Kaupunkiympäristölautakunta 7.5.2019

En mene kok­ouk­seen, vaan Mikko Särelä menee, joten taas vähän kursorisemmin

Pöy­dältä

Tont­ti Kata­janokan lai­turil­ta Var­malle tun­tem­at­toman pörssiy­htiön pääkont­to­ria varten 

Tämä on tätä kiusal­lista kun­tien välistä kil­pailua. Päätök­sen­tek­i­jän kannal­ta ongel­mallista on, että tämä sopimus sisältää vaa­timuk­sen, että sito­va sopimus tämän tun­tem­at­toman pörssiy­htiön kanssa on, mut­ta meille ei ker­ro­ta, mikä yhtiö on kyseessä.

Nykyti­laan ver­rat­tuna alue para­nee olen­nais­es­ti, mut­ta voisi­han noin arvokkaal­la ton­til­la olla jotain muu­takin. Autoli­ikenne Kata­janokan sum­pus­sa lisääntyy.

Tont­tien varaami­nen asuntotuotantoon

En tiedä, mik­si tämä pyy­det­ti­in pöy­dälle. Aika paljon menee tont­te­ja edelleen ilman hintakilpailua.

Lausun­to Uuden­maan maakuntakaavasta

Paljon on tul­lut pos­tia siitä, että Helsin­gin lausun­non pitäisi olla eri­lainen. Lähet­täi­sivät lausun­non suo­raan maakun­tali­itolle. Tämä maakun­takaa­va nykyisel­lään tun­tuu aika turhal­ta lisuk­keelta, kos­ka sen ohjaus­vaiku­tus on huono eikä sen valmis­telu­un ole riit­tävästi voimavaro­ja niin, että ohjaus­vaiku­tus voisi edes olla parempi.

Oskalan aloite asun­to­tuotan­non nos­tamis­es­ta 10 000 asuntoon

Hyviä syitä, mik­si ei voi­da, mut­ta pitäisi kuitenkin voi­da. Yksi niistä on esil­lä seu­raavas­sa kohdassa

Kallvikin­tien suunnitteluperiaatteet

Pöy­dällepanon aikana tuli kaupungi­nosay­hdis­tyk­seltä kir­je, etteivät halua niin paljon asun­to­ja. Vuosaari maineikkaana met­sälähiönä vaaran­tuu. Minä luulin, että met­sälähiö on haukkumasana.

Ei voi tehdä pikaratikkaa, jos sen varaan ei voi­da rak­en­taa asun­to­ja. Mut­ta toisaal­ta ei väk­isin. Jos asialle on Vuosaa­res­sa laa­jaa vas­tus­tus­ta, Helsingis­sä on pikaratikka­su­un­nitelmia enem­män kuin voidaan toteut­taa, joten voidaan hyvin siirtää rahat muualle.

Kylpylähotel­li Hiet­sun uimaran­nan viereen

Tämä nousee tuhkas­ta kuin Feenix-lin­tu. Asial­la on puolen­sa ja puolensa.

Alueen varaami­nen YIT:lle Jok­eriko­rt­telin toteu­tusedel­ly­tys­ten selvittämiseksi 

Itäkeskuk­sen metroase­man ja tule­van jok­erin päät­tärin päälle on näköjään suun­nitel­tu 30 000 k‑m2 rak­en­tamista, jos­ta 19 000k‑m2 asum­ista, siis läh­es 500 asukas­ta. Miten minä en ole tien­nyt koko han­kkeesta? Sinän­sä fik­sua lait­taa talo ter­mi­naalin päälle.

Tont­tien laatu- ja hin­tak­il­pailu Kru­unuvuoren rannassa

Kohteessa toteutet­ti­in ensin laatuk­il­pailu, jol­loin jatkoon pääsi neljä hak­i­jaa ja näi­den välil­lä hin­tak­il­pailu. Kak­si ton­teista oli omis­tusasun­toko­htei­ta, jot­ka myy­dään eniten tar­jon­neelle hin­taan 1 165 euroa, ja kak­si Hitas- tai ASO-tont­tia, jot­ka vuokrataan pitäen pääo­ma-arvona 744 euroa. On makua­sia kumpaa pitää kalli­im­pana. En löytänyt mis­tään main­in­taan ker­rosneliömääristä. Ton­tin vuokra on ilmeis­es­ti 3,2 % pääo­ma-arvos­ta kulut­ta­jahin­tain­dek­si­in sidot­tuna. Autopaikka­ton­tit annetaan käytän­nössä ilmaisek­si, eli voimakkaasti subventoituina.

Bud­jetin toteutusennuste.

Tulot ylit­ty­i­sivät 4,2 M€:lla, kos­ka maankäyt­tö­sopimuk­sis­sa on kerät­ty suun­nitel­tua enem­män kor­vaus­ta kaavoitushyödy­istä ja menot 7,8 miljoon­al­la, kos­ka tal­ven lumisateet eivät pysyneet budjetissa.

Työ­pa­jankatu 12 toimis­to­taloon 6 000 k‑m2 lisää raken­nu­soikeut­ta Kalasatamassa

Tämä säälit­tävän mata­la seit­senker­roksi­nen talo jää tämänkin jäl­keen täysin Redin tornien var­joon. Val­tu­us­toa täl­laisil­la lil­lukan­var­sil­la ei vai­va­ta, vaan lau­takun­ta päät­tä kaavas­ta itsenäis­es­ti. Taas kilisee rahaa viras­ton kas­saan maankäyttösopimuksesta.

Tapani­lan ala-asteen ase­makaa­van muuttaminen

Van­ha koulu­raken­nus suo­jel­laan. Kaa­va ei ker­ro mihin tarkoituk­seen se tulee. Asukkaat mieliv­ät siitä asukasti­laa. Toinen puoli ton­tista kaavoite­taan neljälle pien­talol­la, mitä asukkaat vas­tus­ta­vat. Kun en mene kok­ouk­seen, en pere­hdy tähän sen syväl­lisem­min – ellei tämä sit­ten jää pöydälle.

Atte Kale­van toivo­muspon­si taloudel­li­sista kan­nus­timista katutöi­den nopeuttamiseksi

Muis­tan esit­täneeni samaa joskus viime vuosi­tuhan­nel­la. Sil­loin se kumot­ti­in sil­lä perus­teel­la, että urakoit­si­jat piru­ut­taan nopeut­ta­vat töitään ja tämä tulee kaupungille kalli­ik­si. Nyt vas­tauk­ses­sa san­o­taan, että vähän tähyän suun­taan on men­ty, mut­ta edelleenkään ei klyl­lä mak­se­ta siitä, että alit­taa aikataulun.

Lausun­to talousarvioaloit­teesta koskien Yliopis­ton metroase­man pohjoista sisäänkäyntiä. 

Lausun­to on perin myön­teinen, mut­ta ker­ro­taan, ettei määrära­haa tähän ole. En kai tek­isi talousarvioaloitet­ta, jos määrära­ha jo olisi. Myös Liiken­nelaitok­sen lau­takun­ta on suh­tau­tunut myön­teis­es­ti, mut­ta puhuu vuodes­ta 2026.

Oikaisu­vaa­timus Hitas-asun­non epäämisestä

Kansalainen, jol­la on jo use­ampi Hitas-asun­to, on voit­tanut Hitas-arpa­jai­sis­sa. Kos­ka uut­ta Hitas-asun­toa ei enää voi ostaa, jos omis­taa Hitas-asun­non, häneltä on evät­ty voit­toar­van lunas­tus. Se on hänestä epistä ja niin­pä hän valit­ti asi­as­ta. Ei esitetä oikaistavak­si. Ei näköjään tiedä, miten määräys­tä kier­retään, enkä ajatel­lut neuvoa.

 

Mahtuuko Kemin jättimäinen sellutehdas Suomeen?

Suomen met­sänielu­jen osu­us ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa on kovin kiis­tanalainen asia. Yhdet puhu­vat nieluista ja toiset hiilen varastoinnista.

Bios­fääris­sä olev­as­ta hiilestä noin ¼ ilmake­hässä ja 3/4 sitoutuneena kasvil­lisu­u­teen. Vaik­ka kasvien nielu kas­vaisikin polt­ta­mal­la puo­let kasvil­lisu­ud­es­ta ilmake­hään, ilmas­to ei kiit­täisi, kos­ka sil­loin ilmake­hän hiilid­iok­sidimäärä yli kaksinker­tais­tu­isi. Sik­si on ajatelta­va yhtä aikaa met­siä varan­tona ja nieluna.

Suomen met­sis­sä on todel­la vähän puu­ta. Päivän Hesarin mukaan sitä on hehtaaria kohden noin kol­mannes siitä mitä Sak­sas­sa, minkä seu­rauk­se­na Sak­san met­sis­sä on puu­ta selvästi enem­män kuin Suomen met­sis­sä, vaik­ka met­säpin­ta-alaa on on paljon vähemmän.

