rok­ki­kau­pun­ki Tuk­hol­man tun­ne­li kier­tää kes­kus­tan, ei suin­kaan vie auto­ja sinne.

    3. Pete:
      Espoon län­si­met­ro pää­te­tiin raken­taa ideo­lo­gi­sin perus­tein. Pää­tös­tä teh­des­sä tie­dos­sa oli, että jopa 80% enem­mis­tön mat­ka-aika tulee pite­ne­mään. Kar­keas­ti voi­daan arvioi­da, että päi­vit­täi­ses­tä noin sadan tuhan­nen mat­kus­ta­jan jou­kos­ta 50% menet­tää puo­li tun­tia elä­mäs­tään, kun suo­rat bus­sit on val­tao­sin poistettu. 

      Asuin 1970-luvul­la Hoa­sil­la Kiven­lah­des­sa, mis­tä bus­si­mat­ka kes­kus­taan kes­ti noin 20 minuut­tia. Vaik­ka myö­hem­min olen hel­sin­ki­läis­ty­nyt, pidin Hel­sin­gin vaa­ti­mus­ta Län­si­met­ros­ta naa­pu­ri­ter­ro­ri­na. Väl­jä bus­si­kais­ta oli­si riit­tä­nyt Hel­sin­kiin tuloon ja pika­ra­tik­ka oli­si yhdis­tä­nyt Espoon. — No, Hel­sin­ki ampui met­ro­huu­mas­saan itse­ään jal­kaan junia lyhen­tä­mäl­lä joten molem­pien kun­tien asuk­kaat jou­tu­vat kär­si­mään huo­nos­ta joh­dos­taan. — Mut­ta jos­kus täy­tyy teh­dä hyvä inves­toin­ti huo­no­jen pääl­le ja sik­si kan­na­tan Hel­sin­gin met­roon sivu­rai­det­ta Ruo­ho­lah­des­ta tai Kam­pis­ta Jät­kä­saa­reen kol­mi­run­koi­sil­la ajet­ta­vak­si. Mak­sai­si mon­ta sataa mil­joo­naa mut­ta kan­nat­tai­si aina­kin las­kea läpi.

  4. mak­sa­maan osan hänen 52 000 euron hin­tai­sen auto­paik­kan­sa kuluista”

    Mut­ta ovat­ko nuo kulut todel­li­sia vai kek­sit­ty­jä? Jos­pa sää­täi­sit­te noi­ta auto­pai­kan kulu­ja pie­nem­mik­si. Tuol­la 52000 eurol­la saa 5200 ton­nia 0–11mm murs­ket­ta 10 km mat­kan pääs­tä pihaan ajet­tu­na. Hin­ta sisäl­tää verot ja on mök­ki­läi­sel­tä peri­tyn yhden kuor­man hin­nan mukaan laskettu.

    Auto­paik­ka, 6x2,5 m, asval­toi­tu, ei voi miten­kään mak­saa noin pal­joa vaik­ka hin­nas­sa oli­si byro­kraat­tien työ muka­na. Tuo ruuh­ka­mak­su­jen perus­te­lu on huono.

    1. Kau­pun­gis­sa ei auto­paik­kaa voi lait­taa maan tasoon, kos­ka näin mene­te­tään asun­to­ja. Esi­mer­kik­si Jät­kä­saa­res­sa maan hin­ta on 2000 €/neliö. Park­ki­ken­ty­ää tar­vit­tai­siin 30 m²/auto kul­ku­väy­li­neen, jol­loinm­pel­kän maan hin­nak­si tuli­si 60 000 €.

      1. Koko kysy­mys auto­pai­kan hin­nas­ta on täs­sä yhtey­des­sä epä­oleel­li­nen. Ongel­ma on se, että auto­paik­ko­ja yli­pään­sä pako­te­taan raken­ta­maan ehto­na asun­to­jen raken­ta­mi­sel­le. Vaik­ka auto­pai­kat mak­sai­si­vat vain euron kap­pa­leel­ta, nii­den raken­ta­mi­seen pakot­ta­mi­nen ei sil­ti­kään voi­si joh­taa mark­ki­naeh­tois­ta raken­ta­mis­ta parem­paan tilan­tee­seen. Toki euron park­ki­pai­koil­la sään­te­lys­tä joh­tu­va hyvin­voin­ti­tap­pio oli­si nykyis­tä absur­dia tilan­net­ta pie­nem­pi, mut­ta plus­san puo­lel­le ei mini­mi­vaa­ti­muk­sil­la yksin­ker­tai­ses­ti voi päästä.

        Ainoa jär­ke­vä tapa ohja­ta auto­paik­ko­jen raken­ta­mis­ta oli­si nii­den raken­ta­mi­sen rajoit­ta­mi­nen, sil­lä auto­pai­kat aiheut­ta­vat ulkois­vai­ku­tuk­se­na lii­ken­teen lisään­ty­mis­tä. Ja ulkois­vai­ku­tus­ten hal­lin­ta on yli­pään­sä ainoa jär­ke­vä sään­te­lyn peruste.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kau­pun­gis­sa ei auto­paik­kaa voi lait­taa maan tasoon, kos­ka näin mene­te­tään asun­to­ja. Esi­mer­kik­si Jät­kä­saa­res­sa maan hin­ta on 2000 €/neliö. Park­ki­ken­ty­ää tar­vit­tai­siin 30 m²/auto kul­ku­väy­li­neen, jol­loinm­pel­kän maan hin­nak­si tuli­si 60 000 €.

        Sil­ti juu­ri näin on muu­ten teh­ty Jät­kä­saa­res­sa. Kau­pun­gin vuo­kraa­sun­noil­la on maan­pääl­li­siä kadun­var­si­paik­ko­ja, kos­ka ymmär­tääk­se­ni muu­ten ei oli­si saa­tu raken­net­tua talo­ja tar­peek­si halvalla.

      3. S

        Sil­ti juu­ri näin on muu­ten teh­ty Jät­kä­saa­res­sa. Kau­pun­gin vuo­kraa­sun­noil­la on maan­pääl­li­siä kadun­var­si­paik­ko­ja, kos­ka ymmär­tääk­se­ni muu­ten ei oli­si saa­tu raken­net­tua talo­ja tar­peek­si halvalla.

        Kyl­lä, se on pii­lo­sub­ven­tio. Suo­ra sub­ven­tio oli­si tul­lut halvemmaksi.

  5. Blo­gi herät­ti kysy­myk­sen hiuk­ka aiheen vie­res­tä. Käy­te­tään­kö lii­ken­net­tä hait­taa­vien (sinän­sä tie­tys­ti vält­tä­mät­tö­mien) katu- ja joh­to­töi­den toteu­tus­vaih­toeh­to­jen ja ‑aika­tau­lu­jen ver­taa­mi­ses­sa ja prio­ri­soin­nis­sa vas­taa­via las­kel­mia “kau­pun­ki­lai­sil­le aiheu­tu­vas­ta hai­tas­ta”? Tämä hait­ta­han oli­si juu­ri samaa ete­ne­mi­sen vii­väs­tys­tä ja huo­nom­paa hen­gi­ty­sil­maa, mil­le siis ilmei­ses­ti pitäi­si saa­da hin­ta sil­le­kin. Luu­li­si val­tuu­tet­tu­jem­me jo aikaa sit­ten vaa­ti­neen näi­tä laskelmia?

    1. blockquote>Blogi herät­ti kysy­myk­sen hiuk­ka aiheen vie­res­tä. Käy­te­tään­kö lii­ken­net­tä hait­taa­vien (sinän­sä tie­tys­ti vält­tä­mät­tö­mien) katu- ja joh­to­töi­den toteu­tus­vaih­toeh­to­jen ja ‑aika­tau­lu­jen ver­taa­mi­ses­sa ja prio­ri­soin­nis­sa vas­taa­via las­kel­mia ”kau­pun­ki­lai­sil­le aiheu­tu­vas­ta haitasta”?
      No ei käy­te­tä. Yri­tin aika­naan saa­da kau­pun­kiin kadu­na­vaa­mis­mak­sun, joka oli­si aiheu­te­tun aika­tap­pion suu­rii­onen, mut­ta pro busi­ness-kokoo­mus­lai­set kaa­toi­vat ajatuksen.

  6. Pal­jon parem­pi oli­si satel­liit­ti­pai­kan­nuk­seen perus­tu­va järjestelmä.” 

    No ei nyt hel­vet­ti enää kyt­täys­tä yhtään lisää tähän val­von­tayh­teis­kun­taan. Ja ei, perus­teek­si täl­le ei kel­paa kyl­lä sekään, että johan sen kän­ny­kän­kin sijain­nin saa tse­kat­tua, kos­ka yksi paha ei käy perus­teek­si toiselle.

    1. No ei nyt hel­vet­ti enää kyt­täys­tä yhtään lisää tähän val­von­tayh­teis­kun­taan. Ja ei, perus­teek­si täl­le ei kel­paa kyl­lä sekään, että johan sen kän­ny­kän­kin sijain­nin saa tse­kat­tua, kos­ka yksi paha ei käy perus­teek­si toiselle.

      Sor­ry, mut­ta tuo aja­tus on vai­no­har­hai­nen. Pel­koon, että satel­lit­ti­pai­kan­nus mer­ki­si­si mah­dol­li­suut­ta jäl­jit­tää auto, on hyvin yksin­ker­tai­nen rat­kai­su. Mit­ta­ri on auton sisäl­lä ja se lähet­tää ulos­päin vain tie­don eurois­ta. Lisä­makl­sus­ta sii­hen sai­si lait­teen, joka ker­toi­si auton omis­ta­jal­le, mis­sä auto on. Mut­ta se tie­tys­ti rik­koi­si auto­var­kaan yksi­tyi­syy­den suojaa.

      1. Lähet­tää ulos­päin vain mak­su­tie­dot? No Suo­mes­sa­han viran­omai­set perin­tei­ses­ti eivät ole tuo­ta kyt­täys­tä rakas­ta­neet, joten eikö­hän se val­les­man­nien­kin edus­ta­ja tuon kil­tis­ti nie­le kun vaan pai­nok­kaas­ti sano­taan. Vai?

      2. Mau­rizio:
        Lähet­tää ulos­päin vain mak­su­tie­dot? No Suo­mes­sa­han viran­omai­set perin­tei­ses­ti eivät ole tuo­ta kyt­täys­tä rakas­ta­neet, joten eikö­hän se val­les­man­nien­kin edus­ta­ja tuon kil­tis­ti nie­le kun vaan pai­nok­kaas­ti sano­taan. Vai?

        Jär­ke­väs­sä mak­su­jär­jes­tel­mäs­sä on satel­liit­ti­pai­kan­nus, joka tar­koit­taa sitä että se GPS lai­te autos­sa rekis­te­röi mis­sä se kul­kee, mil­lai­sen mak­sun tiel­lä ja mil­lai­sen mak­sun aikaan.

        GPS jär­jes­tel­mäs­sä EI ole paluu­tie­to­jär­jes­tel­mää, joten täl­lai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä mikään kes­ki­tet­ty jär­jes­tel­mä EI seu­raa ajo­neu­voa. Se, että näi­tä paluu­ka­na­vaeh­do­tuk­sia kokoa­jan on ske­naa­riois­sa, joh­tuu sii­tä, että ope­raat­to­rit tiet­ty haluai­si­vat pääs­tä las­kut­taan tie­to­lii­ken­tees­tä.. mut­ta EI, sel­lais­ta kes­ki­tet­tyä seu­ran­taa jär­jes­tel­mä EI vaadi.

        Eli jär­jes­tel­mä EI keräi­si tie­to­ja auton liik­keis­tä, vain auto itse kerää tie­dot mil­lä mak­su­luo­kan tiel­lä se on aja­nut mihin aikaan, ja tuo tie­to kerä­tään sit­ten vaik­ka­pa ker­ran kuus­sa tai kat­sas­tuk­sen yhteydessä.

        Jos ollaan fik­su­ja, Oli­si autos­sa kort­ti­pää­te, johon työn­ne­tään autoa var­ten ajo­neu­vo­re­kis­te­ri­kes­kuk­sen myön­tä­mä äly­kort­ti. (Tämä kort­ti oli­si mah­dol­lis­ta olla myös val­ta­kun­nal­li­nen äly­kort­ti jouk­ko­lii­ken­tee­seen). Mitään yksi­tyi­syy­den­suo­jaan kuu­lu­vaa tie­toa ei kerä­tä tal­teen muu­al­le kuin autoon.. tai siis oikeas­taan äly­kor­til­le, eikä siel­lä­kään ole muu­ta kuin mak­su­luok­kaan A kulu­val­la tiel­lä ajet­tu XX kilo­met­riä mak­suai­ka­na B.

        Esi­mer­kik­si: Jokai­nen auto siis käyn­nis­tyy, kun ajo­neu­vo­re­kis­te­ri­kort­ti työn­ne­tään kor­tin­lu­ki­jaan, johon käy­tet­ty­jen tei­den vero­luok­ka (sijain­ti- ja aika­ve­loit­tei­nen) rekis­te­röi­dään. Kor­til­le voi hank­kia sal­doa joka vähe­nee, ja tätä samaa sal­doa voi­daan käyt­tää jul­ki­ses­sa lii­ken­tees­sä mat­ka­kor­tin tapaan (junat, bus­sit ja kaupunkiliikenne) .

        JA tämä kaik­ki ilman eri­tyis­sä yksi­tyi­syy­den suo­jan ongel­mia, kun vain veloi­tet­ta­via sum­mia siir­re­tään rekistereihin.

        Kulut­ta­jan suo­ja­na tie­tys­ti JOS autoi­li­ja on sit­ten sitä miel­tä, että las­ku­tus tapah­tuu vää­rin, voi­si hän ITSE tulos­taa ITSELLEEN tar­kat reit­ti­tie­dot (omal­ta siru­kor­til­taan tun­nuk­sien takaa) ja todis­taa las­ku­tuk­sen vir­heel­li­sek­si, mut­ta esi­mer­kik­si se, että autoa ei pys­ty­tä pai­kan­ta­maan esim lai­teen rik­koon­nut­tua tai tahal­li­sen sabo­taa­sin takia, oli­si auto­maat­ti­ses­ti kor­keim­mas­sa mak­su­luo­ki­tuk­ses­sa (eli joku yrit­täi­si estää pai­kan­ti­men satelliittiyhteyksiä).

        Ja tämän siis tie­tys­ti pitä­si olla perus­tee­na Koko Maas­sa ajo­neu­vo­ve­ron mak­sa­mi­sel­le. Näin haja-asu­tusa­lu­eel­la aja­mi­nen oli­si mak­suis­ta vapaa­ta, ja nel­jän­ai­kaan Kehä III:lla erit­täin kallista

      3. TjM: Jär­ke­väs­sä mak­su­jär­jes­tel­mäs­sä on satel­liit­ti­pai­kan­nus, joka tar­koit­taa sitä että se GPS lai­te autos­sa rekis­te­röi mis­sä se kul­kee, mil­lai­sen mak­sun tiel­lä ja mil­lai­sen mak­sun aikaan.

        GPS jär­jes­tel­mäs­sä EI ole paluu­tie­to­jär­jes­tel­mää, joten täl­lai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä mikään kes­ki­tet­ty jär­jes­tel­mä EI seu­raa ajo­neu­voa. Se, että näi­tä paluu­ka­na­vaeh­do­tuk­sia kokoa­jan on ske­naa­riois­sa, joh­tuu sii­tä, että ope­raat­to­rit tiet­ty haluai­si­vat pääs­tä las­kut­taan tie­to­lii­ken­tees­tä.. mut­ta EI, sel­lais­ta kes­ki­tet­tyä seu­ran­taa jär­jes­tel­mä EI vaadi.

        Eli jär­jes­tel­mä EI keräi­si tie­to­ja auton liik­keis­tä, vain auto itse kerää tie­dot mil­lä mak­su­luo­kan tiel­lä se on aja­nut mihin aikaan, ja tuo tie­to kerä­tään sit­ten vaik­ka­pa ker­ran kuus­sa tai kat­sas­tuk­sen yhteydessä.

        Jos ollaan fik­su­ja, Oli­si autos­sa kort­ti­pää­te, johon työn­ne­tään autoa var­ten ajo­neu­vo­re­kis­te­ri­kes­kuk­sen myön­tä­mä äly­kort­ti. (Tämä kort­ti oli­si mah­dol­lis­ta olla myös val­ta­kun­nal­li­nen äly­kort­ti jouk­ko­lii­ken­tee­seen). Mitään yksi­tyi­syy­den­suo­jaan kuu­lu­vaa tie­toa ei kerä­tä tal­teen muu­al­le kuin autoon.. tai siis oikeas­taan äly­kor­til­le, eikä siel­lä­kään ole muu­ta kuin mak­su­luok­kaan A kulu­val­la tiel­lä ajet­tu XX kilo­met­riä mak­suai­ka­na B.

