Mitä tehdä sosiaaliturvalle (3) Asumistuen vuokrakattoja on nostettava

Asu­mis­tuen mak­sa­mi­nen on Suo­mes­sa sel­väs­ti ylei­sem­pää kuin muu­al­la. Tämä joh­tuu sii­tä, että muu perus­tur­va on muu­al­la sel­väs­ti kor­keam­pi. Muu­al­la työt­tö­myys­tur­vas­ta pitää muu­al­la mak­saa myös vuo­kra, mut­ta sii­hen mei­dän työ­mark­ki­na­tu­kem­me ei rii­tä alkuun­kaan. Mones­sa maas­sa koh­tuu­hin­tai­seen asun­toon ei voi saa­da asumistukea.

Mei­dän tapam­me erot­taa asu­mis­tu­ki ja muu sosi­aa­li­tur­va on erään­lai­nen köy­hän mie­hen rat­kai­su. Jot­kut työt­tö­mis­tä nimit­täin asu­vat hal­val­la. Nuo­ret asu­vat van­hem­pien­sa nur­kis­sa, jot­kut omis­ta­vat velat­to­man omis­tusa­sun­non, tai puo­li­so on töis­sä ja pys­tyy mak­sa­maan vuo­kran. Kai­kis­sa näis­sä tapauk­sis­sa val­tio sääs­tää, kun mak­saa vain niuk­kaa perus­tur­vaa tai huo­noa eläkettä.

Asu­mis­tu­keen liit­tyy kol­me ongel­maa. Toi­saal­ta asu­mis­tuen kor­vaa­mat kor­keim­mat mah­dol­li­set vuo­krat ovat olen­nai­ses­ti pie­nem­mät kuin toi­meen­tu­lo­tuen kor­vaa­mat, min­kä seu­rauk­se­na vii­me­si­jai­nen tur­va on kor­keam­pi kuin ensi­si­jai­nen tur­va, mikä aiheut­taa kaik­kia mah­dol­li­sia kan­nus­ti­non­gel­mia. Näin ei sai­si olla.

Toi­sek­si asu­mis­tuen, työt­tö­myys­päi­vä­ra­han ja päi­vä­hoi­to­mak­su­jen pääl­lek­käi­nen tulo­har­kin­ta tuot­taa jos­kus sai­raan kor­kei­ta efek­tii­vi­siä mar­gi­naa­li­ve­ro­ja eli aiheut­taa köyhyysloukkuja.

Kol­man­nek­si asu­mis­tu­ki on per­he­koh­tai­nen etuus, mikä sopii huo­nos­ti yhteen kai­ken muun kans­sa ja tuot­taa esi­mer­kik­si Kelal­la ongel­mia päät­tää, ket­kä asu­vat yhdes­sä sil­lä taval­la ja ket­kä muu­ten vain.

Käsit­te­len täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa vain ensim­mäis­tä ongel­maa ja mui­ta seuraavissa.

Kos­ka asun­to­tu­lo on vero­ton­ta ja sel­lai­se­na pysyy, eril­li­nen asu­mis­tu­ki osa­na perus­tur­vaa on jok­seen­kin vält­tä­mä­tön asia. Muu­ten perus­tur­vas­ta tulee joko lii­an kal­lis tai vuo­kraa mak­sa­vil­le lii­an niuk­ka. Voi­sim­me sil­ti siir­tyä aske­leen kes­kieu­roop­pa­lai­seen suun­taan ja olet­taa, että jokai­sel­la on kui­ten­kin jon­kin ver­ran asu­mis­ku­lu­ja, vaik­ka­pa 150 euroa kuus­sa. Niin­pä voi­sim­me nos­taa muu­ta perus­tur­vaa 150 eurol­la ja lait­taa asu­mis­tu­keen poh­jal­le 150 euron oma­vas­tuun. Edel­li­ses­sä pos­tauk­ses­sa esi­tin 150 euron nega­tii­vis­ta tulo­ve­roa. Nämä ehdo­tuk­set voi­si vaik­ka yhdistää.

