Mahtuuko Kemin jättimäinen sellutehdas Suomeen?

Suomen met­sänielu­jen osu­us ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa on kovin kiis­tanalainen asia. Yhdet puhu­vat nieluista ja toiset hiilen varastoinnista.

Bios­fääris­sä olev­as­ta hiilestä noin ¼ ilmake­hässä ja 3/4 sitoutuneena kasvil­lisu­u­teen. Vaik­ka kasvien nielu kas­vaisikin polt­ta­mal­la puo­let kasvil­lisu­ud­es­ta ilmake­hään, ilmas­to ei kiit­täisi, kos­ka sil­loin ilmake­hän hiilid­iok­sidimäärä yli kaksinker­tais­tu­isi. Sik­si on ajatelta­va yhtä aikaa met­siä varan­tona ja nieluna.

Suomen met­sis­sä on todel­la vähän puu­ta. Päivän Hesarin mukaan sitä on hehtaaria kohden noin kol­mannes siitä mitä Sak­sas­sa, minkä seu­rauk­se­na Sak­san met­sis­sä on puu­ta selvästi enem­män kuin Suomen met­sis­sä, vaik­ka met­säpin­ta-alaa on on paljon vähemmän.

Osit­tain tämä johtuu tietysti pohjois­es­ta sijain­nista, mut­ta suurelta osin malt­ta­mat­tomas­ta ahneud­es­ta. Viiden pros­entin (!) tuot­to­vaa­timus saa kaata­maan met­sän keskenkasvuise­na. Siitä ilmas­to ei kiitä. Jos diskont­toko­rko olisi maltil­lisem­pi, toimit­taisi­in ilmas­ton kannal­ta vastuullisemmin.

Malt­tam­a­ton ja ilmas­to­vas­tu­ulli­nen met­sän­hoito. Molem­mis­sa nielu on yhtä suuri, mut­ta jälkim­mäisesstä met­sien keskimääräi­nen hiili­varan­to suurempi.

En ole met­sän­hoidon asiantun­ti­ja, mut­ta luulen, että jos yhtään ajateltaisi­in ilmas­toa, luovut­taisi­in tästä met­sänis­tu­tus — ala­har­ven­nus — aukko­hakkuu ‑ide­olo­gias­ta. Ala­har­ven­nuk­sen aikaan istutet­taisi­in uut­ta met­sää ja kun pääte­hakku­un aika koit­taisi, nuoret puut oli­si­vat valmi­ina odot­ta­mas­sa. Mut­tä tämä siis amatöörin mietteenä.

Vielä kymme­nen vuot­ta sit­ten olisi kir­joit­tanut, että met­sis­sä pitää kas­vat­taa ennen kaikkea tukkipu­u­ta, kos­ka se on arvokkaam­paa ja kos­ka se ei palaudu ilmake­hään yhtä nopeasti.  Nyt sel­lu alkaa olla paljon aiem­paa kiin­nos­tavam­paa, kos­ka siitä voi tehdä mitä vain. Oma ennus­teeni on, että 20 vuo­den kulut­tua met­sistä tehdään ennen kaikkea kankai­ta, kos­ka puuvil­lan vil­je­ly tyssää vesip­u­laan ja kos­ka öljy­po­h­jaiset mate­ri­aalit ovat öljypohjaisia.

Se ainakin on selvä, ettei met­siä kan­na­ta polt­taa. Eri­tyis­es­ti niitä ei kan­na­ta polt­taa auto­jen moot­tor­eis­sa, kos­ka sil­loin menetetään läm­pöar­vos­ta huo­mat­ta­va osa. Jos polte­taan, niin sit­ten edes CHP-laitok­ses­sa.  Mielu­um­min ei sielläkään.

Jos Kemin laitos toteu­tuu, niin kuin nyt näyt­täisi toteu­tu­van, eräitä mui­ta laitok­sia ei voi toteut­taa. Kiinalai­somis­teinen Kemi­jär­ven hake taitaa nyt jäädä. En jak­sa sur­ra sitä suuresti, kos­ka en halua Suomes­ta tytäry­htiö­talout­ta enkä puun haaskaamista liiken­teen polt­toaineik­si. Samal­la puun suun­nitel­tua käyt­töä kaupunkien läm­mit­tämiseen pitäisi alkaa jarrutella.

Jos alet­taisi­in tehdä laa­ja-alais­es­ti met­sistä biodieseliä (tai etano­lia), tehdas pitäisi rak­en­taa edes suureen kaupunki­in, joka läm­mitet­täisi­in laitok­sen hukkaläm­möl­lä. Muu on ener­gian haaskaus­ta. Siis mielu­um­min Oulu­un, joka nyt läm­mitetään ilmas­tovi­hamielisel­lä turpeella.

Tehtäköön siis se Kemin tehdas, mut­ta samal­la Suomes­sa pitäisi syn­nyt­tää mas­si­ivi­nen tutkimushanke sell­upo­h­jais­ten mate­ri­aalien kehittämiseksi.

Har­mi, että tehdas­ta suun­nitel­laan Kemi­in, kos­ka pros­essin hukkaläm­pö tulee men­emään suurelta osin harakoille. Kemis­sä on näköjään sup­pea kaukoläm­pöverkko, johon läm­pö tuote­taan suurelta osin turpeel­la. Se nyt onnek­si siis lop­puu, mut­ta kyse on niin pien­estä yksiköstä, ettei se pysty otta­maan vas­taan sel­l­ute­htaan hukkaläm­möstä kuin pienen siivun.

 

85 vastausta artikkeliin “Mahtuuko Kemin jättimäinen sellutehdas Suomeen?”

  1. “Suomen met­sis­sä on todel­la vähän puuta.”

    Tarkoi­tatko että juuri nyt Suomes­sa puu­ta on todel­la vähän?

    EU-maat­alous­tukipoli­ti­ik­ka läh­tee siitä, että Jyväskylää eteläisem­pi Suo­mi sopeu­tuu pikkuhil­jaa talvi nimiseen olo­suhde­hait­taan, eikä sitä tarvitse jatkos­sa huomioi­da totan­tokykyä ja tukia määriteltäessä. Ei met­säkään täysin sopeudu talveen, vaik­ka poli­itikko näin määrittelisi.

    Italia on Sak­saakin eteläm­pänä, eikö siel­lä pitäisi olla vielä enem­män puuta?

    Suomen Val­takun­nan met­sien inven­toin­te­ja on tehty sään­nöl­lis­es­ti 1920-luvul­ta alka­en. Jos puus­totiedot on kivampi lukea Hesarista, niin tilas­toti­eteil­i­jänä itse menetelmään sin­un voisi olla mie­lenki­in­toista tutustua.

    VMI-tilas­to­jen mukaan yli 120-vuo­ti­aiden met­sien osu­us on kas­vanut, Kar­jalan mene­tyk­ses­tä huoli­mat­ta puus­ton määrä on 100 vuodessa nous­sut 1,7 ker­taisek­si, yli 10 sent­tisen kuolleen puun määrä on nous­sut 1930-luvul­ta alkaen.
    Kasvu ja kokon­ais­pu­us­tomäärät on myös tilas­tois­sa klikkauk­sen päässä.

    Sak­sas­sa on var­jos­sa uud­is­tu­via puu­la­je­ja. Suomes­sa ei. Meikäläi­nen kuusi uud­is­tuu puo­li­var­jos­sa, mut­ta niin har­vak­si har­ven­net­tu kuusimet­sä on altis myrsky­tuhoille. Kuusen tyvi­la­ho tuo myös haastei­ta jatku­valle kasvatukselle.

    Korkokan­ta ei selitä kaikkea.

    1. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Korkokan­ta ei selitä kaikkea.

      Puunko­r­ju­un tehos­tu­mi­nen var­maan osaltaan selit­tää, mik­si nykyään hakataan lyhyem­mäl­lä syklil­lä kuin ennen van­haan, korkei­den korko­jen aikaan.

      Ja toisin kuin Osmon edel­lisen blo­gin kom­menteis­sa väitet­ti­in, val­tio ei todel­lakaan ole ain­oa met­sän­o­mis­ta­ja jol­la on reikä taskussa.

      Jos puunko­r­juu vielä tehos­tuu entis­es­tään, esim. jos koneet oppi­vat kävelemään, raivaa­maan ja istut­ta­maan, opti­maal­isin uud­is­t­a­mi­nen voi ollakin avo­hakku­u­ta hieno­jakoisem­man näköistä. Ja puun ener­giakäyt­tökin muut­tuu kannattavammaksi.

  2. “Tehtäköön siis se Kemin tehdas, mut­ta samal­la Suomes­sa pitäisi syn­nyt­tää mas­si­ivi­nen tutkimushanke sell­upo­h­jais­ten mate­ri­aalien kehittämiseksi.”

    Olen samaa mieltä. Näin sik­sikin, että meil­lähän on met­siemme lisäk­si val­ta­vat sel­l­u­loosan varan­not soiden turpeeseen sidot­tuna. Varsinkin pitkäkui­tu­ista tupasvil­laa sisältäviä turvek­er­rostu­mia voinee hyö­dyn­tää jo ole­mas­sa ole­val­lakin tieto­taidol­la. Ja sell­upo­h­jais­ten mate­ri­aalien tarpeisi­in turvet­ta voidaan nos­taa kosteana, siis vaikka­pa paaleina irrot­taen, jol­loin vesistöhait­to­ja ei juuri nos­to­työstä aiheudu.

  3. Menikö Osmol­ta asioi­ta sekaisin. 

    Miten istu­tat har­ven­ta­mat­tomaan met­sään taimia? Har­ven­nuk­sen tarkoi­tus on lisätä jäl­jelle jäänei­den puiden kasvua tukkipuuksi.

    Eikö Kemi­järvelle ole tulos­sa sellutehdas?

    Kemi­in lie­nee suun­nitel­tu biopolt­toainete­hdas­ta, jos­sa tosi­aan ei ole mieltä.

    Sel­l­ute­htaas­ta ei juuri tai­da tul­la ylimääräistä läm­pöä tehtaan ulkopuolelle?

    1. Mörököl­li:
      Menikö Osmol­ta asioi­ta sekaisin. 

      Miten istu­tat har­ven­ta­mat­tomaan met­sään taimia? Har­ven­nuk­sen tarkoi­tus on lisätä jäl­jelle jäänei­den puiden kasvua tukkipuuksi.

      Eikö Kemi­järvelle ole tulos­sa sellutehdas?

      Kemi­in lie­nee suun­nitel­tu biopolt­toainete­hdas­ta, jos­sa tosi­aan ei ole mieltä.

      Sel­l­ute­htaas­ta ei juuri tai­da tul­la ylimääräistä läm­pöä tehtaan ulkopuolelle?

      Enen oli suuria tukkipui­ta met­sis­sä vielä. Sil­loin kun ns. met­surit vielä hakka­si­vat met­siä, löy­tyi tukkipu­u­ta vielä rak­en­tamisen tarpeisi­inkin. Nyt et pysty kuvit­tele­maankaan kun­non hirrestä teh­dyn talon rak­en­tamista, kun jo kurkipu­un saami­nen on työn ja tuskan alla, saati sit­ten ett, hir­sir­ak­en­t­a­mi­nen yleisty­isi. Met­sät ovat puu­pel­to­ja, jot­ka hakataan aukok­si 60 vuo­den iässä, vaik­ka etel,keski lapis­sa, niiden olisi pitänyt kas­vaa vielä vuosikym­meniä. Isom­paa puu­ta ei löy­dy kun suo­jelu­alueelta ja joil­tain yksityisiltä

  4. > Tehtäköön siis se Kemin tehdas, mut­ta samalla
    > Suomes­sa pitäisi syn­nyt­tää massiivinen
    > tutkimushanke sell­upo­h­jais­ten materiaalien
    > kehittämiseksi.

    Täl­lainen tutkimushanke on jo ole­mas­sa. Se on Sto­ra-Enson tuoteke­hi­tysosas­to. Se on syn­nytet­ty Suomes­sa ja se on Suomen oloi­hin näh­den mas­si­ivi­nen. Sto­ra-Ensol­la on sato­ja patent­te­ja puun hyö­dyn­tämiseen ja toinen moko­ma paten­toimat­to­mia keksin­töjä odottamassa.

    Aika ei ole vielä kyp­sä uusien tuot­tei­den lanseer­aamiseen, mut­ta tuot­teet ovat jo odottamassa.

    1. > Tehtäköön siis se Kemin tehdas, mut­ta samalla
      > Suomes­sa pitäisi syn­nyt­tää massiivinen
      > tutkimushanke sell­upo­h­jais­ten materiaalien
      > kehittämiseksi.

      Ah! ymmärtämät­tömyyteni. — Tuo­han on Vihrei­den tar­jous hal­li­tuk­seen osallistumisesta:
      — On perustet­ta­va iso viras­to, jon­ka henkilökun­nan val­it­see Vihreät.
      — Sen jäl­keen kaik­ki kelpaa.

      Ehdo­tuk­ses­sa on val­tiomi­es­ta­son viisautta:
      — Min­is­teri tule­vat ja menevät.
      — Hal­li­tuk­set syn­tyvät ja kaatu­vat. Mutta.
      — Vir­ka on ikuinen.

      1. K‑Veikko:
        > Tehtäköön siis se Kemin tehdas, mut­ta samalla
        > Suomes­sa pitäisi syn­nyt­tää massiivinen
        > tutkimushanke sell­upo­h­jais­ten materiaalien
        > kehittämiseksi.

        Ah! ymmärtämät­tömyyteni. — Tuo­han on Vihrei­den tar­jous hal­li­tuk­seen osallistumisesta:
        — On perustet­ta­va iso viras­to, jon­ka henkilökun­nan val­it­see Vihreät.
        — Sen jäl­keen kaik­ki kelpaa.

        Ehdo­tuk­ses­sa on val­tiomi­es­ta­son viisautta:
        — Min­is­teri tule­vat ja menevät.
        — Hal­li­tuk­set syn­tyvät ja kaatu­vat. Mutta.
        — Vir­ka on ikuinen.

        Kuin­ka ollakaan tämä päivän Mulliblade­tis­sa oli jut­tua uud­es­ta ympäristömin­is­ter­iön alais­es­ta viras­tos­ta, joka peruste­taan täl­lä hallituskaudella.

        https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli‑1.422543

    2. K‑Veikko:
      > Tehtäköön siis se Kemin tehdas, mut­ta samalla
      > Suomes­sa pitäisi syn­nyt­tää massiivinen
      > tutkimushanke sell­upo­h­jais­ten materiaalien
      > kehittämiseksi.

      Täl­lainen tutkimushanke on jo ole­mas­sa. Se on Sto­ra-Enson tuoteke­hi­tysosas­to. Se on syn­nytet­ty Suomes­sa ja se on Suomen oloi­hin näh­den mas­si­ivi­nen. Sto­ra-Ensol­la on sato­ja patent­te­ja puun hyö­dyn­tämiseen ja toinen moko­ma paten­toimat­to­mia keksin­töjä odottamassa.

      Aika ei ole vielä kyp­sä uusien tuot­tei­den lanseer­aamiseen, mut­ta tuot­teet ovat jo odottamassa.

