Avainsana: Sosiaaliturva

Miten ja miksi humanitäärisin perustein Suomeen tulleiden sosiaaliturva pitää eriyttää.

Kir­joituk­seni Maa­han­muu­ton vaikeat kysymyk­set sai vas­taan­oton, joka yllät­ti min­ut. Tek­stiä on luet­tu yli 25 000 ker­taa. Olen kuitenkin kir­joit­tanut samat asi­at mon­ta ker­taa aiem­minkin, viimek­si toukoku­us­sa. Kir­joituk­si­in pääsee tästä ja tästä. Jok­seenkin samaa olen kir­joit­tanut mon­ta ker­taa viimeisen 20 vuo­den aikana. Lai­ta blo­gin hakukent­tää ”maa­han­muut­to” niin saat run­saasti osumia.

Olen pöl­lämystynyt tästä keskustelus­ta, jos­sa puheen­vuoroi­hin asen­noidu­taan vain sen mukaan, onko kir­joit­ta­ja maa­han­muut­ta­jien puolel­la vai heitä vas­taan, eikä muul­la ole merk­i­tys­tä. Maa­han­muut­toon liit­tyvät kysymyk­set ovat vaikei­ta ja muut­tuvat koko ajan vaikeam­mik­si. Järkevät pelisään­nöt, ”yhteiskun­nalli­nen insinööriosaami­nen”, tulee koko ajan tärkeämmäksi.

Kir­joitin siitä, että sosi­aal­i­tur­van tulisi olla human­itäärisen maa­han­muut­ta­jien kohdal­la eri­lainen kuin se on maas­sa pitkään asu­vien kohdal­la. Tarkoi­tan täl­lä human­itäärisin perustein oleskelu­lu­van saa­jia, en vas­taan­ot­tokeskuk­sis­sa ole­via, joiden hake­mus­ta vas­ta käsitel­lään – heil­lähän on jo nyt eri­lainen sosi­aal­i­tur­va – enkä myöskään työperäistä maa­han­muut­toa. Jat­ka lukemista “Miten ja mik­si human­itäärisin perustein Suomeen tullei­den sosi­aal­i­tur­va pitää eriyttää.”

Mitä tehdä sosiaaliturvalle (5) Asumistuesta henkilökohtainen etuus

Jos asum­is­tu­ki yhdis­tetään työ­markki­nat­uen kanssa yleistuek­si, pitäisi päät­tää, onko uusi etu­us henkilöko­htainen, kuten työ­markki­natu­ki vai per­heko­htainen kuten asum­is­tu­ki. Ja vaikkei yhdis­tetäkään, voisi pohtia, pitäisikö asum­is­tu­ki muut­taa henkilöko­htaisek­si etu­udek­si. Tuen muut­ta­mi­nen per­heko­htaisek­si olisi pitkä askel taak­sepäin, joka ei toi­mi ilman Jumanan pelkoa. Siis ei toi­mi ainakaan Helsingis­sä, jos­sa koti­talouk­sista koh­ta vähem­mistö kuu­luu kirkkoon.

Ja vaik­ka tätä yhdis­tämistä ei tehtäisi, asum­istuen per­heko­htaisu­ut­ta pitäisi harki­ta viimeistään nyt, kun yleinen asum­is­tu­ki kos­kee myös opiske­li­joi­ta. Ei ole Kelan help­po ratkaista, ketkä yhdessä asu­vat jaka­vat vain asun­non ja ketkä koko elämän. Joskus kun eivät ole siitä keskenäänkään samaa mieltä. Enti­sa­jan ratkaisu, että eri sukupuol­ta ole­vat kämp­pik­set kat­sot­ti­in per­heek­si ja samaa sukupuol­ta ole­vat ei, ei ole oikein sekään tästä päivästä.

Tuloast­eikon alapäässä se, että yhteen muut­ta­mal­la alen­taa yhteiskun­nan tukia jar­rut­taa yhteen muut­tamista. Mik­si Mai­jan, joka muut­taa yhteen Kallen kanssa, pitäisi mak­saa Kallen osu­us vuokras­ta (asum­is­tu­ki), jos hänen ei kuitenkaan tarvitse osal­lis­tua mui­hin Kallen elinkus­tan­nuk­si­in (työ­markki­natu­ki).

Asum­istuen per­heko­htaisu­us pitää yllä myös yksiöi­den ylikysyntää.

Kaik­ki tämä puoltaa asum­istuen muut­tamista henkilöko­htaisek­si niin kuin muukin sosi­aal­i­tur­va on. Tosin toimeen­tu­lo­tu­ki ei ole.

