Vaikka keskustelu keskittyy perusturvan varassa elävien työttömien tai muuten tulottomien köyhyyteen, meidän pahimpia ongelmiamme on pienipalkkaisten huono asema ja se, ettei kovin pienellä palkalla tule Suomessa toimeen. Tässä on kaksi ongelmaa – on väärin, että pienipalkkainen ei ansaitse juuri sen enempää kuin täysin toimeton ja se, että alin mahdollinen palkka sivukuluineen on niin korkea, että se hinnoittelee osan työvoiman ulkopuolelle.
Tähän ongelmaan auttaisi pieni perustulo, jota olen selostanut tarkemmin vuonna 2016 postauksessa Ylhäältä aloitettu perustulo. Ajatuksena on, että veroasteikko laskee vähän nollan alapuolelle. Nyt verotus loppuu kokonaan noin 1 400 euron kohdalla. Tästä asteikkoa voisi jatkaa nollan alapuolelle niin, että henkilö joka ansaitsee 1 000 €/kk saisi täydennykseksi negatiivista tuloveroa vaikkapa 150 euroa. Tämä ei yksinkertaistaisi sosiaaliturvaa, koska 150 euroa kuussa ei riitä sosiaaliturvaksi, mutta se tukisi pienipalkkaisia. Negatiivisen tuloveron olemassaolo tietysti otettaisiin huomioon muiden tulonsiirtojen tasossa.
Jotta tämä toisi myös työpaikkoja eikä vain helpottaisi nykyisten pienipalkkaisten elämää, negatiivinen tulovero pitäisi ottaa huomioon työehtosopimuksissa niin, että sallittaisiin työuran alussa nykyistä pienemmät harjoittelijapalkat. Myös jokin muu peruste – esimerkiksi lukutaidon puutteesta aiheutuvat hankaluudet – voisivat olla syy maksaa alempaa palkkaa.
Jos tämä malli toimisi, sitä voisi laajentaa vähän suurempaan negatiiviseen tuloveroon.
Ennan vaaleja sosiaalidemokraatit esittivät ajatuksen työtulovähennyksestä, joka voisi olla veroa suurempi. Silla lienee vähän sama idea.
Miten tuo malli toimii silloin, kun henkilöä verotetaan moneen maahan? Jos joku verotuttaa Suomeen vaikka 50 €/kk eläketuloa*, ja pääosan tuloistaan (esim. noin 2000 €/kk) yhteen tai useampaan muuhun maahan, saisiko tuossa ehdotetussa mallissa tämä henkilö itselleen Suomesta 50 €/kk eläkkeen päälle lisätulona 150 €/kk negatiivista tuloveroa?
*(oltuaan Suomessa aikoinaan vuoden töissä, ja muutettuaan sitten sellaiseen maahan, jossa asuvilta Suomessa kertynyt eläke verotetaan Suomessa)
Työtulovähennyksenä toteutettu vastaava idea kuulostaisi ainakin nopeasti ajateltuna toteutuskelpoisemmalta, koska se ei johtane vastaavassa laajuudessa erikoisiin tilanteisiin mm. ulkomaille maksettavien, Suomen verotuksen piirissä vain joiltain osin olevien eläkkeiden kohdalla. Nykyään eletään maailmassa, jossa useat ihmiset voivat olla ja myös ovat yhtä aikaa monen maan verotuksen piirissä, ja silloin verotusratkaisuissa pitää huomioida myös sellaisia tilanteita.
Negatiivinen tulovero on osa verojärjestelmää. Ei sitä ole tarkoitus kiinnittää minkään muun maan verojärjestelmään.