        Esi­mer­kik­si: Jokai­nen auto siis käyn­nis­tyy, kun ajo­neu­vo­re­kis­te­ri­kort­ti työn­ne­tään kor­tin­lu­ki­jaan, johon käy­tet­ty­jen tei­den vero­luok­ka (sijain­ti- ja aika­ve­loit­tei­nen) rekis­te­röi­dään. Kor­til­le voi hank­kia sal­doa joka vähe­nee, ja tätä samaa sal­doa voi­daan käyt­tää jul­ki­ses­sa lii­ken­tees­sä mat­ka­kor­tin tapaan (junat, bus­sit ja kaupunkiliikenne) .

        JA tämä kaik­ki ilman eri­tyis­sä yksi­tyi­syy­den suo­jan ongel­mia, kun vain veloi­tet­ta­via sum­mia siir­re­tään rekistereihin.

        Kulut­ta­jan suo­ja­na tie­tys­ti JOS autoi­li­ja on sit­ten sitä miel­tä, että las­ku­tus tapah­tuu vää­rin, voi­si hän ITSE tulos­taa ITSELLEEN tar­kat reit­ti­tie­dot (omal­ta siru­kor­til­taan tun­nuk­sien takaa) ja todis­taa las­ku­tuk­sen vir­heel­li­sek­si, mut­ta esi­mer­kik­si se, että autoa ei pys­ty­tä pai­kan­ta­maan esim lai­teen rik­koon­nut­tua tai tahal­li­sen sabo­taa­sin takia, oli­si auto­maat­ti­ses­ti kor­keim­mas­sa mak­su­luo­ki­tuk­ses­sa (eli joku yrit­täi­si estää pai­kan­ti­men satelliittiyhteyksiä).

        Ja tämän siis tie­tys­ti pitä­si olla perus­tee­na Koko Maas­sa ajo­neu­vo­ve­ron mak­sa­mi­sel­le. Näin haja-asu­tusa­lu­eel­la aja­mi­nen oli­si mak­suis­ta vapaa­ta, ja nel­jän­ai­kaan Kehä III:lla erit­täin kallista

        Kort­ti­pää­te kuu­los­taa vähän samal­ta kuin säh­köi­nen hen­ki­lö­kort­ti. Jon­ka kus­tan­nuk­set oli­vat jos­kus 2006 TiVi:n jutun mukaan n. 4000€ per tunnistautuminen.

        Nyky­ai­kaa olis ihan vaan äppi, joka lai­te­taan äly­pu­he­li­meen tai vastaavaan.
        Jos joku rau­ta­ta­sol­la autoon kiin­ni­tet­ty pulik­ka pitäs olla, niin vuo­si­kat­sas­tuk­ses­sa tar­kas­tet­ta­va rfid-tägi riit­tää. Äppi + tägi mak­saa ehkä noin pro­mil­len sii­tä, mitä oma koko­nai­nen hardisjärjestelmä.

        Jor­ma Olli­lan ehdo­tus 2013 olis ollu 130M€ vuo­des­sa kus­tan­ta­va sys­tee­mi. Sys­tee­min hin­ta olis arvioi­den mukaan ollut n. 6% tulois­ta, kun yleen­sä täl­lais­ten vero­luon­tois­ten mak­su­jen kerää­mi­nen mak­saa 0,01–1% tuotosta.
        Eikä yhtään yllät­täi­si, jos toi sys­tee­mi olis­ki tul­lu tupla­hin­ta­seks “kos­ka tilaa­ja ei osaa tila­ta” ja “tilat­tu tek­niik­ka ehti van­he­ta”, jne.

    2. Käy­tän­nös­sä kaik­ki uudet autot ovat jo nykyi­sin netis­sä ja satel­liit­ti­seu­ran­nas­sa. Miten luu­let navi­gaat­to­rien toi­mi­van? Kyl­lä, auto pai­kan­taa itsen­sä, ja naii­via kuvi­tel­la ettei­kö pai­kan­nus­tie­to oli­si toi­seen­kiin suun­taan käy­tet­tä­vis­sä. Uusim­mis­sa autois­sa on vie­lä lisäk­si puhe­li­nyh­teys, joka soit­taa auto­maat­ti­ses­ti onnet­to­muu­den sattuessa.

      1. Eli kun pis­sa on jo housus­sa, niin kaa­de­taan sitä ihan rau­has­sa sin­ne vie­lä lisää. Tämä selvä.

      2. Niin ja joo, kaik­ki uudet. Mun ei ole, eikä mene, jol­lei­vät sit­ten kes­tat pako­ta ran­gais­tuk­sen uhalla.

      3. Ole­mas­sao­le­vat seu­ran­ta­mah­dol­li­suu­det ovat argu­ment­ti lisä­seu­ran­taa vas­taan, eivät sen puolesta.

  7. valit­si­si­vat työn­sä ja asuin­paik­kan­sa lähem­pää toisiaan” 

    Valit­si­si­vat? Ikään kuin tavan tal­liai­set noin vaan tuol­lai­sia valit­se­maan pys­tyi­si­vät. Entä jos ei ole vaihtoehtoja? 

    Itse kävin vie­lä Kal­lios­sa asues­sa­ni aikoi­na­ni pari vuot­ta Espoon peru­koil­la töis­sä, ja ilman autoa sii­hen oli­si men­nyt puo­li­tois­ta sii­vuun­sa, omal­la autol­la puo­li tun­tia per suun­ta. Oli osa-aika­työ jos­ta ei isom­min rikas­tu­maan pääs­syt, joten kai­ken­kar­vai­set ruuh­ka- sun muut viher­mak­sut oli­si­vat vain saa­neet aikaan sen, että oli­sin irti­sa­nou­tu­nut ja men­nyt takai­sin työk­kä­rin asiak­kaak­si, kos­ka se oli­si ollut se vii­mei­nen nau­la koko hom­man kan­nat­ta­vuu­den ark­kuun jo muu­ten­kin kovien auton­käyt­tö­kus­tan­nus­ten pääl­le. Ja EI, sii­nä koh­taa ei oikeas­taan ollut, mis­tä valita. 

    Tuo­hon tämän­ker­tai­seen vali­ta-ver­biin tii­vis­tyy­kin yksi ideo­lo­gi­sen ajat­te­lun suu­rim­mis­ta type­ryyk­sis­tä. Älyl­li­ses­ti mut­kat suo­rik­si ojan­poh­jien kaut­ta ja sit­ten tode­taan, että ole parem­pi ihmi­nen ja VALITSE toi­sin. Entä jol­lei se ole sil­lä het­kel­lä mahdollista? 

    PS. Poruk­ka tar­jon­nee vas­tauk­sek­si sys­tee­mi­ta­sois­ta rat­kai­sua, so. talou­del­li­nen toi­me­liai­suus tulee kes­kit­tää niin, että kaik­ki pää­se­vät duu­niin rati­kal­la. Jaa että niin kuin vaik­ka­pa sel­lai­seen logis­tiik­ka­fir­maan kehä­kol­mo­sel­le, joka ei Hel­sin­gin kes­kus­taan lii­ke­toi­min­tan­sa luon­teen vuok­si kuu­na päi­vä­nä muut­ta­maan tule?

    1. Mau­rizio, Oli­sit myy­nyt sen Kal­lion käm­pän ja osta­nut käm­pän siel­tä Eso­poon peru­koil­ta. Ero­tuk­sel­la oli­sit voi­nut teh­dä maailmanympärimatkan.

      1. Häh? Ja tämä oli­si pitä­nyt teh­dä pre­kaa­rin osa-aika­työn takia? Älä­hän nyt pelleile. 

        Myin kyl­lä Kal­lion käm­pän joku vuo­si sit­ten ja muu­tin itä­koil­lis­kau­pun­kiin oma­ko­ti­ta­loon. Itsel­le­ni juu­ri oikea valin­ta, ja para­dok­saa­lis­ta sinän­sä, tääl­tä nämä nyky­työ­mat­kat­kin onnis­tu­vat jul­ki­sil­la. En nimit­täin todel­la­kaan _nauttinut_ sii­tä Län­si­väy­län jyrää­mi­ses­tä essun tas­sun yhtään, stres­saa­vaa hom­maa. Mut­ta parem­mak­si ihmi­sek­si en sii­nä koh­taa voi­nut kui­ten­kaan ruve­ta, tyk­kä­sin tai en — tai sopi se sit­ten jon­kun maa­il­man­kat­so­muk­seen tai ei.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Oli­sit myy­nyt sen Kal­lion käm­pän ja osta­nut käm­pän siel­tä Eso­poon peru­koil­ta. Ero­tuk­sel­la oli­sit voi­nut teh­dä maailmanympärimatkan.

        Tähän on pak­ko liit­tää aiem­min­kin ker­to­ma­ni koke­mus. Olen asu­nut vii­me vuo­si­na sekä Kon­tu­las­sa että Kan­nel­mäes­sä. Samaan aikaan nai­sys­tä­vä­ni (liik­ku­vaa laa­tua) on asu­nut Munk­ki­vuo­res­sa, Simon­kal­lios­sa ja Vuo­saa­res­sa ja tyt­tä­ris­tä­ni toi­nen Roi­hu­vuo­res­sa ja toi­nen Ola­ris­sa. Omal­la autol­la käyn­ti lik­ka­ka­ve­rin tai las­ten­las­ten luo­na on vie­nyt suun­taan­sa 15–20 ja jul­ki­sil­la 45–70 minuut­tia. Edes­ta­kai­nen mat­ka läheis­ten luo vie siis jul­ki­sil­la vähin­tään tun­nin enem­män kuin omal­la autol­la. On syy­tä kysyä, viet­tää­kö tuon tun­nin mie­luum­min lap­sen­lap­si sylis­sään tai kump­pa­nin sylis­sä vai medi­toi­mal­la jul­ki­sen penkissä. 

        Onnek­si joh­ta­jal­lam­me on tähän vas­taus, nimit­täin apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jal­la, joka ker­toi hil­jan lähi­kau­pak­seen Kru­ni­kan Ale­pan ja asuu tun­ne­tus­ti kom­muu­nis­sa. Siis koko suku kol­hoo­siin Kruu­nun­ha­kaan sil­lä optiol­la, että mofan lik­ka­ka­ve­ri­kin pää­see mes­siin! Siel­tä asioin­ti sujuu jalan tai kor­kein­taan skurulla.

      3. On ole­mas­sa tar­peel­li­sia mat­ko­ja ja vähem­män tart­peel­lis­ta. Jos meil­lä oli­si ulko­lis­hait­to­jen hin­noit­te­lu, tar­peel­li­set mat­kat sujui­si­vat pal­jon nopeam­min, kuin ne tar­peet­to­mat jää­vät pois.

        Mei­na­sin jät­tää kir­joi­tuk­se­si juol­kai­se­mat­ta, kos­ka olit jos­tain syys­tä liit­tä­nyt sii­hen paik­kaan­sa pitä­mät­tö­män tie­don sii­tä, että Anni Sin­ne­mä­ki asui­si kol­hoo­sis­sa ja Kruu­nun­haas­sa. Kum­pi­kin väi­te oli on val­heel­li­nen. Mik­si sel­lai­sia pitää levit­tää tar­kis­ta­mat­ta nii­den todenperäisyyttä?

      4. kun ne tar­peet­to­mat jää­vät pois

        Ja Soi­nin­vaa­ra­han se onkin juu­ri oikea hen­ki­lö mää­rit­te­le­mään mei­dän mui­den puo­les­ta, mikä on tar­pee­ton­ta ja mikä ei.

      5. Yleen­sä raha on mark­ki­na­ta­lou­des­sa se joka ker­too kuin­ka pal­jon jotain tar­vit­see. Sik­si tietullit.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Yleen­sä raha on mark­ki­na­ta­lou­des­sa se joka ker­too kuin­ka pal­jon jotain tar­vit­see. Sik­si tietullit.

        Miten mark­ki­na­ta­lous liit­tyy Suo­meen ja eri­tyi­ses­ti Hel­sin­kiin? Ja eivät­kö tul­lit ja muut verot ole aika perus­ta­vaa laa­tua ole­vaa puut­tu­mis­ta markkinamekanismiin?

      7. Ja eivät­kö tul­lit ja muut verot ole aika perus­ta­vaa laa­tua ole­vaa puut­tu­mis­ta markkinamekanismiin?

        Ulkois­kus­tan­nus­ten sälyt­tä­mi­nen hin­toi­hin on mark­ki­na­me­ka­nim­sin mukais­ta toi­min­taa. Perusoppikirjakamaa.

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ulkois­kus­tan­nus­ten sälyt­tä­mi­nen hin­toi­hin on mark­ki­na­me­ka­nim­sin mukais­ta toi­min­taa. Perusoppikirjakamaa.

        Osmo on täy­sin oikeas­sa. Ruuh­ka­mak­suil­la voi­daan hoi­taa ruuh­kau­tu­mi­son­gel­ma kuntoon.

        Ongel­ma on sii­nä, että aina­kaan minä en usko että Suo­mes­sa ruuh­ka­mak­su­jen pää­asial­li­sek­si tar­koi­tuk­sek­si muo­dos­tui­si ruuh­kien kus­tan­nus­ten sisäl­lyt­tä­mi­nen autoi­li­joil­le. Ehkä se näin meni­si jon­kun aikaa, mut­ta käy­tän­nös­sä niis­tä muo­dos­tui­si ihan saman­lai­nen veroau­to­maat­ti kuin ajoneuvo‑, auto- ja polt­toai­ne­ve­ros­ta­kin. Niil­lä­kään ei ole ainoal­laan mitään teke­mis­tä min­kään muun kuin rahan­tar­peen kans­sa, vaik­ka vero­ja kovas­ti valkopestään.

        Joten mie­les­tä­ni on aika var­maa, että jos Hel­sin­ki ei itse alkai­si lähin­nä kerää­mään rahaa ruuh­ka­mak­suil­la, niin vii­meis­tään kes­kus­ta­ve­toi­nen val­tio sen teki­si jol­lain näp­pä­räl­lä lisä­ve­rol­la. Se Olli­lan ryh­män kilo­met­ri­ve­ro­sel­vi­tys­kin kes­kit­tyi vain rahan kerää­mi­seen, mitään ohjaa­vuut­ta sii­nä ei ollut. Näin sii­nä ruuh­ka­mak­su­hom­mas­sa­kin tuli­si käymään.

      9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        On ole­mas­sa tar­peel­li­sia mat­ko­ja ja vähem­män tart­peel­lis­ta. Jos meil­lä oli­si ulko­lis­hait­to­jen hin­noit­te­lu, tar­peel­li­set mat­kat sujui­si­vat pal­jon nopeam­min, kuin ne tar­peet­to­mat jää­vät pois.

        Auton omis­ta­mi­nen mak­si­moi oman auton käy­tön. Auton omis­ta­mat­to­muus opti­moi liik­ku­mis­muo­don valinnan.

        Ongel­man ydin on siten auton omis­ta­mi­nen. Sekä se, että yksi­tyi­sau­toi­lun hait­ta­vai­ku­tuk­set jyvi­te­tään kai­kil­le kau­pun­ki­lai­sil­le, eli aiheut­ta­ja ei mak­sa. Tämän kor­jaa­mi­seen ruuh­ka­mak­sut ovat yli­voi­mai­nen menetelmä.

      10. Ne hel­sin­ki­läi­set, jot­ka käyt­tä­vät yhteis­käyt­tö­au­to­ja (Dri­ve­Now CityCarClub etc) saa­vat auton hal­vem­mal­la ja käyt­tä­vät sitä vähem­män, kos­ka käy­tön mar­gi­naa­li­kus­tan­nus on jok­seen­kin sama kuin sen kes­kiar­vo­kus­tan­nus, siis noin 40 sbt/km)

      11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ne hel­sin­ki­läi­set, jot­ka käyt­tä­vät yhteis­käyt­tö­au­to­ja (Dri­ve­Now CityCarClub etc) saa­vat auton hal­vem­mal­la ja käyt­tä­vät sitä vähem­män, kos­ka käy­tön mar­gi­naa­li­kus­tan­nus on jok­seen­kin sama kuin sen kes­kiar­vo­kus­tan­nus, siis noin 40 sbt/km)

        Monet ihmi­set käyt­tä­vät auto suo­mes­sa 20snt/km-kus­tan­nuk­sil­la. Sik­si Vih­reät halua­vat­kin km-kor­vauk­sen alen­ta­mis­ta, ettei sitä käy­te­tä tulonhankkimismielessä.

