Vastaukseni Rinteen kysymyksiin

Huo­maan, että kaik­ki itse­ään kun­nioit­ta­vat tahot vas­tai­le­vat näi­nä päi­vi­nä Ant­ti Rin­teen kysymyksiin.

Mik­si en siis minäkin.

1) Hii­li­neut­raa­li ja luon­non moni­muo­toi­suu­den tur­vaa­va Suomi

a) Olet­te­ko sitou­tu­neet glo­baa­lis­ti ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen pysäyt­tä­mi­seen 1,5 astee­seen? Olet­te­ko sitou­tu­neet sii­hen, että Suo­mi on hii­li­neut­raa­li vuo­teen 2035 men­nes­sä ja sen jäl­keen nopeas­ti hiilinegatiivinen?

Toki. Ihan yksin Suo­mi ei sitä pysäy­tä, mut­ta Suo­men on teh­tä­vä oma osuu­ten­sa ja vähän enem­män­kin, kos­ka van­hat syn­tim­me ovat niin ras­kaat. Ilma­ke­häs­sä on pal­jon Suo­men lipul­la varus­tet­tu­ja hiilidioksidimolekyylejä.

b) Mil­lai­sia toi­men­pi­tei­tä ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen mie­les­tän­ne edel­lyt­tää eri yhteis­kun­nan osa-alueilla?

Hin­taoh­jaus on tehok­kain­ta, siis eri­lai­sia hii­li­ve­ro­ja ja pääs­tö­oi­keus­mak­su­ja. Paras­ta oli­si, jos EU vähen­täi­si pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää niin, että pääs­tö­oi­keu­den hin­ta nousi­si nopeas­ti sataan euroon ton­nil­ta. Nii­tä jou­dut­tai­si ehkä tuke­maan hii­li­tul­leil­la mais­ta, jois­sa ei ole omaa pääs­tö­oi­keus­jär­jes­tel­mää. Osa näin pääs­tö­kau­pan tulois­ta tulee jakaa hii­lio­sin­ko­na kan­sal­le takai­sin, jot­ta tulon­ja­ko­vai­ku­tuk­set eivät oli­si niin ikäviä.

On alet­ta­va kehit­tää hii­li­nie­lu­jen kyt­ke­mis­tä pääs­tö­oi­keus­kaup­paan Ante­ro Var­tian hengessä.

Puut pitää kas­vat­taa täy­teen mit­taan ennen kuin ne kaa­de­taan. Sil­loin met­sis­sä on kes­ki­mää­rin enem­män hiil­tä sitou­tu­nee­na samal­la, kun vähän malt­ta­mal­la saa­daan parem­pi tuot­to. kos­ka tuk­ki­puu on arvokkaampaa.

c) Mit­kä näet­te kes­kei­si­nä kei­noi­na luon­non moni­muo­toi­suu­den tur­vaa­mi­sek­si ja parantamiseksi?

On suo­jel­ta­va huo­mat­ta­vas­ti isom­pi osan Suo­men metsistä.

2. Suo­mi on koko­aan suu­rem­pi maailmalla

a .Miten Euroo­pan unio­nia tulee kehit­tää? Mit­kä ovat Suo­men EU-puheen­joh­ta­juus­kau­den kes­kei­set tavoitteet?

Koh­ti mää­räe­nem­mis­tö­pää­tök­siä, että pää­tök­siä noin yli­pään­sä saa­tai­siin aikaan. Suo­men puheen­joh­ta­ja­kau­del­la pääs­tö­kaup­pa on hiot­ta­va iskukuntoon.

b) Olet­te­ko val­miit tuke­maan vii­mei­sim­mis­sä selon­teois­sa vah­vis­tet­tua Suo­men ulko­po­li­tii­kan linjaa?

Tot­ta kai. Suos­tun ihan kaikkeen.

c) Mikä roo­li Euroo­pan on otet­ta­va yhteis­työs­sä Afri­kan unio­nin ja sen jäsen­mai­den kans­sa Afri­kan kehittämisessä?