Osit­tain tämä johtuu tietysti pohjois­es­ta sijain­nista, mut­ta suurelta osin malt­ta­mat­tomas­ta ahneud­es­ta. Viiden pros­entin (!) tuot­to­vaa­timus saa kaata­maan met­sän keskenkasvuise­na. Siitä ilmas­to ei kiitä. Jos diskont­toko­rko olisi maltil­lisem­pi, toimit­taisi­in ilmas­ton kannal­ta vastuullisemmin.

Malt­tam­a­ton ja ilmas­to­vas­tu­ulli­nen met­sän­hoito. Molem­mis­sa nielu on yhtä suuri, mut­ta jälkim­mäisesstä met­sien keskimääräi­nen hiili­varan­to suurempi.

En ole met­sän­hoidon asiantun­ti­ja, mut­ta luulen, että jos yhtään ajateltaisi­in ilmas­toa, luovut­taisi­in tästä met­sänis­tu­tus — ala­har­ven­nus — aukko­hakkuu ‑ide­olo­gias­ta. Ala­har­ven­nuk­sen aikaan istutet­taisi­in uut­ta met­sää ja kun pääte­hakku­un aika koit­taisi, nuoret puut oli­si­vat valmi­ina odot­ta­mas­sa. Mut­tä tämä siis amatöörin mietteenä.

Vielä kymme­nen vuot­ta sit­ten olisi kir­joit­tanut, että met­sis­sä pitää kas­vat­taa ennen kaikkea tukkipu­u­ta, kos­ka se on arvokkaam­paa ja kos­ka se ei palaudu ilmake­hään yhtä nopeasti.  Nyt sel­lu alkaa olla paljon aiem­paa kiin­nos­tavam­paa, kos­ka siitä voi tehdä mitä vain. Oma ennus­teeni on, että 20 vuo­den kulut­tua met­sistä tehdään ennen kaikkea kankai­ta, kos­ka puuvil­lan vil­je­ly tyssää vesip­u­laan ja kos­ka öljy­po­h­jaiset mate­ri­aalit ovat öljypohjaisia.

Se ainakin on selvä, ettei met­siä kan­na­ta polt­taa. Eri­tyis­es­ti niitä ei kan­na­ta polt­taa auto­jen moot­tor­eis­sa, kos­ka sil­loin menetetään läm­pöar­vos­ta huo­mat­ta­va osa. Jos polte­taan, niin sit­ten edes CHP-laitok­ses­sa.  Mielu­um­min ei sielläkään.

Jos Kemin laitos toteu­tuu, niin kuin nyt näyt­täisi toteu­tu­van, eräitä mui­ta laitok­sia ei voi toteut­taa. Kiinalai­somis­teinen Kemi­jär­ven hake taitaa nyt jäädä. En jak­sa sur­ra sitä suuresti, kos­ka en halua Suomes­ta tytäry­htiö­talout­ta enkä puun haaskaamista liiken­teen polt­toaineik­si. Samal­la puun suun­nitel­tua käyt­töä kaupunkien läm­mit­tämiseen pitäisi alkaa jarrutella.

Jos alet­taisi­in tehdä laa­ja-alais­es­ti met­sistä biodieseliä (tai etano­lia), tehdas pitäisi rak­en­taa edes suureen kaupunki­in, joka läm­mitet­täisi­in laitok­sen hukkaläm­möl­lä. Muu on ener­gian haaskaus­ta. Siis mielu­um­min Oulu­un, joka nyt läm­mitetään ilmas­tovi­hamielisel­lä turpeella.

Tehtäköön siis se Kemin tehdas, mut­ta samal­la Suomes­sa pitäisi syn­nyt­tää mas­si­ivi­nen tutkimushanke sell­upo­h­jais­ten mate­ri­aalien kehittämiseksi.

Har­mi, että tehdas­ta suun­nitel­laan Kemi­in, kos­ka pros­essin hukkaläm­pö tulee men­emään suurelta osin harakoille. Kemis­sä on näköjään sup­pea kaukoläm­pöverkko, johon läm­pö tuote­taan suurelta osin turpeel­la. Se nyt onnek­si siis lop­puu, mut­ta kyse on niin pien­estä yksiköstä, ettei se pysty otta­maan vas­taan sel­l­ute­htaan hukkaläm­möstä kuin pienen siivun.

 

Vastaukseni Rinteen kysymyksiin

Huo­maan, että kaik­ki itseään kun­nioit­ta­vat tahot vas­tail­e­vat näinä päiv­inä Antti Rin­teen kysymyksiin.

Mik­si en siis minäkin.

1) Hiilineu­traali ja luon­non mon­imuo­toisu­u­den tur­vaa­va Suomi

a) Olet­teko sitoutuneet globaal­isti ilmas­ton läm­pen­e­misen pysäyt­tämiseen 1,5 asteeseen? Olet­teko sitoutuneet siihen, että Suo­mi on hiilineu­traali vuo­teen 2035 men­nessä ja sen jäl­keen nopeasti hiilinegatiivinen?

Toki. Ihan yksin Suo­mi ei sitä pysäytä, mut­ta Suomen on tehtävä oma osuuten­sa ja vähän enem­mänkin, kos­ka van­hat syn­timme ovat niin raskaat. Ilmake­hässä on paljon Suomen lip­ul­la varustet­tu­ja hiilidioksidimolekyylejä.

b) Mil­laisia toimen­piteitä ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen mielestänne edel­lyt­tää eri yhteiskun­nan osa-alueilla?

Hin­tao­h­jaus on tehokkain­ta, siis eri­laisia hiiliv­ero­ja ja päästöoikeusmak­su­ja. Paras­ta olisi, jos EU vähen­täisi päästöoikeuk­sien määrää niin, että päästöoikeu­den hin­ta nousisi nopeasti sataan euroon ton­nil­ta. Niitä joudut­taisi ehkä tuke­maan hiil­i­t­ulleil­la maista, jois­sa ei ole omaa päästöoikeusjär­jestelmää. Osa näin päästökau­pan tuloista tulee jakaa hiil­iosinkona kansalle takaisin, jot­ta tulon­jako­vaiku­tuk­set eivät olisi niin ikäviä.

On alet­ta­va kehit­tää hiilin­ielu­jen kytkemistä päästöoikeuskaup­paan Antero Vart­ian hengessä.

Puut pitää kas­vat­taa täy­teen mit­taan ennen kuin ne kaade­taan. Sil­loin met­sis­sä on keskimäärin enem­män hiiltä sitoutuneena samal­la, kun vähän malt­ta­mal­la saadaan parem­pi tuot­to. kos­ka tukkipuu on arvokkaampaa.

c) Mitkä näette keskeis­inä keinoina luon­non mon­imuo­toisu­u­den tur­vaamisek­si ja parantamiseksi?

On suo­jelta­va huo­mat­tavasti isom­pi osan Suomen metsistä.

2. Suo­mi on kokoaan suurem­pi maailmalla

a .Miten Euroopan unio­nia tulee kehit­tää? Mitkä ovat Suomen EU-puheen­jo­hta­ju­uskau­den keskeiset tavoitteet?

Kohti määräen­em­mistöpäätök­siä, että päätök­siä noin ylipään­sä saataisi­in aikaan. Suomen puheen­jo­hta­jakaudel­la päästökaup­pa on hiot­ta­va iskukuntoon.

b) Olet­teko valmi­it tuke­maan viimeisim­mis­sä selon­teois­sa vahvis­tet­tua Suomen ulkopoli­ti­ikan linjaa?

Tot­ta kai. Suos­tun ihan kaikkeen.

c) Mikä rooli Euroopan on otet­ta­va yhteistyössä Afrikan union­in ja sen jäsen­maid­en kanssa Afrikan kehittämisessä?

Ymmärtääkö kysyjä itsekään, kuin­ka tärkeä asia tämä on. Nyt on viimeinen het­ki – ellei se jo men­nyt – pelas­taa Afrik­ka väestökatas­tro­fil­ta. Se tapah­tuu vain nais­ten koulu­tuk­sen ja taloudel­lisen kehi­tyk­sen kaut­ta. Jotain voisi­vat kyl­lä Afrikan maat tehdä asi­as­sa itsekin. Mil­jar­di afrikkalaista nälkä­pako­laista olisi Euroopalle vähän liikaa.

Perus­suo­ma­laiset vas­tus­ta­vat tietysti tätäkin, kos­ka johdon­mukaisu­us olisi elitismiä.