    2. Mau­rizio:

      Itse kävin vie­lä Kal­lios­sa asues­sa­ni aikoi­na­ni pari vuot­ta Espoon peru­koil­la töis­sä, ja ilman autoa sii­hen oli­si men­nyt puo­li­tois­ta sii­vuun­sa, omal­la autol­la puo­li tun­tia per suunta.

      Kal­lios­ta Espoon peru­koil­le puo­les­sa tunnissa?
      Vai­kea uskoa.
      Olet­ta­nen, ettei työ­mat­ka tapah­tu­nut ruuhka-aikaan?
      Ja työ­paik­ka mota­rin var­rel­la? Inex?

      1. No en nyt ikä­väk­se­si otta­nut sek­ka­ril­la aikaa ker­taa­kaan, mut­ta auton aika­vaa­ti­vuus jul­ki­siin ver­rat­tu­na sil­ti noin 1/2. Ja ei, ei ollut mitään teke­mis­tä Inexin kans­sa, vaan eräs hitek/­me­dia-alan putiik­ki jon­ka nimi jää­köön täs­sä kui­ten­kin mainitsematta. 

        Jos­kus ruuh­kas­sa, jos­kus ilman. Henk. koht. sitou­tu­mis­vaa­de sil­ti kän­ny pääl­lä 24/7 ja tämä pre­kaa­ri­duu­nis­sa. Ei oikein pit­kän pääl­le napannut.

      2. Mau­rizio: toke

        Jos nyt edes kau­pun­gin­osan uskal­tai­sit mai­ni­ta. Kal­lios­ta mihin vain Espoos­sa h‑autolla puo­les­sa tun­nis­sa on nyky­ään saa­vu­tus. Tiet­ty ehkä aika kul­taa muis­tot ja se nopein suo­ri­tus oli 39min door-to-door?

        H‑auto vs. jul­ki­set heit­te­lee ihan jär­kyt­tä­väs­ti rip­puen osoit­teis­ta ja park­ki­pai­kois­ta. Alle 15km etäi­syyk­sis­sä fil­la­ri on aina nopeam­pi. Kan­ta­kau­pun­gis­sa oikein hurjasti.

        Mut­ta voi­daan­han sitä siis tode­ta, että h‑autolla pää­see mis­tä vaan min­ne vaan työ­mat­kan puo­les­sa tun­nis­sa. Ei vain pidä paikkaansa.
        Ja ruuh­ka-aika­na “nie­men rajal­ta” menee mel­keen tun­ti eteläkärkeen.

      3. No me nyt vaan tode­taan, että hen­ki­lö­au­to oli nimen omaan tuon­ne duu­niin men­täes­sä jul­ki­sia — oli vaih­to ym. sii­nä — sen puo­let nopeam­pi joka tapauk­ses­sa kuten sanoin, vaik­ken edel­leen­kään tark­kuusk­ro­no­met­ril­la sul­le nii­tä mil­li­se­kun­te­ja sil­loin otta­nut­kaan. Oma asias uskot tai et, enem­pää mä en täs­tä viit­si vään­tää, parem­paa­kin tekemistä. 

        Ehtoon­jat­ko­ja.

  8. Soi­nin­vaa­ra;: Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­tos­sa teh­dyn simu­loin­nin mukaan kan­ta­kau­pun­kiin autol­la töi­hin tule­va hidas­taa mui­den liik­ku­mis­ta kes­ki­mää­rin yhteen­sä 20 minuutilla.

    Yhteen vai kah­teen suun­taan? Siis las­ke­taan­ko paluu­mat­ka mukaan?

  9. Ruuh­kat ja pysä­köin­tion­gel­mat eivät ole syy vaan seu­raus. Ongel­man on saa­nut aikaan Vih­rei­den aja­ma tii­vis kaupunkirakentaminen.

    Sump­puun ahta­mi­sen sijas­ta kau­pun­ke­ja kan­nat­tai­si laa­jen­taa, jol­loin ruuh­kaon­gel­ma­kin rat­ke­aa luon­tai­ses­ti. Edes pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tila ei voi olla ongel­ma: Muu­ta­ma kilo­met­ri ydin­kes­kus­tas­ta muun Suo­men suun­taan ja mai­se­ma on pelk­kää peltoa.

    1. Edes pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tila ei voi olla ongel­ma: Muu­ta­ma kilo­met­ri ydin­kes­kus­tas­ta muun Suo­men suun­taan ja mai­se­ma on pelk­kää peltoa.

      Noin ylei­ses­ti ottaen lii­ken­teen mää­rä lisään­tyy, kun kau­pun­ki­ra­ken­net­ta har­ven­ne­taan. Los Ange­le­sis­sa on pal­jon pahem­mat ruuh­kat kuin Man­hat­ta­nil­la. Jos sinus­ta on kivaa asua har­vaan raken­ne­tus­sa auto­kau­pun­gis­sa, älä tule kan­ta­kau­pun­kiin vaan pysy siel­lä mis­sä mai­se­ma on pelk­kää peltoa.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Noin ylei­ses­ti ottaen lii­ken­teen mää­rä lisään­tyy, kun kau­pun­ki­ra­ken­net­ta har­ven­ne­taan. Los Ange­le­sis­sa on pal­jon pahem­mat ruuh­kat kuin Man­hat­ta­nil­la. Jos sinus­ta on kivaa asua har­vaan raken­ne­tus­sa auto­kau­pun­gis­sa, älä tule kan­ta­kau­pun­kiin vaan pysy siel­lä mis­sä mai­se­ma on pelk­kää peltoa.

        Noin ylei­ses­ti ottaen tämä on ymmär­ret­ty muis­sa kau­pun­geis­sa. Kun kes­kus­tat käy­vät ahtaik­si teh­dään mar­ke­tit, työ­pai­kat ja asun­not nii­den ulko­puo­lel­le. Tila ei ole ongel­ma ja pysä­köin­ti­ruu­dun hin­ta = asfal­tin hinta.

        Tot­ta, lii­ken­ne lisään­tyy mää­räl­li­ses­ti. Ajal­li­ses­ti se kui­ten­kin vähe­nee. Liik­ku­va lii­ken­ne saas­tut­taa vähem­män kuin sei­so­va liikenne.

        Ehkä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la­kin kan­nat­tai­si myön­tää, että ruuh­kat ja tilan­puu­te joh­tu­vat har­joi­te­tus­ta poli­tii­kas­ta ja sen jäl­keen ryh­tyä kor­jaa­maan syy­tä eikä seurausta.

      2. Jon­ne: Noin ylei­ses­ti ottaen tämä on ymmär­ret­ty muis­sa kau­pun­geis­sa. Kun kes­kus­tat käy­vät ahtaik­si teh­dään mar­ke­tit, työ­pai­kat ja asun­not nii­den ulko­puo­lel­le. Tila ei ole ongel­ma ja pysä­köin­ti­ruu­dun hin­ta = asfal­tin hinta.

        Tot­ta, lii­ken­ne lisään­tyy mää­räl­li­ses­ti. Ajal­li­ses­ti se kui­ten­kin vähe­nee. Liik­ku­va lii­ken­ne saas­tut­taa vähem­män kuin sei­so­va liikenne.

        Ehkä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la­kin kan­nat­tai­si myön­tää, että ruuh­kat ja tilan­puu­te joh­tu­vat har­joi­te­tus­ta poli­tii­kas­ta ja sen jäl­keen ryh­tyä kor­jaa­maan syy­tä eikä seurausta.

        Miten se on tar­kal­leen poliit­ti­sen pää­tök­sen­teon aiheut­ta­maa, että yri­tyk­set halua­vat perus­taa kont­to­rin­sa ydin­kes­kus­taan ja yhä useam­pi ihmi­nen halu­aa asua kan­ta­kau­pun­ki­mai­sis­sa olois­sa? En kyl­lä äkkiä kek­si miten poli­tiik­ka ohjai­si kysyntää.

        Näin vas­ti­kään kaak­kos-englan­nis­ta pois muut­ta­nee­na voi­sin sanoa, että har­vem­pi ter­raced-house raken­ta­mi­nen ei mis­sään tapauk­ses­sa nopeu­ta mat­kan­te­koa, vaan tekee sii­tä pal­jon hitaam­paa. Tie­verk­ko on jul­ki­sen lii­ken­teen puut­tues­sa aivan usko­mat­to­man ruuh­kai­nen. Sama on kaik­kial­la auto­ve­toi­ses­sa maailmassa.

      3. Miten se on tar­kal­leen poliit­ti­sen pää­tök­sen­teon aiheut­ta­maa, että yri­tyk­set halua­vat perus­taa kont­to­rin­sa ydin­kes­kus­taan ja yhä useam­pi ihmi­nen halu­aa asua kan­ta­kau­pun­ki­mai­sis­sa olois­sa? En kyl­lä äkkiä kek­si miten poli­tiik­ka ohjai­si kysyntää.

        Sepi, jos oli­sit kepu­lai­nen ymmär­täi­sit, että on poliit­ti­nen pää­tös, ettei kes­kus­taan hakeu­tu­mis­ta ole estetty. 🙂

      4. Sepi: Miten se on tar­kal­leen poliit­ti­sen pää­tök­sen­teon aiheut­ta­maa, että yri­tyk­set halua­vat perus­taa kont­to­rin­sa ydin­kes­kus­taan ja yhä useam­pi ihmi­nen halu­aa asua kan­ta­kau­pun­ki­mai­sis­sa olois­sa? En kyl­lä äkkiä kek­si miten poli­tiik­ka ohjai­si kysyntää.

        Näin vas­ti­kään kaak­kos-englan­nis­ta pois muut­ta­nee­na voi­sin sanoa, että har­vem­pi ter­raced-house raken­ta­mi­nen ei mis­sään tapauk­ses­sa nopeu­ta mat­kan­te­koa, vaan tekee sii­tä pal­jon hitaam­paa. Tie­verk­ko on jul­ki­sen lii­ken­teen puut­tues­sa aivan usko­mat­to­man ruuh­kai­nen. Sama on kaik­kial­la auto­ve­toi­ses­sa maailmassa.

        Kyl­lä­hän se läh­tee ihan kaa­voi­tuk­ses­ta ja yhdys­kun­ta­ra­ken­ta­mi­ses­ta sekä sii­tä, kuin­ka ympä­röi­vien aluei­den kehi­tyk­seen halu­taan panostaa.

        Joten­kin kum­mek­sut­taa jat­ku­va vetoa­mi­nen sump­pu­ra­ken­ta­mi­sen yhtey­des­sä yri­tys­ten ja työ­paik­ko­jen haluun sijoit­tua ydin­kes­kus­tan alu­eel­le: Suo­men työ­pai­kois­ta kui­ten­kin yli 95 % pys­tyy toi­mi­maan muualla.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Noin ylei­ses­ti ottaen lii­ken­teen mää­rä lisään­tyy, kun kau­pun­ki­ra­ken­net­ta har­ven­ne­taan. Los Ange­le­sis­sa on pal­jon pahem­mat ruuh­kat kuin Man­hat­ta­nil­la. Jos sinus­ta on kivaa asua har­vaan raken­ne­tus­sa auto­kau­pun­gis­sa, älä tule kan­ta­kau­pun­kiin vaan pysy siel­lä mis­sä mai­se­ma on pelk­kää peltoa.

        Hyvä ohje. Itse asun Poh­jois-Hgis­sä okt:ssa. Tääl­lä on kaik­ki pal­ve­lut lähel­lä jalan tai autol­la Tammistossa/Jumbossa. Kes­kus­tas­sa käyn vain kult­tuu­ri­pal­ve­luis­sa tai kyläs­sä jul­ki­sil­la, nii voi ottaa kup­pia samal­la. En mil­lään haluai­si kan­ta­kau­pun­gin väen­tun­gok­seen nyt eläk­keel­lä. Lisäk­si ulko­mail­le pää­see lähes vie­res­tä lentoasemalta.

  10. Jos työ­mat­ka-autoi­lua kan­ta­kau­pun­kiin halu­taan rajoit­taa, niin juna­ra­dan lii­tyn­tä­py­sä­köin­nit pitäi­si lait­taa huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä parem­paan kun­toon. Esi­mer­kik­si Oulun­ky­läs­sä ja Käpy­läs­sä pysä­köin­ti­pai­kan löy­tä­mi­nen on mel­kois­ta tuuripeliä.

    1. Jos työ­mat­ka-autoi­lua kan­ta­kau­pun­kiin halu­taan rajoit­taa, niin juna­ra­dan lii­tyn­tä­py­sä­köin­nit pitäi­si lait­taa huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä parem­paan kuntoon. 

      Voi kuu­los­taa yllät­tä­väl­tä, mut­ta tuo ei ehkä kan­na­ta. Lii­tyn­tä­py­sä­köin­nis­sä on ongel­ma­na se, että jos paik­ka on lähel­lä ase­maa, se on hyvin kal­liil­la pai­kal­la, kos­ka ase­man lähel­lä ole­vil­le tiloil­le on tuot­tas­vam­paa­kin käyt­töä. Jokais­ta lii­tyn­tä­pu­ysä­köin­ti­paik­kaa sub­ven­toi­daan noin kym­me­nel­lä eurolla/vrk, mikä on jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kan sub­ven­tio­ta tör­keä yli­hin­ta. Lisäk­si tuo ei vähen­nä työ­mat­ka­lii­ken­net­tä kan­ta­kaupn­kiin lain­kaan, kos­ka rajoit­ta­va­na teki­jä­nä on nyt pysä­köin­ti­paik­ko­jen mää­rä kan­ta­kau­pun­giss­da. Jos vir­ta­nen vaih­taa junaan, Lah­ti­nen ottaa hänen paik­kan­sa fir­man autohallissa.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pal­jon parem­pi oli­si satel­liit­ti­pai­kan­nuk­seen perus­tu­va järjestelmä.

        Kun­han nyt tos­sa pide­tään jär­ki hank­kies­sa ja väl­te­tään tilaa­ja-ansat. Tähän tulee taas joku Nok­sun ex-toi­ma­ri ehdot­ta­maan jotaan 500M€-ratkaisua, jon­ka kus­tan­nuk­set on vuo­des­sa jotain tähtitieteellistä.

        Paras tapa on teh­dä “opti­maa­li­ses­ta” mak­sus­ta vapaa­eh­toi­nen. Tie­to­tur­va­mör­köä pel­kää­vä voi mak­saa sen tyh­män mak­si­mi­mak­sun. Äpin käyt­tä­mi­nen ruh­ka­mak­sun mää­rit­tä­mi­sek­si on sit­ten se edul­li­sem­pi tapa.

        Osmo Soi­nin­vaa­ra: Voi kuu­los­taa yllät­tä­väl­tä, mut­ta tuo ei ehkä kan­na­ta. Lii­tyn­tä­py­sä­köin­nis­sä on ongel­ma­na se, että jos paik­ka on lähel­lä ase­maa, se on hyvin kal­liil­la pai­kal­la, kos­ka ase­man lähel­lä ole­vil­le tiloil­le on tuot­tas­vam­paa­kin käyt­töä. Jokais­ta lii­tyn­tä­pu­ysä­köin­ti­paik­kaa sub­ven­toi­daan noin kym­me­nel­lä eurolla/vrk, mikä on jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kan sub­ven­tio­ta tör­keä yli­hin­ta. Lisäk­si tuo ei vähen­nä työ­mat­ka­lii­ken­net­tä kan­ta­kaupn­kiin lain­kaan, kos­ka rajoit­ta­va­na teki­jä­nä on nyt pysä­köin­ti­paik­ko­jen mää­rä kan­ta­kau­pun­giss­da. Jos vir­ta­nen vaih­taa junaan, Lah­ti­nen ottaa hänen paik­kan­sa fir­man autohallissa.

        Vaik­ka juna- tai met­roa­se­man alla ole­val­le park­ki­luo­lal­le voi kek­siä tuot­ta­vam­paa­kin käyt­töä, niin mun mie­les­tä tiheän jouk­ko­lii­ken­ne­ver­kon ulko­puo­lel­ta tule­vil­le pitäi­si tar­jo­ta mah­dol­li­suus vaih­taa julkiseen.
        Rajoit­tu­nei­suus täs­sä “lii­tyn­tä­park­ki ei kos­kaan kan­na­ta” ‑kan­nas­sa on myös se, että sii­nä tar­kas­tel­laan kau­pun­kia vain yhdel­lä ajan het­kel­lä. Jos vaik­ka pai­kal­li­sia rai­de­jär­jes­tel­miä raken­net­tai­siin yksi ase­ma ker­ral­laan vaik­ka 5 vuot­ta ennen muu­ta infraa, niin siel­lä pää­te­py­sä­kil­lä oli­si 5 vuot­ta ihan kan­nat­ta­vaa pitää lii­tyn­tä pysä­köin­tiä, ennen kun nuk­ku­ma­lä­hiö syr­jäyt­tää nämä tilat.