Ymmär­tää­kö kysy­jä itse­kään, kuin­ka tär­keä asia tämä on. Nyt on vii­mei­nen het­ki – ellei se jo men­nyt – pelas­taa Afrik­ka väes­tö­ka­ta­stro­fil­ta. Se tapah­tuu vain nais­ten kou­lu­tuk­sen ja talou­del­li­sen kehi­tyk­sen kaut­ta. Jotain voi­si­vat kyl­lä Afri­kan maat teh­dä asias­sa itse­kin. Mil­jar­di afrik­ka­lais­ta näl­kä­pa­ko­lais­ta oli­si Euroo­pal­le vähän liikaa.

Perus­suo­ma­lai­set vas­tus­ta­vat tie­tys­ti tätä­kin, kos­ka joh­don­mu­kai­suus oli­si elitismiä.

3. Tur­val­li­nen oikeus­val­tio Suomi

a) Kuvat­kaa käsi­tyk­sen­ne Suo­mes­ta oikeus­val­tio­na ja ker­to­kaa kei­not sen vah­vis­ta­mi­sek­si. Miten edis­täi­sit­te ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mis­ta Suo­mes­sa? Mil­lä tavoin olet­te val­miit kehit­tä­mään kan­sal­lis­kiel­ten ase­maa Suomessa?

Tuo­miois­tuin­ten pitäi­si kehit­tää toi­min­taan­sa, jot­ta rat­kai­sut eivät vii­pyi­si niin koh­tuut­to­man pit­kään. Tus­kin kan­sal­lis­kiel­ten ase­maan on tulos­sa muu­tok­sia. Itse en pidä pakol­lis­ta toi­sen koti­mai­sen opis­ke­lua vält­tä­mät­tö­mä­nä, kos­ka suu­rim­mal­le osal­le ei ole sil­le tai­dol­le mitään käyttöä.

b) Mikä on käsi­tyk­sen­ne lain­val­mis­te­lun laa­dus­ta ja olet­te­ko val­miit hyväk­sy­mään komi­tea­pe­rus­tei­sen lainvalmistelun?

Aika heik­koa on lain­val­mis­te­lu ollut. Sata-komi­teas­ta jäi niin vah­vat trau­mat, että toi­von joi­den­kin mui­den uhrau­tu­van komi­teoi­den jäse­nik­si. Ehkä komi­teoi­den työ kan­nat­tai­si aloit­taa ensin asian­tun­ti­ja­voi­min ja vas­ta kun poh­jaeh­do­tus on val­mis, pääs­tää edun­val­vo­jat irti.

c) Mit­kä ovat sisäi­sen tur­val­li­suu­den ris­ki­te­ki­jät ja kuin­ka vah­vis­tai­sit­te sisäis­tä turvallisuutta?

Autoi­li­jat tap­pa­vat 200 ihmis­tä vuo­des­ta. Sen rin­nal­la muut uhkai­li­jat ovat aika kesy­jä. Kort­ti pois, jos ei osaa ajaa sään­tö­jen mukaan.

d) Olet­te­ko val­miit tuke­maan vii­mei­sim­mis­sä selon­teois­sa vah­vis­tet­tua Suo­men puo­lus­tus­po­li­tii­kan linjaa?

Joo joo, tot­ta kai. Jokai­sel­le kan­san­edus­ta­jal­le nimik­ko­hä­vit­tä­jä oman valin­nan mukaan. Mar­kus Mus­ta­jär­vi esi­mer­kik­si valit­si­si var­maan­kin tutun ja tur­val­li­sen MIG-15:n. Jos Mik­ko Ala­ta­lo oli­si vie­lä edus­kun­nas­sa, hän valit­si­si Fou­ga Magis­te­rin, jos­ta Eero Rait­ti­nen lau­laa niin tun­teik­kaas­ti: “yöhön kesäi­seen Fou­ga kau­nii­na kul­kee. Hän kant­to­rik­si aikoo…”.

4. Elin­voi­mai­nen Suomi

a) Näet­te­kö, että Suo­mi voi ilmas­ton­muu­tok­sen ja mui­den megat­ren­dien rat­kai­su­jen kaut­ta raken­taa itsel­leen uut­ta, kes­tä­vää vien­ti­ve­tois­ta kas­vua? Näet­te­kö tar­peel­li­se­na, että Suo­meen laa­di­taan yhtei­nen stra­te­gia vah­vis­tu­van elin­voi­man ja kes­tä­vän kehi­tyk­sen talous­kas­vun tur­vaa­mi­sek­si? Mit­kä oli­si­vat sen pääkohdat?

