Mitä tehdä sosiaaliturvalle (4) Työmarkkinatuki ja asumistuki yhteen yleistueksi?

Jos saa työt­tö­myys­päi­vä­ra­haa ja hank­kii jon­kin ver­ran ansio­tu­lo­ja, ansio­tu­lo­jen tulo­har­kin­ta on 300 euron suo­jao­san jäl­keen 50 %. Jokai­nen ansait­tu euro alen­taa siis työt­tö­myys­tu­kea 50 sen­til­lä. Jos tulois­ta menee 30 % veroa, efek­tii­vi­sek­si mar­gi­naa­li­ve­rok­si tulee noin 65 % tai vähän alle, sil­lä ansio­tu­loa vero­te­taan kevyem­min kuin työttömyyspäivärahaa.

Jos saa asu­mis­tu­kea, sen tulo­har­kin­ta on yhteen­sä 33,6 %. Tämä las­ke­taan brut­to­tu­lois­ta, joten asu­mis­tuen tuot­ta­ma mar­gi­naa­li­ve­ro voi­daan las­kea suo­raan vero­tuk­sen mar­gi­naa­li­ve­ron pääl­le. Jos siis mar­gi­naa­li­ve­ro on 30 %, efek­tii­vi­sek­si mar­gi­naa­li­ve­rok­si tulee 63,6 %.

Jos saa molem­pia, yhteen­so­vi­tuk­sek­si tulee 67,8 % (50 % + 33,6%/2) ja tämän pääl­le tulee mah­dol­li­nen tulo­ve­ron mar­gi­naa­li­ve­ro. Jos se on 30 % efek­tii­vi­sek­si mar­gi­naa­li­ve­rok­si tulee peri­aat­tees­sa 81,8 % mut­ta käy­tän­nös­sä vähem­män ansio­tu­lo­vä­hen­nyk­sen vuoksi.

Jos tämän pääl­le on lap­sia päi­vä­hoi­dos­sa, päi­vä­hoi­to­mak­sun tulos­i­don­nai­suus mut­kis­taa asi­aa edel­leen. Pään­sä­ryn vält­tä­mi­sek­si sivuu­te­taan mah­dol­li­suus ulos­o­tos­sa ole­vis­ta velois­ta. Pääl­lek­käi­sen tulo­har­kin­nan ongel­maa on esi­tet­ty ohei­ses­sa kuvas­sa. Sii­nä punai­nen vii­va vas­taa työt­tö­myys­tur­vaa ja vih­reä asumistukea.

Olen itse ehdot­ta­nut rapor­tis­sa ”Hah­mo­tel­ma perus­tu­los­ta” jos­kus yli 35 vuot­ta sit­ten, että kaik­ki tulo­har­kin­nat yhdis­tet­täi­siin yhdek­si tulo­har­kin­nak­si. Näin on teh­ty Bri­tan­nian kiis­tel­lys­sä Uni­ver­sal Cre­dit ‑jär­jes­tel­mäs­sä. Tätä on suo­si­tel­tu myös Suo­mel­le ja kris­til­lis­ten puo­lue­sih­tee­ri Asmo Maan­sel­kä  on ehdot­ta­nut tätä ansiok­kaas­sa rapor­tis­saan Kan­nus­ta­va perus­tur­va.

Mei­dän oli tar­koi­tus sel­vit­tää työ­mark­ki­na­tuen ja asu­mis­tuen yhdis­tä­mis­tä Sata-komi­teas­sa, mut­ta jätim­me sen teke­mät­tä, kun Sosi­aa­li-tupo lopet­ti käy­tän­nös­sä toi­min­tam­me. Se kui­ten­kin tuli sel­väk­si, että uudis­tus oli­si kallis.