        Täl­lä het­kel­lä esim. Ilma­las­sa on heh­taa­ri­tol­kul­la tasai­ses­ti lanat­tua tilaa vuo­si­kausia tai vuo­si­kym­me­niä tyh­jil­lään. Ei sii­tä hir­vees­ti tuli­si kulu­ja, jos sitä sai­si käyt­tää park­ki­paik­ka­na. Ja vaik­ka tämä park­ki ei oli­si ikuinen.

  11. Todet­ta­koon aluk­si, että minus­ta auton käyt­tö on maa­seu­dul­la räi­keäs­ti yliverotettua. ”

    Ver­rat­tu­na mihin? Nykyi­nen (val­ta­kun­nal­li­nen) lii­ken­teen vero­tus perus­tuu val­tion rahan­tar­pee­seen ja pää­asias­sa lii­ken­teen aiheut­ta­miin ilmas­to­pääs­töi­hin. Val­tio käyt­tää var­sin mer­kit­tä­väs­ti varo­ja tie­ver­kon raken­ta­mi­seen ja yllä­pi­toon, ja väit­täi­sin, että suh­tees­sa mak­set­tui­hin lii­ken­teen veroi­hin, haja-asu­tusa­lu­eet saa­vat enem­män kuin kau­pun­gin (läh­tien nyt sii­tä, että kau­pun­geis­sa kadut yllä­pi­de­tään kun­nal­lis­ve­ron tuotoilla).

    Ruuh­kat, maa-alan arvoon liit­ty­vät kysy­myk­set sekä ilman­laa­tu­ju­tut ovat lokaa­le­ja ongel­mia, eikä niil­lä tar­vit­se olla mitään teke­mis­tä val­tiol­li­sen lii­ken­teen vero­tuk­sen kans­sa. Jo nyt on mm. mah­dol­lis­ta kerä­tä pysä­köi­ti­mak­su­ja kadun­var­ren tms. pai­kan varaa­mi­ses­ta pysäköintiin.

  12. Kau­pun­gis­sa? Lähim­mät kau­pun­git tääl­tä kat­soen ovat Pie­ta­ri ja varauk­sin Tuk­hol­ma. Se siitä.

  13. Hel­sin­gin simu­laa­tiot eivät vas­taa sitä todel­li­suut­ta, jon­ka näkee kadul­la. Bus­si­lii­ken­ne ja muu­ta­ma tahal­laan vää­rin suun­ni­tel­tu ris­teys ovat ongel­mien syy­nä. Ongel­mat ovat todel­li­suu­des­sa kak­si ker­taa vart­ti aamul­la ja pari­kym­men­tä minuut­tia iltapäivällä. 

    Tapio­la — Pasi­la — Hert­to­nie­mi kaa­ren sisä­puo­lel­le ei ole mitään syy­tä pääs­tää bus­si­lii­ken­net­tä kuin kor­kein­taan kes­kus­ta tun­ne­lin kaut­ta. Käy­tän­nös­sä tuo rat­kai­see ongel­mat useik­si kym­me­nik­si vuosiksi. 

    Lii­ken­ne­suun­nit­te­luun pitäi­si löy­tää joku rat­kai­su. Kyse ei ole yksit­täis­ten lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joi­den kyvyt­tö­myy­des­tä, vaan koko kou­lu­tus­jär­jes­tel­mäs­sä on jotain vikaa Suo­mes­sa. Logis­ti­sen tehok­kuu­den käsi­te on täy­sin hukassa.

    Kan­na­tan bule­var­de­ja! Kes­kus­tan pää­ka­tu­jen vetä­vyyt­tä pitää paran­taa bule­var­di­soi­mal­la kan­ta­kau­pun­gin pää­väy­lät: kuu­des­ta kah­dek­saan kais­taa ja päi­hin isot lii­ken­neym­py­rät sekä ali­ku­lut kevyel­le lii­ken­teel­le. Ei se voi olla niin vaikeaa.

  14. Soi­nin­vaa­ra:
    Todet­ta­koon aluk­si, että minus­ta auton käyt­tö on maa­seu­dul­la räi­keäs­ti yli­ve­ro­tet­tua. En yleen­sä läm­pe­ne sil­le, kun kepu­lai­set halua­vat siir­tää kau­pun­ki­lais­ten raho­ja maa­seu­dul­le, mut­ta täs­sä maa­seu­dul­la asu­vien osaa pitäi­si keventää. 

    Täs­sä olen eri miel­tä. Jos Hel­sin­kiin tulee ruuh­ka­mak­sut niin ei ole mitään sytä teh­dä maa­lais­ten autoi­lu hal­vem­mak­si kos­ka muu­ten Nur­mi­jär­vi-ilmiö palaa takai­sin ja voimistuu.

    Hyväk­syn ruuh­ka­mak­sut jos sil­lä saa­daan toi­mi­vam­pia jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­siä kuten esim toi­nen U- tai ympy­rä­muo­toi­nen met­ro­lin­ja Hel­sin­kiin niin että koil­lis- ja luo­teis-suun­nis­ta pää­si­si ruuh­kien läpi met­rol­la (tai maa­na­lai­sel­la pika­rai­tio­tiel­lä) keskustaan. 

    Maa­seu­dul­la asu­vat saa­vat jo nyt mehe­vät työ­mat­ka­vä­hen­nyk­set ja15-vuo­tiai­ta kou­lu­lai­sia hopu­te­taan kevy­tau­to­jen rat­tiin. Menee­kö kehi­tys ihan oike­aan suun­tan? Kan­nat­ta­si­si­ko maal­la asu­vien joi­den työ ei lii­ty suo­raaan maa­ta­lou­teen tai met­sien hoi­toon pik­ku­hil­jaa hou­ku­tel­la asu­tus­kes­kuk­siin asu­maan? Jos suo­ma­lais­ten kes­ki­mää­räi­set ajo­mat­kat autol­la saa­tai­siin vaik­ka muut­to­liik­keel­lä vähen­net­tyä kol­man­nek­sel­la niin ei tar­vit­si­si sel­lai­siin radi­kaa­lei­hin toi­men­pi­tei­siin ryh­tyä kuin mitä eri­lai­set lii­ken­ne­po­liit­ti­set työ­ryh­mät ovat esittäneet.

  15. Kes­kus­ta-asuk­ki­na toi­vo­tan ruuh­ka­mak­sun ter­ve­tul­leek­si! Ja pian, kiitos! 

    Tar­peet­to­min autoi­li­ja­tyyp­pi kes­kus­tas­sa ovat läpia­ja­jat: eivät osta mitään, vie­vät vain tilaa ja saas­tut­ta­vat. Sopi­va tie­mak­su voi­si työn­tää hei­tä menes­tyk­sel­lä kehä­tei­den ja met­ron suun­taan. Läpia­jo on mie­les­tä­ni syväs­ti kau­pun­gin idean vas­tai­nen ilmiö, jon­ka hel­pot­ta­mi­seen pyr­ki­vät toi­mi­jat ovat päin­vas­tai­sis­ta puheis­taan huo­li­mat­ta todel­li­suu­des­sa näi­vet­tä­mäs­sä Hel­sin­gin kes­kus­taa. Miten val­ta­kun­nan par­haat neliö­kil­sat para­ni­si­vat sii­tä että ne voi ohit­taa mah­dol­li­sim­man nopeas­ta autol­la ja vie­lä alit­se? Para­ni­si­ko bis­nes Töö­lös­sä, Röö­pe­ris­sä, Hesa­ril­la, Krunassa? 

    Olen huvik­se­ni miet­ti­nyt läpia­jo­lii­ken­net­tä vähen­tä­vää läpia­jo­mak­sua, joka hait­tai­si kes­kus­taan suun­tau­tu­vaa lii­ken­net­tä mah­dol­li­sim­man vähän — enem­män­kin hyö­dyt­täi­si sitä. Kau­pun­ki mit­taa moot­to­ri­lii­ken­net­tä muu­ta­mal­la lin­jal­la, jois­ta nie­men raja ‑lin­ja näyt­täi­si mah­dol­li­sel­ta tul­li­ra­jan pai­kal­ta. Täl­lä lin­jal­la on 9 lii­ken­ne­väy­lää, joi­ta pit­kin kul­kee kaik­ki auto­lii­ken­ne kes­kus­taan. Tie­mak­su perit­täi­siin jokai­sel­ta, joka ajaa kes­kus­taan sisään ja ulos eri reit­tiä esi­mer­kik­si 6 h aika­na. Haka­nie­men sil­taa sisään aja­va mak­sai­si ajaes­saan Lapin­lah­den sil­taa ulos, pait­si käy­tet­ty­ään kau­pun­gin pal­ve­lui­ta, teh­ty­ään töi­tä tai edes hen­gail­tu­aan kes­kus­tas­sa. Jos taas tar­ve oli­si vain poi­ke­ta asioi­mas­sa jos­sa­kin kes­kus­tan lukui­sis­ta laa­tu­ta­va­raa myy­vis­tä eri­kois­liik­keis­tä tai kor­kea­ta­soi­sis­ta ravin­to­lois­ta oli­si se mah­dol­lis­ta ilman läpia­jo­mak­sua, autoi­li­ja-asioi­jan tie­ten­kin pala­tes­sa samaa reit­tiä kotiinsa.

    Mikä­li läpia­jo­mak­su oli­si sopi­va, vaik­ka­pa 70 €/kerta tai 1000 €/kk erot­tui­si sel­keäs­ti kes­kus­tan kan­nal­ta hai­tal­li­sin auto­lii­ken­ne muil­le rei­teil­le ja par­haas­sa tapauk­ses­sa seu­rauk­se­na voi­si olla pysy­vä auto­lii­ken­teen vähe­ne­mi­nen vaik­ka­pa Hel­sin­gin­ka­dul­la tai Poh­jois-Espla­na­dil­la. On arvat­ta­vis­sa auto­lii­ken­teen vähe­ne­mi­sen läpia­jo­mak­sun seu­rauk­se­na ole­van voi­mak­kain­ta rei­teil­lä, joil­la on jo val­mii­na se pal­jon puhut­tu kor­kea­ta­soi­nen jouk­ko­lii­ken­ne­pal­ve­lu. Hesa­ril­la kul­kee kak­si ja Alek­sil­la kol­me vai nel­jä ratik­ka­lin­jaa, parem­pia jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­siä ei ole muu­al­la koko val­ta­kun­nas­sa. Autoi­lua kes­kus­tas­sa rajoit­tai­si läpia­jo­mak­sun käyt­töön­o­ton jäl­keen toden­nä­köi­sem­min enem­män pysä­köin­nin tar­jon­ta eikä niin­kään ris­teys­ten tai katu­ver­kon väli­tys­ky­ky, jol­loin jake­lu­lii­ken­ne, sata­ma­lii­ken­ne jne sujuvoituisivat…

    1. Mitän­käs tämä läpia­jo havaittaisiin?
      Riit­tää­kö dri­ve-in mäk­kä­ri tai bensa-asema?

      Peri­aat­tees­sa läpia­joa ei asiak­kai­ta kes­kus­tas­sa kalas­te­le­vat vas­tus­ta, mut­ta kai mak­sun pitäs muu­ten­kin olla jol­lain tasol­la yhden­ver­tai­nen muu­hun lii­ken­tee­seen nähden?

      Ehkä kui­ten­kin oli­si hel­pom­pi rokot­taa aiheut­ta­man­sa hai­tan mukaan, eikä sen mukaan kuin­ka aiheel­li­nen hait­ta on? Var­sin­kin, jos aiheel­li­suus mita­taan niin­kin tar­kas­ti kuin kyllä/ei.

      Meil­lä on jul­kis­puo­lel­la aika pal­jon “tyh­mää” jaot­te­lua, jota vois vähi­tel­len alkaa vält­tää. Samal­la rahal­la kun voi­daan mita­ta jos­tain asias­ta yhden por­taan por­ras­tuk­sen data, voi­daan mita­ta kym­me­nen. Tai sata. Eikä hom­ma ole sen “vai­keam­paa”. Esim. meil­lä on vir­voi­tus­juo­ma­ve­ro, jos­sa mak­se­taan soke­ri­sak­koa juo­mas­ta, jos­sa on yli 0,5g tie­tyn­lais­ta soke­ria per lit­ra. Sak­ko­ve­roa mak­se­taan yhtä pal­jon, kun juo­mas­sa jos­sa on soke­ria 1g per lit­ra tai 100g per lit­ra. Ja tätä perus­tel­laan soke­ril­li­sen juo­man epä­ter­veel­li­syy­del­lä. Tol­kun puu­haa, eikö totta?

      1. Luon­nos­te­le­mas­sa­ni mal­lis­sa autoi­li­ja ajaa Hel­sin­gin kes­kus­taan nie­men läpia­jo­mak­su­ra­jan ylit­se jota­kin yhdek­säs­tä sisään­tu­lo­ka­dus­ta ja

        a) ajaa ulos samaa katua, ei ole läpia­jo, hin­ta 0 €
        b) ajaa ulos jota­kin muu­ta katua yli kuu­den tun­nin kulut­tua, ei ole läpia­jo, hin­ta 0 €
        c) ajaa ulos jota­kin muu­ta katua alle kuu­den tun­nin kulut­tua, ON läpia­jo, hin­ta 70 € ker­ta tai 1000 € kuukaudessa

        toke:
        Mitän­käs tämä läpia­jo havaittaisiin?
        Riit­tää­kö dri­ve-in mäk­kä­ri tai bensa-asema? 

        Aina valp­paa­na väi­jy­vä teko­ä­ly vah­tai­si ajo­neu­vo­jen liik­kei­tä nie­men rajal­la tol­pan­no­kas­sa kil­lu­vien säh­kö­sil­mien, tai­vaal­la välk­ky­vien teko­kui­den tai vaik­ka äly­pah­vi­lap­pu­jen avul­la… Tek­ni­nen toteu­tus on toi­sar­voi­nen, idea on vähen­tää läpia­joa hin­noit­te­le­mal­la se ajal­li­ses­ti tai rahal­li­ses­ti tar­peek­si kalliiksi…

        toke:
        Peri­aat­tees­sa läpia­joa ei asiak­kai­ta kes­kus­tas­sa kalas­te­le­vat vas­tus­ta, mut­ta kai mak­sun pitäs muu­ten­kin olla jol­lain tasol­la yhden­ver­tai­nen muu­hun lii­ken­tee­seen nähden?

        Ehkä kui­ten­kin oli­si hel­pom­pi rokot­taa aiheut­ta­man­sa hai­tan mukaan, eikä sen mukaan kuin­ka aiheel­li­nen hait­ta on? Var­sin­kin, jos aiheel­li­suus mita­taan niin­kin tar­kas­ti kuin kyllä/ei.

        Miten ihmees­sä joku kes­kus­tan toi­mi­ja voi­si olla vas­tus­ta­mat­ta läpia­joa edes peri­aat­tees­sa? Läpia­ja­jat vain hait­taa­vat asuk­kai­den, asiak­kai­den, työn­te­ki­jöi­den ja yli­pään­sä kaik­kien joil­la on jota­kin oikea­ta asi­aa kes­kus­taan liik­ku­mis­ta, ilman että läpia­ja­jil­la on mitään ylei­sen var­je­luk­sen alle kuu­lu­vaa syy­tä autoil­la kes­kus­tan niu­kas­sa katu­ver­kos­sa. Hait­ta­han on rie­mu­jen ja rie­so­jen ero­tus, ja kun läpia­jos­ta ei ole kes­kus­tal­le mitään hyö­tyä niin hait­ta on tie­ten­kin ääre­tön kun rie­sa ei tuo ker­ras­saan mitään riemua.

        Pipos­ta kai­va­ma­ni esi­merk­ki­hin­nat ajal­le ovat blo­gis­sa esi­tet­tyi­hin aika­hin­toi­hin ver­rat­tu­na suo­ras­taan edul­li­set. Jos autoi­li­ja suun­nit­te­lee mat­kaa esim. Ota­nie­mes­tä Hert­to­nie­meen hän voi­si läpia­jo­mak­sun olles­sa voi­mas­sa vali­ta kol­mes­ta autoi­lun aika/hinta vaih­toeh­dos­ta omien tar­pei­den­sa mukaan: 1) kehä­tie, 2) kes­kus­tan kaut­ta kes­täen vähin­tään 6 h tai 3) kes­kus­tan kaut­ta hin­taan 70 €. Läpia­jo­mak­su vas­tai­si siten las­ken­nal­li­ses­ti vain 4 h 40 min aika­tap­pio­ta ja kuu­kausi­mak­sul­la hin­nak­si muo­dos­tui­si hel­pos­ti alle 50 €, joka tie­ten­kin kan­nat­tai­si mak­saa jos on aivan pak­ko autoil­la kes­kus­tan lävit­se ja pitää omaa aikaa riit­tä­vän arvokkaana.

