Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon työnjako

Pääsääntö maailmalla on, että julkinen verorahoitteinen terveydenhuolto tulee halvemmaksi kuin yksityinen vakuutuksiin perustuva terveydenhuolto. Kun kauan sitten olin peruspalveluministeri, sain kirjeen Maailmanpankilta, jota on harvoin syytetty vasemmistolaisuudesta. Kirjeessä sanottiin, ettei Pohjoismaiden pidä missään tapauksessa siirtyä verorahoitteisesta julkisesta terveydenhuollosta keskieurooppalaiseen vakuutusmuotoiseen terveydenhuoltoon, koska se tulisi valtavasti kalliimmaksi.

Omassa mielessäni pääsääntö on, että yksityinen tekee useimmat asiat halvemmalla, mutta julkinen tekee oikeita asioita. Siksi julkinen on järkevämpi.

Kysymys on, voisiko julkinen oppia jotain yksityisen tehokkuudesta ja voisiko yksityistä kannustaa tekemään oikeita asioita.

Työterveyshuolto on eriarvoista ja kallista

Moni on vähän tendenssinomaisesti verrannut työterveyshuoltoa terveyskeskuksiin ja kertonut, kuinka kaikki on työterveyshuollossa paremmin. Varmasti onkin, mutta kyllä se järjestelmä käyttää valtavasti rahaa nuorten ja terveiden hoitamiseen. On suoranaista tilastoilla valehtelemista verrata kustannuksia, joita työterveyshuolto käyttää nuoriin ja terveisiin siihen, mitä julkinen käyttää vanhoihin ja sairaisiin. Oikea vertailukohta on, paljonko julkinen käyttää rahaa nuoriin ja terveisin. Työterveyshuolto käyttää varmasti enemmän. Jostakin syystä en ole kuitenkaan törmännyt yhteenkään oikein tehtyyn tutkimukseen tästä aiheesta. Jatka lukemista ”Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon työnjako”

Veroja voidaan tuskin alentaa

Suomen talouden haasteet ovat niin viheliäisiä, ettei kukaan vaaleissa ehdolla oleva uskalla puhua niistä tavalla, johon uskoisi edes itse.

Akuutisti valtion velan korko ei ole ongelma, koska valtion kannalta vain reaalikorolla on merkitystä, eikä se ole ollut koskaan näin paljon miinuksella. Joskus ne kuitenkin nousevat positiivisiksi.

Jotkut ovat valmiita leikkaamaan julkisia menoja parilla miljardilla, toiset kuudella. Tilalle puskee kuitenkin miljarditolkulla uusia välttämättömiä menoja. Siksi en oikein usko, että julkisia menoja voidaan leikata juuri lainkaan, mutta samalla pidän välttämättömänä leikata nykyisiä menoja isolla kädellä, jotta tilaa tulisi uusille.

Miljardi tai pari solahtaa puolustukseen syistä, jotka kaikki tuntevat.

Nykyisellä syntyvyydellä jokainen sukupolvi tulee olemaan kolmanneksen edeltäjäänsä pienempi. Pieneville ikäluokille kaatuu sekä eläkepommi että hoivapommi.

Vanhenevia ikäluokkia on enemmän, he elävät kauemmin ja vaativat pidempään kallista hoitoa, koska nopeasti tappavat taudit väistyvät ja hitaasti tappava dementia jää.

Jatka lukemista ”Veroja voidaan tuskin alentaa”

Vastaukseni Rinteen kysymyksiin

Huomaan, että kaikki itseään kunnioittavat tahot vastailevat näinä päivinä Antti Rinteen kysymyksiin.

Miksi en siis minäkin.

1) Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi

a) Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?

Toki. Ihan yksin Suomi ei sitä pysäytä, mutta Suomen on tehtävä oma osuutensa ja vähän enemmänkin, koska vanhat syntimme ovat niin raskaat. Ilmakehässä on paljon Suomen lipulla varustettuja hiilidioksidimolekyylejä.

b) Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla?