      Kotkas­sa toimi­va Kotkamills on kehit­tänyt sel­l­us­ta muovit­toman ker­takäyt­töisen kahvimukin. Tämä on iso jut­tu, kos­ka muovia on tähän asti ollut vaikea kor­va­ta nestet­tä kestävis­sä ker­takäyt­tö­mukeis­sa. Jenkeis­sä varsinkin on tälle isot markki­nat, kos­ka siel­lä ihmiset tykkäävät juo­da kahvin­sa ” liik­keessä” kertakäyttömukeista.

  5. Onko­han tässä hiilin­ielu-keskustelus­sa suh­teel­lisu­u­den taju hukas­sa ja mopo lähtemässä oikein kun­nol­la käsistä?

    Muu­tamia asioi­ta ilmas­tos­ta tiedämme melko hyvin:
    1) Suomen päästöt ovat maail­man mit­takaavas­sa häviävän pieniä ja Suo­mi on erit­täin hyvin luon­non­suo­jelun­sa hoi­tanut maa. Tästä syys­tä mielestäni on täysin väärin syyl­listää suo­ma­laisia luon­non pilaamisesta.
    2) Ihmisen aiheut­ta­mat päästöt maa­pal­lon hiilikier­toon ovat vain noin 5%.
    3) Ilmas­to on niin käsit­tämät­tömän mon­imutkainen sys­tee­mi, etteivät mah­tavim­matkaan tietokoneet ja vii­saim­mat ilmas­toti­eteil­i­jät pysty ennus­ta­maan säätä muu­ta­maa vuorokaut­ta pidem­mälle. Nämä ennus­teet kuitenkin perus­tu­vat ihan oikeasti fysi­ikan lakei­hin ja val­tavaan määrään tarkko­ja mittauksia.
    4) Jos halu­taan vähen­tää kasvi­huonekaa­su­jen vaiku­tus­ta ilmas­toon, panos­t­a­mi­nen CO2 vähen­tämiseen on se kaikkein kallein, tehot­tomin ja vaikein tapa.

    Toisaal­ta on merkit­täviä epävarmuuksia:
    1) Poli­it­tista ”tiedet­tä” har­ras­ta­van IPC­Cn yli sadas­ta ilmas­tom­a­lli­tus­ta ei yksikään ole luotet­ta­va, kun niiden ennustei­ta ver­rataan todel­liseen mittausdataan.
    2) Hiilin­ielu-keskustelu on ilmas­ton kokon­aisu­ud­es­ta irrotet­tu osa, joka on koko ilmas­ton tapaan erit­täin mon­imutkainen ja vielä huonos­ti ymmär­ret­ty sys­tee­mi. Sitä koske­va pitkä­na­jan mit­taus­da­ta puut­tuu melkein täysin. Tästä esimerkkinä kaikkein suurim­man nielun, merien data. Sitä on vas­ta hil­jakkoin alet­tu selvit­tämään pin­tavesien osalta…

    Tästä syys­tä olen sitä mieltä, että Suomen teol­lisu­u­den selkäran­gan, met­sä­te­ol­lisu­u­den tule­vaisu­ut­ta ei saisi riskeer­a­ta näin hatarien tieto­jen perusteella.

    1. Sep­po Korp­poo: Suomen päästöt ovat maail­man mit­takaavas­sa häviävän pieniä ja Suo­mi on erit­täin hyvin luon­non­suo­jelun­sa hoi­tanut maa. Tästä syys­tä mielestäni on täysin väärin syyl­listää suo­ma­laisia luon­non pilaamisesta.

      Suo­ma­lais­ten päästöt per naa­ma taita­vat vielä olla yli maa­pal­lon keskiar­von. Kyse ei ole syyl­listämis­es­tä vaan siitä, että jokaisen maan pitää tehdä toimia päästö­jen rajoit­tamisek­si (ja mah­dol­lis­ten hiilin­ielu­jen hoita­misek­si). Jos Suo­mi ei tule­vaisu­udessa tee tarpeek­si, sit­ten Suomea pitääkin syyllistää.

      Sep­po Korp­poo: Ihmisen aiheut­ta­mat päästöt maa­pal­lon hiilikier­toon ovat vain noin 5%.

      Ilmake­hän hiilid­iok­sidip­i­toisu­us on nous­sut noin 45% esi­te­ol­li­sista ajoista ihmisen päästö­jen vuok­si. Anta­masi 5% on joko täysin väärä luku tai sit­ten jokin täysin merk­i­tyk­setön ja siten harhaan­jo­hta­va luku.

      1. Ossi Sare­so­ja:

        Ilmake­hän hiilid­iok­sidip­i­toisu­us on nous­sut noin 45% esi­te­ol­li­sista ajoista ihmisen päästö­jen vuoksi. 

        Mihin tämä luku perus­tuu? Näkemässäni aikasar­jas­sa pitoisu­us oli vuon­na 1850 noin 300 ppmv ja viime vuosi­na noin 380 ppmv, siis 27 % enem­män. Tämä lisäk­si pitäisi vielä eritel­lä tuo “ihmisen päästö­jen vuoksi”.

      2. Näkemässäni aikasar­jas­sa pitoisu­us oli vuon­na 1850 noin 300 ppmv ja viime vuosi­na noin 380 ppmv, siis 27 % enemmän. 

        Mitähän sar­jaa olet kat­sel­lut? Esi­te­ol­lisel­la ajal­la pitoisu­us oli 275 ppm ja viime vuon­na 405,5 ppm [Lyön­tivirhe korjattu]

      3. Osmo Soin­in­vaara: Mitähän sar­jaa olet kat­sel­lut? Esi­te­ol­lisel­la ajal­la pitoisu­us oli 275 ppm ja viime vuon­na 405,5 ppm

        Kat­soin ensim­mäistä, joka googlaa­mal­la tuli vas­taan: tässä. Tässä aikasar­ja on noin vuodes­ta 1850 vuo­teen 2010. Taitaa sit­ten olla jo van­hen­tunut­ta tietoa…

      4. Aika ajatel­la: Kat­soin ensim­mäistä, joka googlaa­mal­la tuli vas­taan: tässä.

        Tuos­sa aikasar­jas­sa vuo­den 1850 pitoisu­us on noin 285 ppm eikä 300 ppm.

      5. Jos ilmake­hän CO2-pitoisu­us on nous­sut vain 45% esi­te­ol­lis­es­ta ajas­ta, mut­ta maa­pal­lon väestö on enem­män kuin tuplaan­tunut samas­sa ajas­sa, väestön kasvun rajoit­ta­mi­nen riit­täisi suurelta osin ratkaise­maan ilmas­ton läm­pen­e­misen, mikäli se johtuu CO2:sta.

    2. Sep­po Korp­poo: Ilmas­to on niin käsit­tämät­tömän mon­imutkainen sys­tee­mi, etteivät mah­tavim­matkaan tietokoneet ja vii­saim­mat ilmas­toti­eteil­i­jät pysty ennus­ta­maan säätä muu­ta­maa vuorokaut­ta pidemmälle.

      Tarkan sään ennus­t­a­mi­nen on alkuar­vo-ongel­ma ja sik­si kaaos pilaa pitkät ennus­tuk­set. Ilmas­ton ennus­tamises­sa on taas kyse keskiar­voista eikä sik­si samaa ongel­maa tule, eli siinä tietyssä mielessä kyse paljon helpom­mas­ta pulmasta.

      Sep­po Korp­poo: Jos halu­taan vähen­tää kasvi­huonekaa­su­jen vaiku­tus­ta ilmas­toon, panos­t­a­mi­nen CO2 vähen­tämiseen on se kaikkein kallein, tehot­tomin ja vaikein tapa.

      Päin­vas­toin, CO₂-päästö­jen rajoit­ta­mi­nen (ja hiilin­ielu­jen hoito) on sieltä halvem­mas­ta päästä.

      Sep­po Korp­poo: Poli­it­tista ”tiedet­tä” har­ras­ta­van IPC­Cn yli sadas­ta ilmas­tom­a­lli­tus­ta ei yksikään ole luotet­ta­va, kun niiden ennustei­ta ver­rataan todel­liseen mittausdataan.

      Ensin­näkin, IPCC ei itse tee ilmas­to­tutkimus­ta vaan vain käyt­tää ole­mas­sa ole­via tutkimuk­sia raport­tien tuot­tamiseen. Toisek­si, on merk­i­tyk­setön­tä sanoa, ettei malli “olisi luotet­ta­va” vaan pitäisi antaa jokin luot­ta­musväli tai muu vas­taa­va suure. Mallit vas­taa­vat sen ver­ran todel­lisu­ut­ta, että niistäkin saadaan osvi­it­taa. Kol­man­nek­si, ilmasto­pro­jek­tiot eivät perus­tu yksi­no­maan mallei­hin ja ilmas­toti­eteil­i­jät osaa­vat kyl­lä ottaa mallien epä­var­muudet huomioon.

      Sep­po Korp­poo: Hiilin­ielu-keskustelu on ilmas­ton kokon­aisu­ud­es­ta irrotet­tu osa, joka on koko ilmas­ton tapaan erit­täin mon­imutkainen ja vielä huonos­ti ymmär­ret­ty sys­tee­mi. Sitä koske­va pitkä­na­jan mit­taus­da­ta puut­tuu melkein täysin. Tästä esimerkkinä kaikkein suurim­man nielun, merien data. Sitä on vas­ta hil­jakkoin alet­tu selvit­tämään pin­tavesien osalta…

      Tässä ei ole järkeä. Jos met­sässä on enem­män puumas­saa, on siihen sitoutunut enem­män hiiltä sen sijaan, että hiili olisi ilmas­sa. Asia ei ole aivan niin mon­imutkainen kuin väität. Mer­il­lä taas ei ole tekemistä met­sien kanssa, joten ne eivät tämän keskustelun kannal­ta ole relevantteja.

      Sep­po Korp­poo: Tästä syys­tä olen sitä mieltä, että Suomen teol­lisu­u­den selkäran­gan, met­sä­te­ol­lisu­u­den tule­vaisu­ut­ta ei saisi riskeer­a­ta näin hatarien tieto­jen perusteella.

      Ilmas­ton läm­pen­e­misessä on kyse ihan tun­netus­ta riskistä eikä hataras­ta tiedos­ta. Lisäk­si suurem­pi epä­var­muus ei muutenkaan tarkoit­taisi sitä, että olisi järkevämpi ottaa suurem­pia riske­jä ilmas­ton kanssa. Epä­var­muus osuu aina kumpaankin suuntaan.

      (Tämän kom­mentin oli tarkoi­tus olla samas­sa edel­lisen kom­mentin kanssa, mut­ta se lähti jostain syys­tä ennenaikaisesti.)

    3. 3) Ilmas­to on niin käsit­tämät­tömän mon­imutkainen sys­tee­mi, etteivät mah­tavim­matkaan tietokoneet ja vii­saim­mat ilmas­toti­eteil­i­jät pysty ennus­ta­maan säätä muu­ta­maa vuorokaut­ta pidem­mälle. Nämä ennus­teet kuitenkin perus­tu­vat ihan oikeasti fysi­ikan lakei­hin ja val­tavaan määrään tarkko­ja mittauksia.

      Minä en pysty ennus­ta­maan eni viikon säätä, mut­ta kah­den kuukau­den sääen­nus­teen pystyn anta­maan: vähitellen läm­penevää. Ilmas­ton­muu­tok­sen ennus­tamises­sa on vähän sama asia.

    4. Sep­po Korp­poo: 3) Ilmas­to on niin käsit­tämät­tömän mon­imutkainen sys­tee­mi, etteivät mah­tavim­matkaan tietokoneet ja vii­saim­mat ilmas­toti­eteil­i­jät pysty ennus­ta­maan säätä muu­ta­maa vuorokaut­ta pidemmälle.

      Nyt ei jou­da ottaa kan­taa mui­hin väit­teisi­in, mut­ta tähän kak­si pointtia:

      [1] Vaik­ka sys­tee­mi olisi kaoot­ti­nen, sen _keskiarvot_ saat­ta­vat olla täysin ennustet­tavis­sa. Ehkä yksinker­taisin kaoot­ti­nen sys­tee­mi, logisti­nen kier­to, pysyy aina ykkösen ja nol­lan välis­sä, vaik­ka sen vähänkään pidem­män aikavälin yksi­tyisko­htainen kehi­tys on mah­do­ton ennus­taa. Samoin ehkä yksinker­taisin jatku­va kaoot­ti­nen sys­tee­mi, Chuan kytken­tä, pysyy käyt­töjän­nit­tei­den­sä (oikeas­t­aan dio­di­en kyn­nysjän­nit­tei­den) välis­sä, ja jos kyn­nysjän­nit­teet muut­tuvat, väli muut­tuu. Tämä huoli­mat­ta siitä että Chuan kytken­nän yksi­tyisko­htaista käyt­täy­tymistä ei pysty ennustamaan.

      Samal­la taval­la kuin kyn­nysjän­nit­tei­den vaiku­tus Chuan kytken­nässä, ilmastossa/säässä tun­netaan hyvin ilmiö joka muut­taa ennustet­taval­la taval­la ‘sään’ keskiar­vo­ja kun säteily­pakote pal­lon­puoliskol­la muut­tuu. Ilmiötä kut­su­taan ‘kesäk­si’ ja ‘talvek­si’.

      [2] Vaik­ka sys­teemin keskiar­votkin muut­tuisi­vat kaoot­tis­es­ti, kun­han kaoot­tisu­us esi­in­tyy riit­tävän hitaas­sa aikaskaalas­sa, sys­teemin sisäl­lä ole­va nopeampi toim­i­ja pystyy muut­ta­maan sys­teemiä mieleiseen­sä suun­taan. Esimerkik­si veden vir­taus riit­tävän kuo­hu­vaises­sa koskessa on kaoot­ti­nen sys­tee­mi, ja yläjuok­sul­ta heit­e­tyn puuka­pu­lan suh­teen on her­ran hal­lus­sa mis­sä kohden jok­i­uo­maa kapu­la kul­kee kosken läpi. Silti taita­va melo­ja kanoo­tis­sa pystyy ohjaa­maan kulkun­sa suht’ halu­a­maansa reittiä.

      Maail­ma on täyn­nä kaoot­tisia sys­teeme­jä, joi­ta ihmiskun­ta ohjailee ennustet­tavam­malle tolalle. Vehnäkasvin pop­u­laa­tion koko maail­mas­sa vuodes­ta toiseen olisi luon­nos­taan pait­si kaoot­ti­nen luku, myös suu­ru­udeltaan aivan eri luokkaa, ellei ihmiskun­ta olisi ryhtynyt melo­ma­l­la ohjaa­maan vehnäkasvien kehi­tys­tä; ilmiö tun­netaan nimel­lä ‘maanvil­je­ly’.

    5. “2) Ihmisen aiheut­ta­mat päästöt maa­pal­lon hiilikier­toon ovat vain noin 5%.”

      Ehkä todel­lakin jotain viitisen pros­ent­tia, mut­ta se riit­tää aiheut­ta­maan pahan häir­iön ilmastoon.