Estei­den rai­vaa­mi­nen kau­pun­kien kas­vun tiel­tä, kos­ka talous­kas­vu tapah­tuu kau­pun­geis­sa. Aikaa on vain nel­jä vuot­ta. Sit­ten Kes­kus­ta änke­ää taas hal­li­tuk­seen sabo­toi­maan kau­pun­kien kehitystä.

Ilman ilmas­ton­muu­tok­sen rat­kai­sua ei ole kasvuakaan.

b) Mil­lai­sil­la toi­men­pi­teil­lä kehi­te­tään met­ro­po­lia­luet­ta, kas­va­via kau­pun­ki­seu­tu­ja, seu­tu­kes­kuk­sia ja har­vaan asut­tu­ja alueita?

Kun rahaa ei kui­ten­kaan ole, pitää met­ro­po­lia­lu­eel­le antaa toi­min­ta­va­pauk­sia. Val­tio voi­si vetäy­tyä koko­naan met­ro­po­lia­lu­een infrain­ves­toin­neis­ta ja kor­va­ta se seu­dun kun­nil­le kiin­teäl­lä vuo­sit­tai­sel­la raha­sum­mal­la, joka jae­taan kun­tien kes­ken asu­kas­lu­vun kas­vun suh­tees­sa. Yksi itse­päi­nen kok­ki vähem­män ja kun­nil­le oikea kan­nus­tin nykyi­sen man­ku­mis­kult­tuu­rin tilalle.

c) Miten var­mis­tai­sit­te Suo­men lii­ken­nein­fra­struk­tuu­rin yllä­pi­tä­mi­sen ja kehit­tä­mi­sen? Mikä on mal­lin­ne rahoi­tuk­sen kehittämiseksi?

Hal­vin­ta oli­si tie­tys­ti, että val­tio ottai­si nol­la­kor­kois­ta lai­naa ja rahoit­tai­si infran, mut­ta jos itse teh­ty­jen sään­tö­jen kier­tä­mi­nen edel­lyt­tää ulko­puo­li­sil­le mak­sa­mis­ta, niin mak­se­taan sit­ten. Voi­si teh­dä infrayh­tiös­tä kan­san­osak­keen, jon­ne ihmi­set voi­si­vat siir­tää rahan­sa nol­la­kor­koi­sil­ta tileiltä.

5. Luot­ta­muk­sen ja tasa-arvois­ten työ­mark­ki­noi­den Suomi

a) Miten kehit­täi­sit­te työ­elä­mää ja sen sään­te­lyä yhteis­työs­sä työ­elä­män osa­puol­ten kans­sa? Hyväk­syt­te­kö työ­elä­män vähim­mäi­seh­to­jen sään­te­lyn nykyi­sel­tä pohjalta?

Vähim­mäi­seh­dois­ta voi­tai­siin sää­tää lail­la, ettei työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jä tar­vit­se aina vai­va­ta asialla.

b) Miten uudis­tai­sit­te perhevapaita?

Me mie­het vaa­dim­me tas­a­puo­li­ses­ti vapai­ta myös miehille.

c) Mit­kä ovat kes­kei­set kei­non­ne mies­ten ja nais­ten väli­sen palk­ka­ta­sa-arvon toteuttamiseksi?

Nai­sil­le lisää kun­nian­hi­moa ja terä­väm­mät kyynärpäät.

6. Kes­tä­vän talou­den Suomi

a) Mil­lä kei­noil­la var­mis­tai­sit­te työl­li­syy­sas­teen kas­vun sel­väs­ti yli 75 pro­sent­tiin 2020-luvun aikana?

Jäl­jel­le on jää­nyt lähin­nä vain vai­keam­min työl­lis­tet­tä­viä. Muut ovat jo töis­sä. Nos­ta­mal­la palk­ka­tuen käyt­tö Ruot­sin tasol­le saa­daan heti kak­si pro­sent­tiyk­sik­köä lisää työllisyyttä.
Parem­pi oli­si­vat kui­ten­kin täy­den­tä­vät tulon­siir­rot, kos­ka palk­ka­tu­ki sitoo tuet­ta­van hen­ki­lön yhteen työ­nan­ta­jaan, joka voi olla täy­si ääliö. (Miten SAK voi puol­taa tätä vaih­toeh­toa?) Veroas­teik­ko voi­tai­siin vetää tulo­jen ala­pääs­sä pari­sa­taa euroa nol­lan ala­puo­lel­le pie­ni­palk­kai­sen auto­maat­ti­se­na palk­ka­tu­ke­na. Työ­mark­ki­na­jär­jes­töt taas voi­si­vat sopia tämän tur­vin har­joit­te­li­ja- ym alem­mis­ta pal­kois­ta niil­le, jot­ka eivät nyt pää­se töi­hin. Net­toan­siot eivät täs­tä las­ke, kun on se 200 euron nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro pohjalla.