        Mak­su voi­si olla voi­mas­sa 24/7/365 ja kos­kea kaik­kia hen­ki­lö­au­toi­li­joi­ta, luon­nol­li­ses­ti myös kes­kus­tan asuk­kai­ta, jot­ka hyö­tyi­si­vät läpia­jon vähe­ne­mi­ses­tä paran­tu­nee­na asuin­viih­ty­vyy­te­nä. Läpia­jo­mak­sun suo­sio ker­toi­si käte­väs­ti myös kes­kus­ta­tun­ne­lin tai ns kokoo­ja­ka­dun todel­li­ses­ta tar­pees­ta, jos mak­sa­jia ilmaan­tui­si tar­peek­si niin tun­ne­li­han suo­ras­taan kan­nat­tai­si raken­taa, edel­lyt­täen että sen kaut­ta aja­mi­nen oli­si sit­ten hal­vem­paa kuin kes­kus­tan katujen!

      2. b: Mak­su voi­si olla voi­mas­sa 24/7/365

        Tuos­sa nyt ei ole mitään jär­keä, kos­ka sama mak­su ajas­ta (ja siis ruuh­kai­suu­de­sa) riip­pu­mat­ta on ihan höl­möä hyvin­voin­nin tuhoamista.

        Mut­ta sitä en ymmär­rä, mik­si juu­ri läpia­jol­le pitäi­si lait­taa noin suu­ri mak­su ja muut jät­tää koko­naan mak­sut­ta. Ihan samal­la taval­la kes­kus­taan tule­vat tai siel­tä läh­te­vät autot aiheut­ta­vat ruuh­kaa, melua ja pölyä kuin läpia­ja­va lii­ken­ne. Ajo­ki­lo­met­reis­tä, ajan­koh­das­ta ja rei­tis­tä­hän se enem­män kiin­ni. Läpia­ja­va ajaa toden­nä­köi­ses­ti kes­ki­mää­rin ker­ral­la 2x pidem­män mat­kan kuin sel­lai­nen, joka saa­puu kes­kus­taan. Mut­ta jos joku ajaa aamul­la ruuh­kas­sa kes­kus­taa töi­hin ja ilta­ruuh­kas­sa takai­sin, hän aiheut­taa pal­jon enem­män hait­taa kuin hen­ki­lö, joka ajaa vaik­ka­pa kel­lo 18.30 läpi.

        Jos ongel­ma on esi­mer­kik­si mete­li, suo­sit­te­li­sin kyl­lä mie­lum­min vaik­ka­pa tiput­ta­maan nopeus­ra­joi­tuk­sia ja vie­lä val­vo­maan sitä. Näin kai­ken lii­ken­teen melu vähenee.

        Disclai­mer: En ole kos­kaan aja­nut Hel­sin­gin kes­kus­tan läpi, joten minul­la ei ole omaa leh­mää ojassa.

      3. Sylt­ty: Mut­ta sitä en ymmär­rä, mik­si juu­ri läpia­jol­le pitäi­si lait­taa noin suu­ri mak­su ja muut jät­tää koko­naan mak­sut­ta. Ihan samal­la taval­la kes­kus­taan tule­vat tai siel­tä läh­te­vät autot aiheut­ta­vat ruuh­kaa, melua ja pölyä kuin läpia­ja­va liikenne.

        Tak­si­mat­ko­jen hin­ta perus­tui lähi­men­nei­syy­des­sä ajet­tuun mat­kaan tai mikä­li mat­kan­te­ko oli hidas­ta, kulu­nee­seen aikaan. Se oli suo­ras­taan nero­kas hin­noit­te­lu­me­to­di, jota voi­si hyvin sovel­taa myös tienkäyttömaksuissa… 😉

      4. Sylt­ty: Tuos­sa nyt ei ole mitään jär­keä, kos­ka sama mak­su ajas­ta (ja siis ruuh­kai­suu­de­sa) riip­pu­mat­ta on ihan höl­möä hyvin­voin­nin tuhoamista.

        Mut­ta sitä en ymmär­rä, mik­si juu­ri läpia­jol­le pitäi­si lait­taa noin suu­ri mak­su ja muut jät­tää koko­naan mak­sut­ta. Ihan samal­la taval­la kes­kus­taan tule­vat tai siel­tä läh­te­vät autot aiheut­ta­vat ruuh­kaa, melua ja pölyä kuin läpia­ja­va lii­ken­ne. Ajo­ki­lo­met­reis­tä, ajan­koh­das­ta ja rei­tis­tä­hän se enem­män kiin­ni. Läpia­ja­va ajaa toden­nä­köi­ses­ti kes­ki­mää­rin ker­ral­la 2x pidem­män mat­kan kuin sel­lai­nen, joka saa­puu kes­kus­taan. Mut­ta jos joku ajaa aamul­la ruuh­kas­sa kes­kus­taa töi­hin ja ilta­ruuh­kas­sa takai­sin, hän aiheut­taa pal­jon enem­män hait­taa kuin hen­ki­lö, joka ajaa vaik­ka­pa kel­lo 18.30 läpi.

        Jos ongel­ma on esi­mer­kik­si mete­li, suo­sit­te­li­sin kyl­lä mie­lum­min vaik­ka­pa tiput­ta­maan nopeus­ra­joi­tuk­sia ja vie­lä val­vo­maan sitä. Näin kai­ken lii­ken­teen melu vähenee.

        Disclai­mer: En ole kos­kaan aja­nut Hel­sin­gin kes­kus­tan läpi, joten minul­la ei ole omaa leh­mää ojassa.

        Mut­ta kenen hyvin­voin­tia epäi­let tuhot­ta­van? Tus­kin kes­kus­tan asuk­kai­den ainas­kaan. Ihan samal­la taval­la se kehä­tie on ruuh­kat­to­mam­pi 18.30, aja­koon siel­tä ellei ole asi­aa keskustaan.

        Olet jäl­jil­lä läpia­jon suh­teen… Kehit­te­le­mä­ni mal­li pois­tai­si pait­si kuvaa­ma­si läpia­jon, niin myös päi­vit­täi­sen työ­mat­ka­lii­ken­teen tuot­ta­man läpia­jon, joka läpäi­see kes­kus­tan aamuin illoin. Hel­sin­gin hie­noin­piin kuu­lu­vat kadut, kuten Hesa­ri, Kai­vo­ka­tu ja Espat toi­mit­ta­vat täl­lä het­kel­lä kes­kus­ta­tun­ne­lin tai maa­na­lai­sen kokoo­ja­ka­dun vir­kaa läpia­ja­val­le lii­ken­teel­le. Kes­kus­taan aja­va voi kuu­lua vain kah­teen kate­go­ri­aan: läpia­ja­jiin ja kes­kus­taan jää­viin. Kes­kus­taan suun­tau­tu­vaa autoi­lua rajoit­taa pysä­köin­nin niuk­kuus, joten tätä lii­ken­net­tä rajoi­te­taan var­maan­kin par­hai­ten osu­val­la pysä­köin­ti­po­li­tii­kal­la eli kes­kus­taan aja­vil­ta voi­daan autoi­lus­ta las­kut­taa pysä­köin­nin hin­nas­sa. Lii­ken­teen mää­rä nie­mel­lä tus­kin tulee las­ke­maan ellei myös läpia­jol­le mää­rä­tä myös jota­kin kus­tan­nus­ta tai nega­tii­vi­nen kier­re auto­lii­ken­teen, läpia­jon ja asioin­nin, suh­teen on valmis…

        Käy­tin esi­mer­kis­sä kor­keah­kol­ta tun­tu­vaa hin­noit­te­lua läpia­jol­le, tie­ten­kin hin­nat voi­si­vat olla myös jota­kin 20 € tai 2 h asioin­tia, jol­loin ohjaus­vai­ku­tus oli­si vähäi­sem­pi tai aina­kin useam­pien kan­nat­tai­si mak­saa rahal­la läpiajosta.

      5. b: toke

        b:
        Luon­nos­te­le­mas­sa­ni mal­lis­sa autoi­li­ja ajaa Hel­sin­gin kes­kus­taan nie­men läpia­jo­mak­su­ra­jan ylit­se jota­kin yhdek­säs­tä sisään­tu­lo­ka­dus­ta ja

        a) ajaa ulos samaa katua, ei ole läpia­jo, hin­ta 0 €
        b) ajaa ulos jota­kin muu­ta katua yli kuu­den tun­nin kulut­tua, ei ole läpia­jo, hin­ta 0 €
        c) ajaa ulos jota­kin muu­ta katua alle kuu­den tun­nin kulut­tua, ON läpia­jo, hin­ta 70 € ker­ta tai 1000 € kuukaudessa

        Aina valp­paa­na väi­jy­vä teko­ä­ly vah­tai­si ajo­neu­vo­jen liik­kei­tä nie­men rajal­la tol­pan­no­kas­sa kil­lu­vien säh­kö­sil­mien, tai­vaal­la välk­ky­vien teko­kui­den tai vaik­ka äly­pah­vi­lap­pu­jen avul­la… Tek­ni­nen toteu­tus on toi­sar­voi­nen, idea on vähen­tää läpia­joa hin­noit­te­le­mal­la se ajal­li­ses­ti tai rahal­li­ses­ti tar­peek­si kalliiksi…

        Miten ihmees­sä joku kes­kus­tan toi­mi­ja voi­si olla vas­tus­ta­mat­ta läpia­joa edes periaatteessa? 

        Kes­kus­tan toi­mi­ja voi vas­tus­taa sitä, että hänen asiak­kaan­sa mer­ka­taan läpia­ja­jak­si, kuten juu­ri teit ja sik­si asia­kas jät­tää tulematta.
        Kuu­den tun­nin raja­pyyk­ki ei oikeen tun­nu “tol­kul­ta”, jos halu­taan joku asioi­maan keskustassa?

        Eli sekä mää­ri­tel­mä sii­tä, mitä pitäi­si verot­taa, että myös tek­ni­nen jär­jes­tel­mä ei ole “yksi hai­lee”. Tek­ni­seen jär­jes­tel­mään voi­daan has­sa­ta sato­ja mil­joo­nia euro­ja vuo­des­sa. Tämä on ollut juu­ri­kin se kul­ta­kai­vos muu­ta­mil­la isoil­la IT-pal­ve­lu­yri­tyk­sil­lä, kun jul­ki­nen sek­to­ri on tilail­lut kai­ken­lais­ta tär­kee­tä, “ei sil­lä hin­ta­la­pul­la niin väliä”-mentaliteetilla.

        Nyt­hän on taas ehdo­tet­tu satel­liit­ti­seu­ran­taa koko maan auto­kan­nal­le. kos­ka pk-seu­dul­la on pari kehä­tie­tä ja kes­kus­ta, jos­sa on välil­lä ruuhkaa.
        Aiem­pi tor­pat­tu ehdo­tus perus­tui muis­taak­se­ni omaan har­dik­seen, joka asen­nus­ku­lut mukaan lukien oli­si ollut neli­nu­me­roi­nen sum­ma per auto ja luon­nol­li­ses­ti luon­nol­li­nen tilaa­ja-ansa. Näis puu­his­sa puhu­taan mil­jar­deis­ta jon­ku tek­ni­sen jär­jes­tel­män elin­kaa­ren aikana.
        Tri­vi­aa­li esi­merk­ki: kuin­ka­han pal­jon jul­kis­ta rahaa olis sääs­tet­ty, jos jul­ki­nen puo­li olis saa­nu aikai­sek­si toi­mi­van ja käte­vän säh­köi­sen tun­nis­ta­mi­sen? Yks pank­ki­tun­nuk­sel­la tun­nus­tau­tu­mi­nen mak­saa jul­ki­sel­le sie­voi­sen sum­man ja näi­tä teh­dään kym­me­niä mil­joo­nia joka vuosi.

  16. En usko että voi­daan sää­tää koh­tuul­li­sel­la val­von­ta­kus­tan­nuk­sel­la sel­lais­ta lakia, jol­la maa­lai­set aja­vat hal­val­la ja kau­pun­ki­lai­set mak­sa­vat rei­lus­ti enem­män. Tie­tul­lit eivät tätä tee. Lii­an help­poa kier­tää. Lai­tan kir­jat maal­le, saan ajo­lu­vat hal­val­la ja vai­mo Töö­löön niin saa asukaspysäköintiluvat. 

    Kai­kil­le sama. Maal­la jos asuu, niin ei tue­ta 100 km työ­mat­kaa. Jos taas työ­paik­ka­kin on maal­la, ei ajo­ki­lo­met­re­jä juu­ri tule.

  17. Roh­ke­nen olla intui­tii­vi­ses­ti eri miel­tä maa­seu­dun autoi­lun yli­ve­rot­ta­mi­ses­ta, sil­lä maa­seu­dun tei­tä käy­te­tään niin pal­jon vähem­män, että yllä­pi­to- ja inves­toin­ti­ku­lut ylit­tä­vät var­muu­del­la kau­pun­ki­kes­kus­ten vas­taa­vat ajo­ki­lo­met­re­jä koh­den. — Aina­kin aiem­min maan vilk­kaim­min lii­ken­nöi­ty tien­pät­kä oli Kehä I välil­lä Paki­lan­tie — Hämeen­lin­nan­tie ja vaik­ka sii­hen raken­tai­si kym­me­nen kais­taa kah­teen ker­rok­seen niin käyt­töön suh­teu­tet­tu­na sil­lä hin­nal­la ei kovin mon­ta met­riä Kai­nuun suo­raa tehdä.

    Pai­kan­ta­mi­seen perus­tu­va kilo­met­ri­mak­su tuli­si välit­tö­mäs­ti ottaa käyt­töön ras­kaal­le lii­ken­teel­le ja ammat­ti­mai­sel­le jake­lu­lii­ken­teel­le. Täl­löin logis­tiik­ka­kus­tan­nus pai­kan­tui­si arvo­ket­jun oike­aan koh­taan kan­san­ta­lou­den ohjauk­sen kannalta.

    1. Roh­ke­nen olla intui­tii­vi­ses­ti eri miel­tä maa­seu­dun autoi­lun yli­ve­rot­ta­mi­ses­ta, sil­lä maa­seu­dun tei­tä käy­te­tään niin pal­jon vähem­män, että yllä­pi­to- ja inves­toin­ti­ku­lut ylit­tä­vät var­muu­del­la kau­pun­ki­kes­kus­ten vas­taa­vat ajo­ki­lo­met­re­jä kohden.

      Kyl­lä, jos ajat­te­lee noin ja pitää vaih­toejh­to­na sitä, ettei haja-asu­tusa­lueil­la oli­si tie­verk­koa lain­kaan. Jos taas ei ajat­te­le uopo­tet­tu­ja kus­tan­nuk­sia vaan mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sia, autoi­lus­ta ei juu­ri aiheu­du kus­tan­nuk­sia haja-asu­tusa­lueil­la, kun taas kau­pun­gis­sa auto­li­jat tuot­ta­vat hait­taa ja har­mia toisilleen.

  18. Onko kau­pun­kien tii­vis lisä­ra­ken­ta­mi­nen ja kas­vu yli­pää­tään vält­tä­mät­tö­miä? Var­sin­kin kun niis­tä seu­raa niin pal­jon hait­to­ja mm. lii­ken­tees­tä joh­tuen. Mm. säh­kö ja osa lii­ken­tees­tä ovat vält­tä­mät­tö­miä. Mik­si kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­nen oli­si vält­tä­mä­tön­tä? Ihmi­set maa­seu­dul­la ovat pal­jon onnel­li­sem­pia ja terveempiä.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ovat­ko ihmi­set maa­seu­dul­la ter­veem­piä? Mik­si he sit­ten kuo­le­vat nuorempina?

        Nyt tuli kovin tar­koi­tus­ha­kui­nen väite. 

        Maa­seu­dul­la toki kuol­laan useam­min kau­ka­na sai­raa­lois­ta kuin samas­ta roo­kauk­ses­ta kau­pun­geis­sa, mut­ta väit­täi­sin, että tär­keim­pä­nä selit­tä­jä­nä on gee­ni­pe­rin­tö, jota yllät­tä­vän hyvin erot­taa Päh­ki­nä­saa­ren rau­han­so­pi­muk­sen raja. Hel­sin­gis­tä näh­ty maa­seu­tu on tuon rajan itäpuolella.