      Mon­tako pros­ent­tia kiväärin luoti on soti­laan pain­os­ta? Mon­tako pros­ent­tia pain­os­taan ihmisen on tur­val­lista naut­tia syani­dia. Turha pelätä? 

      Ei luon­non­tiede ihan noin yksinker­taista ole. Joskus 5% on paljon, joskus 5000% on mität­tömän vähän.

      https://en.wikipedia.org/wiki/Carbon_cycle

      1. Jos olisit jät­tänyt veden juok­se­maan ammeeseen niin, että ammeen tulp­pa on auki niin että peräti 95 pros­ent­tia hanas­ta tulev­as­ta vedestä pois­tuu viemäri­in, vesi­vahinko olisi edessä, vaik­ka hanas­ta tule­vat vesi ylit­tää pois­tu­van vain viidel­lä prosentilla.

      2. Heik­ki Välisuo:
        “2) Ihmisen aiheut­ta­mat päästöt maa­pal­lon hiilikier­toon ovat vain noin 5%.”

        Ehkä todel­lakin jotain viitisen pros­ent­tia, mut­ta se riit­tää aiheut­ta­maan pahan häir­iön ilmastoon.

        Mon­tako pros­ent­tia kiväärin luoti on soti­laan pain­os­ta? Mon­tako pros­ent­tia pain­os­taan ihmisen on tur­val­lista naut­tia syanidia.Turha pelätä? 

        Ei luon­non­tiede ihan noin yksinker­taista ole. Joskus 5% on paljon, joskus 5000% on mität­tömän vähän.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Carbon_cycle

        Alku­peräisessä kom­men­tis­sa sotke­taan (ilmeis­es­ti tahat­tomasti, äärim­mäisen pihal­la olon seu­rauk­se­na) ikään kuin liike­vai­h­to, ja liikevoit­to tai ‑tap­pio. Ilmake­hä ja bios­fääri & meret vai­h­ta­vat keskenään suun­nat­toman määrän hiiltä molem­pi­in suun­ti­in — kun ihmisen päästöjä ver­rataan tähän, saadaan tosi­aan tuo 5%. Mut­ta ero on se että ihmisen toim­inta tuo uut­ta hiiltä sys­teemi­in, mikä lisää hiilen määrää sekä ilmake­hässä että mer­essä (bios­fäärin osalta tilanne on sikäli han­kalampi että myös bios­fäärin hiili­varas­to­ja hävitetään, siis globaalil­la tasol­la las­ket­tuna). Tää on aikalail­la peruskurssika­maa, ja se että sitä ei ymmär­rä, mut­ta samal­la esitetään voimakkai­ta näke­myk­siä koko ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, viit­taa Dun­ning-Kruger oirey­htymään — ainakin täl­lä sek­to­ril­la. Toivon nimit­täin todel­la että Sep­po ei liike­toimin­nas­saan mene sanomaan esimerkik­si jot­ta “tämän vuo­den tap­pio on vain 5% liike­vai­h­dos­ta joten siitä ei tarvitse välittää”.

    6. “3) Ilmas­to on niin käsit­tämät­tömän mon­imutkainen sys­tee­mi, etteivät mah­tavim­matkaan tietokoneet ja vii­saim­mat ilmas­toti­eteil­i­jät pysty ennus­ta­maan säätä muu­ta­maa vuorokaut­ta pidem­mälle. Nämä ennus­teet kuitenkin perus­tu­vat ihan oikeasti fysi­ikan lakei­hin ja val­tavaan määrään tarkko­ja mittauksia.”

      Vap­pusäätä on vaikea ennus­taa, kos­ka mei­dän lev­eysasteil­lamme ilmake­hässä esi­in­tyy voimakas­ta sat­un­naista pyörteilyä ja muu­ta kuplin­taa. Sen­si­jaan on help­po ennus­taa, että tal­ven jäl­keen Suomeen tulee kesä, kos­ka saamme talvea enem­män auringon säteilyä. Lisää läm­pöä –> tulee lämpimämpi.

      Kun tupru­tamme ilmake­hään hiilid­iok­sidia, se päästää huonom­min läm­pösäteilyä takaisin avaru­u­teen, joten maa­pal­lon ilmake­hän läm­pe­nee. Lisää läm­mi­tys­tä –> tulee lämpimämpi.

      Vaikeampi on tarkkaan laskea, mitä tästä tarkkaan ottaen seu­raa millekin seudulle mihin vuo­de­naikaan. Sen ver­ran voi suurel­la var­muudel­la laskea, että Suomen talvista tulee lämpimämpiä ja sateisempia.
      Vap­pusäätä vuosien päähän tutk­i­jat eivät edes yritä ennustaa.

      1. Sen ver­ran voi suurel­la var­muudel­la laskea, että Suomen talvista tulee lämpimämpiä ja sateisempia.

        No ei voi­da sanoa sitäkään. Golf-vir­ta voi tyre­htyä ja sit­ten täälltä saa asun­to­ja halvalla.

      2. Osmo Soin­in­vaara: No ei voi­da sanoa sitäkään. Golf-vir­ta voi tyre­htyä ja sit­ten täälltä saa asun­to­ja halvalla. 

        Golf-vir­ras­ta riip­pumat­ta Pohjoisen jäämeren sulami­nen tuot­taa aivan uuden ilmake­hä­mallin, joka voi tuo­da meille mitä tahansa, toden­näköisem­min entistä kaoot­tisem­paa säätä.

        Nyky­mallis­sa suuri kuva Maa­pal­lon säärak­en­teesta on, että Päivän­tasaa­jal­la auringon voimakas paiste tuot­taa melko stabi­ilin mata­la­painevyöhyk­keen (sadet­ta, kostea ilmas­to, sademet­sät), kään­töpi­irien tasal­la on Päivän­tasaa­jaa ympäröivät kak­si korkea­paineen vyöhyket­tä (kuiv­aa, autiomaavyöhyk­keet), sit­ten Euroopan korkeudel­la (myös Eteläisel­lä pal­lon­puoliskol­la) mata­la­painevyöhyke (varsin vai­htel­e­va, kosteaa), lopuk­si navoil­la korkea­painevyöhyk­keet mantereen/jäätikön pääl­lä. Vuo­de­naiko­jen mukaan vyöhyk­keet hie­man siir­tyvät (pohjoiseen päin kesäl­lä, etelään talvella).

        On varsin vaikea ennus­taa, mitä tarkalleen ottaen seu­raa Pohjoisen jäämeren sulamis­es­ta. Siir­tyvätkö Euroopan mata­la­paineet pohjoiseen, syn­tyykö uusi ker­rostu­ma vai onko tulok­se­na kaoot­ti­nen jär­jestelmä (ver­rat­tuna nykyiseen hyvin vai­htel­e­vaan Euroopan säähän)? Lop­putu­los ei vält­tämät­tä ole hyvä Pohjo­is­mais­sa asumisen tai maanvil­je­lyn kannalta.

        Tämä muu­tos voi tapah­tua vielä nopeam­min kuin Golfvir­ran mah­dolli­nen sammuminen/kääntyminen, tai olla yhtey­dessä siihen. Mene ja tiedä. Kasvi­huonekaa­su­ja päästämäl­lä otamme erit­täin suuren riskin.

    7. “1) Poli­it­tista ”tiedet­tä” har­ras­ta­van IPC­Cn yli sadas­ta ilmas­tom­a­lli­tus­ta ei yksikään ole luotet­ta­va, kun niiden ennustei­ta ver­rataan todel­liseen mittausdataan.”

      IPCC tekee poli­it­tista työtä siinä mielessä, että se pyrkii vaikut­ta­maan poli­it­tiseen päätök­sen­tekoon ilmas­ton­muu­tok­sen hillitsemiseksi.

      Jos väit­tää IPCC:n vale­htel­e­van, pitäisi esit­tää jotain todis­tei­ta. Muuten täl­laiset väit­teet ovat poli­it­tista populismia.

      Mallinnusten tulok­sia tietysti ver­rataan mit­taus­dataan. Ei näytä huonolta.

      Mit­taus­dataakin on väitet­ty väären­nök­sek­si. Maa­pal­lon pyl­lyyn ei voi työn­tää läm­pömit­taria tarkan tulok­sen saamisek­si, joten läm­pöti­la joudu­taan esti­moimaan mon­en eri mit­tauk­sen perus­teel­la. Jos on vaik­ka teol­lisu­udessa ollut mit­taamisen kanssa tekemi­sis­sä, tietää, että mit­taus­dataa joutuu käsit­telemään saadak­seen mah­dol­lisim­man oikean tuloksen.

      Tarkem­min pitäisi perustel­la tämäkin väite, että mallit tuot­ta­vat muu­ta kuin mittaukset.

      “2) Hiilin­ielu-keskustelu on ilmas­ton kokon­aisu­ud­es­ta irrotet­tu osa, joka on koko ilmas­ton tapaan erit­täin mon­imutkainen ja vielä huonos­ti ymmär­ret­ty sys­tee­mi. Sitä koske­va pitkä­na­jan mit­taus­da­ta puut­tuu melkein täysin. Tästä esimerkkinä kaikkein suurim­man nielun, merien data. Sitä on vas­ta hil­jakkoin alet­tu selvit­tämään pin­tavesien osalta…”

      Merien nielut ovat malleis­sa mukana ja niistä tiede­tään aika paljon. Tarken­net­tavaa toki on, esimerkik­si, kuin­ka nopeasti CO2 siir­tyy syvyyk­si­in. Sen­si­jaan tiede­tään, että meret läm­penevät ja läm­pen­e­misen myötä niiden kyky imeä CO2:ta heikke­nee, saat­ta­vat jopa alkaa vapaut­taa sitä. CO2:n liuken­e­m­i­nen hap­pamoit­taa mer­iä. Sekä läm­pen­e­m­i­nen että hap­pamoi­tu­mi­nen vaikeut­ta­vat meren eliöstön elämää. Koral­lien kuole­ma on tästä yksi esimerkki.

      Ilmas­ton­mallinnus­ta käsit­tele­viä julka­isu­ja luke­neena, luotan IPCC:n enem­män kuin yksit­täis­teen henkilöön, joka ilman perustei­ta ilmoit­taa ilmas­ton­muu­tok­sen hömpäksi.

      Halu­aisin nähdä ne vai­h­toe­htoiset fysi­ikan lait, mit­tauk­set ja laskel­mat, jot­ka var­muudel­la todis­ta­vat, että meil­lä ei ole huolen häivää.

  6. Hie­man pohd­in­taa hal­li­tus­neu­vot­telu­ja sekoit­tavas­ta Kemin sellutehtaasta.

    Kun a) puun käyt­töä rajoitet­ta­neeen jos­sain vai­heessa ilmas­tosy­istä, b) puun kan­to­hin­nat heit­televät ja c) sel­l­un hin­ta heit­telee, tulee jon­ain päivänä taas het­ki, jol­loin van­hin, tehot­tomin ja kan­nat­ta­mat­tomin sel­l­ute­hdas (tai use­ampi) sul­je­taan. Uusim­mat jatka­vat. Tarkkaan laskel­maan toki vaikut­ta­vat myös puun­hank­in­ta-aluei­den päällekkäisyydet.

    Sik­si uudet sel­l­ute­htaat eivät pitkän päälle lisää päästöjä, vaan vähen­tävät niitä — roimasti. Ver­tailun vuok­si oheiset tiedot (Tekni­ik­ka & Talous 18.4.2019) Jout­senon (van­han sel­l­ute­htaan päiv­i­tyk­set) ja Äänekosken (kokon­aan uusi sel­l­ute­hdas, jon­ka edeltäjä purettiin).

    Mik­si tästä ei julk­isu­udessa puhuta? Kos­ka van­ho­jen sel­l­ute­htaiden sulkemisel­la on suuri vaiku­tus alue­talouteen sijain­tipaikkakun­nal­laan, eivätkä poli­itikot halua tietenkään ottaa julk­ista vas­tu­u­ta niistä päätök­sistä omille niskoilleen. Sinän­sä on kuitenkin työvoiman saatavu­u­den kannal­ta myön­teistä, että uusi sel­l­ute­hdas olisi laa­jem­man työ­markki­nan tar­joaval­la isom­mal­la (yliopisto)kaupunkiseudulla eikä jos­sain syr­jäseudul­la. Puolisoillekin olisi parem­min töitä.

    Kemin sel­l­ute­hdas on Vasem­mis­toli­itolle hyvin tarkan sanankäytön paik­ka. Kyse on Vasem­mis­toli­iton per­in­teis­es­ti tärkeim­mästä kan­na­tusalueesta joka kaipaa työl­listäviä investoin­te­ja, mut­ta samaan aikaan halu­taan pitää viher­vasem­mis­to­lainen julk­i­sivu. Vasem­mis­toli­it­to ei tätä sel­l­ute­hdas­ta kaada.

    1. ij:
      Hie­man pohd­in­taa hal­li­tus­neu­vot­telu­ja sekoit­tavas­ta Kemin sellutehtaasta. 

      Hal­li­tus­neu­vot­telu­iden kannal­ta on mie­lenki­in­toista, että ilman perus­suo­ma­laisia Vihreät on mil­tei pakko saa­da hal­li­tuk­seen, mikä antaa mah­dol­lisuuk­sia neu­vot­teluis­sa… Sdp-kokoomus-keskus­ta vaikut­taa epä­to­den­näköisem­mältä kuin nykyhallituspohja…

      1. Ville: Hal­li­tus­neu­vot­telu­iden kannal­ta on mie­lenki­in­toista, että ilman perus­suo­ma­laisia Vihreät on mil­tei pakko saa­da hal­li­tuk­seen, mikä antaa mah­dol­lisuuk­sia neu­vot­teluis­sa… Sdp-kokoomus-keskus­ta vaikut­taa epä­to­den­näköisem­mältä kuin nykyhallituspohja…

        Kun ympäristömin­is­ter­inä oli muu­ta­ma vuosi sit­ten muuan Ville Niin­istö ja haku­un tuli ympäristölu­pa Äänekosken bio­tuotete­htaalle, kyseinen min­is­teri lait­toi hake­muk­sen ansiokkaasti ohi­tuskaistalle ja myön­tävä päätös tuli kehu­jen kanssa alta aikayk­sikön. Vihrei­den lin­ja ei var­mas­tikaan ole paris­sa vuodessa tuos­ta muut­tunut, ja Kemin tehdas saa luvan erit­täin nopeasti jos vain Vihreistä on kiinnni. VaS­Sar­it nyt tietysti vas­tus­ta­vat kaikkea pait­si veronkorotuksia.

    2. ij:

      Kemin sel­l­ute­hdas on Vasem­mis­toli­itolle hyvin tarkan sanankäytön paik­ka. Kyse on Vasem­mis­toli­iton per­in­teis­es­ti tärkeim­mästä kan­na­tusalueesta joka kaipaa työl­listäviä investoin­te­ja, mut­ta samaan aikaan halu­taan pitää viher­vasem­mis­to­lainen julk­i­sivu. Vasem­mis­toli­it­to ei tätä sel­l­ute­hdas­ta kaada.