3. Tur­valli­nen oikeusval­tio Suomi

a) Kuvatkaa käsi­tyk­senne Suomes­ta oikeusval­tiona ja ker­tokaa keinot sen vahvis­tamisek­si. Miten edis­täisitte ihmisoikeuk­sien toteu­tu­mista Suomes­sa? Mil­lä tavoin olette valmi­it kehit­tämään kansal­liskiel­ten ase­maa Suomessa?

Tuomiois­tu­in­ten pitäisi kehit­tää toim­intaansa, jot­ta ratkaisut eivät viipy­isi niin kohtu­ut­toman pitkään. Tuskin kansal­liskiel­ten ase­maan on tulos­sa muu­tok­sia. Itse en pidä pakol­lista toisen koti­maisen opiskelua vält­tämät­tömänä, kos­ka suurim­malle osalle ei ole sille taidolle mitään käyttöä.

b) Mikä on käsi­tyk­senne lain­valmis­telun laadus­ta ja olet­teko valmi­it hyväksymään komiteape­rusteisen lainvalmistelun?

Aika heikkoa on lain­valmis­telu ollut. Sata-komiteas­ta jäi niin vah­vat trau­mat, että toivon joidenkin muiden uhrautu­van komi­teoiden jäseniksi. Ehkä komi­teoiden työ kan­nat­taisi aloit­taa ensin asiantun­ti­javoimin ja vas­ta kun poh­jae­hdo­tus on valmis, päästää edun­valvo­jat irti.

c) Mitkä ovat sisäisen tur­val­lisu­u­den riskitek­i­jät ja kuin­ka vahvis­taisitte sisäistä turvallisuutta?

Autoil­i­jat tap­pa­vat 200 ihmistä vuodes­ta. Sen rin­nal­la muut uhkail­i­jat ovat aika kesyjä. Kort­ti pois, jos ei osaa ajaa sään­tö­jen mukaan.

d) Olet­teko valmi­it tuke­maan viimeisim­mis­sä selon­teois­sa vahvis­tet­tua Suomen puo­lus­tus­poli­ti­ikan linjaa?

Joo joo, tot­ta kai. Jokaiselle kansane­dus­ta­jalle nimikko­hävit­täjä oman valin­nan mukaan. Markus Mus­ta­järvi esimerkik­si val­it­sisi var­maankin tutun ja tur­val­lisen MIG-15:n. Jos Mikko Alat­a­lo olisi vielä eduskun­nas­sa, hän val­it­sisi Fouga Mag­is­terin, jos­ta Eero Rait­ti­nen laulaa niin tun­teikkaasti: “yöhön kesäiseen Fouga kau­ni­ina kul­kee. Hän kant­torik­si aikoo…”.

4. Elin­voimainen Suomi

a) Näet­tekö, että Suo­mi voi ilmas­ton­muu­tok­sen ja muiden mega­tren­di­en ratkaisu­jen kaut­ta rak­en­taa itselleen uut­ta, kestävää vien­tive­toista kasvua? Näet­tekö tarpeel­lise­na, että Suomeen laa­di­taan yhteinen strate­gia vahvis­tu­van elin­voiman ja kestävän kehi­tyk­sen talouskasvun tur­vaamisek­si? Mitkä oli­si­vat sen pääkohdat?

Estei­den raivaami­nen kaupunkien kasvun tieltä, kos­ka talouskasvu tapah­tuu kaupungeis­sa. Aikaa on vain neljä vuot­ta. Sit­ten Keskus­ta änkeää taas hal­li­tuk­seen sabotoimaan kaupunkien kehitystä.

Ilman ilmas­ton­muu­tok­sen ratkaisua ei ole kasvuakaan.

b) Mil­laisil­la toimen­piteil­lä kehitetään metropo­lialuet­ta, kas­vavia kaupunkiseu­tu­ja, seu­tukeskuk­sia ja har­vaan asut­tu­ja alueita?

Kun rahaa ei kuitenkaan ole, pitää metropo­lialueelle antaa toim­intava­pauk­sia. Val­tio voisi vetäy­tyä kokon­aan metropo­lialueen infrain­vestoin­neista ja kor­va­ta se seudun kun­nille kiin­teäl­lä vuosit­taisel­la raha­sum­mal­la, joka jae­taan kun­tien kesken asukaslu­vun kasvun suh­teessa. Yksi itsepäi­nen kok­ki vähem­män ja kun­nille oikea kan­nustin nykyisen manku­miskult­tuurin tilalle.

c) Miten varmis­taisitte Suomen liiken­nein­fra­struk­tu­urin ylläpitämisen ja kehit­tämisen? Mikä on mallinne rahoituk­sen kehittämiseksi?

Halv­in­ta olisi tietysti, että val­tio ottaisi nol­lako­rkoista lainaa ja rahoit­taisi infran, mut­ta jos itse tehty­jen sään­tö­jen kiertämi­nen edel­lyt­tää ulkop­uolisille mak­samista, niin mak­se­taan sit­ten. Voisi tehdä infray­htiöstä kansanosak­keen, jonne ihmiset voisi­vat siirtää rahansa nol­lako­rkoisil­ta tileiltä.

5. Luot­ta­muk­sen ja tasa-arvois­t­en työ­markki­noiden Suomi

a) Miten kehit­täisitte työelämää ja sen sään­te­lyä yhteistyössä työelämän osa­puolten kanssa? Hyväksyt­tekö työelämän vähim­mäise­hto­jen sään­te­lyn nykyiseltä pohjalta?

Vähim­mäise­hdoista voitaisi­in säätää lail­la, ettei työ­markki­na­jär­jestöjä tarvitse aina vai­va­ta asialla.

b) Miten uud­is­taisitte perhevapaita?

Me miehet vaadimme tas­a­puolis­es­ti vapai­ta myös miehille.

c) Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja nais­ten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?

Naisille lisää kun­ni­an­hi­moa ja teräväm­mät kyynärpäät.

6. Kestävän talouden Suomi

a) Mil­lä keinoil­la varmis­taisitte työl­lisyysas­teen kasvun selvästi yli 75 pros­ent­ti­in 2020-luvun aikana?

Jäl­jelle on jäänyt lähin­nä vain vaikeam­min työl­lis­tet­täviä. Muut ovat jo töis­sä. Nos­ta­mal­la palkkat­uen käyt­tö Ruotsin tasolle saadaan heti kak­si pros­ent­tiyk­sikköä lisää työllisyyttä.
Parem­pi oli­si­vat kuitenkin täy­den­tävät tulon­si­ir­rot, kos­ka palkkatu­ki sitoo tuet­ta­van henkilön yhteen työ­nan­ta­jaan, joka voi olla täysi ääliö. (Miten SAK voi puoltaa tätä vai­h­toe­htoa?) Veroast­eikko voitaisi­in vetää tulo­jen alapäässä parisa­taa euroa nol­lan ala­puolelle pieni­palkkaisen automaat­tise­na palkkatuke­na. Työ­markki­na­jär­jestöt taas voisi­vat sopia tämän turvin har­joit­teli­ja- ym alem­mista palkoista niille, jot­ka eivät nyt pääse töi­hin. Net­toan­siot eivät tästä laske, kun on se 200 euron negati­ivi­nen tulovero pohjalla.

Perus­tur­vana mak­set­ta­va työkyvyt­tömyy­seläke muutet­takoon vam­maistuek­si, joka ei pienene, vaik­ka ansait­see kuin­ka paljon hyvän­sä. Siis sama peri­aate kuin näkövammaisilla.

b) Kuvatkaa tek­i­jät, joil­la julkisen talouden kestävyys tur­vataan eri­tyis­es­ti väestöke­hi­tys huomioon ottaen.

Varo­taan nyt ainakin kat­teet­to­mia eläkelu­pauk­sia. Jos saadaan Suomen Yri­tys­tukipuolue oppo­si­tioon ja itse Pää-Pekkaroi­ja peräti Brys­seli­in, voidaan alkaa kar­sia yri­tys­tukia alka­en eniten vahinkoa tuot­tavista ja tehdä niil­läkin rahoil­la sen sijaan jotain hyödyllistä.

7. Oikeu­den­mukainen, yhden­ver­tainen ja mukaan otta­va Suomi

a) Miten vahvis­taisitte hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan palvelui­ta ja ihmis­ten toimeen­tu­lon tur­vaavia etuuk­sia? Kuvatkaa eri­tyis­es­ti keinonne, joil­la vahvis­tat­te ikään­tyvien ihmis­ten palvelui­ta ja toimeen­tu­loa. Mitkä ovat keinonne lap­siper­heköy­hyy­den vähentämiseksi?