Jos tuet yhdis­te­tään yhdek­si tuek­si, pääl­lek­käi­sen tulo­har­kin­nan ongel­ma pois­tuu, mut­ta val­tio jää tap­piol­le, jos tulo­har­kin­ta­pro­sent­tia ei nos­te­ta. Ehdo­te­tuis­sa ver­siois­sa yleis­tuen tulo­har­kin­taa jyr­ken­net­täi­siin nyky­tu­kiin ver­rat­tu­na roi­mas­ti, ja täs­tä seu­raa uusia ongelmia.

Maan­se­län mukaan yleis­tu­ki pois­tai­si köy­hyyt­tä, hel­pot­tai­si kan­nus­ti­non­gel­mia ja tuli­si val­tiol­le hal­vem­mak­si. Hän ihmet­te­lee itse­kin, miten näin hyvä tulos on mahdollinen.

Ei se ole­kaan. Tai­ka­temp­pu selit­tyy sil­lä, että tukien yhteen­so­vi­tus on mel­kein kai­kil­la suu­rem­paa kuin nyt. Kor­keim­mat mar­gi­naa­li­ve­rot kyl­lä ale­ne­vat, mut­ta pää­sään­töi­ses­ti mar­gi­naa­li­ve­rot nouse­vat, mikä tar­koit­taa, että pie­nis­tä ansio­tu­lois­ta jää vähem­män käteen. Tämä soti pahas­ti sitä vas­taan, että työn­teos­ta pitäi­si teh­dä kannattavampaa.

Tuen saa­ja pysyy muu­tok­ses­sa suun­nil­leen omil­laan, jos hän saa sekä työt­tö­myys­päi­vä­ra­haa että asu­mis­tu­kea, mut­ta hävi­ää mel­koi­ses­ti, jos saa vain toista.

Voi­tai­siin aja­tel­la, että jos saa molem­pia, tuet las­ket­tai­siin yhteen ja niil­le lai­tet­tai­siin yhtei­nen tulo­har­kin­ta, joka oli­si noin 60 %. Mut­ta jos saa vain työt­tö­myys­päi­vä­ra­haa, tulo­har­kin­ta pysyi­si nykyi­sel­lään kuten myös pie­ni­palk­kai­sel­la, joka saa vain asu­mis­tu­kea. Kun olem­me siir­ty­neet reaa­liai­kai­seen tulo­re­kis­te­riin, tulo­har­kin­nan pitäi­si perus­tua net­to­tu­loi­hin, jot­ta etuuk­sien alen­tu­mi­nen ja vero­tuk­sen kiris­ty­mi­nen eivät aiheut­tai­si yllä­tyk­siä. Van­ha­na perus­tu­lon kan­nat­ta­ja­na en voi olla huo­maut­ta­mat­ta, että täs­tä tuli­si pal­jon yksin­ker­tai­sem­paa, jos tuet ja vero­tus yhdis­tet­täi­siin yhdek­si kokonaisuudeksi.

7 vastausta artikkeliin “Mitä tehdä sosiaaliturvalle (4) Työmarkkinatuki ja asumistuki yhteen yleistueksi?”

  1. Sekä Kelan työt­tö­myys­tur­vaa että asu­mis­tu­kea saa­via tai­taa nykyi­sin olla asu­mis­tu­kia saa­vis­ta ruo­ka­kun­nis­ta vähän yli joka nel­jäs, jos huo­mioi­daan sekä ylei­nen asu­mis­tu­ki, eläk­keen­saa­jan asu­mis­tu­ki, opis­ke­li­joi­den asu­mis­li­sä (ulko­mail­le ja kan­san­opis­toi­den asun­to­loi­hin) sekä soti­la­sa­vus­tuk­sen asu­mis­me­no­ja kor­vaa­va osuus. Perus­tur­van työt­tö­myys­päi­vä­ra­ha­tu­loa ja asu­mis­tu­kea samaan aikaan saa­via ruo­ka­kun­tia on täl­lä het­kel­lä noin 138 000. Ansio­päi­vä­ra­ha­tu­loa saa 21 000 yleis­tä asu­mis­tu­kea saa­vaa ruo­ka­kun­taa. Pää­osa asu­mis­tuen saa­ja­ruo­ka­kun­nis­ta ei ole nykyi­sin työt­tö­myy­se­tuuk­sien pii­ris­sä, eli suu­rim­mal­la osal­la on se tilan­ne, että saa tuis­ta vain jom­paa kumpaa.

