Mitä tehdä sosiaaliturvalle (5) Asumistuesta henkilökohtainen etuus

Jos asu­mis­tu­ki yhdis­te­tään työ­mark­ki­na­tuen kans­sa yleis­tuek­si, pitäi­si päät­tää, onko uusi etuus hen­ki­lö­koh­tai­nen, kuten työ­mark­ki­na­tu­ki vai per­he­koh­tai­nen kuten asu­mis­tu­ki. Ja vaik­kei yhdis­te­tä­kään, voi­si poh­tia, pitäi­si­kö asu­mis­tu­ki muut­taa hen­ki­lö­koh­tai­sek­si etuu­dek­si. Tuen muut­ta­mi­nen per­he­koh­tai­sek­si oli­si pit­kä askel taak­se­päin, joka ei toi­mi ilman Juma­nan pel­koa. Siis ei toi­mi aina­kaan Hel­sin­gis­sä, jos­sa koti­ta­louk­sis­ta koh­ta vähem­mis­tö kuu­luu kirkkoon.

Ja vaik­ka tätä yhdis­tä­mis­tä ei teh­täi­si, asu­mis­tuen per­he­koh­tai­suut­ta pitäi­si har­ki­ta vii­meis­tään nyt, kun ylei­nen asu­mis­tu­ki kos­kee myös opis­ke­li­joi­ta. Ei ole Kelan help­po rat­kais­ta, ket­kä yhdes­sä asu­vat jaka­vat vain asun­non ja ket­kä koko elä­män. Jos­kus kun eivät ole sii­tä kes­ke­nään­kään samaa miel­tä. Enti­sa­jan rat­kai­su, että eri suku­puol­ta ole­vat kämp­pik­set kat­sot­tiin per­heek­si ja samaa suku­puol­ta ole­vat ei, ei ole oikein sekään täs­tä päivästä.

Tuloas­tei­kon ala­pääs­sä se, että yhteen muut­ta­mal­la alen­taa yhteis­kun­nan tukia jar­rut­taa yhteen muut­ta­mis­ta. Mik­si Mai­jan, joka muut­taa yhteen Kal­len kans­sa, pitäi­si mak­saa Kal­len osuus vuo­kras­ta (asu­mis­tu­ki), jos hänen ei kui­ten­kaan tar­vit­se osal­lis­tua mui­hin Kal­len elin­kus­tan­nuk­siin (työ­mark­ki­na­tu­ki).

Asu­mis­tuen per­he­koh­tai­suus pitää yllä myös yksiöi­den ylikysyntää.

Kaik­ki tämä puol­taa asu­mis­tuen muut­ta­mis­ta hen­ki­lö­koh­tai­sek­si niin kuin muu­kin sosi­aa­li­tur­va on. Tosin toi­meen­tu­lo­tu­ki ei ole.

Mut­ta toi­saal­ta. Onko oikein, että ”vuo­ri­neu­vok­sen koti­rou­va” saa asu­mis­tu­kea per­heen 300 neliön lukaa­liin, kos­ka on tulo­ton. Ja jos nyt rum­pu­jen päris­tyk­sen kans­sa lyhen­ne­tään koti­hoi­don tuen mak­sa­tusai­kaa, haluam­me­ko ottaa koti­hoi­don tuen takai­sin asu­mis­tuen muodossa.

Näi­tä molem­pia vas­taan on kak­si mah­dol­lis­ta keinoa.