Vaa­likam­pan­jan pani­ik­ista huoli­mat­ta ei men­nä mihinkään tasaiseen henkilöstömi­toituk­seen, vaan arvioidaan jokaisen hoidon tarve erik­seen ja näi­den sum­mana tehdään kunkin yksikön mitoi­tus. Muu­toin kun­nat pitävät henki­hiev­eris­sä ole­via van­huk­sia koti­hoi­dos­sa. Tehoste­taan työtä säästävän automaa­tio­ta hoi­vatyössä ja hyväksytään sen otta­mi­nen huomioon hoita­jami­toituk­ses­sa. Kun minä ja min­un kaver­it ollaan siinä iässä, meitä on paljon eikä henkilökun­taa riitä mitenkään.

c) Miten rahoit­taisitte edel­lisessä kohdas­sa kuvaa­manne toimen­piteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti.

Kun puolueet ovat päässeet vas­tauk­sis­saan tähän asti, rahat on joka tapauk­ses­sa jo lop­pu. Kun lisää rahaa ei ole eikä tule, pitäisi olla rohkeut­ta alkaa kar­sia meno­ja van­hen­tuneista kohteista.

d) Mitkä eri­ar­voisu­ustek­i­jät suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa tun­nistat­te ja miten vähen­täisitte eriarvoisuutta?

Työelämä on muut­tunut eri­ar­voisem­mak­si, kos­ka lah­jakkaim­mat ja hyvin koulute­tut voivat pyytää mil­laista palkkaa tahansa ja perus­du­u­nar­it ovat markki­noiden armoil­la. Sik­si on hyväksyt­tävä suurem­mat palkkaerot ja tasat­ta­va niitä sit­ten vero­tuk­sel­la ja täy­den­tävil­lä tulonsiirroilla.

8. Osaamisen, sivistyk­sen ja inno­vaa­tioiden Suomi

a) Tun­nistat­teko, että kestävän talouskasvun perus­tan vahvis­tamisek­si on tehtävä investoin­te­ja koulu­tuk­seen, tutkimuk­seen, inno­vaa­tioi­hin sekä infra­struk­tu­uri­in? Kuvatkaa konkreet­tiset keinonne.

Ahon hal­li­tuk­ses­ta en kek­si mitään muu­ta hyvää san­ot­tavaa kuin sen, että ankaran laman olois­sa se panos­ti koulu­tuk­seen ja tutkimukseen.

b) Tun­nistat­teko tarpeen, että koko ikälu­okan tulisi suorit­taa vähin­tään toisen asteen tutk­in­to? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.

Aloite­taan siitä, että jokainen suorit­taisi perusk­oulun kun­nol­la. Alas armovi­toset. Jotkut kehit­tyvät hitaam­min kuin toiset, joten luokalle jäämi­nen ei ole aina mitenkään huono vai­h­toe­hto. Jos perusk­oulun saa valmi­ik­si ennen kuin täyt­tää 18 vuot­ta, niin sit­ten toisen asteen koulu­tuk­seen, jon­ka pitäisi olla kokon­aan ilmainen

c)  Miten varmis­taisitte sen, että jokaisen oppimi­nen ja osaamisen kehit­tämi­nen jatkuu läpi työuran?

Kaikille oikeus ja velvol­lisu­us viikon mit­taiseen koulu­tuk­seen vuosit­tain. Oppivelvol­lisu­usikä 65 vuoteen!

d) Miten edis­täisitte kult­tuurin ase­maa Suomessa?

Yritän rahoit­taa sitä parhaani mukaan käymäl­lä kon­serteis­sa ja teat­teris­sa ja uusia kesäku­us­sa taas Museoko­rt­ti­ni. Puhu­mat­takaan kir­jas­toista: Halu­an huo­maut­taa, että Helsin­gin keskus­takir­jas­ton ruotsinkieli­nen nimi on Ode.

9. Sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän kokon­aisu­ud­is­tus edel­lyt­tää use­ampia vaa­likau­sia. Olet­teko valmi­ita yhdis­tämään eri etuuk­sia ja hyväksymään yht­enäisen etu­us­ta­son eri syype­r­usteil­la siten, että uud­is­tus lisää työl­lisyyt­tä, nos­taa koulu­tus­ta­soa, vähen­tää köy­hyyt­tä ja eri­ar­voisu­ut­ta sekä paran­taa osallisuutta?

Minä rak­en­taisin perus­tur­van negati­ivisen tuloveron varaan. Kun työelämän käytet­tävis­sä olem­i­nen on joillekin vah­va uskona­sia, niin lisätään tämä vaa­timus siihen nyt sit­ten. Kun tähän ei mah­du pidem­pää vas­taus­ta, viit­taa blogillani ole­vaan jut­tusar­jaan sosi­aal­i­tur­van uudistamisesta.

10. Esit­täkää lähtöko­htanne sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon uudistamiseksi.

Tuhat ter­veyskeskus­lääkäriä peruster­vey­den­hoitoon ja se on siinä.

Viisi sote-aluet­ta olisi hyvä, kos­ka miljoon­api­ir­it ovat jo ole­mas­sa ja kos­ka ei le riskiä, että näistä tulisi maakun­tia, jot­ka sotkeu­tu­isi­vat esimerkik­si maankäyt­töön tai elinvoimapolitiikkaan.

11. Olet­teko valmi­ita osal­lis­tu­maan sosialidemokraat­tien johta­maan enem­mistöhal­li­tuk­seen, ja onko teil­lä osal­lis­tu­misel­lenne mah­dol­lisia kynnyskysymyksiä?

Ei liene pelkoa, että otettaisiin.

 

Wienin asuntopoliittinen ihme

Kun viimeaikoina on main­os­tet­tu paljon Wienin edullista asum­ista, lai­tan tähän luvun tekeil­lä olev­as­ta kir­jas­tani, jos­sa käsit­te­len sitä, miten tähän on päädyt­ty. Lopus­sa on Mikko Särelätä saatu tieto, että asi­at eivät itse asi­as­sa ole Wienis­sä niin hyvin kuin luulemme.

Hin­ta- ja vuokrasään­nöstel­ty asum­i­nen on johtanut vaikeuk­si­in aina, kun kaupun­gin asukasluku on kään­tynyt voimakkaaseen kasvu­un. Kun hin­nat eivät jous­ta, miukku­ut­ta säädel­lään jonoil­la ja jono­tuk­sen hin­taa pimeil­lä markki­noil­la, kuten Tukhol­mas­sa on tapah­tunut. Tästä on kuitenkin poikkeuk­se­na Wien. Miten Wienis­sä on onnis­tunut se, mikä kaikkial­la muual­la on epäonnistunut?

Yksi­tyisen maan konfiskoiminen 

Wienin sosialidemokraat­ti­nen hallinto sääti vuon­na 1922 kaupunki­maalle korkean kiin­teistöveron, joka rom­ah­dut­ti maao­maisu­u­den arvon. Sen jäl­keen kaupun­ki osti hal­val­la merkit­tävän osan yksi­tyis­es­tä maas­ta. Tämän jäl­keen kaupun­ki on sub­ven­toin­ut asun­to­tuotan­toa lain­oit­ta­mal­la sitä negati­ivisel­la reaa­liko­rol­la. Kaupun­gin asukkaista 60 % asuu kaupun­gin vuokra-asun­nois­sa. Huo­mat­takoon, että niihin eivät pääse kuin Itä­val­lan kansalaiset ja vähin­tään kak­si vuot­ta Wienis­sä asuneet. Myös yksi­tyiset vuokra-asun­not ovat vapaae­htois­es­ti sitoutuneet kohtu­uhin­taisi­in vuokri­in saadak­seen kaupun­gin tar­joa­maa edullista lainaa.

Voisiko tuol­lainen kaupunki­maan kon­fiskoimi­nen onnis­tua Suomes­sa vai tör­mäisikö se perus­tus­lain omaisu­u­den suo­jaan? Suomes­sa kaupungilla on oikeus lunas­taa maa­ta asun­to­tuotan­toon. Alun­perin ajatuk­se­na oli, että lunas­t­a­mi­nen tapah­tu­isi raaka­maan hin­nal­la, mut­ta tuomiois­tuimet ovat liu’ut­ta­neet käytän­töä lake­ja säätävältä eduskunnal­ta mitään kysymät­tä. Lisäk­si mon­es­sa kun­nas­sa ajatel­laan, että lain­säädän­nön tar­joami­nen keino­jen käyt­tö on laitonta.

Wienis­sä kerätään koti­talouk­sil­ta ja yri­tyk­siltä 0,5 pros­entin tuloista asun­toveroa, jol­la rahoite­taan asun­to­tuotan­non sub­ven­toin­ti. Kaupungille hal­vat asun­to­lainat eivät ole suuri kuluerä ainakaan täl­lä het­kel­lä, kos­ka kaik­ki vakavaraiset euroop­palaiset kaupun­git saa­vat markki­noil­ta hyvin hal­paa lainaa.