Perus­tur­va­na mak­set­ta­va työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke muu­tet­ta­koon vam­mais­tuek­si, joka ei pie­ne­ne, vaik­ka ansait­see kuin­ka pal­jon hyvän­sä. Siis sama peri­aa­te kuin näkövammaisilla.

b) Kuvat­kaa teki­jät, joil­la jul­ki­sen talou­den kes­tä­vyys tur­va­taan eri­tyi­ses­ti väes­tö­ke­hi­tys huo­mioon ottaen.

Varo­taan nyt aina­kin kat­teet­to­mia elä­ke­lu­pauk­sia. Jos saa­daan Suo­men Yri­tys­tu­ki­puo­lue oppo­si­tioon ja itse Pää-Pek­ka­roi­ja perä­ti Brys­se­liin, voi­daan alkaa kar­sia yri­tys­tu­kia alkaen eni­ten vahin­koa tuot­ta­vis­ta ja teh­dä niil­lä­kin rahoil­la sen sijaan jotain hyödyllistä.

7. Oikeu­den­mu­kai­nen, yhden­ver­tai­nen ja mukaan otta­va Suomi

a) Miten vah­vis­tai­sit­te hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pal­ve­lui­ta ja ihmis­ten toi­meen­tu­lon tur­vaa­via etuuk­sia? Kuvat­kaa eri­tyi­ses­ti kei­non­ne, joil­la vah­vis­tat­te ikään­ty­vien ihmis­ten pal­ve­lui­ta ja toi­meen­tu­loa. Mit­kä ovat kei­non­ne lap­si­per­he­köy­hyy­den vähentämiseksi?

Vaa­li­kam­pan­jan panii­kis­ta huo­li­mat­ta ei men­nä mihin­kään tasai­seen hen­ki­lös­tö­mi­toi­tuk­seen, vaan arvioi­daan jokai­sen hoi­don tar­ve erik­seen ja näi­den sum­ma­na teh­dään kun­kin yksi­kön mitoi­tus. Muu­toin kun­nat pitä­vät hen­ki­hie­ve­ris­sä ole­via van­huk­sia koti­hoi­dos­sa. Tehos­te­taan työ­tä sääs­tä­vän auto­maa­tio­ta hoi­va­työs­sä ja hyväk­sy­tään sen otta­mi­nen huo­mioon hoi­ta­ja­mi­toi­tuk­ses­sa. Kun minä ja minun kave­rit ollaan sii­nä iäs­sä, mei­tä on pal­jon eikä hen­ki­lö­kun­taa rii­tä mitenkään.

c) Miten rahoit­tai­sit­te edel­li­ses­sä koh­das­sa kuvaa­man­ne toi­men­pi­teet? Kuvat­kaa kei­non­ne konkreettisesti.

Kun puo­lu­eet ovat pääs­seet vas­tauk­sis­saan tähän asti, rahat on joka tapauk­ses­sa jo lop­pu. Kun lisää rahaa ei ole eikä tule, pitäi­si olla roh­keut­ta alkaa kar­sia meno­ja van­hen­tu­neis­ta kohteista.

d) Mit­kä eriar­voi­suus­te­ki­jät suo­ma­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa tun­nis­tat­te ja miten vähen­täi­sit­te eriarvoisuutta?

Työ­elä­mä on muut­tu­nut eriar­voi­sem­mak­si, kos­ka lah­jak­kaim­mat ja hyvin kou­lu­te­tut voi­vat pyy­tää mil­lais­ta palk­kaa tahan­sa ja perus­duu­na­rit ovat mark­ki­noi­den armoil­la. Sik­si on hyväk­syt­tä­vä suu­rem­mat palk­kae­rot ja tasat­ta­va nii­tä sit­ten vero­tuk­sel­la ja täy­den­tä­vil­lä tulonsiirroilla.