Asu­mis­tu­ki ei aiheu­ta mark­ki­na­vuo­krien nousua, kos­ka kor­keim­mat hyväk­syt­tä­vät vuo­krat ovat niin mata­lia. Nos­taa tie­tys­ti vuo­kra­ta­soa samal­la taval­la kuin palk­ko­jen nousu tai työt­tö­myys­tur­van paran­tu­mi­nen, mut­ta kos­ka asu­mis­tuen suu­ruus on tosia­sias­sa riip­pu­ma­ton vuo­kras­ta, se ei kan­nus­ta asu­maan kal­liim­min. (Riip­pu­ma­ton, kos­ka jok­seen­kin kai­kil­la mark­ki­na­vuo­kraa mak­sa­vil­la kor­kein hyväk­syt­tä­vä vuo­kra ylit­tyy. Per­heen tai suvun sisäi­sis­sä vuo­kra­so­pi­muk­sis­sa voi olla toisin.

Näi­tä ylim­piä sal­lit­tu­ja vuo­kria pitäi­si kui­ten­kin sel­väs­ti nos­taa niin, että ne vas­tai­si­vat suun­nil­leen sitä, mitä toi­meen­tu­lo­tues­sa kor­va­taan. Sil­loin tie­tys­ti on ris­ki­nä, että asu­mis­tu­ki nos­taa markkinavuokria.

Asu­mis­tu­ki kor­vaa kor­kein­taan 80 % vuo­kras­ta. Euro­mää­räi­nen oma­vas­tuu riip­puu tulois­ta. Niin­pä jos vuo­kra nousee 10 eurol­la, asu­mis­tu­ki nousee 8 eurol­la. Tämä lie­nee relik­ti vuo­kra­sään­nös­te­lyn ajal­ta, jol­loin aja­tel­tiin, ettei kor­kea mar­gi­naa­li­nen kor­vaus­ta­so vai­ku­ta mark­ki­na­vuo­kriin, kos­ka ne ovat säänneltyjä.

Tuo 80 % on aivan lii­kaa, mut­ta sitä ei voi mer­kit­tä­väs­ti alen­taa, kos­ka sil­loin taas ero toi­men­tu­lo­tu­keen kas­vai­si. Tukeen pitäi­si lait­taa tai­te­koh­ta suun­nil­leen sii­hen koh­taan, mis­sä on nyt mak­si­mi­vuo­kran raja. Tämän yli mene­väl­tä osal­ta kor­vat­tai­siin olen­nai­ses­ti vähem­män, esi­mer­kik­si 50 %.

Myös­kään toi­meen­tu­lo­tu­ki ei sai­si kor­va­ta vuo­kras­ta sataa pro­sent­tia, kos­ka vuo­kra­nan­ta­jat eivät ole mitään pul­musia. Jos se alen­net­tai­siin 80 pro­sent­tiin, voi­tai­siin toi­men­pi­de neut­ra­li­soi­da nos­ta­mal­la toi­meen­tu­lo­tuen perus­osaa vas­taa­vas­ti. Kun kor­kein kor­vat­ta­va vuo­kra on noin 650 euroa, tar­koit­tai­si asu­mis­osan alen­ta­mi­nen 20 pro­sen­til­la toi­meen­tu­lo­tuen perus­osan nos­ta­mis­ta 130 eurol­la. Tämä taas tar­koit­tai­si, että perus­osa vaih­te­li­si kunnittain.