    Tukien yhteen­so­vit­ta­mi­nen oli­si kui­ten­kin monel­la tavoin hyö­dyl­lis­tä. Jo sen­kin takia, että tukia oikeas­ti eni­ten tar­vit­se­vis­ta monet eivät osaa las­kea itse sitä, mitä tulois­ta mil­loin­kin käteen jäi­si, kun taas ne, jot­ka tukia eivät niin tar­vit­si­si, osaa­vat. Jos tuki­ko­ko­nai­suus oli­si yksin­ker­tai­sem­pi, se oli­si ymmär­ret­tä­väm­pi kai­kil­le. Hyö­tyä tukien yhdis­tä­mi­ses­tä yleis­tu­ki­mai­sem­mik­si oli­si myös esi­mer­kik­si sik­si, että tukien hake­mi­nen ja las­ken­ta on nyky­ään työl­lis­tä­vää sekä nii­den haki­joil­le että myös nii­den käsit­te­li­jöil­le. Yhden pää­tök­sen teke­mi­nen kah­den eri tuki­pää­tök­sen sijaan vähen­täi­si käsit­te­ly­työn tar­vet­ta sekä tuen haki­jan että käsit­te­li­jän kan­nal­ta. Jos tukien ehto­ja muu­tet­tai­siin tulo­re­kis­te­rin tie­to­ja parem­min tuke­vik­si, voi­tai­siin toki sitä­kin kaut­ta jat­kos­sa vähen­tää käsittelytyötä.

  2. Sosi­aa­li­tur­van yleis­tä tasoa voi­tai­siin hel­pos­ti alen­taa jos jul­ki­nen puo­li ottai­si pal­jon aggres­sii­vi­sem­man roo­lin asuntopolitiikassa.
    Kyl­lä, hyp­pään aihees­ta sivuun, mut­ta asu­mi­sen hin­ta on suo­ras­sa yhtey­des­sä vaa­dit­tuun työ­mark­ki­na­tuen ja asu­mis­tuen tasoon.

    Kes­kus­te­lun alustukseksi.
    https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006077950.html

    Tun­tuu että meil­lä halu­taan aja­tel­la että asun­not ja asu­mi­nen sovel­tu­vat voi­ton­ta­voit­te­luun — eivät sovel­lu, aina­kaan nykyi­sel­lään monien kun­tien ja kau­pun­kien kaavoituspolitiikalla.

    En näe mitään kan­san­ta­lou­del­lis­ta syy­tä mik­si asu­mi­nen pitäi­si teh­dä kei­no­te­koi­ses­ti kal­liik­si, tämä vain lisää pal­kan­nos­to­pai­nei­ta ja pakos­ta­kin korot­taa sosi­aa­li­tur­van mini­mi­ta­soa. Sen sijaan löy­tyy monia hyviä perus­te­lu­ja pitää asu­mi­nen edul­li­se­na ja riit­tä­väs­ti edul­li­sia vuo­kra-asun­to­ja tar­jol­la sil­lä se hel­pot­taa ihmis­ten liik­ku­vuut­ta ja näin ollen talou­den toimivuutta.