8. Osaa­mi­sen, sivis­tyk­sen ja inno­vaa­tioi­den Suomi

a) Tun­nis­tat­te­ko, että kes­tä­vän talous­kas­vun perus­tan vah­vis­ta­mi­sek­si on teh­tä­vä inves­toin­te­ja kou­lu­tuk­seen, tut­ki­muk­seen, inno­vaa­tioi­hin sekä infra­struk­tuu­riin? Kuvat­kaa kon­kreet­ti­set keinonne.

Ahon hal­li­tuk­ses­ta en kek­si mitään muu­ta hyvää sanot­ta­vaa kuin sen, että anka­ran laman olois­sa se panos­ti kou­lu­tuk­seen ja tutkimukseen.

b) Tun­nis­tat­te­ko tar­peen, että koko ikä­luo­kan tuli­si suo­rit­taa vähin­tään toi­sen asteen tut­kin­to? Kuvat­kaa kei­non­ne tähän pääsemiseksi.

Aloi­te­taan sii­tä, että jokai­nen suo­rit­tai­si perus­kou­lun kun­nol­la. Alas armo­vi­to­set. Jot­kut kehit­ty­vät hitaam­min kuin toi­set, joten luo­kal­le jää­mi­nen ei ole aina miten­kään huo­no vaih­toeh­to. Jos perus­kou­lun saa val­miik­si ennen kuin täyt­tää 18 vuot­ta, niin sit­ten toi­sen asteen kou­lu­tuk­seen, jon­ka pitäi­si olla koko­naan ilmainen

c)  Miten var­mis­tai­sit­te sen, että jokai­sen oppi­mi­nen ja osaa­mi­sen kehit­tä­mi­nen jat­kuu läpi työuran?

Kai­kil­le oikeus ja vel­vol­li­suus vii­kon mit­tai­seen kou­lu­tuk­seen vuo­sit­tain. Oppi­vel­vol­li­suusi­kä 65 vuoteen!

d) Miten edis­täi­sit­te kult­tuu­rin ase­maa Suomessa?

Yri­tän rahoit­taa sitä par­haa­ni mukaan käy­mäl­lä kon­ser­teis­sa ja teat­te­ris­sa ja uusia kesä­kuus­sa taas Museo­kort­ti­ni. Puhu­mat­ta­kaan kir­jas­tois­ta: Haluan huo­maut­taa, että Hel­sin­gin kes­kus­ta­kir­jas­ton ruot­sin­kie­li­nen nimi on Ode.

9. Sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män koko­nai­suu­dis­tus edel­lyt­tää useam­pia vaa­li­kausia. Olet­te­ko val­mii­ta yhdis­tä­mään eri etuuk­sia ja hyväk­sy­mään yhte­näi­sen etuus­ta­son eri syy­pe­rus­teil­la siten, että uudis­tus lisää työl­li­syyt­tä, nos­taa kou­lu­tus­ta­soa, vähen­tää köy­hyyt­tä ja eriar­voi­suut­ta sekä paran­taa osallisuutta?

Minä raken­tai­sin perus­tur­van nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron varaan. Kun työ­elä­män käy­tet­tä­vis­sä ole­mi­nen on joil­le­kin vah­va usko­na­sia, niin lisä­tään tämä vaa­ti­mus sii­hen nyt sit­ten. Kun tähän ei mah­du pidem­pää vas­taus­ta, viit­taa blo­gil­la­ni ole­vaan jut­tusar­jaan sosi­aa­li­tur­van uudistamisesta.

10. Esit­tä­kää läh­tö­koh­tan­ne sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon uudistamiseksi.

Tuhat ter­veys­kes­kus­lää­kä­riä perus­ter­vey­den­hoi­toon ja se on siinä.

Vii­si sote-aluet­ta oli­si hyvä, kos­ka mil­joo­na­pii­rit ovat jo ole­mas­sa ja kos­ka ei le ris­kiä, että näis­tä tuli­si maa­kun­tia, jot­ka sot­keu­tui­si­vat esi­mer­kik­si maan­käyt­töön tai elinvoimapolitiikkaan.