Asukaslu­vun lasku ja nousu

Asun­topoli­ti­ikkaa on helpot­tanut eri­tyis­es­ti kaupun­gin asukaslu­vun pitkäaikainen alamä­ki. Vuodes­ta 1910 vuo­teen 1990 Wienin kaupun­gin asukasluku aleni yli puolel­la miljoon­al­la asukkaal­la, mut­ta kään­tyi sen jäl­keen ripeään kasvu­un maail­man­laa­juisen kaupungis­tu­misaal­lon myötä. Tässä vai­heessa olisi luul­lut, että vuokrasään­nöste­ly olisi johtanut samoi­hin ongelmi­in kuin muis­sa kas­vavis­sa kaupungeis­sa, mut­ta kaupun­ki pystyi vas­taa­maan kasvu­un mas­si­ivisel­la asun­to­tuotan­nol­la, jota kaupun­ki siis sub­ven­toi ali­hin­taisil­la lain­oil­la. Kiin­nos­tavaa on, että Wienis­sä rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ovat selvästi alem­pia kuin Helsingissä.

Wienin tiivis kaupunki­rakenne on avit­tanut asun­topoli­ti­ikan onnis­tu­mista. Mon­es­sa euroop­palaises­sa kaupungis­sa asun­to­jen hin­nat ja vuokrat keskus­tan tun­tu­mas­sa ovat nousseet kohtu­ut­tomasti, kun aiem­paa selvästi use­ampi halu­aa asua keskus­ta­mais­es­ti lähiöa­sumisen sijas­ta tai kuten Helsingis­sä, ratikkakaupungis­sa. Melkein koko Wien on kaupunki­maisen tiivi­isti raken­net­tu ja kir­jaimel­lis­es­ti ratikkakaupunkia. Tämä helpot­taa huo­mat­tavasti asun­tomarkki­noiden tas­apain­oa. Vapaara­hoit­teinen asun­to keskus­tas­sa on kalli­impi kuin laidoil­la, mut­ta ero on huo­mat­tavasti pienem­pi kuin useim­mis­sa muis­sa kaupungeissa.

Tuuk­ka Saari­maa on arvostel­lut Wienin asun­topoli­ti­ikkaa siitä, että se ei paran­na kaupunki­lais­ten taloudel­lista ase­maa, kos­ka mitä mata­lana vuokrana voite­taan, se vas­taavasti korkeamp­ina veroina menetetään.

Taval­laan Wienis­sä jae­taan verovaroin kerät­tyä rahaa perus­tu­lona kaupunki­laisille edullis­ten vuokrien muo­dos­sa. Onko tämän ”perus­tu­lon” sit­o­mi­nen asumiseen järkevää? Eikö ihmis­ten pitäisi saa­da käyt­tää sitä mihin halu­a­vat? Oikeus tiet­tyyn perusasun­toon on saman­lainen meri­it­ti­hyödyke kuin ter­vey­den­huolto ja koulu­tus, johon jokaisel­la on oikeus tuloi­hin kat­so­mat­ta, mut­ta väljä tai muuten ylelli­nen asum­i­nen vaikut­taa asial­ta, jota ei pitäisi tukea ohi muun kulutuksen.

Myös Helsingis­sä kaupun­ki omis­taa huo­mat­ta­van osan maas­ta. Siitä perit­tävä maan­vuokra alen­taa kun­taveroa liki kahdel­la pros­ent­tiyk­siköl­lä. Toisaal­ta Helsin­ki joutuu vas­taa­maan sel­l­ai­sista infra­struk­tu­uri-investoin­neista, joista muual­la vas­taa valtio.

Huo­mat­takoon, että Wienis­sä on päästy tilanteeseen, jos­sa asumiseen sido­tulle pääo­ma­lle ei mak­se­ta korkoa tai reaa­liko­rko on peräti negati­ivi­nen. Kun val­tiot ja kaupun­git saa­vat lainaa hyvin edullis­es­ti, tämän lainan välit­tämi­nen eteen­päin asumiseen vaikut­taa jär­keen käyvältä. Tämä todel­la paran­taa asukkaiden taloudel­lista tilan­net­ta, kos­ka tämä alen­taa vuokria taval­la, joka ei edel­lytä korkeam­paa vero­jen keräämistä. Yksi­tyiset toim­i­jat asun­tomarkki­noil­la ovat protestoi­neet Wienin asun­topoli­ti­ikkaa kohtaan ja valit­ta­neet siitä EU-tuomiois­tu­imeen pitämäl­lä sitä lait­tomana val­tion tukena.

Kun keskus­pank­ki pitää yllä hyvin keveitä rahamarkki­noi­ta edis­tääk­seen taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta ja investoin­te­ja, eikö asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen kas­vavi­in kaupunkei­hin ole hal­van keskus­pankki­ra­ha oikeaa käyt­töä? Yksi­ty­isille sijoit­ta­jille ei nol­lako­rko kel­paa tuo­tok­si, vaik­ka se kel­paakin keskus­pankille. Tämän voisi Wienin asun­topoli­ti­ikas­ta kopi­oi­da, mut­ta se merk­it­see suur­ta rak­en­teel­lista muu­tos­ta asuntopolitiikkaan.

Mata­lat rakennuskustannukset

Ker­rostalon rak­en­t­a­mi­nen on Wienis­sä huo­mat­tavasti halvem­paa kuin Helsingis­sä. Jos olisin kil­pailu­vi­ra­nomainen, yrit­täisin selvit­tää, mik­si edullisia raken­nus­ma­te­ri­aale­ja ei tuo­da Itä­val­las­ta Suomeen. Raken­nusle­hti tosin revit­ti uutises­saan, että raken­nus­li­ik­keet tahkoa­vat Helsingis­sä asun­noil­la kohtu­ut­toman suuria voittoja.

Mut­ta, ei kaik­ki ole kul­taa mikä kiiltää.

Mikko Särelä soit­ti ja halusi täy­den­tää tieto­jani Wienin asun­toti­lanteesta. Asi­at eivät ole siel­lä niin hyvin kuin on kerrottu.

Wienis­sä on myös vapaiden markki­noiden vuokra-asun­to­ja. Niis­sä vuokrata­so on nous­sut viime aikoina viiden pros­entin vuosi­tahti­in — selvästi nopeam­min kuin Helsingis­sä. Se siis ottaa vas­taan niukku­u­den, kun asukasluku kas­vaa nopeasti.

Seinä on myös tulos­sa vas­taan. Wienis­sä on raken­net­tu vuosit­tain vain 6 000 asun­toa, mikä ei ole mis­sään suh­teessa 30 000 asukas­ta lähenevään vuo­tuiseen väestönkasvu­un. Joko pitkän väestön vähen­e­misen ansios­ta kaupungis­sa on ollut tyhjiä asun­to­ja tai sit­ten asum­isväljyys piene­nee nopeasti. Tämä ei ennus­ta hyvää.

Mittareilla on eroa – kilpaileva ranking taloustieteilijöille

Hesari pani suo­ma­laisia prof­fia järjestyk­seen tur­vautuen sivus­toon Web of Sci­ence ja sen H‑indeksiin. Julk­isu­udessa kri­ti­soiti­in tätä mit­taria, joten päätin kokeil­la toista mit­taria. Google Schol­ar mit­taa kaikkien sitaat­tien määrän.  H‑indeksi on siinä mielessä tas­apäistävä indek­si, että artikke­li las­ke­taan mukaan, jos siihen on osunut tarpeek­si viit­tauk­sia. Sil­lä ei ole merk­i­tys­tä, kuin­ka paljon viit­tauk­sia artikke­lin on tul­lut, kun­han min­imi­ra­ja ylit­tyy. Täl­lä mit­tar­il­la talous­no­belisti Bengt Holm­ström ei olisi men­estynyt mitenkään eri­tyisen hyvin. Kaikkien sitaat­tien määräl­lä hän taas olisi men­estynyt hyvin, kos­ka yhdel­lä artikke­lil­la hän peit­toaisi kaik­ki suo­ma­laiset kil­pail­i­jansa taloustieteissä.

Jostain min­ulle tun­tem­at­tomas­ta syys­tä Google Schol­ar ei tun­nistanut Juha-Mat­ti Lam­ber­gia eikä Anne Top­pista pro­fes­sor­eik­si eikä mitan­nut hei­dän sitaat­tien­sa määrää. Ei tun­nistanut Bengt Holmströmiäkään.