  • Asu­mis­tues­sa ei ote­ta puo­li­son tulo­ja huo­mioon, jos puo­li­so on pie­ni­tu­loi­nen, mut­ta puo­li­son tulot vuo­ta­vat tulot­to­man tai pie­ni­tu­loi­sen asuin­kump­pa­nin asu­mis­me­noi­hin, kun tulot ylit­tä­vät vaik­ka­pa 3 500 euroa kuus­sa. Kelan vai­vak­si jäi­si täs­sä­kin päät­tää, ket­kä ovat puo­li­soi­ta, mut­ta hyvä­tu­loi­sen hen­ki­lön asuin­kump­pa­ni yleen­sä on.
  • Asu­mis­tues­sa ei ole nyt vel­vol­li­suut­ta olla työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä. Jos se yhdis­te­tään työ­mark­ki­na­tuen kans­sa yleis­tuek­si, sii­hen ilmei­ses­ti tulee tämä vaa­ti­mus. Saman vaa­ti­muk­sen voi peri­aat­tees­sa yhdis­tää myös palk­kaan asu­mis­tu­keen. Sil­loin sitä ei voi­si käyt­tää koti­hoi­don tuke­na eikä se vuo­ri­neu­vok­sen koti­rou­va­kaan sitä hakisi.

Mitä pitäisi tehdä sosiaaliturvalle (2) Pieni negatiivinen tulovero

Vaik­ka kes­kus­te­lu kes­kit­tyy perus­tur­van varas­sa elä­vien työt­tö­mien tai muu­ten tulot­to­mien köy­hyy­teen, mei­dän pahim­pia ongel­miam­me on pie­ni­palk­kais­ten huo­no ase­ma ja se, ettei kovin pie­nel­lä pal­kal­la tule Suo­mes­sa toi­meen. Täs­sä on kak­si ongel­maa – on vää­rin, että pie­ni­palk­kai­nen ei ansait­se juu­ri sen enem­pää kuin täy­sin toi­me­ton ja se, että alin mah­dol­li­nen palk­ka sivu­ku­lui­neen on niin kor­kea, että se hin­noit­te­lee osan työ­voi­man ulkopuolelle.

Tähän ongel­maan aut­tai­si pie­ni perus­tu­lo, jota olen selos­ta­nut tar­kem­min vuon­na 2016 pos­tauk­ses­sa Ylhääl­tä aloi­tet­tu perus­tu­lo.  Aja­tuk­se­na on, että veroas­teik­ko las­kee vähän nol­lan ala­puo­lel­le. Nyt vero­tus lop­puu koko­naan noin 1 400 euron koh­dal­la. Täs­tä asteik­koa voi­si jat­kaa nol­lan ala­puo­lel­le niin, että hen­ki­lö joka ansait­see 1 000 €/kk sai­si täy­den­nyk­sek­si nega­tii­vis­ta tulo­ve­roa vaik­ka­pa 150 euroa. Tämä ei yksin­ker­tais­tai­si sosi­aa­li­tur­vaa, kos­ka 150 euroa kuus­sa ei rii­tä sosi­aa­li­tur­vak­si, mut­ta se tuki­si pie­ni­palk­kai­sia. Nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron ole­mas­sao­lo tie­tys­ti otet­tai­siin huo­mioon mui­den tulon­siir­to­jen tasossa.

Jot­ta tämä toi­si myös työ­paik­ko­ja eikä vain hel­pot­tai­si nykyis­ten pie­ni­palk­kais­ten elä­mää, nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro pitäi­si ottaa huo­mioon työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa niin, että sal­lit­tai­siin työ­uran alus­sa nykyis­tä pie­nem­mät har­joit­te­li­ja­pal­kat. Myös jokin muu perus­te – esi­mer­kik­si luku­tai­don puut­tees­ta aiheu­tu­vat han­ka­luu­det – voi­si­vat olla syy mak­saa alem­paa palkkaa.

Jos tämä mal­li toi­mi­si, sitä voi­si laa­jen­taa vähän suu­rem­paan nega­tii­vi­seen tuloveroon.

Ennan vaa­le­ja sosi­aa­li­de­mo­kraa­tit esit­ti­vät aja­tuk­sen työ­tu­lo­vä­hen­nyk­ses­tä, joka voi­si olla veroa suu­rem­pi. Sil­la lie­nee vähän sama idea.