      2. Tapio:

        Maa­seu­dul­la toki kuol­laan useam­min kau­ka­na sai­raa­lois­ta kuin samas­ta roo­kauk­ses­ta kau­pun­geis­sa, mut­ta väit­täi­sin, että tär­keim­pä­nä selit­tä­jä­nä on gee­ni­pe­rin­tö, jota yllät­tä­vän hyvin erot­taa Päh­ki­nä­saa­ren rau­han­so­pi­muk­sen raja. Hel­sin­gis­tä näh­ty maa­seu­tu on tuon rajan itäpuolella.

        Tuo sama ilmiö on rapor­toi­tu myös muu­al­la maa­il­mas­sa, joten tär­kein selit­tä­vä teki­jä tus­kin on Päh­ki­nä­saa­ren rau­han­so­pi­mus. Esim. Usas­sa on rapor­toi­tu noin 2 vuo­den ikäe­ros­ta met­ro­po­lien asuk­kai­den ja maa­seu­dun asuk­kai­den välil­lä. Asia liit­tyy ilmei­ses­ti mm. tulo- ja vau­rause­roi­hin, sekä kou­lu­tus- ja elä­män­ta­pae­roi­hin. Kor­keam­pi­tu­loi­set ja vau­raam­mat ihmi­set yleen­sä elä­vät ter­veel­li­sem­min. He kun­toi­le­vat enem­män ja mene­vät hel­pom­min myös ter­vey­den­hoi­don pal­ve­lui­hin kuin pie­ni­tu­loi­sem­mat ja köy­hem­mät. Usas­sa aikoi­naan tupa­koin­ti oli ylei­sin­tä urbaa­neil­la alueil­la, ja vähäi­sin­tä maa­seu­dul­la, mut­ta nyky­ään tilan­ne on toi­sin päin. Lisäk­si eli­ni­kää maa­seu­dul­la alen­taa se, että sai­raa­lat ovat yleen­sä etääl­lä. Sil­lä on mer­ki­tys­tä akuut­tien onnet­to­muuk­sien ja sai­raus­koh­taus­ten koh­dal­la, jois­sa hoi­toon pää­syn nopeus vai­kut­taa eloon­jää­mis­to­den­nä­köi­syy­teen. Olen myös jos­kus näh­nyt sel­lai­sia tut­ki­muk­sia ame­ri­kas­ta, jois­sa on rapor­toi­tu huo­mat­ta­van yli­pai­non ole­van ylei­sem­pää maa­seu­dul­la kuin met­ro­po­leis­sa. Maa­seu­dul­la ilma on yleen­sä puh­taam­paa, ja on myös joi­tain sai­rauk­sia, joi­ta esiin­tyy maa­seu­dul­la asu­vil­la vähem­män. Mut­ta se ei rii­tä kään­tä­mään eli­ni­kää kau­pun­ke­ja pidem­mäk­si, vaan kau­pun­geis­sa ihmi­set vai­kut­ta­vat tosi­aan kuo­le­van kes­ki­mää­rin vanhempina.

      3. ko: Tuo sama ilmiö on rapor­toi­tu myös muu­al­la maa­il­mas­sa, joten tär­kein selit­tä­vä teki­jä tus­kin on Päh­ki­nä­saa­ren rau­han­so­pi­mus. Esim. Usas­sa on rapor­toi­tu noin 2 vuo­den ikäe­ros­ta met­ro­po­lien asuk­kai­den ja maa­seu­dun asuk­kai­den välillä. 

        Kii­tok­sia, kor­jaan käsi­tys­tä­ni. Päh­ki­nä­saa­ren rau­han raja on kui­ten­kin jät­tä­nyt mer­kit­tä­vän jäl­jen suo­ma­lais­ten ter­vey­teen, esim http://www.huoltaja-saatio.fi/wp-content/uploads/2017/11/Aro-Hyvinvointi-ja-terveyserot-Suomessa-Bruno-Sarlin-16.11.2017.pdf

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ovat­ko ihmi­set maa­seu­dul­la ter­veem­piä? Mik­si he sit­ten kuo­le­vat nuorempina?

        Niin, autoi­luun vii­ta­ten var­maan sik­si että hei­tä kuo­lee lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa enem­män. Ja todenn­nä­köi­ses­ti niil­lä pit­kil­lä työ­mat­koil­la, aura-auto­jen ulot­tu­mat­to­mis­sa ja kau­ka­na ensia­vus­ta ja ter­vey­den­huol­lon pal­ve­luis­ta. Toi­saal­ta, oli­si myös muka­va näh­dä kau­pun­ki-maa­seu­tu-luo­ki­tel­tu eli­niän odo­te, joka todis­taa tämän väit­tee­si. Tilas­to­ja­han kyl­lä löy­tyy, kuin­ka itä-suo­mes­sa mie­het kuo­le­vat ennen län­si-suo­ma­lai­sia ja ter­vey­sin­dek­sit­kin ovat kau­pun­geis­sa mata­lam­pia kuin maa­kun­nis­sa. Ja kou­lu­te­tut elä­vät pitem­pään kuin kou­lut­ta­mat­to­mat ja var­maan kau­pun­geis­sa on mää­räl­li­ses­ti enem­män kou­lu­tet­tu­ja. Tosin Hel­sin­gis­sä sit­ten huo­no-osai­set ryyp­pää­vät­kin itsen­sä tehok­kaas­ti hen­gil­tä: https://www.hel.fi/uutiset/fi/tietokeskus/elinajanodote-edelleen-lyhempi-helsingissa-kuin-muualla-suomessa

        Se on sen­tään tut­ki­muk­sel­la osoi­tet­tu, että har­vaan asu­tul­la maa­seu­dul­la asu­vat koke­vat itsen­sä onnel­li­sem­mak­si kuin kau­pun­kien kes­kus­tois­sa. Ja aina­han voi miet­tiä, mik­si eri­lai­sil­le kun­tou­tus­lo­mil­le­kin men­nään aina maa­seu­dul­le tai aina­kin kehy­sa­lueil­le. Sii­nä kau­pun­ki­lai­sil­ta katoa­vas­sa luon­to­suh­tees­sa on kyl­lä jotain tai­kaa stres­si­ta­soil­le ja hyvin­voin­nil­le. Jos nyky­ään enää vih­re­ää luon­toa edes siel­tä hak­kuu­au­kioil­ta löy­tää. Noh, oli­si ollut muka­va lukea myös vas­tauk­se­si kysy­myk­see­ni. Onko kau­pun­kien tii­vis­tä­mi­nen ja kas­vu vält­tä­mä­tön­tä ja miksi?

      5. Vei­jo: Se on sen­tään tut­ki­muk­sel­la osoi­tet­tu, että har­vaan asu­tul­la maa­seu­dul­la asu­vat koke­vat itsen­sä onnel­li­sem­mak­si kuin kau­pun­kien kes­kus­tois­sa. Ja aina­han voi miet­tiä, mik­si eri­lai­sil­le kun­tou­tus­lo­mil­le­kin men­nään aina maa­seu­dul­le tai aina­kin kehy­sa­lueil­le. Sii­nä kau­pun­ki­lai­sil­ta katoa­vas­sa luon­to­suh­tees­sa on kyl­lä jotain tai­kaa stres­si­ta­soil­le ja hyvin­voin­nil­le. Jos nyky­ään enää vih­re­ää luon­toa edes siel­tä hak­kuu­au­kioil­ta löy­tää. Noh, oli­si ollut muka­va lukea myös vas­tauk­se­si kysy­myk­see­ni. Onko kau­pun­kien tii­vis­tä­mi­nen ja kas­vu vält­tä­mä­tön­tä ja miksi? 

        On eri asia lomail­la maal­la kuin asua siel­lä. Oma käsi­tyk­se­ni on että ns alkio­lai­suus on lähin­nä uskon­to jol­la pyri­tään pön­kit­tä­mään omia valin­to­ja että joku askeet­ti­suus ja elä­mä juma­lan selän taka­na on parem­paa kuin asu­mi­nen siel­lä mis­sä on hyvät mah­dol­li­suu­det hank­kia elan­to itsel­leen ja perus­taa per­he ja har­ras­taa sitä mitä itse haluaa. 

        Voi olla että ne jot­ka ovat valin­neet jon­kun askeet­ti­sen luon­toa lähel­lä ole­van elä­män­tyy­lin ja elää luon­tais­ta­lou­des­ta ovat jol­lain taval­la lah­jak­kaam­pia ja sisuk­kaam­pia kuin kes­ki­mää­rin mut­ta nil­lä tai­doil­la ei yhteis­kun­taa pide­tä pystyssä.

        Ennen kaik­kea risoo maa­lais­ten suvait­se­mat­to­muus monil­la elä­mä­na­lueil­la ja tapa mil­lä he sen toteut­ta­vat: Kou­lu­kiusaa­mi­nen (vrt Sys­män tapaus), aikuis­kiusaa­mi­nen, epä­de­mo­kraat­ti­nen pää­tök­sen­te­ko, kak­si­nais­mo­raa­li mitä tulee alko­ho­liin ja sek­siin, mui­den kuin omien har­ras­tus­ten ja ammat­tien vähät­te­ly, nok­ki­mis­jär­jes­tys yhteis­kun­nal­li­sen ase­man ja sivii­li­sää­dyn mukaan, nais­ten ase­ma, vähem­mis­tö­jen ase­ma, suh­tau­tu­mi­nen ulko­puo­li­seen yhteis­kun­taan ja ulko­mai­hin. Jos ei kuu­lu parem­pio­sais­ten ase­maan maa­seu­dul­la olet hyl­ky­ta­va­raa ja vaik­ka joten­ku­ten tuu­li­si toi­meen niin onnel­li­suut­ta ja yhtei­söl­li­syyt­tä ei saa kokea.

        Maa­lais­ten usein hel­li­mä väi­te että he kou­lut­ta­vat nuo­ret val­miik­si kas­vu­kes­kus­ten työ­mark­ki­noil­le ei myös­kään pidä paik­kan­sa kuin pie­nil­tä osin. Suu­rin osaa opis­ke­lus­ta jos­sa val­mis­tu­taan työ­elä­mään tapah­tuu kaupungeissa. 

        Kau­pun­kien ole­mas­sao­lo perus­tuu nime­no­maan tuot­ta­van työn teke­mi­seen ja hyvin­voin­nin mah­dol­lis­ta­mi­seen. Se on sit­ten kau­pun­ki­lais­ten oma asia demo­kraat­ti­ses­ti päät­tää tii­vis­te­tään­kö kau­pun­ki vai ei.

  19. Nyt on pak­ko kom­men­toi­da, kos­ka yleen­sä sinul­ta tulee jär­ke­viä aja­tuk­sia, mut­ta täs­sä tari­nas­sa on mel­ko yksioi­koi­sia ja pro­vo­soi­via päätelmiä.

    1)
    ”Vaik­ka maan­vil­je­li­jä Poh­jois-Kar­ja­las­sa mak­saa autoi­lus­taan vero­ja lii­kaa, tätä ei voi käyt­tää perus­tee­na sil­le, että autoi­li­ja Jät­kä­saa­res­sa voi vaa­tia auto­ton­ta naa­pu­ri­aan mak­sa­maan osan hänen 52 000 euron hin­tai­sen auto­paik­kan­sa kuluista.”

    Mihin tämä luku perus­tuu? Onko sinul­la raken­nus­liik­keen las­kel­mat käytettävissä?
    Kes­kei­nen kysy­mys on se, että mik­si raken­nusoi­keus on kau­pun­gis­sa niin pie­ni? Mik­si esim. Jät­kä­saa­reen raken­ne­taan niin mata­lia taloja?
    Mik­si tehok­kuus­lu­ku ei voi­si olla 10? Pal­jon­ko Hel­sin­ki­läi­sil­tä käy­te­tys­tä maa-alas­ta jää nyt saa­mat­ta tulo­ja, jos tehok­kuus­lu­ku oli­si kah­den sijas­ta esim. 10?
    250m^2 poh­ja­pin­ta-alal­la (1000m^2 ton­tis­ta) 8 ker­ros­ta on 2000m^2. Jos oli­si­kin 40 ker­ros­ta ja 10000m^2?
    Tääl­lä ei juu­ri ole hir­mu­myrs­ky­jä sekä usein on käy­tet­tä­vis­sä hyvä peruskallio.

    2)
    ”Autoi­lun kus­tan­nuk­set kau­pun­geis­sa joh­tu­vat pää­asias­sa auto­jen vie­mäs­tä kal­liis­ta tilas­ta. Tilaa säh­kö­au­to vie yhtä pal­jon kuin ben­sa-auto. Toi­nen mer­kit­tä­vä seik­ka on, että tii­viis­sä kau­pun­ki­ti­las­sa ilma vaih­tuu huo­nos­ti, joten pako­kaa­sut ja ren­kai­den aiheut­ta­ma myr­kyl­li­nen pöly tap­pa­vat ihmi­siä. Pel­käs­tään moot­to­ri­tiet syr­jäyt­tä­vät asun­to­ja yli sadan­tu­han­nen asuk­kaan ver­ran. Jos raken­nus­maal­le panee hin­nak­si vaik­ka­pa vain 500 €/k‑m2, tulee täs­tä kak­si mil­jar­di euroa. Nel­jän pro­sen­tin mukaan maan­vuo­kra täs­tä oli­si 80 M€. Täs­sä oli­vat siis vas­ta moottoritiet.”

    Tot­ta, mut­ta myös pyö­rä­tiet, jal­ka­käy­tä­vät ja puis­tot vie­vät rakennustilaa.
    Puhut kuin Hel­sin­ki oli­si joten­kin iso city maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa, aina­kin ongel­mien perus­teel­la. Hel­sin­ki on mel­ko väl­jä kau­pun­ki (ihan hyvä asia) ja mel­ko tehot­to­mas­ti raken­net­tu (kts. edel­li­nen kpl).

    3)
    “Paik­ka aamu­ruuh­kas­sa on niuk­ka­hyö­dy­ke. Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­tos­sa teh­dyn simu­loin­nin mukaan kan­ta­kau­pun­kiin autol­la töi­hin tule­va hidas­taa mui­den liik­ku­mis­ta kes­ki­mää­rin yhteen­sä 20 minuu­til­la. Siis yhteen­sä. Jos aiheut­taa kym­me­nen sekun­nin vii­väs­tyk­sen 120 muul­le, se on yhteen­sä 20 minuut­tia. Kym­me­nen sekun­tia ei ole pal­jon, mut­ta kun tuhan­net autoi­li­jat hait­taa­vat toi­si­aan, lop­pu­tu­lok­se­na on, että mat­kan­te­ko hidas­tuu kai­kil­ta. Jos joku muu­ta väit­tää, miten hän selit­tää sen, että mat­kan­te­ko on hitaam­paa aamu­ruuh­kas­sa kuin aamuyöllä.
    Jos ajat­te­lem­me ajan hin­nak­si 15€/tunnilta, tuo 20 minuu­tin hidas­tus oikeut­taa vii­den euron ruuhkamaksuun.Ruuhkamaksut teki­si­vät lii­ken­ne­käyt­täy­ty­mi­ses­tä ratio­naa­li­sem­paa ja las­ki­si­vat lii­ken­teen hin­taa, aika­kus­tan­nus mukaan luettuna.”

    Täs­sä on perus­ta­vaa laa­tua ole­va aja­tuson­gel­ma. Mik­si ihmi­set liik­ku­vat autol­la Hel­sin­kiin työ­päi­vi­nä? Aja­vat­ko he joka arki­päi­vä muu­ten vaan hen­gai­le­maan ja vie­mään tilaa toi­sil­ta ihmi­sil­tä? Vai mene­vät­kö ihmi­set teke­mään työ­tä ja tuot­ta­maan arvoa Suomelle?
    Ruuh­kaa on arki­sin suu­ruus­luok­kaa 2h aamul­la ja 2h ilta­päi­väl­lä. Tämä on vii­kon ajas­ta noin 12%. 88% on luok­kaa hiljaista.
    Kun on otet­tu minus­ta hyvä län­si­met­ro käyt­töön, niin se on fak­ti­ses­ti lisän­nyt monen ihmis­ten koko­nais­mat­ka-aikaa, mikä arvo sil­lä on ja onko sitä laskettu?
    Simu­loin­ti ei muu­ten vas­taa todellisuutta.