Muiden osalta järjestys oli seu­raa­va. Suluis­sa H‑indeksin mukainen järjestys

Olli Tahvo­nen 4423 (1)
Markku Ollikainen 2854 (5)
Ari Hyyti­nen 2843 (8)
Juu­so Välimä­ki 2800 (8)
Anne Top­pinen 2730 (4)
Markku Lanne 2488(6)
Petri Böck­er­man 1410 (2)
Kari Hyytiäi­nen 877 (7)

En jak­sanut käy­dä läpi kaikkia suo­ma­laisia talousti­eteil­i­jöitä, mut­ta oman käytäväni var­relta Aal­to-yliopis­ton talousti­eteen laitok­selta tark­istin pro­fes­sorit. Mat­ti Pohjo­laa jär­jestelmä ei tun­nistanut (eläk­keel­lä), mut­ta yli tuhan­nen sitaatin pääsivät

Sep­po Honkapo­h­ja 7466
Otto Toiva­nen 2506
Marko Ter­viö 1471

Honkapo­h­ja olisi var­masti pessyt kaik­ki myös tuos­sa H‑indeksissä, mut­ta ei jostain syys­tä päässyt kisaan mukaan.

Mitä tehdä sosiaaliturvalle (5) Asumistuesta henkilökohtainen etuus

Jos asum­is­tu­ki yhdis­tetään työ­markki­nat­uen kanssa yleistuek­si, pitäisi päät­tää, onko uusi etu­us henkilöko­htainen, kuten työ­markki­natu­ki vai per­heko­htainen kuten asum­is­tu­ki. Ja vaikkei yhdis­tetäkään, voisi pohtia, pitäisikö asum­is­tu­ki muut­taa henkilöko­htaisek­si etu­udek­si. Tuen muut­ta­mi­nen per­heko­htaisek­si olisi pitkä askel taak­sepäin, joka ei toi­mi ilman Jumanan pelkoa. Siis ei toi­mi ainakaan Helsingis­sä, jos­sa koti­talouk­sista koh­ta vähem­mistö kuu­luu kirkkoon.

Ja vaik­ka tätä yhdis­tämistä ei tehtäisi, asum­istuen per­heko­htaisu­ut­ta pitäisi harki­ta viimeistään nyt, kun yleinen asum­is­tu­ki kos­kee myös opiske­li­joi­ta. Ei ole Kelan help­po ratkaista, ketkä yhdessä asu­vat jaka­vat vain asun­non ja ketkä koko elämän. Joskus kun eivät ole siitä keskenäänkään samaa mieltä. Enti­sa­jan ratkaisu, että eri sukupuol­ta ole­vat kämp­pik­set kat­sot­ti­in per­heek­si ja samaa sukupuol­ta ole­vat ei, ei ole oikein sekään tästä päivästä.

Tuloast­eikon alapäässä se, että yhteen muut­ta­mal­la alen­taa yhteiskun­nan tukia jar­rut­taa yhteen muut­tamista. Mik­si Mai­jan, joka muut­taa yhteen Kallen kanssa, pitäisi mak­saa Kallen osu­us vuokras­ta (asum­is­tu­ki), jos hänen ei kuitenkaan tarvitse osal­lis­tua mui­hin Kallen elinkus­tan­nuk­si­in (työ­markki­natu­ki).

Asum­istuen per­heko­htaisu­us pitää yllä myös yksiöi­den ylikysyntää.

Kaik­ki tämä puoltaa asum­istuen muut­tamista henkilöko­htaisek­si niin kuin muukin sosi­aal­i­tur­va on. Tosin toimeen­tu­lo­tu­ki ei ole.

Mut­ta toisaal­ta. Onko oikein, että ”vuorineu­vok­sen kotirou­va” saa asum­is­tukea per­heen 300 neliön lukaali­in, kos­ka on tulo­ton. Ja jos nyt rumpu­jen päristyk­sen kanssa lyhen­netään koti­hoidon tuen mak­sa­t­u­saikaa, halu­am­meko ottaa koti­hoidon tuen takaisin asum­istuen muodossa.

Näitä molem­pia vas­taan on kak­si mah­dol­lista keinoa.

  • Asum­istues­sa ei ote­ta puoli­son tulo­ja huomioon, jos puoliso on pien­i­t­u­loinen, mut­ta puoli­son tulot vuo­ta­vat tulot­toman tai pien­i­t­u­loisen asuinkump­panin asum­is­menoi­hin, kun tulot ylit­tävät vaikka­pa 3 500 euroa kuus­sa. Kelan vaivak­si jäisi tässäkin päät­tää, ketkä ovat puolisoi­ta, mut­ta hyvä­tu­loisen henkilön asuinkump­pani yleen­sä on.
  • Asum­istues­sa ei ole nyt velvol­lisu­ut­ta olla työ­markki­noiden käytet­tävis­sä. Jos se yhdis­tetään työ­markki­nat­uen kanssa yleistuek­si, siihen ilmeis­es­ti tulee tämä vaa­timus. Saman vaa­timuk­sen voi peri­aat­teessa yhdis­tää myös palkkaan asum­is­tu­keen. Sil­loin sitä ei voisi käyt­tää koti­hoidon tuke­na eikä se vuorineu­vok­sen kotirou­vakaan sitä hakisi.

Mitä tehdä sosiaaliturvalle (4) Työmarkkinatuki ja asumistuki yhteen yleistueksi?

Jos saa työt­tömyyspäivära­haa ja han­kkii jonkin ver­ran ansio­tu­lo­ja, ansio­tu­lo­jen tulo­hark­in­ta on 300 euron suo­jaosan jäl­keen 50 %. Jokainen ansait­tu euro alen­taa siis työt­tömyys­tukea 50 sen­til­lä. Jos tuloista menee 30 % veroa, efek­ti­ivisek­si mar­gin­aaliv­eroksi tulee noin 65 % tai vähän alle, sil­lä ansio­tu­loa verote­taan kevyem­min kuin työttömyyspäivärahaa.

Jos saa asum­is­tukea, sen tulo­hark­in­ta on yhteen­sä 33,6 %. Tämä las­ke­taan brut­to­tu­loista, joten asum­istuen tuot­ta­ma mar­gin­aaliv­ero voidaan laskea suo­raan vero­tuk­sen mar­gin­aaliv­eron päälle. Jos siis mar­gin­aaliv­ero on 30 %, efek­ti­ivisek­si mar­gin­aaliv­eroksi tulee 63,6 %.

Jos saa molem­pia, yhteenso­vi­tuk­sek­si tulee 67,8 % (50 % + 33,6%/2) ja tämän päälle tulee mah­dolli­nen tuloveron mar­gin­aaliv­ero. Jos se on 30 % efek­ti­ivisek­si mar­gin­aaliv­eroksi tulee peri­aat­teessa 81,8 % mut­ta käytän­nössä vähem­män ansio­tulovähen­nyk­sen vuoksi.

Jos tämän päälle on lap­sia päivähoi­dos­sa, päivähoit­o­mak­sun tulosi­don­naisu­us mutk­istaa asi­aa edelleen. Pään­säryn vält­tämisek­si sivu­ute­taan mah­dol­lisu­us uloso­to­ssa ole­vista veloista. Päällekkäisen tulo­harkin­nan ongel­maa on esitet­ty oheises­sa kuvas­sa. Siinä punainen vii­va vas­taa työt­tömyys­tur­vaa ja vihreä asumistukea.

Olen itse ehdot­tanut rapor­tis­sa ”Hah­motel­ma perus­tu­losta” joskus yli 35 vuot­ta sit­ten, että kaik­ki tulo­harkin­nat yhdis­tet­täisi­in yhdek­si tulo­harkin­naksi. Näin on tehty Bri­tann­ian kiis­tellyssä Uni­ver­sal Cred­it ‑jär­jestelmässä. Tätä on suositel­tu myös Suomelle ja kris­til­lis­ten puolue­si­h­teeri Asmo Maanselkä  on ehdot­tanut tätä ansiokkaas­sa rapor­tis­saan Kan­nus­ta­va perus­tur­va.

Mei­dän oli tarkoi­tus selvit­tää työ­markki­nat­uen ja asum­istuen yhdis­tämistä Sata-komite­as­sa, mut­ta jätimme sen tekemät­tä, kun Sosi­aali-tupo lopet­ti käytän­nössä toim­intamme. Se kuitenkin tuli selväk­si, että uud­is­tus olisi kallis.

Jos tuet yhdis­tetään yhdek­si tuek­si, päällekkäisen tulo­harkin­nan ongel­ma pois­tuu, mut­ta val­tio jää tap­pi­olle, jos tulo­hark­in­tapros­ent­tia ei nos­te­ta. Ehdote­tuis­sa ver­siois­sa yleistuen tulo­hark­in­taa jyrken­net­täisi­in nyky­tuki­in ver­rat­tuna roimasti, ja tästä seu­raa uusia ongelmia.

Maanselän mukaan yleis­tu­ki pois­taisi köy­hyyt­tä, helpot­taisi kan­nusti­non­gelmia ja tulisi val­ti­olle halvem­mak­si. Hän ihmettelee itsekin, miten näin hyvä tulos on mahdollinen.