18 thoughts on “Mitä tehdä sosiaaliturvalle (3) Asumistuen vuokrakattoja on nostettava”

  1. Asu­mis­tu­ki ei aiheu­ta mark­ki­na­vuo­krien nousua, kos­ka kor­keim­mat hyväk­syt­tä­vät vuo­krat ovat niin mata­lia. Nos­taa tie­tys­ti vuo­kra­ta­soa samal­la taval­la kuin palk­ko­jen nousu tai työt­tö­myys­tur­van paran­tu­mi­nen, mut­ta kos­ka asu­mis­tuen suu­ruus on tosia­sias­sa riip­pu­ma­ton vuo­kras­ta, se ei kan­nus­ta asu­maan kalliimmin”

    Ei se vai­ku­ta esi­mer­kik­si hin­ta­ta­soon Hel­sin­gin sisäl­lä, mut­ta vai­kut­taa todel­la pal­jon hin­ta­ta­soon pik­ku­kau­pin­kien ja Hel­sin­gin välil­lä. Asu­mis­tu­ki leik­kaa efek­tii­vi­ses­ti todel­la ison osan sii­tä mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­ses­ta, joka tulee kun pik­ku­paik­ka­kun­nal­ta muut­taa Hel­sin­kiin. Eihän asu­mis­tuen suu­rin ongel­ma ole­kaan sik­si se, että se kan­nus­tai­si Hel­sin­ki­läi­siä asu­maan isois­sa asun­nois­sa pie­nem­pien sijaan, vaan se, että se kan­nus­taa Val­kea­kos­ke­lai­sen työt­tö­män muut­ta­mis­ta Hel­sin­kiin vaik­ka työl­lis­ty­mi­sen toden­nä­köi­syys ei kas­vai­si paljoakaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Oikeas­ti hei, val­tio sääs­täi­si, jos kor­vai­si esim. elä­ke­läi­sel­le 80% vuo­kras­ta Val­kea­kos­kel­la kuin 80% vuo­kras­ta Hel­sin­gis­sä. Nyt elä­ke­läi­nen saa asu­mis­tu­kea yksi­öön Hel­sin­gis­sä n. 60% vuo­kras­ta (450€), mut­ta vain 33% Val­kea­kos­kel­la (150€). Niin­pä. Vuo­kra­hin­nat ovat hel­sin­gis­sä 600–900€ yksiös­tä, kun Val­ke­kos­kel­ta saa yksiön alle 450€! Eläk­keen mää­rä sama, oma­vas­tuun mää­rä vuo­kras­ta lop­pu­pe­leis­sä elä­ke­läi­sel­lä sama. Elä­ke­läi­set voi­si­vat asua maal­la, työ­tä­te­ke­vät voi­si­vat asua Helsingissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Tie­sit­kä että, kun yrit­tää vuo­kra­ta asun­toa niin esim.oulussa asun­non vuo­kraa yksi­näi­sel­tä hyväk­sy­tään vain alle 500€. Kem­pe­lees­sä se on hie­man yli 500€. Kelan per­heel­lis­ten asu­mis­tuen hyväk­sy­mis­sum­maa en tie­dä. Sii­hen sit­ten saat tukea tulo­je­si mukaan jos edes ollen­kaan. Asu­mis­tuen myön­tä­mis­pe­rus­teet ovat täy­sin sidok­sis­sa tuloi­hin kuten toi­meen­tu­lo­kin. Enkä jak­sa uskoa, että joku muut­tai­si vain asun­non peräs­sä jon­ne­kin. Työn tai ihmis­suh­teen peräs­sä kyllä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Täy­tyy olla mel­ko ymmär­tä­mä­tön, kuvit­te­lee, eni­ten pal­ve­lu­ja tar­vit­se­vat, köy­him­mät, huo­no­kun­toi­sim­mat voi sul­loa mot­tiin nur­kan­pe­räl­le. No, jol­lei ole tar­koi­tus tun­kea sin­ne kuo­le­maan vail­la mah­dol­li­suuk­sia mihin­kään pal­ve­lui­hin — ruu­as­ta ja kul­ke­mi­ses­ta läh­tien apteekki‑, pos­ti- sosi­aa­li- ja ter­veys- että virastopalveluihin.
    Eikun mum­mot vain yksi­nään irti tur­va­ver­kois­taan huit­sin neva­daan, van­he­ne­maan, huo­no­ne­maan, puh­kea­vi­ne kaik­ki­nai­si­ne sai­rauk­si­neen ja muis­ti­vi­koi­neen. Jep jep.
    Ovat­ko kaik­ki täl­lais­ten “mummot/köyhät/työttömät/sairaat johon­kin tiet­tö­män tien taa maal­le” ‑ehdot­te­li­jat itse 20v poi­ka­sia, koko ikän­sä yksin ollei­ta oro­po­ja, ihmi­siä jot­ka eivät ole kos­kaan koke­neet mitään eivät­kä sivus­ta seu­ran­neet mitään elä­vää elä­mää? Umpios­sa pul­los­sa ollei­ta? Tie­tä­vät­kö he, miten maa­seu­tu on muu­ty­unut puo­les­sa vuo­si­sa­das­sa autiok­si pal­ve­luis­ta, jot­ka minä­kin vie­lä muis­tan lap­suu­des­ta ja tei­ni-iäs­tä. Se oli sil­loin, kun bus­sit vie­lä kul­ki­vat, ja meil­lä oli muun muas­sa ala­kou­lu oli 1km sisäl­lä kier­to­kaut­ta­kin, 3 kaup­paa, pos­ti­pank­ki, lei­po­mo, kios­ki, saha, tun­net­tu kyl­py­lä, tak­si kul­ki ja vii­naa löy­tyi, ja tun­net­tu kaup­pa­la pal­ve­lui­neen ja kou­lui­neen 6km pääs­sä. Nyky­ään ei mitään pal­ve­lu­ja eikä kukaan autot­ta pärjäisi. 