      Sama pätee vihreisi­in, joka halu­aa koko maan puolueeksi.

      Tätäkään investoin­tia ei tarvitse kat­e­goris­es­ti tyr­mätä. Mut­ta pitäisi ymmärtää kokon­aisu­us ja rehellis­es­ti tuo­da esi­in, että jos sen puit­teis­sa leikataan hiilin­ielus­ta ja ‑varas­tos­ta, se tarkoit­taa entistä suurem­pia päästö­jen vähen­nyk­siä muil­la sek­tor­eil­la. Ilmas­tolle ei ole väliä, tuleeko hiilid­iok­si­di ilmaan wc-paperi­sta kiinalaisel­la jäteve­den­puhdis­ta­mol­la vai vaikka­pa fos­si­ilis­es­ta öljys­tä auton pakoputkesta.

      Kum­mas­ta leikataan päästöjä, kiinalaisille wc-pape­ria tekevästä sel­l­utete­htaas­ta vai vaikka­pa kotoisas­ta mukavu­usautoilus­ta, jota esimerkik­si noin 90% pääkaupunkiseudun yksi­ty­isautoilus­ta edus­taa. Toki muul­lakin kuin hiilid­iok­sil­la on merk­i­tys­tä. Met­sien hakkaami­nen tuhoaa luon­non mon­imuo­toisu­ut­ta, auto­jen saas­teet ilman­laat­ua ja sitä kaut­ta ihmishenkiä jne.

      Vai tehdäänkö kuten tähänkin asti, että hymis­tel­lään eikä leika­ta mis­tään. Vas­ta siinä tes­tataan mainit­tu­jen puoluei­den rehellisyys äänestäjilleen.

      1. Koti-isä: Tätäkään investoin­tia ei tarvitse kat­e­goris­es­ti tyr­mätä. Mut­ta pitäisi ymmärtää kokon­aisu­us ja rehellis­es­ti tuo­da esi­in, että jos sen puit­teis­sa leikataan hiilin­ielus­ta ja ‑varas­tos­ta, se tarkoit­taa entistä suurem­pia päästö­jen vähen­nyk­siä muil­la sektoreilla.

        Jos asi­aa miet­tii alueel­lise­na tas­apain­ot­telu­na, pohjoisen puun hakkuu voitaisi­in kom­pen­soi­da lopet­ta­mal­la pohjoinen lihan­tuotan­to. Suo­ma­laisen paper­ituotan­non kas­vaes­sa tehtai­ta voidaan sulkea Etelä-Amerikas­sa ja lisätä vastapuolis­es­ti lihan­tuotan­toa siel­lä. Sama lai­va, joka vie pape­ria maa­pal­lon toiselle puolelle, voi tuo­da kuor­man pihvil­i­haa paluumatkalla 😉

  7. Suomes­sa on vireil­lä tuon M‑realin Kemin han­kkeen 7.6 Mm³ puun­hank­in­tatarpeen lisäk­si ainakin kuusi merkit­tävää puu­ta tarvit­se­vaa bio­tuotete­hdashanket­ta, ja on aivan selvää, etteivät ne voi kaik­ki toteu­tua, jos hakku­ut halu­taan pitää edes jol­lakin yri­tys­taloudel­lis­es­ti järkeväl­lä tasol­la. Esim. Kuo­pi­on Finn-Pulp-han­ke tarvit­see vajaat 7 Mm³ puu­ta vuodessa, Kai­Cellin Pal­ta­mon ja Bio­re­al Biore­fin Kemi­jär­ven han­kkei­den tarve on kum­mas­sakin noin 3.5 Mm³, lopuis­sa han­kkeessa puunkäytön net­tolisäys lie­nee luokkaa 1 Mm³ (hatus­ta vedet­ty luku). 

    Tulos­sa on todel­la mie­lenki­in­toinen 36 kk, sil­lä osa noista han­kkeista, mm. Finn-Pulp, on jo luvi­tus­vai­heessa, ja lupi­en myön­tämi­nen perus­tuu ole­mas­sa ole­vi­in lakei­hin, eikä hiilin­ielu/­varas­to-lake­ja ole. Julkisel­la val­lal­la ei siis ole ymmärtääk­seni mitään keino­ja vas­tus­taa han­kkei­ta, korkein­taan tukea joitakin niistä. Vas­tuu jää siis rahoit­ta­jien harteille. Onnek­si noin suuri puunkäytön lisäys nos­taisi taa­tusti kan­to­hin­to­ja ja siis han­kkei­den riske­jä, joten puun­hank­in­taor­gan­isaa­tioi­ta vail­la ole­vien tyhjä­tasku­jen han­kkei­den rahoituk­seen tuskin löy­tyy rahaa muual­ta kuin Kiinas­ta. Suomen hal­li­tus saat­taa siis saa­da pähkäiltäväk­seen Pulp-Stream 1…N:t.

    OS:n ehdot­ta­maa mas­si­ivista tutkimushanket­ta en tue. Val­tion suo­raan tukemia tutkimushankkei­ta olen työelämässäni näh­nyt riit­tävästi. Riit­tää, että Teke­sille, yliopis­toille ja ehkä Sitralle annetaan tarkoituk­seen sopi­vaa löysästi kor­vamerkit­tyä rahaa.

  8. Haav­is­to ei voi viedä vihre­itä hal­li­tuk­seen sen jäl­keen, kun on yhdis­tänyt sekä yri­tys­tukien leikkaamisen että ilmas­ton ja luon­non­suo­jelun. Kun Rinne on heit­tämässä tähän sen 100 miljoon­aa veron­mak­sajien rahaa, jot­ta yri­tys suvait­see rak­en­taa kovasti itselleen kan­nat­ta­va pitämän­sä han­kkeen veron­mak­sajien avul­la, niin ei minus­ta vas­taa sitä lupaus­ta jon­ka vihreät antoi­vat ennen vaale­ja. Jos menee vaalei­hin sil­lä, että nyt on pakko tehdä jotain ilmas­tolle, mut­ta pää­tyykin mak­samaan saas­tut­tavia ja luon­toa köy­hdyt­täviä tehtai­ta veron­mak­sajien rahoista, niin mik­si sit­ten leikkiä poli­ti­ikas­sa? Pelkkää ura­put­keen hakeu­tu­mista valheilla. 

    Vihreät motkot­ti­vat Sip­ilälle ja Orpolle koulu­tuslu­pausten rikkomis­es­ta, joten kan­nat­taako nyt sit­ten viedä itseään samaan roskaluokkaan? 

    Toki vihreistä ovat kadon­neet luon­non­suo­jeli­jat ja ei luon­to puheista huoli­mat­ta ketään jak­sa kiin­nos­taa, kos­ka ei se olisi muuten siinä kun­nos­sa kuin on. Kun kat­se­lee ehdokkai­ta ja etenkin läpi­men­neitä, niin ei sieltä kauheasti luon­to edel­lä tul­tu. Mik­si sit­ten edes leikitte ajatuk­sel­la, että kun luon­to ja talous on vas­takkain, niin luon­to pitää ottaa huomioon? Selvästikään se ei ole vaa­timus äänestäjiltä. Ei tämä tehdashankkei­den viher­pe­su tehdas tehtaal­ta vie kuin yhteen suun­taan. Uskot­telu sil­lä, että ydin­voima on ratkaisu, on sekin harhau­tus­ta, kun se käytetään uuden saas­tut­ta­van tuotan­non rak­en­tamiseen, eikä elämisen sähköistämiseen ja turhan tuotan­non lopet­tamiseen. Eipä sil­lä että tämä olisi uut­ta, meni­hän lento­ken­tän laa­jen­nus ja mui­ta tehtai­ta mukavasti viher­pesten läpi vihrei­den avul­la tässä taannoin. 

    Peruskysymys on kuitenkin se, että mik­si vihreät ovat ole­mas­sa? Jos yksikään puolue ei ole jät­timäisiä saas­tut­ta­jia vas­taan edes siinä kohtaa, kun ker­ro­taan aikaa ole­van kym­menisen vuot­ta edes yrit­tää jotain, niin en itse ymmär­rä mik­si vihreät ovat sit­ten puolueena mukana eduskun­nas­sa? Mik­si väki ei vain jakaudu demarei­hin, ander­ssonei­hin ja kokkareihin.

  9. Se ainakin on selvä, ettei met­siä kan­na­ta polt­taa. Eri­tyis­es­ti niitä ei kan­na­ta polt­taa auto­jen moot­tor­eis­sa, kos­ka sil­loin menetetään läm­pöar­vos­ta huo­mat­ta­va osa.

    Jos liikenne aio­taan lait­taa kulke­maan uusi­u­tuvil­la, puun on pakko olla osana palet­tia jo säätövoimana. Puut ja pen­saat ovat kir­jaimel­lis­es­ti vihreä ja itses­tään uusi­u­tu­va aurinkoen­er­giaa varas­toi­va teknolo­gia. Puut saas­tut­ta­vat myös varsin vähän!

    Met­sien sit­o­ma ener­gia riit­täisi liiken­teen tarpeisi­in Suomes­sa, joskaan ei sit­ten enää kaik­keen muuhun. Mut­ta edelleen on paljon käyt­tämätön­tä risua ja kan­toa sekä saha­te­ol­lisu­u­den sivupu­rua. Ja puun geen­imuun­telul­la on mah­dol­lista lisätä kasvua merkit­tävästi, esim. yhteyt­tämisen tehostamisel­la ja juuris­toso­dankäyn­nin ja lisään­tymis­toim­into­jen poistamisella.

    Olen samaa mieltä, ettei puus­ta kan­na­ta jalostaa nestemäisiä polt­toainei­ta. Mut­ta jalosta­mat­toman puun ja muun bio­mas­san käyt­tö pien­imuo­toiseen sähkön- ja läm­mön­tuotan­toon (5–50 kW: auto/talo) on logis­tis­es­ti ja huolto­var­muudel­lis­es­ti niin herkulli­nen mah­dol­lisu­us (ei sähkön­si­ir­toa, ei kaukoläm­pökol­hoose­ja, ei rahaa sheikeille eikä venäläisille), ettei sitä pidä sulkea pois. Ken­ties se jopa ansait­see jonkin ver­ran pohd­in­taakin. Tässä on yksi idea.

    1. Olli S: Jos liikenne aio­taan lait­taa kulke­maan uusi­u­tuvil­la, puun on pakko olla osana palet­tia jo säätövoimana. Puut ja pen­saat ovat kir­jaimel­lis­es­ti vihreä ja itses­tään uusi­u­tu­vaau­rinkoen­er­giaa varas­toi­va teknolo­gia. Puut saas­tut­ta­vat myös varsin vähän! 

      Kun liikenne aio­taan lait­taa kulke­maan uusi­u­tuvil­la, kan­nat­taa se lentoli­iken­net­tä luku­unot­ta­mat­ta tehdä sähköl­lä. Laa­jalti käyt­töönotet­tuna sähköau­tot tasaa­vat kum­masti tuuli- ja aurinkovoiman heit­tele­htivää tuotantoa.

      Biopolt­toaineista ilmas­to­taseen kannal­ta kestäviä saa vain jäte­vir­roista, joi­ta on rajallisesti.

      Globaal­isti biopolt­ton­estei­den tuotan­to aiheut­taa koko elinkaaren ja maankäytön huomioiden 2‒3 ‑ker­taiset kasvi­huonekaa­supäästöt ver­rat­tuna niil­lä kor­vat­tui­hin fos­si­il­isi­in polt­toaineisi­in (Searchinger et al., Nature 2018, link­ki).

  10. Sel­l­ute­htaan hukkaläm­pö tulee ener­giak­si poltet­tavista tuotan­non sivu­vir­roista (kuori yms.). Niitä voidaan kyl­lä var­masti siirtää Kemistä Oulu­un, jos niiden muun­to ener­giak­si (lämpö+sähkö) on edullisem­paa siel­lä. Tehtaan tarvit­se­ma ammat­ti­työvoima­han on jo valmi­ik­si Kemin van­has­sa tehtaassa.

  11. Per­in­teis­es­ti sel­l­ute­hdas tuo työ­paikko­ja ja investoin­te­ja. Samal­la se tuhoaa matkailu­te­ol­lisu­u­den ja siihen liit­tyvät investoin­nit. Puu­rak­en­t­a­mi­nen voidaan uno­htaa, kos­ka hitaasti kas­vanut pohjoisen puu keit­etään vessapaperiksi. 

    Mikä on oikea työ­paik­ka ja oikea investoin­ti? Sel­l­ute­hdas on näyt­tävä ja sen sijoit­ta­jal­la on koneis­toa markki­noin­ti­in. Airbnb asun­to­jen vuokraa­ja ei ole kir­jois­sa esil­lä vaik­ka työl­listäisi paikallista pesu­laa ja siivoo­jan. Hakku­uaukoi­ta kat­so­maan ei tänne tule kukaan.

    Sel­l­u­te­ol­lisu­us muut­taa etelään nopeasti kas­vavien puiden pari­in. Se lie­nee selvää. Kokoomuk­selle val­tion tuki yksi­tyiseen investoin­ti­in kel­paa vaik­ka val­tiony­htiöt halu­taan myy­dä, sekoomuk­sen logi­ik­ka on omaa luokkaansa.

    Kehit­tyneet sell­upo­h­jaiset tuot­teet lähin­nä Suomes­ta tuhot­ti­in yliopis­to­jen perus­ra­hoituk­sen leikkauk­sil­la. Kiinalaiset kek­sivät ja kehit­tävät ja pitävät rahat itsel­lään. Se peli hävit­ti­in jo. Jos­sakin muus­sa voitaisi­in vielä pär­jätäkin. Tääl­lä kehi­tystyön on rahoi­tus liian pien­tä ja tulos pienen maan vaa­ti­ma­ton­ta nypläystä.

    Lappeen­ran­nan sel­l­ute­hdas toimii tuon­tipu­un varas­sa. Se lop­uu kun Kreml päät­tää. Mikä on hyväksyt­tävä ris­ki ja alt­tius painostukselle?

    Syk­lisen teol­lisu­u­den idea on hakea yksi­tyiseen toim­intaansa huonoina aikoina val­tion tukea roimasti. Aina sitä on annet­tu ja ennen devalvoiti­in. Näin ylim­i­toite­tut sel­l­uhankkeet pelaste­taan kun suh­danne laskee.

    Suuri met­sä­tais­telu siitä mil­laisia hyö­tyjä met­sistä halu­taan on vielä edessä. Tämän erän voit­ta­vat men­neisyy­den hah­mot ja se käy kalli­ik­si koko Suomelle. Sääli demare­i­ta ja Kokoomusta.

    1. JTS: Sel­l­u­te­ol­lisu­us muut­taa etelään nopeasti kas­vavien puiden pari­in. Se lie­nee selvää. 

      Miten niin on selvää? Tästä puhut­ti­in jo 10 vs sit­ten, mut­ta Äänekösken ja Kemin sel­l­ute­htaat osoit­ta­vat ihan päin­vas­taista liikettä.

      Sel­l­ute­hdas kun ei väl­itä puun kasvunopeud­es­ta, mikäli puu­ta vain on riit­tävästi tarjolla.