Ei se olekaan. Taikatemp­pu selit­tyy sil­lä, että tukien yhteenso­vi­tus on melkein kaikil­la suurem­paa kuin nyt. Korkeim­mat mar­gin­aaliv­erot kyl­lä alenevat, mut­ta pääsään­töis­es­ti mar­gin­aaliv­erot nou­se­vat, mikä tarkoit­taa, että pienistä ansio­tu­loista jää vähem­män käteen. Tämä soti pahasti sitä vas­taan, että työn­teosta pitäisi tehdä kannattavampaa.

Tuen saa­ja pysyy muu­tok­ses­sa suun­nilleen omil­laan, jos hän saa sekä työt­tömyyspäivära­haa että asum­is­tukea, mut­ta häviää melkois­es­ti, jos saa vain toista.

Voitaisi­in ajatel­la, että jos saa molem­pia, tuet las­ket­taisi­in yhteen ja niille laitet­taisi­in yhteinen tulo­hark­in­ta, joka olisi noin 60 %. Mut­ta jos saa vain työt­tömyyspäivära­haa, tulo­hark­in­ta pysy­isi nykyisel­lään kuten myös pieni­palkkaisel­la, joka saa vain asum­is­tukea. Kun olemme siir­tyneet reaali­aikaiseen tulorek­isteri­in, tulo­harkin­nan pitäisi perus­tua net­to­tu­loi­hin, jot­ta etuuk­sien alen­tu­mi­nen ja vero­tuk­sen kiristymi­nen eivät aiheut­taisi yllä­tyk­siä. Van­hana perus­tu­lon kan­nat­ta­jana en voi olla huo­maut­ta­mat­ta, että tästä tulisi paljon yksinker­taisem­paa, jos tuet ja vero­tus yhdis­tet­täisi­in yhdek­si kokonaisuudeksi.

Mitä tehdä sosiaaliturvalle (3) Asumistuen vuokrakattoja on nostettava

Asum­istuen mak­sami­nen on Suomes­sa selvästi yleisem­pää kuin muual­la. Tämä johtuu siitä, että muu perus­tur­va on muual­la selvästi korkeampi. Muual­la työt­tömyys­tur­vas­ta pitää muual­la mak­saa myös vuokra, mut­ta siihen mei­dän työ­markki­natukemme ei riitä alku­unkaan. Mon­es­sa maas­sa kohtu­uhin­taiseen asun­toon ei voi saa­da asumistukea.

Mei­dän tapamme erot­taa asum­is­tu­ki ja muu sosi­aal­i­tur­va on erään­lainen köy­hän miehen ratkaisu. Jotkut työt­tömistä nimit­täin asu­vat hal­val­la. Nuoret asu­vat van­hempi­en­sa nurkissa, jotkut omis­ta­vat velat­toman omis­tusasun­non, tai puoliso on töis­sä ja pystyy mak­samaan vuokran. Kaikissa näis­sä tapauk­sis­sa val­tio säästää, kun mak­saa vain niukkaa perus­tur­vaa tai huonoa eläkettä.

Asum­is­tu­keen liit­tyy kolme ongel­maa. Toisaal­ta asum­istuen kor­vaa­mat korkeim­mat mah­dol­liset vuokrat ovat olen­nais­es­ti pienem­mät kuin toimeen­tu­lotuen kor­vaa­mat, minkä seu­rauk­se­na viime­si­jainen tur­va on korkeampi kuin ensisi­jainen tur­va, mikä aiheut­taa kaikkia mah­dol­lisia kan­nusti­non­gelmia. Näin ei saisi olla.

Toisek­si asum­istuen, työt­tömyyspäivära­han ja päivähoit­o­mak­su­jen päällekkäi­nen tulo­hark­in­ta tuot­taa joskus sairaan korkei­ta efek­ti­ivisiä mar­gin­aaliv­ero­ja eli aiheut­taa köyhyysloukkuja.

Kol­man­nek­si asum­is­tu­ki on per­heko­htainen etu­us, mikä sopii huonos­ti yhteen kaiken muun kanssa ja tuot­taa esimerkik­si Kelal­la ongelmia päät­tää, ketkä asu­vat yhdessä sil­lä taval­la ja ketkä muuten vain.

Käsit­te­len tässä kir­joituk­ses­sa vain ensim­mäistä ongel­maa ja mui­ta seuraavissa.

Kos­ka asun­to­tu­lo on vero­ton­ta ja sel­l­aise­na pysyy, erilli­nen asum­is­tu­ki osana perus­tur­vaa on jok­seenkin vält­tämätön asia. Muuten perus­tur­vas­ta tulee joko liian kallis tai vuokraa mak­sav­ille liian niuk­ka. Voisimme silti siir­tyä askeleen keskieu­roop­palaiseen suun­taan ja olet­taa, että jokaisel­la on kuitenkin jonkin ver­ran asumisku­lu­ja, vaikka­pa 150 euroa kuus­sa. Niin­pä voisimme nos­taa muu­ta perus­tur­vaa 150 eurol­la ja lait­taa asum­is­tu­keen poh­jalle 150 euron omavas­tu­un. Edel­lisessä postauk­ses­sa esitin 150 euron negati­ivista tuloveroa. Nämä ehdo­tuk­set voisi vaik­ka yhdistää.

Asum­is­tu­ki ei aiheuta markki­navuokrien nousua, kos­ka korkeim­mat hyväksyt­tävät vuokrat ovat niin matalia. Nos­taa tietysti vuokrata­soa samal­la taval­la kuin palkko­jen nousu tai työt­tömyys­tur­van paran­tu­mi­nen, mut­ta kos­ka asum­istuen suu­ru­us on tosi­asi­as­sa riip­puma­ton vuokras­ta, se ei kan­nus­ta asumaan kalli­im­min. (Riip­puma­ton, kos­ka jok­seenkin kaikil­la markki­navuokraa mak­sav­il­la korkein hyväksyt­tävä vuokra ylit­tyy. Per­heen tai suvun sisäi­sis­sä vuokra­sopimuk­sis­sa voi olla toisin.

Näitä ylimpiä sal­lit­tu­ja vuokria pitäisi kuitenkin selvästi nos­taa niin, että ne vas­taisi­vat suun­nilleen sitä, mitä toimeen­tu­lotues­sa kor­vataan. Sil­loin tietysti on riskinä, että asum­is­tu­ki nos­taa markkinavuokria.

Asum­is­tu­ki kor­vaa korkein­taan 80 % vuokras­ta. Euromääräi­nen omavas­tuu riip­puu tuloista. Niin­pä jos vuokra nousee 10 eurol­la, asum­is­tu­ki nousee 8 eurol­la. Tämä lie­nee relik­ti vuokrasään­nöste­lyn ajal­ta, jol­loin ajatelti­in, ettei korkea mar­gin­aa­li­nen kor­vaus­ta­so vaiku­ta markki­navuokri­in, kos­ka ne ovat säänneltyjä.

Tuo 80 % on aivan liikaa, mut­ta sitä ei voi merkit­tävästi alen­taa, kos­ka sil­loin taas ero toi­men­tu­lo­tu­keen kas­vaisi. Tukeen pitäisi lait­taa taiteko­h­ta suun­nilleen siihen kohtaan, mis­sä on nyt mak­simivuokran raja. Tämän yli menevältä osalta kor­vat­taisi­in olen­nais­es­ti vähem­män, esimerkik­si 50 %.

Myöskään toimeen­tu­lo­tu­ki ei saisi kor­va­ta vuokras­ta sataa pros­ent­tia, kos­ka vuokranan­ta­jat eivät ole mitään pul­mu­sia. Jos se alen­net­taisi­in 80 pros­ent­ti­in, voitaisi­in toimen­pide neu­tral­isoi­da nos­ta­mal­la toimeen­tu­lotuen peru­sosaa vas­taavasti. Kun korkein kor­vat­ta­va vuokra on noin 650 euroa, tarkoit­taisi asum­isosan alen­t­a­mi­nen 20 pros­en­til­la toimeen­tu­lotuen peru­sosan nos­tamista 130 eurol­la. Tämä taas tarkoit­taisi, että peru­sosa vai­htelisi kunnittain.

Mitä pitäisi tehdä sosiaaliturvalle (2) Pieni negatiivinen tulovero

Vaik­ka keskustelu keskit­tyy perus­tur­van varas­sa elävien työt­tömien tai muuten tulot­tomien köy­hyy­teen, mei­dän pahimpia ongelmi­amme on pieni­palkkaisten huono ase­ma ja se, ettei kovin pienel­lä pal­ka­lla tule Suomes­sa toimeen. Tässä on kak­si ongel­maa – on väärin, että pieni­palkkainen ei ansaitse juuri sen enem­pää kuin täysin toime­ton ja se, että alin mah­dolli­nen palk­ka sivuku­luineen on niin korkea, että se hin­noit­telee osan työvoiman ulkopuolelle.