Mut­ta toisaal­ta. Onko oikein, että ”vuorineu­vok­sen kotirou­va” saa asum­is­tukea per­heen 300 neliön lukaali­in, kos­ka on tulo­ton. Ja jos nyt rumpu­jen päristyk­sen kanssa lyhen­netään koti­hoidon tuen mak­sa­t­u­saikaa, halu­am­meko ottaa koti­hoidon tuen takaisin asum­istuen muodossa.

Näitä molem­pia vas­taan on kak­si mah­dol­lista keinoa.

  • Asum­istues­sa ei ote­ta puoli­son tulo­ja huomioon, jos puoliso on pien­i­t­u­loinen, mut­ta puoli­son tulot vuo­ta­vat tulot­toman tai pien­i­t­u­loisen asuinkump­panin asum­is­menoi­hin, kun tulot ylit­tävät vaikka­pa 3 500 euroa kuus­sa. Kelan vaivak­si jäisi tässäkin päät­tää, ketkä ovat puolisoi­ta, mut­ta hyvä­tu­loisen henkilön asuinkump­pani yleen­sä on.
  • Asum­istues­sa ei ole nyt velvol­lisu­ut­ta olla työ­markki­noiden käytet­tävis­sä. Jos se yhdis­tetään työ­markki­nat­uen kanssa yleistuek­si, siihen ilmeis­es­ti tulee tämä vaa­timus. Saman vaa­timuk­sen voi peri­aat­teessa yhdis­tää myös palkkaan asum­is­tu­keen. Sil­loin sitä ei voisi käyt­tää koti­hoidon tuke­na eikä se vuorineu­vok­sen kotirou­vakaan sitä hakisi.

Mitä pitäisi tehdä sosiaaliturvalle (2) Pieni negatiivinen tulovero

Vaik­ka keskustelu keskit­tyy perus­tur­van varas­sa elävien työt­tömien tai muuten tulot­tomien köy­hyy­teen, mei­dän pahimpia ongelmi­amme on pieni­palkkaisten huono ase­ma ja se, ettei kovin pienel­lä pal­ka­lla tule Suomes­sa toimeen. Tässä on kak­si ongel­maa – on väärin, että pieni­palkkainen ei ansaitse juuri sen enem­pää kuin täysin toime­ton ja se, että alin mah­dolli­nen palk­ka sivuku­luineen on niin korkea, että se hin­noit­telee osan työvoiman ulkopuolelle.

Tähän ongel­maan aut­taisi pieni perus­tu­lo, jota olen selostanut tarkem­min vuon­na 2016 postauk­ses­sa Ylhäältä aloitet­tu perus­tu­lo.  Ajatuk­se­na on, että veroast­eikko las­kee vähän nol­lan ala­puolelle. Nyt vero­tus lop­puu kokon­aan noin 1 400 euron kohdal­la. Tästä asteikkoa voisi jatkaa nol­lan ala­puolelle niin, että henkilö joka ansait­see 1 000 €/kk saisi täy­den­nyk­sek­si negati­ivista tuloveroa vaikka­pa 150 euroa. Tämä ei yksinker­tais­taisi sosi­aal­i­tur­vaa, kos­ka 150 euroa kuus­sa ei riitä sosi­aal­i­tur­vak­si, mut­ta se tuk­isi pieni­palkkaisia. Negati­ivisen tuloveron ole­mas­sao­lo tietysti otet­taisi­in huomioon muiden tulon­si­ir­to­jen tasossa.

Jot­ta tämä toisi myös työ­paikko­ja eikä vain helpot­taisi nyky­is­ten pieni­palkkaisten elämää, negati­ivi­nen tulovero pitäisi ottaa huomioon työe­htosopimuk­sis­sa niin, että sal­lit­taisi­in työu­ran alus­sa nyky­istä pienem­mät har­joit­teli­japalkat. Myös jokin muu peruste – esimerkik­si luku­taidon puut­teesta aiheutu­vat han­kalu­udet – voisi­vat olla syy mak­saa alem­paa palkkaa.

Jos tämä malli toimisi, sitä voisi laa­jen­taa vähän suurem­paan negati­iviseen tuloveroon.

Ennan vaale­ja sosi­aalidemokraatit esit­tivät ajatuk­sen työ­tulovähen­nyk­ses­tä, joka voisi olla veroa suurem­pi. Sil­la lie­nee vähän sama idea.