    Mikä kum­ma muok­kaa ihmi­sis­tä tuol­lai­sia ajat­te­le­via, jos­kus kummastelen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. S”-nimimerkille haluai­sin oikais­ta, että tar­koi­tuk­se­ni ei ole eris­tää van­huk­sia eikä mui­ta­kaan pie­ni­tu­loi­sia pois sosi­aa­li­sis­ta ympy­röis­tä vaan roh­kais­ta etsi­mään elä­myk­siä muu­al­ta­kin, kuin kai­kin­puo­lin kal­liis­ta “Hesas­ta”. Nämä pie­net paik­ka­kun­nat eivät tosi­aan­kaan ole kuol­lei­ta, vaan pal­ve­lut ja park­ki­pai­kat löy­tyy kyl­lä, jonot­ta­mat­ta, ilmai­sek­si ja aidol­la ystä­väl­li­sel­lä asen­teel­la. Ja usko S minua kun kerr­ron, että kau­pan jonos­ta saat minuu­tis­sa enem­män ystä­viä kuin vuo­des­sa täy­des­tä met­ros­ta! Hyvää kevät­tä kaikille!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. saun­to­tu­lo [sic] on vero­ton­ta ja sel­lai­se­na pysyy

    Ei ole ihan var­maa. Onhan asun­to­lai­nan kor­ko­vä­hen­nys­kin mat­kal­la unho­laan. Ken­ties muu­ta­man vuo­den kulut­tua, kun kor­ko­vä­hen­nys on ensin koko­naan pois­tu­nut, voi tuo­ta­kin alkaa vaka­vas­ti ehdottamaan.