Hintaohjaus on tehokkainta, siis erilaisia hiiliveroja ja päästöoikeusmaksuja. Parasta olisi, jos EU vähentäisi päästöoikeuksien määrää niin, että päästöoikeuden hinta nousisi nopeasti sataan euroon tonnilta. Niitä jouduttaisi ehkä tukemaan hiilitulleilla maista, joissa ei ole omaa päästöoikeusjärjestelmää. Osa näin päästökaupan tuloista tulee jakaa hiiliosinkona kansalle takaisin, jotta tulonjakovaikutukset eivät olisi niin ikäviä.

On alettava kehittää hiilinielujen kytkemistä päästöoikeuskauppaan Antero Vartian hengessä.

Puut pitää kasvattaa täyteen mittaan ennen kuin ne kaadetaan. Silloin metsissä on keskimäärin enemmän hiiltä sitoutuneena samalla, kun vähän malttamalla saadaan parempi tuotto. koska tukkipuu on arvokkaampaa.

c) Mitkä näette keskeisinä keinoina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi?

On suojeltava huomattavasti isompi osan Suomen metsistä.

2. Suomi on kokoaan suurempi maailmalla

a .Miten Euroopan unionia tulee kehittää? Mitkä ovat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet?

Kohti määräenemmistöpäätöksiä, että päätöksiä noin ylipäänsä saataisiin aikaan. Suomen puheenjohtajakaudella päästökauppa on hiottava iskukuntoon.

b) Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa?

Totta kai. Suostun ihan kaikkeen.

c) Mikä rooli Euroopan on otettava yhteistyössä Afrikan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa Afrikan kehittämisessä?

Ymmärtääkö kysyjä itsekään, kuinka tärkeä asia tämä on. Nyt on viimeinen hetki – ellei se jo mennyt – pelastaa Afrikka väestökatastrofilta. Se tapahtuu vain naisten koulutuksen ja taloudellisen kehityksen kautta. Jotain voisivat kyllä Afrikan maat tehdä asiassa itsekin. Miljardi afrikkalaista nälkäpakolaista olisi Euroopalle vähän liikaa.

Perussuomalaiset vastustavat tietysti tätäkin, koska johdonmukaisuus olisi elitismiä.

3. Turvallinen oikeusvaltio Suomi

a) Kuvatkaa käsityksenne Suomesta oikeusvaltiona ja kertokaa keinot sen vahvistamiseksi. Miten edistäisitte ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa? Millä tavoin olette valmiit kehittämään kansalliskielten asemaa Suomessa?

Tuomioistuinten pitäisi kehittää toimintaansa, jotta ratkaisut eivät viipyisi niin kohtuuttoman pitkään. Tuskin kansalliskielten asemaan on tulossa muutoksia. Itse en pidä pakollista toisen kotimaisen opiskelua välttämättömänä, koska suurimmalle osalle ei ole sille taidolle mitään käyttöä.

b) Mikä on käsityksenne lainvalmistelun laadusta ja oletteko valmiit hyväksymään komiteaperusteisen lainvalmistelun?

Aika heikkoa on lainvalmistelu ollut. Sata-komiteasta jäi niin vahvat traumat, että toivon joidenkin muiden uhrautuvan komiteoiden jäseniksi. Ehkä komiteoiden työ kannattaisi aloittaa ensin asiantuntijavoimin ja vasta kun pohjaehdotus on valmis, päästää edunvalvojat irti.

c) Mitkä ovat sisäisen turvallisuuden riskitekijät ja kuinka vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta?

Autoilijat tappavat 200 ihmistä vuodesta. Sen rinnalla muut uhkailijat ovat aika kesyjä. Kortti pois, jos ei osaa ajaa sääntöjen mukaan.

d) Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen puolustuspolitiikan linjaa?

Joo joo, totta kai. Jokaiselle kansanedustajalle nimikkohävittäjä oman valinnan mukaan. Markus Mustajärvi esimerkiksi valitsisi varmaankin tutun ja turvallisen MIG-15:n. Jos Mikko Alatalo olisi vielä eduskunnassa, hän valitsisi Fouga Magisterin, josta Eero Raittinen laulaa niin tunteikkaasti: ”yöhön kesäiseen Fouga kauniina kulkee. Hän kanttoriksi aikoo…”.