Tähän ongel­maan aut­taisi pieni perus­tu­lo, jota olen selostanut tarkem­min vuon­na 2016 postauk­ses­sa Ylhäältä aloitet­tu perus­tu­lo.  Ajatuk­se­na on, että veroast­eikko las­kee vähän nol­lan ala­puolelle. Nyt vero­tus lop­puu kokon­aan noin 1 400 euron kohdal­la. Tästä asteikkoa voisi jatkaa nol­lan ala­puolelle niin, että henkilö joka ansait­see 1 000 €/kk saisi täy­den­nyk­sek­si negati­ivista tuloveroa vaikka­pa 150 euroa. Tämä ei yksinker­tais­taisi sosi­aal­i­tur­vaa, kos­ka 150 euroa kuus­sa ei riitä sosi­aal­i­tur­vak­si, mut­ta se tuk­isi pieni­palkkaisia. Negati­ivisen tuloveron ole­mas­sao­lo tietysti otet­taisi­in huomioon muiden tulon­si­ir­to­jen tasossa.

Jot­ta tämä toisi myös työ­paikko­ja eikä vain helpot­taisi nyky­is­ten pieni­palkkaisten elämää, negati­ivi­nen tulovero pitäisi ottaa huomioon työe­htosopimuk­sis­sa niin, että sal­lit­taisi­in työu­ran alus­sa nyky­istä pienem­mät har­joit­teli­japalkat. Myös jokin muu peruste – esimerkik­si luku­taidon puut­teesta aiheutu­vat han­kalu­udet – voisi­vat olla syy mak­saa alem­paa palkkaa.

Jos tämä malli toimisi, sitä voisi laa­jen­taa vähän suurem­paan negati­iviseen tuloveroon.

Ennan vaale­ja sosi­aalidemokraatit esit­tivät ajatuk­sen työ­tulovähen­nyk­ses­tä, joka voisi olla veroa suurem­pi. Sil­la lie­nee vähän sama idea.

Mitä pitäisi tehdä sosiaaliturvalle (1) Perustulo ja köyhyyden torjunta

Tässä kir­joi­tus­sar­jas­sa käyn läpi sitä, mitä pitäisi tehdä sosi­aal­i­tur­valle. Ajatuk­set ovat puh­taasti omi­ani, eikä niistä pidä syyt­tää eikä kiit­tää mitään muu­ta tahoa. 

Soten piti olla jo valmis. Seu­raavak­si pitäisi tehdä sosi­aal­i­tur­van kokon­aisu­ud­is­tus. Huonot koke­muk­set sote-uud­is­tuk­ses­ta on saanut mon­en ajat­tele­maan, että ei enää suuria kokon­aisu­ud­is­tuk­sia vaan pieniä pala­sia. Sotun ongel­mana on se, että pien­ten palas­ten liikut­ta­mi­nen erik­seen ei oikein onnis­tu – ne on oikeas­t­aan jo osaop­ti­moitu – ilman, että muutkin palaset liikku­vat. Ongel­mana on noiden palas­ten heikko sopimi­nen yhteen. Sik­si tarvit­taisi­in oikeas­t­aan kokon­aisu­ud­is­tus. Mut­ta toki taakkaa voi pienen­tää sil­lä, että rajaa uud­is­tet­tavak­si joukon, jos­sa osien vaiku­tus toisi­in­sa on suuri ja kokon­aisu­u­den toim­inta heikoin­ta. Täl­lä rajauk­selle käsi­in jää työ­markki­natu­ki, toimeen­tu­lo­tu­ki ja asum­is­tu­ki sekä näi­hin liit­tyen mata­la­palkkatyön ongelma.

Minä olen noin 40 vuo­den ajan kan­nat­tanut Gor­dion­in sol­mun ratkaisuk­si perus­tu­loa. Ei nyt oikein näytä siltä, että perus­tu­lo menisi läpi ihan tuos­ta noin, joten on kek­sit­tävä muu­ta. Lisäk­si keskustelus­ta olen oppin­ut, ettei perus­tu­lo oikein pelitä ratkaisuna syr­jäy­tymiseen liit­tyvään köy­hyysongel­maan. Perus­tu­lo sälyt­tää ihmisille enem­män vas­tu­u­ta omas­ta elämis­es­tään. Olen edelleen opti­misti­nen sen suh­teen, että suurim­malle osalle tämä on parem­pi ratkaisu, mut­ta köy­hyysongel­ma edel­lyt­tää panos­tus­ta palvelui­hin ja tulon­si­ir­roil­ta syype­r­usteisu­ut­ta  — ja velvol­lisu­ut­ta ottaa vas­taan ainakin koulutusta.

Perus­tu­lon takaa­ma tur­va ei voi olla kovin suuri, joten jos tavoitel­laan perus­tur­van tason nos­tamista, se ei yksi riitä. Parem­mal­la sosi­aalisel­la pääo­ma­l­la siu­na­tu­ille perus­tu­lo tar­joaisi parem­man keinon, kos­ka se toisaal­ta pakot­taa tekemään jotain oman taloudel­lisen ase­mansa paran­tamisek­si että tek­isi tästä taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa, mut­ta antaisi enem­män val­taa päät­tää omista asioistaan.

Oheinen kuva ker­too ongel­man graafis­es­ti. Perus­tu­los­sa (yht­enäi­nen vii­va) efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero pysyy kohtu­ullise­na, mut­ta sen seu­rauk­se­na täysin tulot­toman tulon­si­ir­rot jäävät niukoik­si, mikä on huono-osaisimpi­en osalta ikävä jut­tu. Heitä varten on syype­r­usteinen lisä­tur­va, jota kuvaa katkovi­i­va. Jot­ta tulot­to­muud­es­ta ei ran­gais­taisi kohtu­ut­tomasti, pitää efek­ti­ivisen mar­gin­aaliv­eron olla mata­la. Se taas tekee työn­teosta perin kan­nat­tam­a­ton­ta. Kun työn­teko on kan­nat­tam­a­ton­ta, tarvi­taan velvoit­tavu­ut­ta, kos­ka har­va tekee työtä vapaae­htois­es­ti. Kun kyse on syr­jäy­tymisuhan alai­sista, tarvi­taan myös työvoimapoli­it­tisia palvelui­ta. Mei­dän ongel­mamme ovat paljolti peräisin siitä, ettei noi­ta palvelui­ta juurikaan tar­jo­ta – jos tilan­net­ta ver­taa mui­hin Pohjo­is­mai­hin tai vaikka­pa Britanniaan.

Voisi tietysti ajatel­la, että saa itse päät­tää, kumpaan jär­jestelmään halu­aa kuu­lua. Jos val­it­see katkovi­ivan, val­it­see myös tuen velvoit­tavu­u­den. Tai sit­ten ei tarvitse vali­ta. Jos han­kkii itselleen karenssin, putoaa perus­tu­lolle niin kuin nyt putoaa toimeentulotuelle.

Joka luot­taa omi­in kyky­i­hin­sä ansai­ta edes jotain, kan­nat­taa vali­ta puh­das perus­tu­lo ja vapaus päät­tää omas­ta elämästään.

Jos min­ul­la olisi kaik­ki val­ta, etenisin tältä poh­jal­ta, mut­ta har­mi kyl­lä, min­ul­la ei ole lainkaan val­taa. Seu­raavis­sa postauk­sis­sa yritän hah­motel­la jotain sel­l­aista, joka olisi poli­it­tis­es­ti mahdollista.

= = =

Huo­mat­takoon, että perus­tu­lon voi toteut­taa joko perus­tu­lona, jol­loin kaik­ki, rikkaatkin, saa­vat perus­tu­lon tit­illeen ker­ran kuus­sa, mut­ta kaikkea tuloa verote­taan ensim­mäis­es­tä eurosta alka­en, jol­loin suurim­mal­la osal­la ihi­sistä net­to­tu­lot eivät juuri muut­tuisi. Negati­ivisen  tuloveron vai­h­toe­hdos­sa negati­ivista tuloveroa mak­se­taan vain pien­i­t­u­loisille, niille, jot­ka kuvios­sa sijoit­tuvat y=x ‑viivan yläpuolelle. Lop­ut mak­saisi­vat tuloveroa punaisen viivan ja y=x ‑viivan välisen eron ver­ran.  Lop­putu­los on sama, toteu­tus han­kalam­paa, mut­ta ihmis­ten helpom­pi ymmärtää. Nyt kun olemme siir­tyneet reaali­aikaiseen tulorek­isteri­in, negati­ivisen tuloveron byrokraat­tiset ongel­mat ovat pienen­tyneet huomattavasti.