    Jos tuo tun­tui­si täy­si­mää­räi­sen lii­an rajul­ta, niin oma ehdo­tuk­se­ni oli­si, että sal­li­taan asun­to­tu­los­ta jokin sopi­van tasoi­nen vero­ton nor­maa­li­tuot­to, niin ei tule lii­an kor­ke­aa veroa omistusasujille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Vuo­kra­tu­ki voi­si olla nykyis­tä vah­vem­min sel­lai­nen, että se pal­kit­see vuo­kra­lais­ta, joka muut­taa alem­man vuo­kra­ta­son alu­eel­le. Esi­mer­kik­si muut­to ydin­kes­kus­tas­ta lähi­öön tai kal­liis­ta lähiös­tä hal­vem­paan tai isos­ta kau­pun­kis­ta pie­nem­pään. Täl­löin vuo­kra­lai­nen hyö­tyy, kun hänel­le jää käteen enem­män. Yhteis­kun­ta hyö­tyy, kun vähem­män väkeä puk­kaa asu­maan samal­le kysy­tyl­le alu­eel­le, jol­loin siel­lä kysyn­nän las­kies­sa vuo­kra­ta­so läh­tee las­ke­maan, mikä taas hyö­dyt­tää vuo­kra­lai­sia­kin ja vähen­tää tar­vet­ta vuo­kra­tu­kien korottamisille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Vuo­kra­tu­ki voi­si olla nykyis­tä vah­vem­min sel­lai­nen, että se pal­kit­see vuo­kra­lais­ta, joka muut­taa alem­man vuo­kra­ta­son alu­eel­le. Esi­mer­kik­si muut­to ydin­kes­kus­tas­ta lähi­öön tai kal­liis­ta lähiös­tä hal­vem­paan tai isos­ta kau­pun­kis­ta pienempään.

      Asu­mis­tu­ki on yksi­näi­sel­lä hen­ki­löl­lä Hel­sin­gis­sä 406,80 euroa kuus­sa ihan sii­tä riip­pu­mat­ta, mikä on vuo­kra. (Se on enem­män kuin 508 euroa). Kun muut­taa kes­kus­tabn kal­liis­ta asun­nos­ta löai­ta­kau­pun­gin hal­paan asun­toon, saa pitää ero­tuk­sen lyhen­tä­mät­tö­mä­nä itse.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Asu­mis­tu­ki on yksi­näi­sel­lä hen­ki­löl­lä Hel­sin­gis­sä 406,80 euroa kuus­sa ihan sii­tä riip­pu­mat­ta, mikä on vuo­kra. (Se on enem­män kuin 508 euroa). Kun muut­taa kes­kus­tabn kal­liis­ta asun­nos­ta löai­ta­kau­pun­gin hal­paan asun­toon, saa pitää ero­tuk­sen lyhen­tä­mät­tö­mä­nä itse.

        Näin on, mut­ta jos muut­taa Iisal­meen, menet­tää ison osan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. vih­rea lan­ta:
      Esi­mer­kik­si muut­to ydin­kes­kus­tas­ta lähi­öön tai kal­liis­ta lähiös­tä hal­vem­paan tai isos­ta kau­pun­kis­ta pie­nem­pään. Täl­löin vuo­kra­lai­nen hyö­tyy, kun hänel­le jää käteen enem­män. Yhteis­kun­ta hyö­tyy, kun vähem­män väkeä puk­kaa asu­maan samal­le kysy­tyl­le alu­eel­le, jol­loin siel­lä kysyn­nän las­kies­sa vuo­kra­ta­so läh­tee las­ke­maan, mikä taas hyö­dyt­tää vuo­kra­lai­sia­kin ja vähen­tää tar­vet­ta vuo­kra­tu­kien korottamisille. 