4. Elinvoimainen Suomi

a) Näettekö, että Suomi voi ilmastonmuutoksen ja muiden megatrendien ratkaisujen kautta rakentaa itselleen uutta, kestävää vientivetoista kasvua? Näettekö tarpeellisena, että Suomeen laaditaan yhteinen strategia vahvistuvan elinvoiman ja kestävän kehityksen talouskasvun turvaamiseksi? Mitkä olisivat sen pääkohdat?

Esteiden raivaaminen kaupunkien kasvun tieltä, koska talouskasvu tapahtuu kaupungeissa. Aikaa on vain neljä vuotta. Sitten Keskusta änkeää taas hallitukseen sabotoimaan kaupunkien kehitystä.

Ilman ilmastonmuutoksen ratkaisua ei ole kasvuakaan.

b) Millaisilla toimenpiteillä kehitetään metropolialuetta, kasvavia kaupunkiseutuja, seutukeskuksia ja harvaan asuttuja alueita?

Kun rahaa ei kuitenkaan ole, pitää metropolialueelle antaa toimintavapauksia. Valtio voisi vetäytyä kokonaan metropolialueen infrainvestoinneista ja korvata se seudun kunnille kiinteällä vuosittaisella rahasummalla, joka jaetaan kuntien kesken asukasluvun kasvun suhteessa. Yksi itsepäinen kokki vähemmän ja kunnille oikea kannustin nykyisen mankumiskulttuurin tilalle.

c) Miten varmistaisitte Suomen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen? Mikä on mallinne rahoituksen kehittämiseksi?

Halvinta olisi tietysti, että valtio ottaisi nollakorkoista lainaa ja rahoittaisi infran, mutta jos itse tehtyjen sääntöjen kiertäminen edellyttää ulkopuolisille maksamista, niin maksetaan sitten. Voisi tehdä infrayhtiöstä kansanosakkeen, jonne ihmiset voisivat siirtää rahansa nollakorkoisilta tileiltä.

5. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi

a) Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?

Vähimmäisehdoista voitaisiin säätää lailla, ettei työmarkkinajärjestöjä tarvitse aina vaivata asialla.

b) Miten uudistaisitte perhevapaita?

Me miehet vaadimme tasapuolisesti vapaita myös miehille.

c) Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?

Naisille lisää kunnianhimoa ja terävämmät kyynärpäät.

6. Kestävän talouden Suomi

a) Millä keinoilla varmistaisitte työllisyysasteen kasvun selvästi yli 75 prosenttiin 2020-luvun aikana?

Jäljelle on jäänyt lähinnä vain vaikeammin työllistettäviä. Muut ovat jo töissä. Nostamalla palkkatuen käyttö Ruotsin tasolle saadaan heti kaksi prosenttiyksikköä lisää työllisyyttä.
Parempi olisivat kuitenkin täydentävät tulonsiirrot, koska palkkatuki sitoo tuettavan henkilön yhteen työnantajaan, joka voi olla täysi ääliö. (Miten SAK voi puoltaa tätä vaihtoehtoa?) Veroasteikko voitaisiin vetää tulojen alapäässä parisataa euroa nollan alapuolelle pienipalkkaisen automaattisena palkkatukena. Työmarkkinajärjestöt taas voisivat sopia tämän turvin harjoittelija- ym alemmista palkoista niille, jotka eivät nyt pääse töihin. Nettoansiot eivät tästä laske, kun on se 200 euron negatiivinen tulovero pohjalla.

Perusturvana maksettava työkyvyttömyyseläke muutettakoon vammaistueksi, joka ei pienene, vaikka ansaitsee kuinka paljon hyvänsä. Siis sama periaate kuin näkövammaisilla.

b) Kuvatkaa tekijät, joilla julkisen talouden kestävyys turvataan erityisesti väestökehitys huomioon ottaen.

Varotaan nyt ainakin katteettomia eläkelupauksia. Jos saadaan Suomen Yritystukipuolue oppositioon ja itse Pää-Pekkaroija peräti Brysseliin, voidaan alkaa karsia yritystukia alkaen eniten vahinkoa tuottavista ja tehdä niilläkin rahoilla sen sijaan jotain hyödyllistä.

7. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi

a) Miten vahvistaisitte hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja ihmisten toimeentulon turvaavia etuuksia? Kuvatkaa erityisesti keinonne, joilla vahvistatte ikääntyvien ihmisten palveluita ja toimeentuloa. Mitkä ovat keinonne lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi?

Vaalikampanjan paniikista huolimatta ei mennä mihinkään tasaiseen henkilöstömitoitukseen, vaan arvioidaan jokaisen hoidon tarve erikseen ja näiden summana tehdään kunkin yksikön mitoitus. Muutoin kunnat pitävät henkihieverissä olevia vanhuksia kotihoidossa. Tehostetaan työtä säästävän automaatiota hoivatyössä ja hyväksytään sen ottaminen huomioon hoitajamitoituksessa. Kun minä ja minun kaverit ollaan siinä iässä, meitä on paljon eikä henkilökuntaa riitä mitenkään.

c) Miten rahoittaisitte edellisessä kohdassa kuvaamanne toimenpiteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti.

Kun puolueet ovat päässeet vastauksissaan tähän asti, rahat on joka tapauksessa jo loppu. Kun lisää rahaa ei ole eikä tule, pitäisi olla rohkeutta alkaa karsia menoja vanhentuneista kohteista.

d) Mitkä eriarvoisuustekijät suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistatte ja miten vähentäisitte eriarvoisuutta?

Työelämä on muuttunut eriarvoisemmaksi, koska lahjakkaimmat ja hyvin koulutetut voivat pyytää millaista palkkaa tahansa ja perusduunarit ovat markkinoiden armoilla. Siksi on hyväksyttävä suuremmat palkkaerot ja tasattava niitä sitten verotuksella ja täydentävillä tulonsiirroilla.

8. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi

a) Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne.

Ahon hallituksesta en keksi mitään muuta hyvää sanottavaa kuin sen, että ankaran laman oloissa se panosti koulutukseen ja tutkimukseen.

b) Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.

Aloitetaan siitä, että jokainen suorittaisi peruskoulun kunnolla. Alas armovitoset. Jotkut kehittyvät hitaammin kuin toiset, joten luokalle jääminen ei ole aina mitenkään huono vaihtoehto. Jos peruskoulun saa valmiiksi ennen kuin täyttää 18 vuotta, niin sitten toisen asteen koulutukseen, jonka pitäisi olla kokonaan ilmainen

c)  Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran?

Kaikille oikeus ja velvollisuus viikon mittaiseen koulutukseen vuosittain. Oppivelvollisuusikä 65 vuoteen!

d) Miten edistäisitte kulttuurin asemaa Suomessa?

Yritän rahoittaa sitä parhaani mukaan käymällä konserteissa ja teatterissa ja uusia kesäkuussa taas Museokorttini. Puhumattakaan kirjastoista: Haluan huomauttaa, että Helsingin keskustakirjaston ruotsinkielinen nimi on Ode.

9. Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus edellyttää useampia vaalikausia. Oletteko valmiita yhdistämään eri etuuksia ja hyväksymään yhtenäisen etuustason eri syyperusteilla siten, että uudistus lisää työllisyyttä, nostaa koulutustasoa, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä parantaa osallisuutta?

Minä rakentaisin perusturvan negatiivisen tuloveron varaan. Kun työelämän käytettävissä oleminen on joillekin vahva uskonasia, niin lisätään tämä vaatimus siihen nyt sitten. Kun tähän ei mahdu pidempää vastausta, viittaa blogillani olevaan juttusarjaan sosiaaliturvan uudistamisesta.

10. Esittäkää lähtökohtanne sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi.

Tuhat terveyskeskuslääkäriä perusterveydenhoitoon ja se on siinä.

Viisi sote-aluetta olisi hyvä, koska miljoonapiirit ovat jo olemassa ja koska ei le riskiä, että näistä tulisi maakuntia, jotka sotkeutuisivat esimerkiksi maankäyttöön tai elinvoimapolitiikkaan.

11. Oletteko valmiita osallistumaan sosialidemokraattien johtamaan enemmistöhallitukseen, ja onko teillä osallistumisellenne mahdollisia kynnyskysymyksiä?

Ei liene pelkoa, että otettaisiin.