    4)
    “Kun ei ole ruuh­ka­mak­su­ja, on jouk­ko­lii­ken­net­tä sub­ven­toi­ta­va, jot­ta lii­ken­ne ei tyys­tin ruuh­kau­tui­si. Se on second-best ‑rat­kai­su. Jos autoi­lu mak­sai­si ulkoi­set kus­tan­nuk­sen­sa, mei­dän ei tar­vit­si­si sub­ven­toi­da jouk­ko­lii­ken­net­tä. Nyt me sub­ven­toim­me lii­ken­ne yli­pään­sä, mikä tar­koit­taa lii­kaa lii­ken­net­tä. Ilman sitä ihmi­set valit­si­si­vat työn­sä ja asuin­paik­kan­sa lähem­pää toi­si­aan, eivät mat­kus­tai­si kah­vi­tar­jouk­sen takia toi­sel­le puo­lel­le kau­pun­kia ja niin edelleen.”

    Täs­sä on myös aja­tus­vir­he. Ihmi­set eivät voi kes­ki­mää­rin muut­taa koko ajan työn peräs­sä. Työ­pai­kat vaih­tuu, toi­mis­tot muut­ta­vat ja työ voi olla liik­ku­vaa (esim. koti­sai­raan­hoi­to). Lisäk­si lap­sia ei voi siir­rel­lä kou­lus­ta toi­seen vähän väliä.
    Autoi­li­jat sub­ven­toi­vat jouk­ko­lii­ken­net­tä ja muu­ta­kin noin 7mrd ver­ran. Voit var­maan tar­kas­taa, mut­ta Jon­kin­nä­köi­nen las­kel­ma autoi­lus­ta perit­tä­vis­tä mak­suis­ta on ollut noin 8mrd euroa/vuosi. Itse tei­hin käy­te­tään noin 1mrd/vuosi.

    5)
    “En tie­dä, että yksi­kään kau­pun­ki oli­si peru­nut käyt­töön otta­maan­sa ruuh­ka­mak­sua tai tie­tul­lia, mik­si nii­tä nyt vain kut­su­taan­kin. Tuk­hol­mas­sa nii­tä koh­taan oli aluk­si suur­ta vas­tus­tus­ta, mut­ta kun huo­mat­tiin, kuin­ka pal­jon suju­vam­mak­si lii­ken­ne muut­tui, sel­vä enem­mis­tö kään­tyi kan­nat­ta­maan sitä.
    Hel­sin­ki tii­vis­tää jat­kos­sa kau­pun­ki­ra­ken­net­ta kun­nol­la. Kan­ta­kau­pun­gin ahtaa­seen katu­verk­koon ei mah­du nykyis­tä enem­pää auto­ja. Sik­si kysy­mys ruuh­ka­mak­suis­ta alkaa olla ajankohtainen.”

    Pal­jon­ko Tuk­hol­ma­lai­set mak­sa­vat autois­ta ja autoi­lus­ta? Ver­taus on muu­ten­kin huo­no, kos­ka myös mones­sa suu­res­sa kau­pun­gis­sa ei ole ruuhkamaksuja.
    Mihin perus­tuu näke­mys, että kan­ta­kau­pun­gin katu­verk­koon ei mah­du enää?
    Mik­si ei teh­dä lii­ken­net­tä jou­dut­ta­via asioi­ta (lii­ken­neym­py­röi­tä, lii­ken­ne­va­lo­jen opti­moin­tia jne.) sekä hyö­dyn­ne­tä raken­net­tua ja mak­set­tua infraa niin pal­jon kuin on mahdollista?
    Nyt raken­ne­taan kaik­kia mah­dol­li­sia estei­tä ja pyri­tään jopa pur­ka­maan raken­net­tua infraa?
    Muu­ten­kin etsi­mäl­lä jos­tain päin maa­il­maa jotain esi­merk­kiä, niin kaik­kien sel­lais­ten teke­mi­nen Suo­meen oli­si mah­do­ton­ta ja mones­ti ristiriitaista.

    6)
    “Ruuh­ka­mak­su­jen tär­kein tavoi­te on sääs­tää niuk­kaa tilaa katu­ver­kos­sa, mut­ta voi nii­tä käyt­tää myös kau­pun­ki-ilman puhdistamiseen.”

    Ruuh­ka­mak­sun voi­si asia­na rin­nas­taa samaan kuin veron­ko­ro­tus. Yksin­ker­tais­ta ja ei tar­vit­se näh­dä vai­vaa. Lisäk­si täs­tä aiheu­tuu yhteis­kun­nal­le kulu­ja uusien jär­jes­tel­mien vuok­si, joka on suo­raan pois muusta.
    Koko asi­aan liit­tyy fun­da­men­taa­li­nen ongel­ma ja jopa hie­man ilkeä­kin aja­tus, että ihmi­set aje­le­vat ruuh­kas­sa muu­ten vaan.
    Tämä on suo­raan tulon­siir­toa autoi­li­joil­ta johon­kin muu­hun sekä vähä­va­rais­ten ihmis­ten työn teke­mi­sen vaikeuttamista.
    Sanot­ta­koon, että jos jul­ki­sel­la kul­ku­neu­vol­la voi­si liik­kua edes suun­nil­leen yhtä nopeas­ti, niin ihmi­set tie­tys­ti käyt­tä­vät jul­kis­ta liikennettä.
    Lisäk­si lap­si­per­hees­sä auto on usein vält­tä­mät­tö­myys ja syi­tä voi olla monenlaisia.

    Itse väl­tän yli­mää­räis­tä Hel­sin­kiin tuloa niin pal­jon kuin on mah­dol­lis­ta, mut­ta töi­hin tulen mielelläni. 

    7)
    Teh­kää jul­ki­ses­ta lii­ken­tees­tä “lähes” mak­sut­to­mak­si, joka oli­si pork­ka­na­na niil­le ihmi­sil­le, jot­ka voi­si­vat käyt­tää nykyis­tä enem­män matka-aikaa.
    Teki­sit­te vie­lä nykyi­set käyt­tä­jät tyytyväisemmiksi.

    1. Ila­ri:
      Lisäk­si lap­si­per­hees­sä auto on usein vält­tä­mät­tö­myys ja syi­tä voi olla monenlaisia. 

      Tätä kuu­lee usein. Jos aja­tel­laan urbaa­nis­sa ympä­ris­tös­sä elä­vää lap­si­per­het­tä, niin mitä nämä syyt ovat ja voi­si­ko näi­tä syi­tä vähen­tää (iiken­ne- ja kaa­voi­tus­po­liit­ti­sil­la toi­mil­la? Itse kas­voin uusi­maa­lai­sis­sa kir­kon­ky­lis­sä ja päi­jät­hä­mä­läi­ses­sä kau­pun­gis­sa noin 13-vuo­ti­aak­si asti ennen­kuin per­hee­seen tuli auto 1970–80 luvuil­la. Tei­ni­nä­kään minua ei eri­tyi­sem­min kus­kail­tu, itse menin joka paik­kaan kävel­len, pyö­räl­lä ja bus­sil­la, pidem­mäl­le junal­la. Jouk­ko­lii­ken­ne oli toki sil­loin maa­kun­nas­sa parem­paa kuin nyt, mut­ta ei yhtä hyvää kuin Hel­sin­gis­sä tänä päivänä.

      1. TTK: Tätä kuu­lee usein. Jos aja­tel­laan urbaa­nis­sa ympä­ris­tös­sä elä­vää lap­si­per­het­tä, niin mitä nämä syyt ovat ja voi­si­ko näi­tä syi­tä vähen­tää (iiken­ne- ja kaa­voi­tus­po­liit­ti­sil­la toi­mil­la? Itse kas­voin uusi­maa­lai­sis­sa kir­kon­ky­lis­sä ja päi­jät­hä­mä­läi­ses­sä kau­pun­gis­sa noin 13-vuo­ti­aak­si asti ennen­kuin per­hee­seen tuli auto 1970–80 luvuil­la. Tei­ni­nä­kään minua ei eri­tyi­sem­min kus­kail­tu, itse menin joka paik­kaan kävel­len, pyö­räl­lä ja bus­sil­la, pidem­mäl­le junal­la. Jouk­ko­lii­ken­ne oli toki sil­loin maa­kun­nas­sa parem­paa kuin nyt, mut­ta ei yhtä hyvää kuin Hel­sin­gis­sä tänä päivänä. 

        Oma­koh­tai­nen koke­mus ei vält­tä­mät­tä tar­koi­ta sitä, että se oli­si ainoa oikea totuus. Vaik­ka las­ten har­ras­tuk­set, kuten jää­kiek­ko. Pitäi­si­kö esim. 8v lap­sen kan­taa pai­na­via varus­te­kas­se­ja pahim­mil­laan kilo­met­ri­tol­kul­la? Osa tar­hois­ta on niin lyhyen aikaa auki, että jul­ki­sil­la ei ehdi teke­mään töi­tä 8h ja hake­maan las­ta tarhasta.

      2. Tuo var­maan pitää paik­kan­sa, mut­ta mie­tin vain että las­ke­taan­ko jää­kiek­ko tosi­aan “vält­tä­mät­tö­myy­dek­si” ?

      3. Sylt­ty:
        Tuo var­maan pitää paik­kan­sa, mut­ta mie­tin vain että las­ke­taan­ko jää­kiek­ko tosi­aan “vält­tä­mät­tö­myy­dek­si” ?

        Kuka alkaa mää­rit­te­le­mään mikä on vält­tä­mä­tön­tä? Minus­ta yhteis­kun­nan kan­nal­ta har­ras­tuk­set ovat ehdot­to­mas­ti vält­tä­mät­tö­miä, mut­ta jon­kun muun mie­les­tä ei tie­tys­ti vält­tä­mät­tä. Ihmis­ten syr­jäy­ty­mis­tä ja ter­veyt­tä on huo­leh­dit­ta­va kai­kin mah­dol­li­sin keinoin.

      4. Sylt­ty:
        Tuo var­maan pitää paik­kan­sa, mut­ta mie­tin vain että las­ke­taan­ko jää­kiek­ko tosi­aan “vält­tä­mät­tö­myy­dek­si” ?

        Kom­ment­ti oli läh­te­nyt pois?
        Kuka mää­rit­te­lee mikä on välttämätöntä?
        Syr­jäy­ty­mi­sen estä­mi­nen ja ter­veys ovat var­mas­ti kaik­kien mie­les­tä tär­keä­tä. Urhei­lu aut­taa osal­taan tähän.

      5. Ila­ri: Oma­koh­tai­nen koke­mus ei vält­tä­mät­tä tar­koi­ta sitä, että se oli­si ainoa oikea totuus. Vaik­ka las­ten har­ras­tuk­set, kuten jää­kiek­ko. Pitäi­si­kö esim. 8v lap­sen kan­taa pai­na­via varus­te­kas­se­ja pahim­mil­laan kilo­met­ri­tol­kul­la? Osa tar­hois­ta on niin lyhyen aikaa auki, että jul­ki­sil­la ei ehdi teke­mään töi­tä 8h ja hake­maan las­ta tarhasta.

        Las­ten jää­kiek­ko­har­ras­tuk­set eivät osu ruuh­ka-aikaan joten sil­loin luul­ta­vas­ti vält­tyy ruuh­ka­mak­sus­ta. Ruuh­ka­mak­su oli­si muu­ten­kin ener­gia­juo­ma­töl­kin hin­tai­nen / ker­ta joten luul­ta­vas­ti van­hem­mil­la on ker­ran vii­kos­sa varaa sellaiseen.

        Las­ten vie­min­set ja tuo­mi­set päi­vä­ko­tiin voi jakaa van­hem­pien kes­ken että myö­hem­min töi­hin läh­te­vä vie ja aikai­sem­min töis­tä palaa­va hakee.

      6. R.Silfverberg: Las­ten jää­kiek­ko­har­ras­tuk­set eivät osu ruuh­ka-aikaan joten sil­loin luul­ta­vas­ti vält­tyy ruuh­ka­mak­sus­ta. Ruuh­ka­mak­su oli­si muu­ten­kin ener­gia­juo­ma­töl­kin hin­tai­nen / ker­ta joten luul­ta­vas­ti van­hem­mil­la on ker­ran vii­kos­sa varaa sellaiseen.

        Las­ten vie­min­set ja tuo­mi­set päi­vä­ko­tiin voi jakaa van­hem­pien kes­ken että myö­hem­min töi­hin läh­te­vä vie ja aikai­sem­min töis­tä palaa­va hakee.

        On kyl­lä mie­len­kiin­tois­ta näh­dä osut­ko täs­sä oike­aan. Itse en käy autol­la töis­sä, joten minul­la ei ole omaa leh­mää ojas­sa täs­sä kisas­sa, mut­ta itse ennus­tan ruuh­ka­mak­sun ole­van aluk­si käy­tös­sä lyhyes­sä ikku­nas­sa (esi­mer­kik­si 7.30–8.30 ja 15.30–16.30) ja leviä­vän sii­tä hyvin­kin nopeas­ti isom­paan ikku­naan, kos­ka tar­peek­si moni työs­ken­te­lee liu­ku­val­la työ­ajal­la ja ruuh­ka ei katoa mihin­kään vaan ainoas­taan siir­tyy ikku­nan ulko­puo­lel­le. Lopul­ta meil­lä on ruuh­ka­hin­noit­te­lu käy­tös­sä aina­kin 7.00–10.00 ja 15.00–18.00, ja sii­hen ikku­naan mah­tuu­kin jo aika pal­jon eri­lai­siin har­ras­tuk­siin viemistä.

      7. R.Silfverberg: Las­ten jää­kiek­ko­har­ras­tuk­set eivät osu ruuh­ka-aikaan joten sil­loin luul­ta­vas­ti vält­tyy ruuh­ka­mak­sus­ta. Ruuh­ka­mak­su oli­si muu­ten­kin ener­gia­juo­ma­töl­kin hin­tai­nen / ker­ta joten luul­ta­vas­ti van­hem­mil­la on ker­ran vii­kos­sa varaa sellaiseen.

        Las­ten vie­min­set ja tuo­mi­set päi­vä­ko­tiin voi jakaa van­hem­pien kes­ken että myö­hem­min töi­hin läh­te­vä vie ja aikai­sem­min töis­tä palaa­va hakee.

        Mihin tie­to perus­tuu, että esim. las­ten jää­kiek­ko­har­ras­tus ei osu ruuh­ka­mak­sun aikaan tai että on tar­vet­ta autol­le har­ras­tuk­sen vuok­si ainoas­taan ker­ran viikossa?

        Olet­ko aja­tel­lut, että täl­lais­ta van­hem­pien vie­mi­sen jaka­mis­ta ei ole lähel­le­kään kai­kil­la mah­dol­lis­ta, kuten YH-per­heet tai yksi auto käy­tet­tä­vis­sä per­heel­lä jne.

      8. Ila­ri: Mihin tie­to perus­tuu, että esim. las­ten jää­kiek­ko­har­ras­tus ei osu ruuh­ka­mak­sun aikaan tai että on tar­vet­ta autol­le har­ras­tuk­sen vuok­si ainoas­taan ker­ran viikossa?

        Olet­ko aja­tel­lut, että täl­lais­ta van­hem­pien vie­mi­sen jaka­mis­ta ei ole lähel­le­kään kai­kil­la mah­dol­lis­ta, kuten YH-per­heet tai yksi auto käy­tet­tä­vis­sä per­heel­lä jne.

        Meil­lä oli yksi auto ja se jätet­tiin päi­vä­ko­din vie­reen päi­väk­si ja lap­sen vie­nyt vei autol­la ja jat­koi jul­ki­sil­la ja lap­sen hake­nut vei auton ja lap­sen kotiin.
        Joka tapauk­ses­sa sääs­tää aika pal­jon jos per­hees­sä vain yksi auto ja käyt­tää sitä pää­asias­sa “lii­tyn­tä­kul­je­tuk­siin”. Espoos­sa kun asuim­me piti toki kaup­pa­reis­su­ja hoi­taa autol­la ja harrastus‑, mum­mo­la- ja muut sen tyyp­pi­set mat­kat, mut­ta Hel­sin­gin kes­kus­taan hyvin har­voin. En ymmär­rä mik­si joil­la­kin on hin­ku ajaa Hel­sin­gin kes­kus­taan autol­la, aikaa ei sääs­ty ollen­kaan esim junaan tai met­roon ver­rat­tu­na ja pysä­köin­ti on han­ka­laa ja maksaa.