11. Olet­te­ko val­mii­ta osal­lis­tu­maan sosia­li­de­mo­kraat­tien joh­ta­maan enem­mis­tö­hal­li­tuk­seen, ja onko teil­lä osal­lis­tu­mi­sel­len­ne mah­dol­li­sia kynnyskysymyksiä?

Ei lie­ne pel­koa, että otettaisiin.

 

Lääketutkimuksen rahoitus on ekonomistin painajainen

Lää­keyh­tiöi­den menois­ta huo­mat­ta­va osa kuluu uusien lääk­kei­den kehit­tä­mi­seen. Jot­ta tähän uhra­tut rahat saa­tai­siin takai­sin, uuden lääk­keen kehit­tä­nyt saa patent­ti­suo­jan tur­vin noin kym­me­nen vuo­den mono­po­lin kysei­seen mole­kyy­liin. Täs­tä seu­raa talous­tie­tees­sä tut­tu­ja mono­po­li­hin­noit­te­lun ongelmia:

Hyvät lääk­keet ovat ali­käy­tös­sä. Tut­ki­mus­mää­rä­ra­ho­ja käy­te­tään mil­jar­di­tol­kul­la pää­mää­rä­nä kehit­tää yhtä hyvä ja sik­si tur­ha rin­nak­kai­nen mole­kyy­li sai­rau­teen, johon on jo lää­ke. Köy­hät maat jää­vät ilman uusia lääk­kei­tä. Mala­rian kal­tai­nen köy­hien mai­den vit­saus kiin­nos­ta ketään.

Tut­ki­vien lää­key­ri­tys­ten kuu­luu saa­da kor­vaus tut­ki­muk­seen uhra­tuis­ta rahois­ta. Muu­ten­han uusien lääk­kei­den kehit­tä­mi­nen lop­pui­si. Se voi­si kui­ten­kin tapah­tua pal­jon jär­ke­väm­min. Jat­ka luke­mis­ta “Lää­ke­tut­ki­muk­sen rahoi­tus on eko­no­mis­tin painajainen”

Viimeinen vastalauseeni: mietinnöstä ilmenevistä syistä esitys tulee hylätä.

Jätin tänään elä­mä­ni vii­mei­sen vas­ta­lauseen valio­kun­nan mie­tin­töön. Asia kos­ki arvon­li­sä­ve­ron ala­ra­jan nos­toa  8500 euros­ta 10 000 euroon ja huo­jen­nusa­lu­een ylä­ra­jan nos­toa 22 500 euros­ta 30 000 euroon. Vas­ta­lausee­ni kuu­lui lyhyesti

Valio­kun­nan mie­tin­nös­sä ilme­ne­vis­tä syis­tä joh­tuen kat­son, että hal­li­tuk­sen esi­tys tulee hylätä.

Myön­nän, että täs­sä oli muka­na vähän ilki­ku­ri­suut­ta.  Täl­lais­ta tilai­suut­ta ei voi­nut jät­tää käyt­tä­mät­tä. Jat­ka luke­mis­ta “Vii­mei­nen vas­ta­lausee­ni: mie­tin­nös­tä ilme­ne­vis­tä syis­tä esi­tys tulee hylätä.”

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (12): Kuntatalous

3. Jul­ki­sen pal­ve­lu­tuo­tan­non tuottavuus

Jul­ki­sen pal­ve­lu­tuo­tan­non tuot­ta­vuu­den kas­vat­ta­mi­seen koh­dis­tu­va toi­men­pi­de­ko­ko­nai­suus sisäl­tää monia toi­si­aan tuke­via ele­ment­te­jä. Työ kun­tien teh­tä­vien ja nii­hin liit­ty­vien vel­voit­tei­den kar­toit­ta­mi­sek­si on tär­keä osa kun­ta­ta­lou­den raken­ne­uu­dis­tus­ta. Työn tavoit­tee­na on löy­tää teh­tä­vät ja vel­voit­teet sekä toi­min­nan orga­ni­soin­ti­ta­vat, jot­ka muut­ta­mal­la voi­daan pait­si koh­den­taa voi­ma­va­ro­ja aiem­paa tehok­kaam­min ja vai­kut­ta­vam­min myös hel­pot­taa kun­ta­ta­lou­teen koh­dis­tu­via rahoituspaineita.