    Nykyi­nen Hel­sin­gin tilan­ne on jo lähes kes­tä­mä­tön kun monis­sa vuo­kra-asun­nois­sa mini­mi sopi­musai­ka on 12kk ja sopi­mus­sak­ko­na ennen­ai­kai­ses­ta pur­ka­mi­ses­ta on usein jopa 2kk vuo­kra. Lisäk­si vuo­kra­va­kuus on usein jopa 3kk vuo­kra, yksi­tyis­mark­ki­noil­la puhum­me jo siis vakuuk­sis­ta joi­den koko on jopa 3000 euroa. Lisäk­si juu­ri vas­ti­kään puhut­tiin tapauk­sis­ta jois­sa vuo­kra­nan­ta­jat hui­jaa­vat vakuuk­sis­ta lisä­mak­su­ja itsel­leen hute­rin perus­tein — ja ihmi­set eivät uskal­la tai jak­sa tai pys­tyä raha­ti­lan­teen vuok­si tur­vaa­maan oikeuk­si­aan oikeus­toi­min. Ase­tel­ma lähen­te­lee ja tahal­lis­ta hyväksikäyttöä.

    Perus­tu­lo­kin muut­tui­si nopeas­ti pal­jon hel­pom­mak­si toteut­taa jos tavoit­teek­si otet­tai­siin vaik­ka kan­sal­li­nen 5e/mm2 kat­to­vuo­kra sosi­aa­li­ses­sa asun­to­tuo­tan­nos­sa ja näi­tä asun­to­ja myös raken­net­tai­siin riit­tä­väs­ti, näis­sä pitäis tie­tys­ti olla jon­ki­lai­sia tulo­ra­jo­ja ettei­vät kaik­kein varak­kaim­mat vie vähä­tu­loi­sim­pien tiel­tä asuntoja.
    Tämä muu­tos oli­si var­mas­ti kur­jaa asun­to­si­joit­ta­jil­le, mut­ta tois­ten kup­paa­mi­nen rajal­lis­ten asun­to­jen var­jol­la on juu­ri sitä pro­ver­bi­aa­lis­ta ‘tois­tem­me pai­to­jen pese­mis­tä’ joka ei tuo mitään lisä­ar­voa Suo­mi Oy:n toi­min­taan maailmassa.

    1. Sta­dist:
      Sosi­aa­li­tur­van yleis­tä tasoa voi­tai­siin hel­pos­ti alen­taa jos jul­ki­nen puo­li ottai­si pal­jon aggres­sii­vi­sem­man roo­lin asuntopolitiikassa.
      Kyl­lä, hyp­pään aihees­ta sivuun, mut­ta asu­mi­sen hin­ta on suo­ras­sa yhtey­des­sä vaa­dit­tuun työ­mark­ki­na­tuen ja asu­mis­tuen tasoon.

      Kes­kus­te­lun alustukseksi.
      https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006077950.html

      Tun­tuu että meil­lä halu­taan aja­tel­la että asun­not ja asu­mi­nen sovel­tu­vat voi­ton­ta­voit­te­luun – eivät sovel­lu, aina­kaan nykyi­sel­lään monien kun­tien ja kau­pun­kien kaavoituspolitiikalla.

      En näe mitään kan­san­ta­lou­del­lis­ta syy­tä mik­si asu­mi­nen pitäi­si teh­dä kei­no­te­koi­ses­ti kal­liik­si, tämä vain lisää pal­kan­nos­to­pai­nei­ta ja pakos­ta­kin korot­taa sosi­aa­li­tur­van mini­mi­ta­soa. Sen sijaan löy­tyy monia hyviä perus­te­lu­ja pitää asu­mi­nen edul­li­se­na ja riit­tä­väs­ti edul­li­sia vuo­kra-asun­to­ja tar­jol­la sil­lä se hel­pot­taa ihmis­ten liik­ku­vuut­ta ja näin ollen talou­den toimivuutta.

      Nykyi­nen Hel­sin­gin tilan­ne on jo lähes kes­tä­mä­tön kun monis­sa vuo­kra-asun­nois­sa mini­mi sopi­musai­ka on 12kk ja sopi­mus­sak­ko­na ennen­ai­kai­ses­ta pur­ka­mi­ses­ta on usein jopa 2kk vuo­kra. Lisäk­si vuo­kra­va­kuus on usein jopa 3kk vuo­kra, yksi­tyis­mark­ki­noil­la puhum­me jo siis vakuuk­sis­ta joi­den koko on jopa 3000 euroa. Lisäk­si juu­ri vas­ti­kään puhut­tiin tapauk­sis­ta jois­sa vuo­kra­nan­ta­jat hui­jaa­vat vakuuk­sis­ta lisä­mak­su­ja itsel­leen hute­rin perus­tein – ja ihmi­set eivät uskal­la tai jak­sa tai pys­tyä raha­ti­lan­teen vuok­si tur­vaa­maan oikeuk­si­aan oikeus­toi­min. Ase­tel­ma lähen­te­lee ja tahal­lis­ta hyväksikäyttöä.