      9. R.Silfverberg: Meil­lä oli yksi auto ja se jätet­tiin päi­vä­ko­din vie­reen päi­väk­si ja lap­sen vie­nyt vei autol­la jajat­koi jul­ki­sil­la ja lap­sen hake­nut vei auton ja lap­sen kotiin.
        Joka tapauk­ses­sa sääs­tää aika pal­jon jos per­hees­sä vain yksi auto ja käyt­tää sitä pää­asias­sa “lii­tyn­tä­kul­je­tuk­siin”. Espoos­sa kun asuim­me piti toki kaup­pa­reis­su­ja hoi­taa autol­la ja harrastus‑, mum­mo­la- ja muut sen tyyp­pi­set mat­kat, mut­ta Hel­sin­gin kes­kus­taan hyvin har­voin. En ymmär­rä mik­si joil­la­kin on hin­ku ajaa Hel­sin­gin kes­kus­taan autol­la, aikaa ei sääs­ty ollen­kaan esim junaan tai met­roon ver­rat­tu­na ja pysä­köin­ti on han­ka­laa ja maksaa. 

        Edel­leen lähes­kään kai­kil­la ei ole tuol­lai­seen mah­dol­li­suut­ta. Ihan hyvä jut­tu ollut itsel­lä­si muu­ten­kin, että auton on voi­nut jät­tää park­kiin päi­vä­ko­din pihal­le. Ei ihmi­set käy­tän­nös­sä huvik­seen aje­le Hel­sin­gin keskustassa.

      10. Var­mas­ti elä­mi­nen onnis­tuu, jos jär­jes­tää elä­män­sä sen jouk­ko­lii­ken­teen ehdoil­la. Jos per­hees­sä on useam­pi sen ver­ran pie­ni lap­si, että nämä eivät voi kul­kea kau­pun­gil­la yksi­nään, har­ras­tuk­sis­sa ja ostok­sil­la käyn­ti alkaa vie­dä jouk­ko­lii­ken­teen kans­sa koh­tuut­to­man pal­jon aikaa, jos tar­vit­ta­vat pai­kat eivät sijait­se ihan toi­sen­sa lähei­syy­des­sä. Lisäk­si suu­rien ostos­mää­rien ront­taa­mi­nen jouk­ko­lii­ken­tees­sä on työ­läs­tä ja oli­si vie­lä työ­lääm­pää, jos kaik­ki nyt ostok­sien­sa kans­sa omal­la autol­la aje­le­vat oli­si­vat myös kas­sei­neen niis­sä joukkoliikennevälineissä.

        Käy­tän­nös­sä jouk­ko­lii­ken­tees­sä istu­mi­seen käy­tet­ty aika vai­kut­taa har­ras­tus­ten valin­taan ja on pois­sa sii­tä, min­kä voi­si käyt­tää muu­hun, kuten ren­tou­tu­mi­seen, ruo­an­lait­toon tai per­heen yhdes­sä­oloon. Mut­ta ei toki elä­mä mah­dot­to­mak­si muu­tu sii­hen turvautumallakaan.

        Yksi asia mikä muut­tuu lähes mah­dot­to­mak­si ilman ajo­kort­tia pien­ten las­ten kans­sa on koti­maan­mat­kai­lu min­ne­kään muu­al­le kuin suu­rim­pien kau­pun­kien taa­ja­ma-alueil­le. Har­va toki mat­kai­lee päi­vit­täin, joten oma auto ei ole vaa­ti­mus, vuo­kra-auto riittänee.

      11. Jos per­hees­sä on useam­pi sen ver­ran pie­ni lap­si, että nämä eivät voi kul­kea kau­pun­gil­la yksinään,

        Kyl­lä lap­si oppii rati­kan käy­tön yksi­nään pal­jon nuo­rem­pa­na kuin autol­la aja­mi­sen yksinään.

      12. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kyl­lä lap­si oppii rati­kan käy­tön yksi­nään pal­jon nuo­rem­pa­na kuin autol­la aja­mi­sen yksinään.

        No oppii oppii, mut­ta kyl­lä sii­nä­kin se ~kuusi–seitsemän vuot­ta kun lap­si voi har­ras­taa jotain, mut­tei pys­ty yksin kul­ke­maan mil­lään veh­keel­lä aina­kaan ras­kaam­man kau­pun­ki­lii­ken­teen seassa.

  20. Onko jos­sain kokeil­tu ruuh­ka­mak­su­ja jot­ka on por­ras­tet­tu auton mat­kus­ta­ja­mää­rän mukaan?
    Sil­lä kan­nus­tet­tai­siin nii­den kul­je­tus­ka­pa­si­tee­tin mak­si­maa­li­seen käyt­töön. Kimp­pa­kyy­dit vapaut­ta­vat tilaa väy­lil­lä ja säh­kö­au­to pois­ta­vat ilman­saas­teet. Jat­kos­sa kus­kit­to­mat kul­jet­ti­met pois­ta­vat tar­peet­to­man pai­koi­tuk­sen kes­kus­tois­sa mikä taas lisää väy­lien tehoa ja vapaut­ta tilaa kevyel­le lii­ken­teel­le. Täs­tä herää tie­tys­ti kysy­mys tar­vi­taan­ko tule­vai­suu­es­sa lähi­lii­ken­tee­seen kal­lii­ta ja köm­pe­löi­tä joukkoliikenneratkaisuja?

    1. Auto­lii­ken­teen suu­rin oma­gel­ma kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä on auton vaa­ti­ma tila. Kus­ki­ton auto vie tilaa yhtä pal­jon. Jos kes­kus­taan tule­van junan tuhat mat­kus­ta­jaa tuli­si­va­ty kaik­ki kus­kit­to­mal­la säh­kö­au­tol­la, aika­moi­nen ruuh­ka sii­tä syntyisi.
      Yhdys­val­lois­sa pää­see jouk­ko­lii­ken­ne­kais­tal­le, jos autos­sa on tar­peek­si mon­ta mat­kus­ta­jaa. Sen sel­vit­tä­mi­nen auton ulko­puo­lel­ta, onko istui­mel­la ihmi­nen vai nuk­ke, ei ole helppoa.
      Haja-asu­tusa­lueil­la robot­ti­tak­sit voi­vat hyvin­kin kor­va­ta jouk­ko­lii­ken­teen. Kau­pun­geis­sa jouk­ko­lii­ken­teen kans­sa kil­pai­le­vat säh­kö­pot­ku­lau­dat ja kau­pun­ki­fil­la­rit. Nii­den tilan­tar­ve on häviä­vän pie­ni autoi­hin verrattuna. 

      1. Ehdot­to­mas­ti samaa miel­tä tilaongelmasta!
        Tilaa vapau­tuu kos­ka uusia kul­jet­ti­mia jot­ka ovat jos­sain fil­la­rin ja h.auton välil­lä tul­laan val­mis­ta­maan eri mitoil­la kuin nykyi­siä auto­ja. Näin kos­ka itse väli­neel­tä läh­tee sta­tus. En saa omia poi­kia­ni moti­voi­tua aja­maan ajokorttia.
        On var­maan help­po ohjel­moi­da kul­jet­ti­met niin että ne ilmoit­ta­vat mat­kus­ta­jien mää­rän ruuh­ka­mak­su­jen kerää­jäl­le ja ne pois­tu­vat kes­kus­tan lie­peil­le tai vapau­tu­viin park­ki­luo­liin odot­ta­maan uut­ta tilaus­ta. Nii­den mää­rä kes­kus­tas­sa voi­daan myös opti­moi­da väy­läs­tön veto­ky­vyn mukaan. Parii­sis­sa säh­kö­pot­ku­lau­to­jen jät­tä­mi­nen alu­eel­le jos­sa niis­tä on jo yli­tar­jon­taa aiheut­taa “sakko”-maksun. Näin var­maan muuallakin.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Yhdys­val­lois­sa pää­see jouk­ko­lii­ken­ne­kais­tal­le, jos autos­sa on tar­peek­si mon­ta mat­kus­ta­jaa. Sen sel­vit­tä­mi­nen auton ulko­puo­lel­ta, onko istui­mel­la ihmi­nen vai nuk­ke, ei ole helppoa.

        Vaik­ka joku jon­kun nuken kans­sa rupe­ai­si­kin pel­lei­le­mään, on sii­nä kui­ten­kin aika kova “kit­ka” hidas­ta­mas­sa nii­den hank­ki­mis­ta (mis­tä hank­kia, mis­sä säi­lyt­tää), joten nii­den käyt­tä­mis­tä jär­jes­tel­män hui­jaa­mi­seen en pidä kovin­kaan rea­lis­ti­se­na uhka­na. Pal­jon her­kem­min uskoi­sin ihmis­ten hui­jaa­van näi­den vähä­pääs­töis­ten kais­to­jen käyt­tä­mi­ses­sä, kos­ka en minä aina­kaan autos­ta ulos­päin näe, että kuin­ka pal­jon se tuot­taa pääs­tö­jä (ellei sii­nä lue taka­na Hybrid / ole Tes­lan logoa). Ruuh­kan koit­taes­sa äkkiä sitä sin­ne siir­tyy ja uskot­te­lee itsel­leen auton ole­van vähä­pääs­töi­nen, kun taas nuken käyt­tä­mi­nen vaa­ti­si val­mis­te­lu­ja ja varau­tu­mis­ta eikä tapah­tui­si het­ken mielijohteesta.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Auto­lii­ken­teen suu­rin oma­gel­ma kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä on auton vaa­ti­ma tila. Kus­ki­ton auto vie tilaa yhtä pal­jon. Jos kes­kus­taan tule­van junan tuhat mat­kus­ta­jaa tuli­si­va­ty kaik­ki kus­kit­to­mal­la säh­kö­au­tol­la, aika­moi­nen ruuh­ka sii­tä syntyisi.
        Yhdys­val­lois­sa pää­see jouk­ko­lii­ken­ne­kais­tal­le, jos autos­sa on tar­peek­si mon­ta mat­kus­ta­jaa. Sen sel­vit­tä­mi­nen auton ulko­puo­lel­ta, onko istui­mel­la ihmi­nen vai nuk­ke, ei ole helppoa.
        Haja-asu­tusa­lueil­la robot­ti­tak­sit voi­vat hyvin­kin kor­va­ta jouk­ko­lii­ken­teen. Kau­pun­geis­sa jouk­ko­lii­ken­teen kans­sa kil­pai­le­vat säh­kö­pot­ku­lau­dat ja kau­pun­ki­fil­la­rit. Nii­den tilan­tar­ve on häviä­vän pie­ni autoi­hin verrattuna. 

        Kau­pun­kien jouk­ko­lii­ken­ne­pa­let­tiin kan­nat­taa ehkä ottaa mukaan pie­net robot­ti­bus­sit. Kun kus­kin kus­tan­nus pois­tuu, reit­tien mää­rää voi­daan tun­tu­vas­ti lisä­tä ja ne voi­daan suun­ni­tel­la AI:n avul­la hyvin tehok­kaik­si. Ruuh­ka-aiko­jen välil­lä nämä pie­net bus­sit voi­si­vat toi­mia robottitakseina.

      4. Tapio: Kau­pun­kien jouk­ko­lii­ken­ne­pa­let­tiin kan­nat­taa ehkä ottaa mukaan pie­net robot­ti­bus­sit. Kun kus­kin kus­tan­nus pois­tuu, reit­tien mää­rää voi­daan tun­tu­vas­ti lisä­tä ja ne voi­daan suun­ni­tel­la AI:n avul­la hyvin tehok­kaik­si. Ruuh­ka-aiko­jen välil­lä nämä pie­net bus­sit voi­si­vat toi­mia robottitakseina.

        Mis­tä tulee Osmo Soin­nin­vaa­ran fak­ta, että tila on Hel­sin­gis­sä lop­pu eli kau­dut täyn­nä? Onko nyt täyt­tö­as­te 100%? Mel­ko voi­ma­kas pää­tel­mä. Ruh­kat ovat vain muu­ta­ma tun­ti aamul­la ja ilta­päi­väl­lä. Muut ajat + vii­kon­lo­put mel­ko tyhjää.

      5. Tapio: Kau­pun­kien jouk­ko­lii­ken­ne­pa­let­tiin kan­nat­taa ehkä ottaa mukaan pie­net robot­ti­bus­sit. Kun kus­kin kus­tan­nus pois­tuu, reit­tien mää­rää voi­daan tun­tu­vas­ti lisä­tä ja ne voi­daan suun­ni­tel­la AI:n avul­la hyvin tehok­kaik­si. Ruuh­ka-aiko­jen välil­lä nämä pie­net bus­sit voi­si­vat toi­mia robottitakseina.

        En usko, että mini­bus­sit on rat­kai­su ruuh­ka-aikoi­hin. Kapa­si­teet­tia tar­vi­taan lii­kaa. 10 000 mini­bus­sia, jois­ta sit pari pros­saa toi­mii tak­si­na ruuh­ka-ajan ulkopuolella?

      6. Pie­net itsea­ja­vat mini­bus­sit sopi­vat met­ron liitn­tä­lii­ken­tee­seen. Run­ko­li­jo­ja kor­vaa­maan niis­tä ei ole.

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Pie­net itsea­ja­vat mini­bus­sit sopi­vat met­ron liitn­tä­lii­ken­tee­seen. Run­ko­li­jo­ja kor­vaa­maan niis­tä ei ole.

        Tam­pe­reel­la oli­si tar­koi­tuk­se­na 2021 aloit­taa rati­kan syöt­tö­lii­ken­ne robot­ti­bus­seil­la Tay­sin alu­eel­la ja Her­van­nan yli­opios­to­kam­puk­sel­la. Kesäi­sin bus­sit myös hoi­tai­si­vat sär­kän­nie­men lii­ken­net­tä. Muu­ta­ma vuo­si sit­ten Her­van­nas­sa ajet­tiin useam­pia koe­jak­so­ja, ja ne oli­vat kai­kin puo­lin onnis­tu­nei­ta. En tie­dä mil­lais­ta palau­tet­ta vii­me kesän Hel­sin­gin ja Ota­nie­men koea­jois­ta on tullut.

  21. Voi­ko joku ihan oikeas­ti sanoa vaka­val­la naa­mal­la, yksi­tyi­sau­toi­lun ole­van ongel­ma hel­sin­gis­sä. Onko meil­lä tääl­lä huo­no ilma? Ruuh­kia? Ei ole, jos ver­ra­taan oikei­siin ongel­ma kau­pun­kei­hin. Tar­vit­see­ko lii­ken­teen jos­kus muut­tua, aivan varmasti. 

    Itse autoi­len joka työ­päi­vä van­taal­ta hel­sin­gin kes­kus­taan töi­hin. En sik­si, että teen sitä huvik­se­ni. Vaan kos­ka auto löy­tyy ja se on nopeam­pi kuin julkiset.

    Mitä jos vaik­ka kepin ja vero­jen korot­ta­mi­sen sijaan oikeas­ti kan­nus­te­taan käyt­tä­mään jul­ki­sia? Lisää bus­se­ja, met­ro­ja ja rati­koi­ta, alen­ne­taan hin­taa. Jos pää­si­sin jul­ki­sil­la edul­li­sem­min ja nopeam­min töi­hin, valit­si­sin jul­ki­set. Auto­kan­taa uudis­ta­mal­la saa­tai­siin myös pääs­töt kuriin. Esim säh­kö­au­toi­li­joil­le ilmai­nen pysä­köin­ti koko val­ta­kun­nas­sa. Kit­ka­ren­kail­la varus­tet­tu ajo­neu­vo ‑50% vuo­tui­ses­ta ajoneuvoverosta. 

    Tämä joh­tai­si tähän: Useam­mat ihmi­set valit­si­si­vat jul­ki­set, yksi­tyi­sau­toi­lun sijaan kos­ka jul­ki­set nopeam­pia ja hal­vem­pia. Ilman­laa­tu paran­tui­si, kos­ka ihmi­set aje­li­si­vat kit­koil­la (kos­ka saa­vat ‑50% vuo­tui­ses­ta ajo­neu­vo­ve­ros­ta pois) ja säh­kö­au­toi­lu lisään­tyi­si kit­ko­jen ja ilmai­sen pysä­köin­nin vuok­si (esim hel­sin­gin alla on jo pirus­ti pysä­köin­ti­ti­laa, mut­ta erit­täin kal­lis­ta pieni/keskituloiselle). Auto­jen pysä­köin­ti katu­jen alle sääs­täi­si myös maa­pin­ta-alaa. Noniin, rat­kai­sin koko ongel­man. Enkä ole polii­tik­ko tai insinööri.

    Miten kaik­ki sit­ten raho­tet­tai­siin? No mitä jos vaikla käy­tet­täi­siin sitä vuo­tuis­ta 8 mil­jar­dia euroa joka autoi­li­joil­ta kerä­tään vuo­des­sa johon­kin muu­hun kun työk­kä­rien maksamiseen?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.