3.1              Kun­ta­ta­lou­den tasa­pai­non tur­vaa­mi­sek­si uudis­te­taan val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mä sekä tehos­te­taan perus­pal­ve­luoh­jel­ma­me­net­te­lyn pit­kä­jän­tei­syyt­tä, sito­vuut­ta ja ohjaus­vai­ku­tus­ta hal­li­tus­oh­jel­man mukai­ses­ti. Perus­pal­ve­luoh­jel­mas­sa sovi­taan yhteen kun­tien teh­tä­vät ja vel­voit­teet sekä nii­den rahoi­tus. Sii­nä myös lin­ja­taan kun­ta­ta­lou­den tasa­pai­no­ta­voit­teen edel­lyt­tä­mä kun­tien omien vero- ja mak­su­tu­lo­jen sekä kun­ta­pal­ve­lui­den tuot­ta­vuu­den kehi­tys, samoin täs­men­ne­tään ne val­tio­no­suuk­sia, kun­tien vero­poh­jaa sekä kun­tien teh­tä­viä ja vel­voit­tei­ta kos­ke­vat val­tion toi­met, joil­la tue­taan kun­ta­ta­lou­den tasa­pai­not­ta­mis­ta. Kun­tien ja val­tion väli­ses­sä kus­tan­nus­ten­jaon tar­kis­tuk­ses­sa siir­ry­tään vuo­sit­tai­seen menet­te­lyyn. Kun­nal­lis­ta­lou­den ja hal­lin­non neu­vot­te­lu­kun­nan yhtey­teen perus­tet­tu jaos­to arvioi val­tion kun­nil­le sää­tä­miin teh­tä­viin ja vel­voit­tei­siin liit­ty­vien kus­tan­nus­las­kel­mien luotettavuutta.

Täs­sä on sisäl­lä aika pal­jon, jos tar­koi­tuk­se­na on tehos­taa niin pal­jon kuin on luvat­tu, mut­ta tätä teks­tiä voi sovel­taa miten tahan­sa. Poliit­ti­ses­ti on minun tie­tääk­se­ni kui­ten­kin sovit­tu vain täs­tä teks­tis­tä, joten poliit­ti­sia vai­keuk­sia voi olla tulos­sa. Kun­ta­ta­lous on val­tao­sa jul­ki­ses­ta sek­to­ris­ta ja jos jul­kis­ta sek­to­ria on kaven­net­ta­va, sen on kos­ket­ta­va myös kun­tia. Tämä on teh­tä­vä, mut­ta ei täs­tä help­poa tule. Kun­tien talou­del­lis­ta itse­näi­syyt­tä tul­laan var­maan­kin vähän suit­si­maan — esi­mer­kik­si oikeut­ta jat­ku­vaan vel­kaan­tu­mi­seen rajoi­tet­ta­neen. Jat­ka luke­mis­ta “Hal­li­tuk­sen raken­ne­po­liit­ti­nen ohjel­ma (12): Kuntatalous”

Väylämaksut ovat ristisubventioiden sekamelska

Jos­kus kau­an sit­ten, var­maan­kin vii­me vuo­si­tu­han­nel­la, lii­ken­nea­lan asian­tun­ti­ja sanoi minul­le, että Perä­me­ren sata­mien pitä­mi­ses­sä auki tal­vi­sin ei ole kan­san­ta­lou­del­lis­ta jär­keä. Oli­si pal­jon hal­vem­paa kul­jet­taa rah­ti junal­la Tur­kuun tai Han­koon kuin pitää väy­lät auki kym­me­nien mil­joo­nien euro­jen kustannuksella.

Tämä tuli mie­lee­ni, kun yri­tin ymmär­tää jotain väy­lä­mak­suis­ta ja nii­den uudis­ta­mi­ses­ta. Väy­lä­mak­suil­la pitäi­si kerä­tä lai­voil­ta suun­nil­leen väy­lien yllä­pi­don ja jään­mur­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set. Ihan ei peri­tä, vaan parin­kym­me­nen mil­joo­nan euron pii­lo­sub­ven­tio täs­sä­kin on.