 

Lääketutkimuksen rahoitus on ekonomistin painajainen

Lääkeyhtiöiden menoista huomattava osa kuluu uusien lääkkeiden kehittämiseen. Jotta tähän uhratut rahat saataisiin takaisin, uuden lääkkeen kehittänyt saa patenttisuojan turvin noin kymmenen vuoden monopolin kyseiseen molekyyliin. Tästä seuraa taloustieteessä tuttuja monopolihinnoittelun ongelmia:

Hyvät lääkkeet ovat alikäytössä. Tutkimusmäärärahoja käytetään miljarditolkulla päämääränä kehittää yhtä hyvä ja siksi turha rinnakkainen molekyyli sairauteen, johon on jo lääke. Köyhät maat jäävät ilman uusia lääkkeitä. Malarian kaltainen köyhien maiden vitsaus kiinnosta ketään.

Tutkivien lääkeyritysten kuuluu saada korvaus tutkimukseen uhratuista rahoista. Muutenhan uusien lääkkeiden kehittäminen loppuisi. Se voisi kuitenkin tapahtua paljon järkevämmin. Jatka lukemista ”Lääketutkimuksen rahoitus on ekonomistin painajainen”

Viimeinen vastalauseeni: mietinnöstä ilmenevistä syistä esitys tulee hylätä.

Jätin tänään elämäni viimeisen vastalauseen valiokunnan mietintöön. Asia koski arvonlisäveron alarajan nostoa  8500 eurosta 10 000 euroon ja huojennusalueen ylärajan nostoa 22 500 eurosta 30 000 euroon. Vastalauseeni kuului lyhyesti

Valiokunnan mietinnössä ilmenevistä syistä johtuen katson, että hallituksen esitys tulee hylätä.

Myönnän, että tässä oli mukana vähän ilkikurisuutta.  Tällaista tilaisuutta ei voinut jättää käyttämättä. Jatka lukemista ”Viimeinen vastalauseeni: mietinnöstä ilmenevistä syistä esitys tulee hylätä.”

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (12): Kuntatalous

3. Julkisen palvelutuotannon tuottavuus

Julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvattamiseen kohdistuva toimenpidekokonaisuus sisältää monia toisiaan tukevia elementtejä. Työ kuntien tehtävien ja niihin liittyvien velvoitteiden kartoittamiseksi on tärkeä osa kuntatalouden rakenneuudistusta. Työn tavoitteena on löytää tehtävät ja velvoitteet sekä toiminnan organisointitavat, jotka muuttamalla voidaan paitsi kohdentaa voimavaroja aiempaa tehokkaammin ja vaikuttavammin myös helpottaa kuntatalouteen kohdistuvia rahoituspaineita.

3.1              Kuntatalouden tasapainon turvaamiseksi uudistetaan valtionosuusjärjestelmä sekä tehostetaan peruspalveluohjelmamenettelyn pitkäjänteisyyttä, sitovuutta ja ohjausvaikutusta hallitusohjelman mukaisesti. Peruspalveluohjelmassa sovitaan yhteen kuntien tehtävät ja velvoitteet sekä niiden rahoitus. Siinä myös linjataan kuntatalouden tasapainotavoitteen edellyttämä kuntien omien vero- ja maksutulojen sekä kuntapalveluiden tuottavuuden kehitys, samoin täsmennetään ne valtionosuuksia, kuntien veropohjaa sekä kuntien tehtäviä ja velvoitteita koskevat valtion toimet, joilla tuetaan kuntatalouden tasapainottamista. Kuntien ja valtion välisessä kustannustenjaon tarkistuksessa siirrytään vuosittaiseen menettelyyn. Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnan yhteyteen perustettu jaosto arvioi valtion kunnille säätämiin tehtäviin ja velvoitteisiin liittyvien kustannuslaskelmien luotettavuutta.