      Kepu var­mas­ti pitäi­si täs­tä lähes­ty­mis­ta­vas­ta, mut­ta miten yhteis­kun­ta hyö­tyi­si sii­tä, että ihmi­set muut­tai­si­vat asu­maan sin­ne mis­sä ei halu­ta asua? Entä miten ihmi­nen itse hyö­tyy tästä?
      Kysy­tyt alu­eet ja kau­pun­git ovat kysyt­ty­jä ensi­si­jas­sa sik­si, että ne tar­joa­vat talou­del­li­sia mah­dol­li­suuk­sia, ja ne tar­joa­vat talou­del­li­sia mah­dol­li­suuk­sia suu­rel­ta osin sen takia että siel­lä asuu mui­ta­kin. Suo­mes­sa ei edel­leen­kään ole tun­nut­tu tajua­van sitä, että tii­vii­den suur­kau­pun­kien talou­del­li­nen yli­voi­ma perus­tuu nime­no­maan nii­den tii­viy­teen ja kokoon, joka mah­dol­lis­taa pidem­mäl­le vie­dyn työ­voi­man eri­kois­tu­mi­sen ja hel­pot­taa työ­pai­kan vaih­toa, joka taas aut­taa hyviä yri­tyk­siä menes­ty­mään ja lisää työ­voi­man tuottavuutta.
      Mik­si tätä pitäi­si han­ka­loit­taa sosi­aa­li­tu­kien avulla?
      Ole­tus sii­tä, että hyvät tie­to­lii­ken­neyh­tey­det mah­dol­lis­tai­si­vat yhdis­tä­mään län­si­mai­sen elin­ta­son suo­ma­lai­seen met­säs­tä­jä-keräi­li­jä elä­män­ta­paan met­sän kes­kel­lä, on osoit­tau­tu­nut täy­sin vir­heel­li­sek­si. Kau­pun­kien talou­del­li­nen yli­voi­ma on voi­mis­tu­nut enti­ses­tään ja on aut­ta­mat­to­man type­rää yrit­tää sosi­aa­li­tu­kien avul­la syr­jäyt­tää osa ihmi­sis­tä täs­tä kehityksestä.
      Suo­ma­lais­ten pitäi­si vain pääs­tä kau­pun­ki­pe­los­taan eroon ja jät­tää met­sä­läi­syys­men­ta­li­teet­ti museoon ihmeteltäväksi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Opis­ke­li­joi­den asu­mis­tu­ki pitäi­si palaut­taa osak­si opin­to­tu­kea, kuten se ennen oli, ja per­heet­tö­män opis­ke­li­jan nor­mi­käm­päk­si pitää kel­va­ta sel­lai­nen jota jae­taan mui­den kans­sa. Nyt­hän opis­ke­li­jat vie­vät avo­kä­ti­sen asu­mis­tuen avul­la yksiöt nenän edes­tä niil­tä joil­la oli­si suu­rem­pi tarve.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. No täs­sä nyt ei ole mum­mois­ta ja Hel­sin­gis­sä työt­tö­mäk­si jää­vis­tä kyse, vaan sii­tä, että asu­mis­tu­ki kan­nus­taa nime­no­maan muut­ta­maan Hel­sin­kiin. Se lisää asun­to­jen kysyn­tää Hel­sin­gis­sä ja alen­taa muu­al­la maassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Toi­meen­tu­lo­tu­ki on tuos­sa pal­jon tehok­kaam­pi kuin asu­mis­tu­ki. Aika palö­jon pitää mak­saa lisää, jos pel­kän asu­mis­tuen tur­vin muut­taa Helsinkiin.

        Tämä­kin on tot­ta, mut­ta asu­mis­tu­ki vai­kut­taa nime­no­maan nii­hin joil­la on mah­dol­li­suus työl­lis­tyä mata­la­palk­kai­seen työ­hön. Se loi­ven­taa muu­ton kus­tan­nuk­sia ja ris­ki­pro­fii­lia. Tuo toi­meen­tu­lo­tu­ki vie­lä enti­ses­tään pahen­taa asi­aa. Se onkin vie­lä asu­mis­tu­kea­kin vihe­liäi­sem­pi tuki.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Päi­vä­hoi­to­mak­su­jen tulo­har­kin­nan sovit­ta­mis­ta perus­tu­loon kan­nat­tai­si har­ki­ta sivu­lauset­ta pidem­mäl­le. Kes­kei­nen kysy­mys lie­nee, pois­te­taan­ko tulo­har­kin­ta vai ei ja vaih­toeh­dot eivät ole aivan vail­la haasteita.