      Perus­tu­lo­kin muut­tui­si nopeas­ti pal­jon hel­pom­mak­si toteut­taa jos tavoit­teek­si otet­tai­siin vaik­ka kan­sal­li­nen 5e/mm2 kat­to­vuo­kra sosi­aa­li­ses­sa asun­to­tuo­tan­nos­sa ja näi­tä asun­to­ja myös raken­net­tai­siin riit­tä­väs­ti, näis­sä pitäis tie­tys­ti olla jon­ki­lai­sia tulo­ra­jo­ja ettei­vät kaik­kein varak­kaim­mat vie vähä­tu­loi­sim­pien tiel­tä asuntoja.
      Tämä muu­tos oli­si var­mas­ti kur­jaa asun­to­si­joit­ta­jil­le, mut­ta tois­ten kup­paa­mi­nen rajal­lis­ten asun­to­jen var­jol­la on juu­ri sitä pro­ver­bi­aa­lis­ta ‘tois­tem­me pai­to­jen pese­mis­tä’ joka ei tuo mitään lisä­ar­voa Suo­mi Oy:n toi­min­taan maailmassa.

      Vali­tet­ta­vas­ti vaik­ka vuo­krat oli­si­vat kuin­ka hal­po­ja työ­mark­ki­na­tuen pitäi­si sil­ti olla nykyi­sen suu­rui­nen, kos­ka tuki on niin pie­ni. Ja asu­mis­tu­ki ei kata asu­mis­me­nois­ta kovin isoa osaa nykyi­sil­lä mak­si­mi vuokrilla.
      Samaa miel­tä olen kyl­lä sii­tä että koh­tuu hin­tais­ta asu­mis­ta tuli­si olla tar­jol­la ja asun­noil­la rahas­ta­mis­ta hillittävä.

  3. Toi­meen­tu­lo­tu­ki ei sovi hyvin yhteen monien poik­kea­vien elä­män­ti­lan­tei­den kans­sa. Isä joka on töis­sä ja mak­saa mini­mi ela­tus­tu­kea edes yhdel­le, saa­ti useam­mal­le lap­sel­le, hänen ela­tus­tu­ken­sa ei ole toi­meen­tu­lo­tues­sa hyväk­syt­ty meno. Täl­löin usein työs­ken­te­le­mäl­lä jää käteen huo­mat­ta­vas­ti vähem­män kuin sil­lä että jää perus työt­tö­myys­tuel­le ja saa mak­su­va­pau­tuk­sen. Tämän pys­tyy kyl­lä kier­tä­mään sil­lä, että antaa kaik­kien ela­tus­tu­kien men­nä ulos­ot­toon, jol­loin ne las­ke­taan toi­meen­tu­lo­tues­sa menok­si, mut­ta sil­loin menet­tää luot­to­tie­dot useam­mak­si vuo­dek­si. Tämä on yksi niis­tä syis­tä, mik­si mie­hen ei Suo­mes­sa kan­na­ta teh­dä lap­sia. Ja mik­si lap­sel­li­sel­li­sen duu­na­rin kan­nat­taa eron jäl­keen olla joko työt­tö­mä­nä, tai olla har­maan talou­den pal­ve­luk­ses­sa, kun­nes lap­set täyt­tä­vät 18. Tämä on vali­tet­ta­va fak­ta kym­me­nien tuhan­sien suo­ma­lai­si­sien kohdalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.