Tässä on sisällä aika paljon, jos tarkoituksena on tehostaa niin paljon kuin on luvattu, mutta tätä tekstiä voi soveltaa miten tahansa. Poliittisesti on minun tietääkseni kuitenkin sovittu vain tästä tekstistä, joten poliittisia vaikeuksia voi olla tulossa. Kuntatalous on valtaosa julkisesta sektorista ja jos julkista sektoria on kavennettava, sen on koskettava myös kuntia. Tämä on tehtävä, mutta ei tästä helppoa tule. Kuntien taloudellista itsenäisyyttä tullaan varmaankin vähän suitsimaan — esimerkiksi oikeutta jatkuvaan velkaantumiseen rajoitettaneen. Jatka lukemista ”Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (12): Kuntatalous”

Väylämaksut ovat ristisubventioiden sekamelska

Joskus kauan sitten, varmaankin viime vuosituhannella, liikennealan asiantuntija sanoi minulle, että Perämeren satamien pitämisessä auki talvisin ei ole kansantaloudellista järkeä. Olisi paljon halvempaa kuljettaa rahti junalla Turkuun tai Hankoon kuin pitää väylät auki kymmenien miljoonien eurojen kustannuksella.

Tämä tuli mieleeni, kun yritin ymmärtää jotain väylämaksuista ja niiden uudistamisesta. Väylämaksuilla pitäisi kerätä laivoilta suunnilleen väylien ylläpidon ja jäänmurtamisen kustannukset. Ihan ei peritä, vaan parinkymmenen miljoonan euron piilosubventio tässäkin on.

Tätä piilosubventiota paljon merkittävämpi on ristisubventioiden sekamelska, jossa jotkut laivat maksavat selvästi liikaa ja jotta toiset voisivat maksaa aivan liian vähän. Saman voi ilmaista toisin, että osaa liikenteestä piiloverotetaan ja osaa piilosubventoidaan. Jatka lukemista ”Väylämaksut ovat ristisubventioiden sekamelska”

Säästökohde: terveyskeskuslääkärin kirjoittamat todistukset

Terveyskeskuslääkärien työstä menee huomattavan paljon erilaiseen paperisotaan. Sen sijaan että jatketaan valittamista, tehdään asialle jotain.

Sairauksien hoito on Suomessa säädetty liki maksuttomaksi, mikä on ihan hyvä asia. Miksi ja miten tämä on laajentunut koskemaan erilaisia todistuksia? Sellainen käynti lääkärin luona, jonka tarkoituksena ei ole hoito vaan todistus, pitäisi säätää maksulliseksi niin, että maksu peittää aiheutuneet kulut kokonaan. Jatka lukemista ”Säästökohde: terveyskeskuslääkärin kirjoittamat todistukset”

Paljonko pitäisi säästää?

Jotta hallitusohjelmaa noudatettaisiin kirjaimellisesti, pitäisi valtion taloutta vahvistaa viidellä miljardilla – siis veroja korottaen tai menoja karsien. Demarit haluavat ennen päätöksentekoa odottaa, jos vaikka seuraava talousennuste olisi vähän parempi, jolloin selvittäisiin vähemmillä leikkauksilla.

Jotenkin näen tämän asian aivan toisin. Vakauttamisen tarve on yli tuon viiden miljardin, jos katsomme pitkän ajan kestävyysvajetta, jolloin pitää varautua myös minun ikäluokkani eläkkeisiin ja hoidon tarpeeseen. Jos viiden miljardin leikkaus olisi mahdollista toteuttaa heti ensi torstaista alkaen, sitä ei pitäisi missään tapauksessa tehdä, koska se lamauttaisi suhdanteita, lisäisi työttömyyttä ja tuottaisi uuden leikkaustarpeen.  Liian nopeasta vyön kiristyksestä varoittaa Eurooppaa jo moni sellainen taho, joka on yleensä saarnannut menokurin puolesta. Jatka lukemista ”Paljonko pitäisi säästää?”

Hyviä säästökohteita: jäänmurtaja

Valtiontaloudessa ovat ensi keväänä vuorossa säästötalkoot. Enää ei kuulemma juustohöylää kannata käyttää, vaan nyt on uskallettava tehdä oikeita päätöksiä. Aion tälle palstalle koota joukon asioista, joista minusta voisi säästää. Kohteet koskevat sekä valtiontaloutta että kunnallistaloutta, koska molemmista pitää säästää.

Helsingin Sanomien mukaan uuden jäänmurtajan tilaamisella alkaa olla kiire, koska vanhin jäänmurtaja menee pois käytöstä vuonna 2015. Jatka lukemista ”Hyviä säästökohteita: jäänmurtaja”