    Ilman tulo­har­kin­taa päi­vä­hoi­to on kai­kil­le saman hin­tais­ta. Jos tämä mak­su on nol­laa suu­rem­pi, se tar­vin­nee kom­pen­soi­da pie­ni­tu­loi­sel­le. Vali­tet­ta­vas­ti jou­kos­sam­me on myös van­hem­pia, joi­den elä­män­hal­lin­ta on vaja­vais­ta ja on mah­dol­lis­ta että rahat pää­ty­vät muu­al­le kuin päi­vä­ko­din las­kuun. Juu­ri näis­sä ongel­ma­ti­lan­teis­sa pitäi­sin tär­keä­nä saa­da lap­set päivähoitoon. 

    Jos tulo­har­kin­ta pois­te­taan nol­laa­mal­la päi­vä­hoi­to­mak­sut, vero­ra­si­tuk­sen muut­tu­mi­nen tai­taa olla poliit­ti­ses­ti han­ka­la. Tämä vaih­toeh­to voi­tai­siin toteut­taa toki jo nyt, ilman yhteyt­tä perustuloon.

    Tie­ten­kin voi­sim­me pitää tulo­har­kin­nan nykyi­sel­lään myös perus­tu­lon kans­sa, mut­ta ymmär­tääk­se­ni sil­loin pitäi­sim­me myös nykyi­set ongel­mat ja osa perus­tu­lo­mal­lin hyö­dyis­tä jäi­si saamatta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Tuo 80 % on aivan liikaa”
    100% ja 99% tie­tys­ti on, mut­ta onko tut­kit­tu miten esim. tämä 50% vs 80% vai­kut­tai­si käyt­täy­ty­mi­seen? Monil­la pie­ni­tu­loi­sil­la on ensin­nä­kin koke­muk­se­ni mukaan tai­pu­mus olla ihan kai­ken suh­teen mah­dol­li­sim­man pihi, vaik­kei se aina oli­si niin kan­nat­ta­vaa. Tämä on vähän epä­ra­tio­naa­li­nen sel­viy­ty­mis­stra­te­gia, jon­ka köy­hyys kyt­kee pääl­le. Toi­sek­seen oikeas­ti­kin se yli­mää­räi­nen 20€/kk käteis­tä on hel­pos­ti tär­keäm­pi jut­tu, kuin 100€/kk muka­vem­pi asun­to. Neliöi­tä ei voi syödä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Sosi­aa­li­tur­va ja asumistuki
    Työs­sä­käy­väl­lä, pal­kan­saa­jal­la on kuk­ka­ro, jon­ne palk­ka tulee ja siel­tä hän mak­saa kaik­ki laskunsa.
    Tuen/tukien saa­jal­la on olta­va kuk­ka­ro, jos­ta hän mak­saa kaik­ki laskunsa.
    Kuk­ka­roa on hal­lit­ta­va, oli sit­ten töis­sä tai ei, jär­jes­tel­män on olta­va yksinkertainen.

    Yksi tuki/Perustulo on hen­ki­lö­koh­tai­nen, kun taas asu­mis­tu­ki ja toi­meen­tu­lo­tu­ki ovat per­he­koh­tai­sia. Pyrit­tä­vä yhteen hen­ki­lö­koh­tai­seen tukeen.

    päi­vä­hoi­to­mak­sut
    Kai­kil­ta peri­tään saman­suu­rui­set päi­vä­hoi­to­mak­sut ja sosi­aa­li­tur­va varat­to­mil­le mak­se­taan erik­seen (esim. erityislapsilisänä).

    Sosi­aa­li­tur­va hoi­de­taan perus­tu­lol­la ja vero­tuk­sel­la vero­te­taan rahaa.

    Tuu­laS.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.