      1. Sylt­ty: Miten niin on selvää? Tästä puhut­ti­in jo 10 vs sit­ten, mut­ta Äänekösken ja Kemin sel­l­ute­htaat osoit­ta­vat ihan päin­vas­taista liikettä.

        Sel­l­ute­hdas kun ei väl­itä puun kasvunopeud­es­ta, mikäli puu­ta vain on riit­tävästi tarjolla.

        Luu­len­pa, että tärkein syy rak­en­taa pohjoiseen on täkäläi­nen havupuu, jos­ta saadaan pitkäkui­tu­ista sel­l­ua. Euca­lyp­tus­sel­lu on lyhytkui­tu­ista. Myös sivu­vir­rat ovat erilaiset.

  12. Puiden istut­ta­mi­nen kas­va­tus­met­sään toimii huonosti:
    1) suomes­sa kas­vaa lähin­nä “val­opui­ta”, jot­ka eivät pär­jää isom­pi­en puiden alla. Kuusi on poikkeus: se pär­jää muiden puiden alla, mut­ta kuusi taas kär­sii ilmas­ton läm­metessä tuho­lai­sista. Eteläisessä suomes­sa kuusi alkaa olla jo aika juurikääpäi­nen ja poistumassa.
    2) pienet puut kär­sivät kun isom­pia kor­jataan koneel­lis­es­ti, tämä seik­ka on ajanut nyky­isin val­lal­la ole­vaan “tasaikäiskas­vatuk­seen”.
    Jokat­a­pauk­ses­sa, kan­natan Osmon perusa­ja­tus­ta: suomen met­sis­sä kan­nat­taisi pitää enem­män puu­ta. Kun myyn puu­ta, teen siitä hakku­u­sopimuk­sen osta­jan kanssa. Sopimuk­ses­sa on tapana viita­ta Met­säkeskus Tapi­on hyvän met­sän­hoidon suosi­tuk­si­in. Nämä suosi­tuk­set säätelevät sitä, paljonko puu­ta kaade­taan. Tosin yleen­sä kaade­taan enem­män kuin suositel­laan. Tämä johtuu siitä, että kun koneet ker­ran viedään met­sään, niin osta­jan kan­nat­taa kaataa niin paljon kuin suinkin kehtaa, jot­ta kiin­teän kus­tan­nuk­sen osu­us jäisi mah­dol­lisim­man pieneksi.
    Toimenpidesuositukset:
    1) Met­säkeskus Tapio tuot­takoot uudet hyvän met­sän­hoidon suosi­tuk­set ja niis­sä suositeltakoot kas­va­tus­met­sien kas­vat­tamista huo­mat­tavasti nyky­istä tiheämp­inä (ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan vedoten).
    2) Met­säkeskus valvoo jo nyt ettei har­ven­neta liikaa. Valvon­ta on kuitenkin teho­ton­ta. Valvon­taa tehostet­takoot ja hakkaajille/metsänomistajille sank­tiot liial­lis­es­ta harventamisesta.

  13. Entä jos mak­si­moitaisi­in met­si­in jäävän puun ja kor­jatun puun yhteis­ar­vo vaikka­pa seu­raa­van sadan vuo­den aikaikku­nas­sa? Met­si­in jäävän puun arvo syn­tyy a) hiilen varas­toin­nin arvos­ta ja b) esteet­ti­sistä arvoista, ml. vaiku­tus elonkir­joon. Kor­jatun puun arvo muo­dos­tuu c) hiilipäästöistä, d) puuen­er­gias­ta ja e) muiden puu­tuot­tei­den arvos­ta. Puuen­er­gian kohdal­la pitää huomioi­da, että ainakin ensim­mäis­inä vuosi­na se kor­vaa fos­si­ilista energiaa. 

    Kun met­sän­o­mis­ta­jalle rahal­la näyt­tää, mikä on arvokas­ta, niin kyl­lä hän toimii arvokkaasti. Luulisin.

  14. mielestäni poli­itikko­jen on turha mietiskel­lä mikä sel­l­ute­hdas olisi paras.
    Hei­dän tehtävän­sä on luo­da pelisään­nöt resurssien käytölle, kuten metsävarat.
    Jos olisi mah­dol­lista, että tehtäisi­in päätös kokon­ais­pu­un­hank­in­nas­ta suomen alueelta esim. 5 vuo­den jak­sois­sa rajat­en se alueel­lisi­in kiin­tiöi­hin, kuten kalastuskiintiöt. 

    Saisi­vat met­säy­htiöt keskenään kisail­la kuka mak­saa puus­ta parhaan hin­nan maan­omis­ta­jille ja jalostaa siitä ove­lim­min itselleen rahaa poli­tikko­jen päät­tämien reunae­hto­jen puitteissa.

    Täl­löin niuku­u­den maail­mas­sa lopetat­taisi­in huonot yksiköt ja kehitet­täisi­in parhaita. 

    Toki kan­nat­ta­nee sulkea teho­ton laitos ennenkuin ajaa sitä huonol­la kat­teel­la jos parem­mal­la laitok­sel­la on materiaalipula.

    Ts. näpit irti ´sipoos­ta´ pätee tässäkin

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Pohti­maan poli­itikot kuitenkin joutu­vat, jos investoi­ja halu­aa 100 miljoon­aa tuki­aisia investointiinsa.

        Min­un käsit­tääk­seni tehdas itse ei tarvitse tuki­aisia, mut­ta infra tarvit­see. Pitää siis rak­en­taa teitä, rautateitä, satamia yms. Niitä voivat toki muutkin käytää, ei pelkästään puukuljetukset.

    1. Tot­ta. Jotenkin noin. 

      Yksit­täiseen han­kkeeseen foku­soi­tu­mi­nen saat­taa kapeut­taa ajat­telua. Poli­it­ti­nen päätök­sen­teko yksitäi­sistä han­kkeista arve­lut­taa min­ua muutenkin. Päätök­seen saat­taa alkaa vaikut­taa aivan liikaa sekin, kenen äänestysalueelle ja äänestäjille päätök­ses­tä on hyö­tyä tai hait­taa. Vielä pahempaa, jos ei edes pysytä todel­li­sis­sa hyödyis­sä ja haitois­sa, vaan han­ket­ta käytetään mieliku­vien luomiseen poli­it­tisi­in tarkoituksiin.

      Olisi ehkä parem­pi laa­tia yleisiä strate­gisia lin­jo­ja ja jät­tää markki­nat sopeu­tu­maan annet­tui­hin reunaehtoihin.

      Suomen infra­struk­tu­urin rak­en­tamisen pitäisi perus­tua strate­gisi­in tavoit­teisi­in tulev­as­ta kehi­tyk­ses­tä: Mil­laista teol­lisu­ut­ta tavoit­telemme, mil­laista väestöraken­net­ta min­nekin päin Suomea, yms. Vieläkin tun­tuu ole­van riskinä, että infran rak­en­t­a­mi­nen poh­jau­tuu siltarumpupolitiikkaan.

      Varsi­naiset yri­tystuet pitäisi tietysti suun­na­ta kehi­tys­trate­gian mukaan. Raken­netaanko hal­patyöhön perus­tu­vaa talout­ta vai yritetäänkö luo­da koulu­tuk­seen, tutkimuk­seen ja uuden kehit­tämiseen perus­tu­vaa taloutta.

      Onko hal­pa bulk­ki pää­tavoite, sivu­tuote vai lyp­sylehmä, jon­ka tuo­tol­la rahoite­taan uuden luomista?

      Kuin­ka paljon annetaan pain­oa lastemme ja las­ten­lastemme hyvinvoinnille?

      Poli­itikoille on tietysti vaikea olla puut­tumat­ta, jos omille kan­nat­ta­jille tärkeää, mut­ta kan­nat­tam­a­ton­ta, van­hanaikaista ja strate­giaan sopi­ma­ton­ta toim­intaa uhkaa lopet­ta­mi­nen. Tai kun jon­nekin ollaan käyn­nistämässä strate­giaan sopi­ma­ton­ta ja kan­nat­tam­a­ton­ta toim­intaa tuki­ais­ten varaan. 

      Met­sän­hoi­dos­sa pitäisi ottaa nyky­istä parem­min huomioon hiilen sit­o­misen ja varas­toin­nin tarpeet, kestokyvyn vahvis­t­a­mi­nen ilmas­ton­muu­tok­sen var­al­ta sekä lajis­toka­to. Virk­istyskäyt­tökin tietysti. Olisiko nämä jonk­in­moi­set yleisen tason strate­giset tavoitteet?

      On san­ot­tu, että hal­li­tus voi vaikut­taa vain val­tion met­sien käyt­töön. Niistä lie­neekin hyvä aloit­taa uuden kokeilu.

      Ymmärtääk­seni yksi­ty­is­ten met­sien hoitoakin sään­nel­lään monin tavoin, mut­ta en tiedä, miten hyvin sään­te­ly vas­taa strate­gisia tavoit­tei­ta ja nyky­isiä käsi­tyk­siä met­sän hoi­dos­ta. Voisiko sään­te­lyyn kuu­lua esimerkik­si hiilen sidon­nas­ta maksaminen?

      Olen ymmärtänyt, että met­sät tuot­taisi­vat tule­vaisu­udessa parem­min, jos puiden annet­taisi­in kas­vaa pidem­pään kuin nyt keskimäärin. Jatku­van kas­vatuk­sen on senkin väitet­ty lisäävän puun tuot­toa sen lisäk­si, että se tuk­isi mui­ta strate­gisia tavoitteita.

      On valitet­tu, että tiloille ei löy­dy jatka­jia. Voisiko met­sille laa­tia sel­l­aisia tuot­to­laskelmia, mis­sä tarkasteltaisi­in, miten varmis­taa paras met­sän tuot­to tilan jatkajille?

      Uuden­lainen met­sän­hoito saat­taisi olla nyky­istä työvoimaval­taisem­paa. Mis­sä jatku­va kas­va­tus olisi järkevää? Miten hoitaa jatku­vaan kas­vatuk­seen perus­tu­vaa met­sää? Puunko­r­juu muis­tut­taisi enem­män poim­intaa kuin “puimuroin­tia”. Jotenkin tun­tuu, että met­sän­hoito ja puun kor­juu pitäisi olla omis­ta­jan hallinnas­sa. Eikö nykyään ole niin, että kau­pat tehdään pystykaup­pana ja puunko­r­juu tulee “kylk­iäisenä”.

      Min­un mielestäni puun käytön strate­giaan ei sovi hakkuiden lisäämi­nen vaan niitä pitäisi pikkuisen vähen­tää, kos­ka strate­giamme ei voi olla tule­vien sukupolvien kus­tan­nuk­sel­la eläminen.

      Jos Kemin tehtaan tavoite on kehit­tää ja tuot­taa puus­ta uuden­laisia pitkäkestoisia tuot­tei­ta, jot­ka kor­vaa­vat luon­nolle haitallisem­pia tuot­tei­ta, saat­taisi sopia strate­giaan. Perus­sel­lu olisi sil­loin sivu­tuote, lyp­sylehmä. Jos laitos sopii strate­giaan, sil­loin tietysti infran rak­en­tamisen tukem­i­nenkin sopii.

      Kovin on kuitenkin tiuk­ka vaa­timus, jos infran tukemis­es­ta pitää päät­tää hal­li­tus­neu­vot­telu­jen aikana. Tunkkainen temp­pu, tuo­da han­ke juuri nyt esille. Ei ole hyvä, jos val­tio­val­ta antaa vedät­tää itseään täl­lä lail­la. Hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa voitaisi­in keskustel­la noista ylei­sistä strate­gi­sista periaatteista. 

      Puun määrän rajoi­tusten takia puun hin­ta noussee sen ver­ran korkeak­si, että jos­sain muual­la huonom­min kan­nat­ta­va laitos sul­je­taan. Se pitää hyväksyä, eikä sekaan­tua val­tion tukiaisilla.

      Met­sän­hoidon strate­gias­ta ei kuitenkaan pidä val­tion met­sis­sä lip­sua. Ale­taan kas­vat­taa puut isom­mik­si ja siir­retään vah­vasti pain­opis­tet­tä jatku­vaan kasvatukseen.

      Muu­tok­ses­ta seu­raa joillekin hait­taa toisille hyö­tyä. Muu­tok­sen takia työt­tömäk­si jäävät eivät ole laisko­ja sohval­la makaa­jia, jot­ka pitää piiska­ta töi­hin. Työvoima­hallinto pitää muut­taa työ­markki­nat tun­te­vak­si val­men­nu­sor­gan­isaa­tiok­si, joka ohjaa työt­tömien yhteistyötä uudelleen sijoittumisessa.

  15. Antti Rinne ker­toi val­tio­varain­min­is­ter­inä varmis­ta­neen­sa Äänekosken sel­l­ute­htaan saa­man noin 180 miljoo­nan euron tuen ja kan­nat­ti vas­taa­van tuen myön­tämistä Kemin tehtaan logis­ti­ikkain­fraan. Kuka tämän tuen saa? Met­sä Group on pääosin met­sän­o­mis­ta­jain omis­ta­ma, joten tuki varmis­taa puun kysyn­nän riit­tävään hin­taan. Tämän lisäk­si Äänekosken sel­l­ute­hdas­ta pyörit­tävä Met­sä Fibre on tehnyt vuosit­tain muu­ta­man sadan miljoo­nan liike­tu­lok­sen, vuodelta 2018 yli 600 miljoon­aa pääo­maval­taiselle teol­lisu­udelle häm­mästyt­tävän nokia­maisel­la 40 %:n sijoite­tun pääo­man tuo­tol­la. Ehkä tukien sijaan olisi syytä miet­tiä julk­isten logis­ti­ikkain­vestoin­tien takaisin­per­im­istä esimerkik­si asen­ta­mal­la tukkirekkoi­hin verot­ta­jan gps Jor­ma Ollilan työryh­män suosi­tusten mukaan. Kun ker­ta saa par­tur­oi­da isän­maan vaaran­laetkin, mak­sakoon edes jonkun hinnan!

    Tässä viime kaut­e­na tuli esi­in häm­mästyt­tävästi, että val­tion met­siä hakataan nuo­ri­na. Taustal­la on hakkaa­jaor­gan­isaa­ti­olle asetet­tu euromääräi­nen tuot­to­vaade minkä mukaisia hakku­umääriä ei ole mah­dol­lista saavut­taa järkevästi. Sik­si tavanomaise­na kon­sult­titemp­puna viilataan korkoa. Korkoa nos­ta­mal­la nuorikin met­sä muut­tuu hakkuukelpoisek­si. — Kyse on myös virkamies­moraal­ista. Onko kaik­ki käskyt täytettävä?

    Tavanomaises­sa taloudel­lises­sa laskel­mas­sa korko on vai­h­toe­htoko­rko. Yksi­tyi­nen met­sän­o­mis­ta­ja voi ajatel­la, että kun­han repäisee met­sästään muu­ta­man ton­nin sen voi sijoit­taa vaik­ka tekoä­lyyn. Jos tekoä­lyyn sijoit­ta­mal­la uskoo pää­sevän­sä korkeisi­in tuot­toi­hin kan­nat­taa oma met­sä parturoida.