Negatiivinen tulovero olisi tietenkin osa maan verojärjestelmää. Pointtini on se, että todellisessa elämässä ihmiset voivat olla verovelvollisia moneen maahan, millä voi tuollaisten ehdotusten käytännön toteutettavuuden kannalta olla merkitystä. Jos toimittaisiin ehdotuksen mukaan, lähtökohtaisesti esimerkiksi pääasiassa muussa maassa asuvat, pienehköjä tuloja Suomen verotukseen verotuttavat voisi saada ilmaista tuloa sen 150 €/kk, jos voisivat saada 150 €/kk negatiivista tuloveroa. Eli esimerkiksi hetken työurastaan Suomessa työskentelyn takia eläkekertymää Suomesta saanut henkilö, joka asuu nykyään vaikkapa Espanjassa, voisi olla oikeutettu 150 €/kk lisätuloon, koska se pieni osa hänen tuloistaan, joka koostuu Suomessa työskentelystä tulleesta eläkkeestä, verotetaan Suomessa eli koska ne tulot ovat osa Suomen verojärjestelmää. Nykyisin sellaisista tuloista menee jokseenkin nollaverot, mutta ehdotuksen mukaan jatkossa voisi saada 150 €/kk bonuksen, kunhan pysyy poissa Suomesta, etteivät tulot tule muilta osin Suomeen verotettaviksi. Jos sama tavoite toteutettaisiin vaikkapa työtulovähennyksen kautta, negatiivinen tulovero koskisi käytännössä vain Suomessa työtuloja saavia – jolloin se puolestaan ei koskisi esimerkiksi ulkomailla asuvia, Suomessa osan eläketulostaan verotuttavia eläkeläisiä.
Eiköhän Soininvaara esittele tässä blogisarjassa oman näkemyksensä siitä, miten vain Suomeen verovelvollisen sosiaaliturvajärjestelmää pitäisi kehittää hänen mielestään. Mahdolliset moneen maahan verovelvolliset ovat nykyäänkin pieni ryhmä, jota ei missään nimessä kannata sotkea visioon hyvästä sosiaaliturvajärjestelmästä. Heidät voidaan hyvin käsitellä myöhemmin erikseen.
Mielenkiintoinen malli, ja kannatettava. Tässä yhdistyisi mahdollisuus elinkeinonvapauteen ja innovaatioihin ja pienyrittämiseenkin, ihmiset saataisiin paremmin toimeliaiksi ja osaksi tuottavaa taloutta, koskematta kuitenkaan niiden ihmisten turvaan jotka ovat siitä oikeasti riippuvaisia ja joilla ei ole yhtäläistä mahdollisuutta liittyä osaksi tuottavaa taloutta.
Negatiivinen tulovero on ollut Yhdysvalloissa käytössä jo vuosikymmeniä ja se on hyväksi havaittu ja suosittu osa verotusta. Miksei Suomessakin?
Yhteiskunnan järjestelmän on kannustettava työntekoon, köyhyyden, syrjäytymisen ja toimettomuuden välttämiseksi ja työnteon on oltava kannattavaa.
On oltava tarjolla työvoimapoliittisia palveluja.
Työttömät saattavat tarvita sosiaali- ja terveyshuollon palveluita, osaamiseen liittyvää päivittämistä, elämänhallintaan liittyviä asioita, velkajärjestelyjä ja myös työn muokkaamista
Perustulo on pienipalkkaisen tai palkattoman pohjaraha, karenssit poistettava.
Tuloveroa (valtio, kunta) maksetaan maksukyvyn mukaan, eli alkaen 2.000 €/kk eli 24.000 €/v. Tämän verran ansaitseva, vakituisessa työssä oleva, ei ainakaan alkuvaiheessa kuuluisi perustulon (poisverotettava) piiriin automaattisesti. Työn tuloveroasteikko alkaa 2.000 €/kk ja on lineaarinen ja progressiivinen, valtio kerää ja jakaa.
Jos esim. perustulo olisi 1.100 €/kk, niin lisäksi saisi tienata 900 €/kk ilman veroja ja perustulon poisottoa.
Reaaliaikainen tulorekisteri auttaa käytännössä.
Verotuksessa verotetaan rahaa, sosiaaliturva on erikseen.
TuulaS.