Tätä pii­lo­sub­ven­tio­ta pal­jon mer­kit­tä­väm­pi on ris­ti­sub­ven­tioi­den seka­mels­ka, jos­sa jot­kut lai­vat mak­sa­vat sel­väs­ti lii­kaa ja jot­ta toi­set voi­si­vat mak­saa aivan lii­an vähän. Saman voi ilmais­ta toi­sin, että osaa lii­ken­tees­tä pii­lo­ve­ro­te­taan ja osaa pii­lo­sub­ven­toi­daan. Jat­ka luke­mis­ta “Väy­lä­mak­sut ovat ris­ti­sub­ven­tioi­den sekamelska”

Säästökohde: terveyskeskuslääkärin kirjoittamat todistukset

Ter­veys­kes­kus­lää­kä­rien työs­tä menee huo­mat­ta­van pal­jon eri­lai­seen pape­ri­so­taan. Sen sijaan että jat­ke­taan valit­ta­mis­ta, teh­dään asial­le jotain.

Sai­rauk­sien hoi­to on Suo­mes­sa sää­det­ty liki mak­sut­to­mak­si, mikä on ihan hyvä asia. Mik­si ja miten tämä on laa­jen­tu­nut kos­ke­maan eri­lai­sia todis­tuk­sia? Sel­lai­nen käyn­ti lää­kä­rin luo­na, jon­ka tar­koi­tuk­se­na ei ole hoi­to vaan todis­tus, pitäi­si sää­tää mak­sul­li­sek­si niin, että mak­su peit­tää aiheu­tu­neet kulut koko­naan. Jat­ka luke­mis­ta “Sääs­tö­koh­de: ter­veys­kes­kus­lää­kä­rin kir­joit­ta­mat todistukset”

Paljonko pitäisi säästää?

Jot­ta hal­li­tus­oh­jel­maa nou­da­tet­tai­siin kir­jai­mel­li­ses­ti, pitäi­si val­tion talout­ta vah­vis­taa vii­del­lä mil­jar­dil­la – siis vero­ja korot­taen tai meno­ja kar­sien. Dema­rit halua­vat ennen pää­tök­sen­te­koa odot­taa, jos vaik­ka seu­raa­va talous­en­nus­te oli­si vähän parem­pi, jol­loin sel­vit­täi­siin vähem­mil­lä leikkauksilla.

Joten­kin näen tämän asian aivan toi­sin. Vakaut­ta­mi­sen tar­ve on yli tuon vii­den mil­jar­din, jos kat­som­me pit­kän ajan kes­tä­vyys­va­jet­ta, jol­loin pitää varau­tua myös minun ikä­luok­ka­ni eläk­kei­siin ja hoi­don tar­pee­seen. Jos vii­den mil­jar­din leik­kaus oli­si mah­dol­lis­ta toteut­taa heti ensi tors­tais­ta alkaen, sitä ei pitäi­si mis­sään tapauk­ses­sa teh­dä, kos­ka se lamaut­tai­si suh­dan­tei­ta, lisäi­si työt­tö­myyt­tä ja tuot­tai­si uuden leik­kaus­tar­peen.  Lii­an nopeas­ta vyön kiris­tyk­ses­tä varoit­taa Euroop­paa jo moni sel­lai­nen taho, joka on yleen­sä saar­nan­nut meno­ku­rin puo­les­ta. Jat­ka luke­mis­ta “Pal­jon­ko pitäi­si säästää?”

Hyviä säästökohteita: jäänmurtaja

Val­tion­ta­lou­des­sa ovat ensi kevää­nä vuo­ros­sa sääs­tö­tal­koot. Enää ei kuu­lem­ma juus­to­höy­lää kan­na­ta käyt­tää, vaan nyt on uskal­let­ta­va teh­dä oikei­ta pää­tök­siä. Aion täl­le pals­tal­le koo­ta jou­kon asiois­ta, jois­ta minus­ta voi­si sääs­tää. Koh­teet kos­ke­vat sekä val­tion­ta­lout­ta että kun­nal­lis­ta­lout­ta, kos­ka molem­mis­ta pitää säästää.

Hel­sin­gin Sano­mien mukaan uuden jään­mur­ta­jan tilaa­mi­sel­la alkaa olla kii­re, kos­ka van­hin jään­mur­ta­ja menee pois käy­tös­tä vuon­na 2015. Jat­ka luke­mis­ta “Hyviä sääs­tö­koh­tei­ta: jäänmurtaja”