    Kun val­tio kat­soo met­säomis­tuk­si­aan, on tapana ajatel­la, että kyse on ikuis­es­ta sijoituk­ses­ta, jon­ka ole­mas­sao­lo on yhtä tärkeää jälkipolville kuin meille. Täl­laista omis­tus­ta on kohdelta­va kestävän kehi­tyk­sen mukaan. Koron käyt­tö nol­laa tule­vien sukupolvien met­sän nykyarvon.

    Itse tarkaste­len talous­met­sää sen korot­toman tuo­ton kaut­ta. Tarkastelus­sa “nor­maalimet­sän” (tasainen ikä­jakau­ma) vuo­tu­ista taloudel­lista tuot­toa mak­si­moidaan mut­ta vain keinoin, jot­ka lisäävät vuo­tu­ista taloudel­lista kasvua vähin­tään vuo­tuisen panok­sen ver­ran. Toimen­piteen kus­tan­nus saadaan heti takaisin vuo­tu­i­sis­sa har­ven­nuk­sis­sa ja pääte­hakku­us­sa. (Vuo­tuiset panok­set saadaan heti takaisin sil­lä ilman niitä vuo­tu­inen tuot­to olisi alhaisem­pi. Aikatek­i­jää ja korkoa ei tarvi­ta, puu­la­jiko­htaisen tuo­ton trendimuu­tos voi vaikut­taa kiertoaikaan.)

    Yhtä kaik­ki, jos Kemin tehdas raken­netaan, on varmis­tet­ta­va, että ainakin pohjoisia val­tion­metsiä kehitetään niiden kestävän kehi­tyk­sen mukaiseen kasvun tasoon ja että julkiset logis­ti­ikkain­vestoin­nit per­itään takaisin tukkirekkakilometriverona. 

    Nykyi­nen met­sän­hoito ei tai­da vas­ta­ta moni­la­jisu­us­vaa­teeseen, joten se on ilmeis­es­ti hoidet­ta­va varsi­nais­ten talous­met­sien sijaan riit­täväl­lä suojelulla.

  16. Hiilin­ielut saisi uusien sel­l­ute­htaiden var­al­ta kun­toon ilmeis­es­ti sil­lä, että Suomes­sa kek­sit­täisi­in joku näp­pärä keino, jol­la kaik­ki luon­non­ti­laiset suot saataisi­in siiret­tyä “unman­aged” ‑luokas­ta “man­aged” ‑luokkaan — ja tietysti vielä niin, etteivät ne vahin­gos­sakaan siir­ry hiililähtei­den puolelle.

    ”Onko Suomea hui­jat­tu?” – TE: Miljoonien hehtaarien hiilin­ielua ei huomioida

    Kyse on siis noin neljän miljoo­nan ton­nin hiilin­ielus­ta. Määrä vas­taa melkein henkilöau­toli­iken­teen vuo­tu­isia noin viiden miljoo­nan ton­nin hiilid­iok­sidipäästöjä. Jutus­sa kysytäänkin, ”onko Suomea taas hui­jat­tu hiilinielulaskennassa”.

    Luon­non­va­rakeskuk­sen erikois­tutk­i­ja Tar­ja Tuo­maisen mukaan lulucf-ase­tuk­sen perus­pe­ri­aate on jakaa maankäyt­tö ihmisen toimin­nan vaiku­tusten mukaan käsitel­ty­i­hin (man­aged) ja käsit­telemät­tömi­in (unmanged) mai­hin. Tämä merk­it­see hänen mukaansa sitä, että jos soiden vesistö­talouteen ei ole puu­tut­tu, eivät niin san­otut ojit­ta­mat­tomat suot ole rapor­toin­nin piirissä.

    Näi­hän se näis­sä “ilmas­totalkois­sa” tup­paa ole­maan — käytän­nössä ei juuri ole merk­i­tys­tä sil­lä mitä luon­nos­sa ja ilmas­tossa oikeasti tapah­tuu — tärkeitä on se, mitä eri­lais­ten lehmänkaup­po­jen kaut­ta aikaansaaduis­sa sopimuk­sis­sa lukee eri­lais­ten luok­i­tusten ja lasken­nal­lis­ten päästöjen/nielujen osalta. Kyl­lä ilmas­to var­maan kiit­tää, kun oikei­den vaikut­tavien toimien sijaan keski­tytään vään­tämään todel­lisu­ut­ta rapor­toin­tipykälien edel­lyt­tämik­si luvuiksi…

    1. Hiilin­ielut saisi uusien sel­l­ute­htaiden var­al­ta kun­toon ilmeis­es­ti sil­lä, että Suomes­sa kek­sit­täisi­in joku näp­pärä keino, jol­la kaik­ki luon­non­ti­laiset suot saataisi­in siiret­tyä ”unman­aged” ‑luokas­ta ”man­aged” ‑luokkaan – ja tietysti vielä niin, etteivät ne vahin­gos­sakaan siir­ry hiililähtei­den puolelle.

      Kan­nat­taa nyt kuitenkin muis­taa, että val­taosa soista on ojitet­tu ja jotkut muutet­tu peräti suopel­loik­si. Ne ovat päästölähde, eivätkä nielu. Olisi vähän outoa ottaa tarkastelu­un mukaan vain hiiltä sito­vat suot, mut­ta eivät näm­nä hiiltä päästävät.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Kan­nat­taa nyt kuitenkin muis­taa, että val­taosa soista on ojitet­tu ja jotkut muutet­tu peräti suopel­loik­si. Ne ovat päästölähde, eivätkä nielu. Olisi vähän outoa ottaa tarkastelu­un mukaan vain hiiltä sito­vat suot, mut­ta eivät näm­nä hiiltä päästävät.

        Olisi­han se, mut­ta huoli vaikut­taa turhal­ta. Nimit­täin Verkkouutis­ten yllä linkite­tyssä jutus­sakin lukee näin: “Vaik­ka ojit­ta­mat­tomat suot jätetäänkin pois, ovat Suomes­sa laskel­mas­sa silti mukana kaik­ki met­site­tyt tai maat­alouden käytössä ole­vat suot.” Ymmär­rän tämän niin, että suopel­to­jen päästöt kyl­lä las­ke­taan Suomen haitak­si, mut­ta ojit­ta­mat­tomien soiden nielu­ja ei las­ke­ta Suomen hyväk­si, mikä on väärin.

      2. Aika ajatel­la:
        Ymmär­rän tämän niin, että suopel­to­jen päästöt kyl­lä las­ke­taan Suomen haitak­si, mut­ta ojit­ta­mat­tomien soiden nielu­ja ei las­ke­ta Suomen hyväk­si, mikä on väärin.

        Näin minäkin tämän ymmärsin.

        Pitäisiköhän vain nopeasti “kevy­to­jit­taa” kaik­ki koske­mat­tomat suot (vaik­ka niin, ettei mitään kuiv­u­mista oikeasti tapah­tu­isi, mut­ta satel­lit­tiku­vis­sa kaik­ki näyt­täisi asial­liselta) ja samoin tein soiden statuk­sen päiv­i­tyt­tyä raport­tei­hin aloit­taa niiden “ennal­lis­t­a­mi­nen”.

        Hmmm… kyseisen “ennal­lis­tamisen” voisi myös mak­sat­taa myymäl­lä päästökom­pen­saa­tioanei­ta ilmas­toahdis­tuneille kes­ki-euroop­palaisille. Mehän voitaisi­in tehdä rahaa tällä…

      3. Aika ajatel­la: mut­ta ojit­ta­mat­tomien soiden nielu­ja ei las­ke­ta Suomen hyväk­si, mikä on väärin.

        Ei se nyt noin yksinker­taista ole, minkä seu­raa­va aja­tusleik­ki mielestäni osoittaa:

        Jos Kiinas­ta vaikka­pa puo­let olisi ojit­tam­a­ton­ta suo­ta, niin voisi­vatko he vain jatkaa päästämistä, kos­ka kaik­ki hei­dän päästön­sä sitou­tu­isi­vat lasken­nal­lis­es­ti takaisin niihin soi­hin? Ne suot oli­vat kuitenkin ole­mas­sa ja sit­o­mas­sa hiiltä jo esi­te­ol­lisel­la ajal­la mut­ta päästöt eivät olleet. Suot, jot­ka ovat olleet ole­mas­sa “aina”, ovat osa nor­maalia hiilenkiertoa. 

        Sen­si­jaan jos joku alka­isi tuot­ta­maan lisää hiiltä sito­vaa suo­ta, ne tulisi tietenkin ilmi­selvästi laskea (olet­taen ettei jotain muu­ta hiilen­si­d­on­taa jäisi niiden soiden alle).

      4. Sylt­ty: Ei se nyt noin yksinker­taista ole, minkä seu­raa­va aja­tusleik­ki mielestäni osoittaa:

        Jos Kiinas­ta vaikka­pa puo­let olisi ojit­tam­a­ton­ta suo­ta, niin voisi­vatko he vain jatkaa päästämistä, kos­ka kaik­ki hei­dän päästön­sä sitou­tu­isi­vat lasken­nal­lis­es­ti takaisin niihin soihin? 

        Jotakuinkin noin yksinker­taista se on. Kyl­lä Kiina voi päästää sen ver­ran kuin Kiina nielee. Jos jokainen val­tio on hiilineu­traali, val­tioiden kat­ta­ma osu­us maa­pal­losta on hiilineu­traali. Maa­pal­lo kokon­aisu­udessaan lie­nee täl­löin nielu, kos­ka val­tamerten val­tioille kuu­lumat­tomat osat lienevät keskimäärin nieluja. 

        Ei mei­dän tarvitse sosial­isoi­da soi­ta koko maail­malle, kuten emme ole sosial­isoi­neet Nor­jan öljyä emmekä Ruotsin vesivoimaakaan. Jokaisel­la maal­la on omat luon­non­va­rat, ja sen mukaises­ti maan asukkaiden tulisi elää.

      5. Aika ajatel­la: Jotakuinkin noin yksinker­taista se on. Kyl­lä Kiina voi päästää sen ver­ran kuin Kiina nielee. Jos jokainen val­tio on hiilineu­traali, val­tioiden kat­ta­ma osu­us maa­pal­losta on hiilineutraali.

        Tuo ei kyl­lä ole mikään kovin reilu peri­aate. Mik­si jonkun pitäisi rajoit­taa päästöjään vähem­män vain sen vuok­si, että asuu lähempänä jotain hiilin­ielua (jos ei itse ole saanut sitä aikaan). Tämä on vain tekosyy, jot­ta voi väit­tää, että juuri mei­dän tarvit­see tehdä vähem­män kuin muiden. Vas­taavasti muual­la voitaisi­in kek­siä jotain mui­ta tekosy­itä. Sil­lä taval­la ei saa­da päästöjä vähennettyä.

      6. Ossi Sare­so­ja: Tuo ei kyl­lä ole mikään kovin reilu peri­aate. Mik­si jonkun pitäisi rajoit­taa päästöjään vähem­män vain sen vuok­si, että asuu lähempänä jotain hiilin­ielua (jos ei itse ole saanut sitä aikaan). Tämä on vain tekosyy, jot­ta voi väit­tää, että juuri mei­dän tarvit­see tehdä vähem­män kuin muiden. Vas­taavasti muual­la voitaisi­in kek­siä jotain mui­ta tekosy­itä. Sil­lä taval­la ei saa­da päästöjä vähennettyä.

        Se on yhtä “reilua” kuin se, että Nor­jal­la on ollut öljyä mut­ta Suomel­la ei. En kut­su­isi tekosyyk­si sitä peri­aatet­ta, että maa omis­taa luon­non­va­ransa. Mitkä oli­si­vat vas­taavia “mui­ta tekosyitä”?

      7. Aika ajatel­la: Se on yhtä “reilua” kuin se, että Nor­jal­la on ollut öljyä mut­ta Suomel­la ei.

        Voit ehkä olla sitä mieltä, että se on yhtä epäreilua. Älä silti käytä sitä tekosyynä päästövähen­nyk­siä vas­taan. Ilmastopäästöt ovat kuitenkin haitak­si suurelle osalle ihmiskuntaa.

        Aika ajatel­la: En kut­su­isi tekosyyk­si sitä peri­aatet­ta, että maa omis­taa luonnonvaransa.

        En ole kiistänyt omis­tus­ta vaan ain­oas­taan sen, että saisi vahin­goit­taa muu­ta ihmiskun­taa ilmastopäästöil­lä vain sik­si, että sat­tuu omis­ta­maan jonkun nielun, joka ei ole omaa ansio­ta. Kyse ei ole omis­tu­soikeud­es­ta vaan siitä, miten las­ke­taan kunkin val­tion ihmis­ten toimin­nan hait­ta ilmas­tolle. Siihen ei pidä laskea mukaan nielu­ja, jot­ka eivät ole ihmisen toimin­nan aikaansaamia.

        Aika ajatel­la: Mitkä oli­si­vat vas­taavia “mui­ta tekosyitä”?

        Esim Intia voisi vedo­ta his­to­ri­aan ja sanoa, että tule­vaisu­udessa hei­dän pitäisi saa­da jonkin aikaa päätel­lä län­si­mai­ta enem­män per nup­pi, kos­ka men­neisyy­dessä län­si­maat ovat päästelleet heitä enem­män per nup­pi. Tämäkin olisi yhtä hölmö tekosyy.

        Var­maan luo­va vas­tu­un­vält­telijä voisi kek­siä näitä enemmänkin.

      8. Ossi Sare­so­ja:
        En ole kiistänyt omis­tus­ta vaan ain­oas­taan sen, että saisi vahin­goit­taa muu­ta ihmiskun­taa ilmastopäästöil­lä vain sik­si, että sat­tuu omis­ta­maan jonkun nielun, joka ei ole omaa ansio­ta. Kyse ei ole omis­tu­soikeud­es­ta vaan siitä, miten las­ke­taan kunkin val­tion ihmis­ten toimin­nan hait­ta ilmas­tolle. Siihen ei pidä laskea mukaan nielu­ja, jot­ka eivät ole ihmisen toimin­nan aikaansaamia.

        Esim Intia voisi vedo­ta his­to­ri­aan ja sanoa, että tule­vaisu­udessa hei­dän pitäisi saa­da jonkin aikaa päätel­lä län­si­mai­ta enem­män per nup­pi, kos­ka men­neisyy­dessä län­si­maat ovat päästelleet heitä enem­män per nuppi. 

        Tässä olemme selvästikin eri mieltä. Minä rin­nas­tan nielun — riip­pumat­ta siitä, paljonko ihmi­nen on sitä muo­van­nut — val­tion omis­ta­mak­si luon­non­va­rak­si, aivan kuten Nor­jal­la on “vain sat­tunut ole­maan” öljyä. On siis kak­si periaatetta:

        Omis­tu­soikeus luon­non­va­roi­hin: val­tio saa käyt­tää hyväk­seen luonnonvarojaan. 

        Mui­ta ei saa vahin­goit­taa: val­tio ei saa muut­taa muiden val­tioiden “ilmas­toa” (laa­jasti ymmär­ret­tynä; käsit­tää kaiken­laiset ympäristö­vaiku­tuk­set mut­ta äärim­mäisenä myös soti­aal­lisen hyökkäyk­sen) ja val­tion tulee käyt­tää yhteis­maa­ta kestävästi (neu­traal­isti, jos ei muu­ta yhteis­es­ti sovittu).

        Jos näistä on samaa mieltä, päästään nähdäk­seni pitkälle. Esimerkik­si tuo kuvit­teelli­nen Int­ian tekosyy havaitaan perus­teet­tomak­si, kos­ka nup­piko­htaisia sään­töjä ei noisa peri­aat­teista voi johtaa.

        His­to­ri­al­lis­ten vaiku­tusten huomioonot­ta­mi­nen on hie­man mon­imutkaisem­pi kysymys, kos­ka val­tioiden rajat ovat muut­tuneet ja kos­ka val­tioi­ta on tul­lut ja men­nyt, jos men­nään riit­tävästi ajas­sa taak­sepäin. Toisaal­ta se, mitä val­tiot tekevät tänään, tulisi ottaa laskui­hin huomen­na, jot­ta kan­nus­teet ovat kohdal­laan jo tänään. Lähtisin siitä, että jokaisen val­tion kasvi­huonenet­topäästöt huomioitaisi­in noin vuodes­ta 1960 alka­en; nielköön minkä on päästänyt.

      9. Osmo Soin­in­vaara:
        Hiilin­ielut saisi uusien sel­l­ute­htaiden var­al­ta kun­toon ilmeis­es­ti sil­lä, että Suomes­sa kek­sit­täisi­in joku näp­pärä keino, jol­la kaik­ki luon­non­ti­laiset suot saataisi­in siiret­tyä ”unman­aged” ‑luokas­ta ”man­aged” ‑luokkaan – ja tietysti vielä niin, etteivät ne vahin­gos­sakaan siir­ry hiililähtei­den puolelle.

        Kan­nat­taa nyt kuitenkin muis­taa, että val­taosa soista on ojitet­tu ja jotkut muutet­tu peräti suopel­loik­si. Ne ovat päästölähde, eivätkä nielu. Olisi vähän outoa ottaa tarkastelu­un mukaan vain hiiltä sito­vat suot, mut­ta eivät näm­nä hiiltä päästävät.

        Maaperäpäästöt kyl­lä vähen­netään hiilin­ielus­ta. Niin min­ulle ker­toi prof. Ollikainen, kun joskus asi­aa häneltä kysyin. Luonon­ti­lais­ten soiden nielus­ta min­ul­la ei ole tietoa.
        Sell­upu­un hakkuu kyl­lä ilmeis­es­ti vähän vähen­tää met­sän hiili­varan­toa, mut­ta se samal­la aut­taa pui­ta järey­tymään, jos­ta sit­ten saadaan enem­män pitkäkestoista hiili­varas­toa rakennuksiin.

      10. Tim­oT: Maaperäpäästöt kyl­lä vähen­netään hiilin­ielus­ta. Niin min­ulle ker­toi prof. Ollikainen, kun joskus asi­aa häneltä kysyin. Luonon­ti­lais­ten soiden nielus­ta min­ul­la ei ole tietoa.

        Tieto löy­tyy sen linkin takaa:

        Taas yksi omi­tu­isu­us nielu­laske­mis­sa – Suomen ojit­ta­mat­to­mia luon­non­ti­laisia soi­ta ei laskelmi­in hyväksytä

        ”Luon­non­ti­laisil­ta soil­ta­han tulee metaa­nipäästöjä ja toisaal­ta ne toimi­vat hiilin­ieluina, mut­ta kumpikaan toim­into ei ole nyt tässä laskel­mas­sa mukana.”

        Tuo­mainen sanoo, että lulucf-lasken­nas­sa ei ote­ta huomioon tätä ojit­ta­mat­tomien luon­non­ti­lais­ten soiden toim­intaa hiilinieluna.

        ”Hal­li­tusten väli­nen ilmas­ton­muu­tospa­neeli IPCC on yrit­tänyt vuosia tähän asi­aan ohjeis­tus­ta rak­en­taa, mut­ta vielä ei ole päästy sel­l­aiseen pis­teeseen, että ohjet­ta olisi olemassa.”

      11. “Kan­nat­taa nyt kuitenkin muis­taa, että val­taosa soista on ojitet­tu ja jotkut muutet­tu peräti suopel­loik­si. Ne ovat päästölähde, eivätkä nielu. Olisi vähän outoa ottaa tarkastelu­un mukaan vain hiiltä sito­vat suot, mut­ta eivät näm­nä hiiltä päästävät.”

        Siis mil­lä perus­teel­la ojite­tut suot ovat päästölähteitä, eivätkä hiilen sitojia?

        Luon­non­ti­lainen suo kas­vat­taa hiiltä sito­vaa turvek­er­rostu­maa n. mil­limetrin ver­ran vuodessa. Tämä on aivan olema­ton määrä ver­rat­tuna siihen, mitä suo ojit­taen met­sän kasvulle muutet­tuna hiiltä sitoo. Sama suhde pätee myös vil­je­lykäyt­töön muutet­tu­jen soiden kohdalla. 

        Varsinkin niiden, ohuen turvek­er­rostu­man kat­tavien suoaluei­den kohdal­la, jois­sa kiven­näis­maa on aivan puiden juurien ulot­tuvil­la, etu suon hiilen sito­jak­si muut­tumises­sa on val­ta­va. Johan esim. kiven­näis­mail­la viihtyvä rauduskoivu kas­vaa yli metrin pitu­us­lisäyk­siä kesän aikana, pak­su­us­lisäyk­sistä puhumattakaan.

      12. Arvom­ies:
        “Kan­nat­taa nyt kuitenkin muis­taa, että val­taosa soista on ojitet­tu ja jotkut muutet­tu peräti suopel­loik­si. Ne ovat päästölähde, eivätkä nielu. Olisi vähän outoa ottaa tarkastelu­un mukaan vain hiiltä sito­vat suot, mut­ta eivät näm­nä hiiltä päästävät.”

        Siis mil­lä perus­teel­la ojite­tut suot ovat päästölähteitä, eivätkä hiilen sitojia?

        Luon­non­ti­lainen suo kas­vat­taa hiiltä sito­vaa turvek­er­rostu­maa n. mil­limetrin ver­ran vuodessa. Tämä on aivan olema­ton määrä ver­rat­tuna siihen, mitä suo ojit­taen met­sän kasvulle muutet­tuna hiiltä sitoo. Sama suhde pätee myös vil­je­lykäyt­töön muutet­tu­jen soiden kohdalla. 

        Varsinkin niiden, ohuen turvek­er­rostu­man kat­tavien suoaluei­den kohdal­la, jois­sa kiven­näis­maa on aivan puiden juurien ulot­tuvil­la, etu suon hiilen sito­jak­si muut­tumises­sa on val­ta­va. Johan esim. kiven­näis­mail­la viihtyvä rauduskoivu kas­vaa yli metrin pitu­us­lisäyk­siä kesän aikana, pak­su­us­lisäyk­sistä puhumattakaan.

        En ole tutus­tunut tarkasti uusimpi­in tutkimuk­si­in eli tämä tulee mus­ta tun­tuu ‑meiningillä: Suot päästelevät ilmoille metaa­nia ja mui­ta vas­taavia hiiliy­hdis­teitä joiden vaiku­tus on suh­teel­lis­es­ti suurem­pi kuin hiilid­iok­sidil­la. Eli vaik­ka hiilid­iok­sidia sitoutuu net­tona niin ilmas­ton läm­pen­e­misen kannal­ta net­to­vaiku­tus on negati­ivi­nen kos­ka syn­tyvien metaa­nipäästö­jen vaiku­tus on negati­ivisem­pi kuin CO2-pitoisu­u­den laskemis­es­ta saata­va posi­ti­ivi­nen vaiku­tus. Mut­ta tämäkin vai­htelee ymmärtääk­seni voimakkaasti vuo­de­na­jan mukaan ja myös suo­tyypin mukaan. Näin siis olen ymmärtänyt nyky-ymmär­ryk­sen, mut­ta en tosi­aan seu­raa akti­ivis­es­ti uusimpia tuloksia.

        Vähän samaa ongel­maa on itseasi­as­sa myös bore­aal­is­ten met­sien kanssa, johon suo­ma­laisetkin met­sät kuu­lu­vat. Ei ole ymmärtääk­seni täysin selvää toimi­iko suur­in­pi­irtein täysikasvuinen met­sä enää hiilin­ielu­na (~hiili­varas­to kas­vaa). Bore­aal­i­sis­sa met­sis­sä maan­nok­sen kehit­tymi­nen on heikkoa jol­loin puus­ton sei­somi­nen ja pystyyn kuolem­i­nen ei ymmärtääk­seni kas­va­ta hiili­varas­toa enää, sen sijaan alkaa hajoami­nen ja taas saadaan metaani- ja mui­ta päästöjä jot­ka ovat suh­teel­lis­es­ti haitallisem­pia kuin hiilid­iok­si­di CO2.

        Ilmas­ton kannal­ta kieltämät­tä paras olisi pitkäikäis­ten tuot­tei­den ja raken­nusten valmis­t­a­mi­nen täysikasvuis­es­ta puus­ta. Tämä on ymmärtääk­seni ain­oa tehokas ‘Car­bon Cap­ture’ eli hiilen­si­d­on­tate­knolo­gia joka voitaisi­in ottaa käyt­töön nyt heti ilman mitään lisätutkimuksia.

      13. Stadist
        Ilmas­ton kannal­ta kieltämät­tä paras olisi pitkäikäis­ten tuot­tei­den ja raken­nusten valmis­t­a­mi­nen täysikasvuis­es­ta puus­ta. Tämä on ymmärtääk­seni ain­oa tehokas ‘Car­bon Cap­ture’ eli hiilen­si­d­on­tate­knolo­gia joka voitaisi­in ottaa käyt­töön nyt heti ilman mitään lisätutkimuksia. 

        On toinenkin: jätetään se jatko­jalostus pois ja pitkäaikaisvaras­toidaan puut sel­l­aise­naan. No ehkä ensin pitäisi het­ki miet­tiä halv­in­ta varastointitapaa…eli tarvisim armaan jotain tutkimus­ta, kun tuskin siihen kan­nat­taisi halle­ja käyttää.

        Jos hiilid­iok­sidin hin­ta on vaik­ka sata euroa ton­ni, niin var­masti alkaa kan­nat­ta­maan pelkkä pien­varas­toin­tikin. Tuol­la hin­nal­la alkaa epä­tarkan hiha­laskel­mani perus­teel­la saa­maan jo pihaan toimitet­tuna kui­v­at­tu­ja puuk­lape­ja. Eli jos joku mak­saisi hiilen sidon­nas­ta, niin klapikasan hiilen­si­d­on­ta­palkki­ol­la ostaisi kyseisen kasan pihaan olla möl­löt­tämään. Ja suuren mit­takaa­van toim­inta on tietenkin paljon halvem­paa kun eihän niistä klape­ja tarvitse tehdä.

        Mar­tikaisen blo­gis­sa paremmin:

        ”Tätä blo­gia kir­joit­taes­sa opin, että joku on jo ehdot­tanut tätä aka­teemises­sa kir­jal­lisu­udessa! Zeng et al. ovat lanseer­an­neet tälle jopa englan­ninkielisen lyhen­teen WHS (wood har­vest and stor­age) (läh­teet Zeng et al. 2008 ja Zeng et al. 2013). He arvioi­vat, että puiden upot­ta­mi­nen kaivan­toi­hin voisi mak­saa niin vähän, että se hoi­tu­isi 14 $/tCO2 hin­nal­la. Tämä olisi merkit­tävästi halvem­paa kuin mikään hiilid­iok­sidin tal­teenot­to- ja varas­toin­ti-idea. yse ei myöskään ole varsi­nais­es­ti mis­tään raket­ti­ti­eteestä vaan voisimme alkaa tekemään sitä jo tänään. Toki parem­pi olisi, jos kek­sisimme tälle mate­ri­aalille jonkun hyvän käyt­töko­hteen mis­sä hiili pysyy pois­sa kier­rosta, mut­ta ne eivät ole ennakkoe­hto negati­ivis­ten päästö­jen aikaansaamiselle. (Ken­ties sidon­nan valvon­ta voi jopa olla helpom­paa suh­teel­lisen har­voista kasoista.)

        https://www.viite.fi/2019/03/15/negatiiviset_suomessa/

      14. Sylt­ty: On toinenkin: jätetään se jatko­jalostus pois ja pitkäaikaisvaras­toidaan puut sel­l­aise­naan. No ehkä ensin pitäisi het­ki miet­tiä halv­in­ta varastointitapaa…eli tarvisim armaan jotain tutkimus­ta, kun tuskin siihen kan­nat­taisi halle­ja käyttää.

        Jos hiilid­iok­sidin hin­ta on vaik­ka sata euroa ton­ni, niin var­masti alkaa kan­nat­ta­maan pelkkä pien­varas­toin­tikin. Tuol­la hin­nal­la alkaa epä­tarkan hiha­laskel­mani perus­teel­la saa­maan jo pihaan toimitet­tuna kui­v­at­tu­ja puuk­lape­ja. Eli jos joku mak­saisi hiilen sidon­nas­ta, niin klapikasan hiilen­si­d­on­ta­palkki­ol­la ostaisi kyseisen kasan pihaan olla möl­löt­tämään. Ja suuren mit­takaa­van toim­inta on tietenkin paljon halvem­paa kun eihän niistä klape­ja tarvitse tehdä.

        Mar­tikaisen blo­gis­sa paremmin:

        ”Tätä blo­gia kir­joit­taes­sa opin, että joku on jo ehdot­tanut tätä aka­teemises­sa kir­jal­lisu­udessa! Zeng et al. ovat lanseer­an­neet tälle jopa englan­ninkielisen lyhen­teen WHS (wood har­vest and stor­age) (läh­teet Zeng et al. 2008 ja Zeng et al. 2013). He arvioi­vat, että puiden upot­ta­mi­nen kaivan­toi­hin voisi mak­saa niin vähän, että se hoi­tu­isi 14 $/tCO2 hin­nal­la. Tämä olisi merkit­tävästi halvem­paa kuin mikään hiilid­iok­sidin tal­teenot­to- ja varas­toin­ti-idea. yse ei myöskään ole varsi­nais­es­ti mis­tään raket­ti­ti­eteestä vaan voisimme alkaa tekemään sitä jo tänään. Toki parem­pi olisi, jos kek­sisimme tälle mate­ri­aalille jonkun hyvän käyt­töko­hteen mis­sä hiili pysyy pois­sa kier­rosta, mut­ta ne eivät ole ennakkoe­hto negati­ivis­ten päästö­jen aikaansaamiselle. (Ken­ties sidon­nan valvon­ta voi jopa olla helpom­paa suh­teel­lisen har­voista kasoista.)

        https://www.viite.fi/2019/03/15/negatiiviset_suomessa/

        Vielä parem­pi keino saat­taisi olla puun kui­v­atis­laus (pyrolyysi), mitä tässäkin blo­gis­sa on aiem­min esitet­ty. Syn­tyvä pajahi­ili on erit­täin tehokas maan­paran­nu­saine ja se hajoaa maas­sa hitaam­min kuin puu. Pyrolyysi tuot­taa lisäk­si arvokkai­ta jakei­ta, jot­ka sopi­vat polt­toaineek­si ja/tai kemi­al­liseen jatkojalostukseen.

        Suomes­sa on asi­as­ta koko joukko tietoa, sil­lä sodan aikana tänne raken­net­ti­in usei­ta ter­vate­htai­ta helpot­ta­maan öljy­tuot­tei­den puutetta. 

        Jos hiilen varas­toimiselle saataisi­in riit­tävä hin­ta, varas­to­ja taa­tusti syntyisi.

      15. Sylt­ty: On toinenkin: jätetään se jatko­jalostus pois ja pitkäaikaisvaras­toidaan puut sel­l­aise­naan. No ehkä ensin pitäisi het­ki miet­tiä halv­in­ta varastointitapaa…eli tarvisim armaan jotain tutkimus­ta, kun tuskin siihen kan­nat­taisi halle­ja käyttää.

        Jos hiilid­iok­sidin hin­ta on vaik­ka sata euroa ton­ni, niin var­masti alkaa kan­nat­ta­maan pelkkä pien­varas­toin­tikin. Tuol­la hin­nal­la alkaa epä­tarkan hiha­laskel­mani perus­teel­la saa­maan jo pihaan toimitet­tuna kui­v­at­tu­ja puuk­lape­ja. Eli jos joku mak­saisi hiilen sidon­nas­ta, niin klapikasan hiilen­si­d­on­ta­palkki­ol­la ostaisi kyseisen kasan pihaan olla möl­löt­tämään. Ja suuren mit­takaa­van toim­inta on tietenkin paljon halvem­paa kun eihän niistä klape­ja tarvitse tehdä.

        Mar­tikaisen blo­gis­sa paremmin:

        ”Tätä blo­gia kir­joit­taes­sa opin, että joku on jo ehdot­tanut tätä aka­teemises­sa kir­jal­lisu­udessa! Zeng et al. ovat lanseer­an­neet tälle jopa englan­ninkielisen lyhen­teen WHS (wood har­vest and stor­age) (läh­teet Zeng et al. 2008 ja Zeng et al. 2013). He arvioi­vat, että puiden upot­ta­mi­nen kaivan­toi­hin voisi mak­saa niin vähän, että se hoi­tu­isi 14 $/tCO2 hin­nal­la. Tämä olisi merkit­tävästi halvem­paa kuin mikään hiilid­iok­sidin tal­teenot­to- ja varas­toin­ti-idea. yse ei myöskään ole varsi­nais­es­ti mis­tään raket­ti­ti­eteestä vaan voisimme alkaa tekemään sitä jo tänään. Toki parem­pi olisi, jos kek­sisimme tälle mate­ri­aalille jonkun hyvän käyt­töko­hteen mis­sä hiili pysyy pois­sa kier­rosta, mut­ta ne eivät ole ennakkoe­hto negati­ivis­ten päästö­jen aikaansaamiselle. (Ken­ties sidon­nan valvon­ta voi jopa olla helpom­paa suh­teel­lisen har­voista kasoista.)

        https://www.viite.fi/2019/03/15/negatiiviset_suomessa/

        Järveen upotet­tuna puu järeä puu säi­lyy pitkään. 

        Hyödyl­lisem­pää säilön­tää olisi muun­taa “ylimääräi­nen” puu­raa­ka-aine pyrolyysil­lä bio­hi­ilek­si ja sijoit­taa maaperään paran­ta­maan rav­in­teen­sit­o­mis omi­naisuuk­sia. Etelä-Amerikan inti­aan­it sen jo osasivat.

      16. Sylt­ty: On toinenkin: jätetään se jatko­jalostus pois ja pitkäaikaisvaras­toidaan puut sel­l­aise­naan. No ehkä ensin pitäisi het­ki miet­tiä halv­in­ta varastointitapaa…eli tarvisim armaan jotain tutkimus­ta, kun tuskin siihen kan­nat­taisi halle­ja käyttää.

        Vaik­ka tämä on var­maan vit­si, niin älä ker­ro kepu­laisille ja MTK:lle täl­lais­es­ta mah­dol­lisu­ud­es­ta. Joku voisi ihan tosis­saan ruve­ta siihen.

      17. R.Silfverberg: Vaik­ka tämä on var­maan vit­si, niin älä ker­ro kepu­laisille ja MTK:lle täl­lais­es­ta mah­dol­lisu­ud­es­ta. Joku voisi ihan tosis­saan ruve­ta siihen.

        Jos hiilen varas­toimisel­la olisi riit­tävä hin­ta, näin var­maan tapah­tu­isi. Hiilen varas­toin­ti nyt ja lähivu­osi­na olisi ymmärtääk­seni eri­tyisen hyödyl­listä, kos­ka yleis­es­ti olete­taan, että lähim­mät 30…50 vuot­ta ovat ilmas­to­muu­tok­sen jar­rut­tamisen kannal­ta oleel­lisimpia. Siinä ajas­sa ihmis­ten määrän kasvu tasaan­tuu, teknolo­gia kehit­tyy, jne.

      18. Arvom­ies:
        “Kan­nat­taa nyt kuitenkin muis­taa, että val­taosa soista on ojitet­tu ja jotkut muutet­tu peräti suopel­loik­si. Ne ovat päästölähde, eivätkä nielu. Olisi vähän outoa ottaa tarkastelu­un mukaan vain hiiltä sito­vat suot, mut­ta eivät näm­nä hiiltä päästävät.”

        Siis mil­lä perus­teel­la ojite­tut suot ovat päästölähteitä, eivätkä hiilen sitojia?

        Luon­non­ti­lainen suo kas­vat­taa hiiltä sito­vaa turvek­er­rostu­maa n. mil­limetrin ver­ran vuodessa. Tämä on aivan olema­ton määrä ver­rat­tuna siihen, mitä suo ojit­taen met­sän kasvulle muutet­tuna hiiltä sitoo. Sama suhde pätee myös vil­je­lykäyt­töön muutet­tu­jen soiden kohdalla. 

        Varsinkin niiden, ohuen turvek­er­rostu­man kat­tavien suoaluei­den kohdal­la, jois­sa kiven­näis­maa on aivan puiden juurien ulot­tuvil­la, etu suon hiilen sito­jak­si muut­tumises­sa on val­ta­va. Johan esim. kiven­näis­mail­la viihtyvä rauduskoivu kas­vaa yli metrin pitu­us­lisäyk­siä kesän aikana, pak­su­us­lisäyk­sistä puhumattakaan.

        Huo­mat­ta­va osa (muis­taak­seni 30 % luokkaa) oji­tuk­sista tehti­in turhaan: met­sä ei kas­va, rahkasam­mal ei kas­va, uut­ta turvet­ta ei muo­dos­tu, vesistöt pilal­la. Ja kepu­laiset röy­histävät ylpeinä rin­taansa ja vaa­ti­vat lisää kemera-tukia “kun­nos­tu­so­ji­tuk­si­in”.

  17. Viitat­en uutisi­in kansan­rin­tama­hal­li­tuk­sen muo­dostamis­neu­vot­teluista, odotan mie­lenki­in­nol­la, mil­laiseen kom­pro­mis­si­in Vihreät ja Keskus­ta kykenevät puun ener­giakäytön, turpeen polton, sel­l­ute­htaiden, liiken­teen biopolt­toainei­den (ben­si­iniä pahempi hiil­i­tase), nau­tat­alouden (metaani ja maankäyt­tö) suhteen.

    Tuleeko liiken­teen infraratkaisu­is­sa laa­jo­ja panos­tuk­sia rautatei­hin, vai sit­tenkin maanteitä?

    1. ij:
      …mil­laiseen kom­pro­mis­si­in Vihreät ja Keskus­ta kykenevät puun ener­giakäytön, turpeen polton, sel­l­ute­htaiden, liiken­teen biopolt­toainei­den (ben­si­iniä pahempi hiil­i­tase), nau­tat­alouden (metaani ja maankäyt­tö) suhteen.

      Itse asi­as­sa tästä aukeaa eri­no­mainen mah­dol­lisu­us, kun autop­uolueet Kok ja PS on lop­ul­takin saatu oppo­si­tioon. Annetaan autoilun jatkua har­vaan asu­tul­la maaseudul­la, mut­ta suit­si­taan sitä rankasti kaupungeis­sa, jois­sa oman auton käytön ain­ut todel­li­nen perustelu on mukavu­u­den­halu, kun julki­nen liikenne toimii tai on jär­jestet­tävis­sä ja etäisyy­det ovat lyhy­itä, jol­loin myös kestävät liikku­mis­ta­vat ovat mahdollisia.

      Esimerkik­si Helsingis­sä tätä kaut­ta on mah­dol­lista saa­da merkit­täviä tulok­sia aikaan eri­tyis­es­ti ruuhka­mak­su­jen osalta, kun Kok ei ole hal­li­tuk­ses­sa tapansa mukaan jar­rut­ta­mas­sa muu­tos­ta ja aja­mas­sa pienen autoil­e­van vähem­mistön asiaa.

      Lisäk­si keskus­ta on ollut valmis met­sit­tämään tuot­ta­mat­tomat yli­jäämäpel­lot, turpeen käyt­tö on laskus­sa ja jo ojitet­tu­jen mut­ta puun­tuotan­toon sopi­mat­tomien soiden ennal­lis­tamiseen löy­tynee lisää tuki­ra­ho­ja. Eihän näil­lä toimil­la maail­maa pelaste­ta, mut­ta sitä tuskin kukaan on tosis­saan olettanutkaan.

      1. Koti-isä: Itse asi­as­sa tästä aukeaa eri­no­mainen mah­dol­lisu­us, kun autop­uolueet Kok ja PS on lop­ul­takin saatu oppo­si­tioon. Annetaan autoilun jatkua har­vaan asu­tul­la maaseudul­la, mut­ta suit­si­taan sitä rankasti kaupungeis­sa, jois­sa oman auton käytön ain­ut todel­li­nen perustelu on mukavu­u­den­halu, kun julki­nen liikenne toimii tai on jär­jestet­tävis­sä ja etäisyy­det ovat lyhy­itä, jol­loin myös kestävät liikku­mis­ta­vat ovat mahdollisia.

        Esimerkik­si Helsingis­sä tätä kaut­ta on mah­dol­lista saa­da merkit­täviä tulok­sia aikaan eri­tyis­es­ti ruuhka­mak­su­jen osalta, kun Kok ei ole hal­li­tuk­ses­sa tapansa mukaan jar­rut­ta­mas­sa muu­tos­ta ja aja­mas­sa pienen autoil­e­van vähem­mistön asiaa.

        Lisäk­si keskus­ta on ollut valmis met­sit­tämään tuot­ta­mat­tomat yli­jäämäpel­lot, turpeen käyt­tö on laskus­sa ja jo ojitet­tu­jen mut­ta puun­tuotan­toon sopi­mat­tomien soiden ennal­lis­tamiseen löy­tynee lisää tuki­ra­ho­ja. Eihän näil­lä toimil­la maail­maa pelaste­ta, mut­ta sitä tuskin kukaan on tosis­saan olettanutkaan.

        Eihän tässä maas­sa ole kuin muu­ta­ma kaupun­ki joil­la on edes mah­dol­lisu­us oikeasti toimi­vaan joukkoli­iken­teeseen.. ei ole niitä joukko­ja nääs, ja hyvä niin.

      2. Esimerkik­si Helsingis­sä tätä kaut­ta on mah­dol­lista saa­da merkit­täviä tulok­sia aikaan eri­tyis­es­ti ruuhka­mak­su­jen osalta, kun Kok ei ole hal­li­tuk­ses­sa tapansa mukaan jar­rut­ta­mas­sa muu­tos­ta ja aja­mas­sa pienen autoil­e­van vähem­mistön asiaa. 

        Jos tämä saadaan täl­lä hal­li­tuskaudel­la aikaan, niin nos­tan hat­tua. Olisi posi­ti­ivi­nen asia. Nim­im. autoton.

      3. ij: Jos tämä saadaan täl­lä hal­li­tuskaudel­la aikaan, niin nos­tan hat­tua. Olisi posi­ti­ivi­nen asia. Nim­im. autoton.

        Ansku minäkin kokeilen: koirien pito lem­mikkinä tulee kieltää kokon­aan ilmas­tosy­istä. Nim­im. koira­ton. (hupaisaa kyl­lä koirakiel­lol­la olisi suurem­pi vaiku­tus kuin ruuhkamaksuilla)

      4. Fidel: Ansku minäkin kokeilen: koirien pito lem­mikkinä tulee kieltää kokon­aan ilmas­tosy­istä. Nim­im. koira­ton. (hupaisaa kyl­lä koirakiel­lol­la olisi suurem­pi vaiku­tus kuin ruuhkamaksuilla)

        Vielä suurem­pi vaiku­tus olisi luop­ua saunoista, läm­mitet­tävistä uima-altaista ja kylpylöistä. Puuläm­mit­teiset saunat tuot­ta­vat lisäk­si pienhiukkasia.

      5. Pää­likkö: Vielä suurem­pi vaiku­tus olisi luop­ua saunoista, läm­mitet­tävistä uima-altaista ja kylpylöistä. Puuläm­mit­teiset saunat tuot­ta­vat lisäk­si pienhiukkasia.

        Hieno hom­ma! Kaik­ki ovat valmi­ita luop­umaan jostain mitä muil­la on..

  18. Tuos­sa edel­lä Ossi Sare­so­ja väit­tää, ettei
    mer­il­lä ole mitään tekemistä met­sien hiilin­ielu-lasken­nan kanssa.
    Kyl­lä Ossinkin kan­nat­taisi tuu­na­ta kan­taansa sen fak­tan mukaisek­si, että meris­sä on liuen­neena noin 50 ker­taa enem­män CO2sta kuin ilmastossa.
    Lisäk­si kan­nat­taisi muis­taa sekin fak­ta, että veteen liuke­nee sitä vähem­män CO2sta mitä lämpimämpi vesi on. Toisin sanoen läm­penevä meri luovut­taa CO2sta ilmake­hään, jol­lakin viiveel­lä tietenkin…
    Kyl­lä kaikkien Ossien olisi hyvä ottaa huomioon fysi­ikan lait, ennenkuin panee maineen­sa likoon tässä ilmastokeskuselussa.…

    1. Sep­po Korp­poo:
      Tuos­sa edel­lä Ossi Sare­so­ja väit­tää, ettei
      mer­il­lä ole mitään tekemistä met­sien hiilin­ielu-lasken­nan kanssa.
      Kyl­lä Ossinkin kan­nat­taisi tuu­na­ta kan­taansa sen fak­tan mukaisek­si, että meris­sä on liuen­neena noin 50 ker­taa enem­män CO2sta kuin ilmastossa.
      Lisäk­si kan­nat­taisi muis­taa sekin fak­ta, että veteen liuke­nee sitä vähem­män CO2sta mitä lämpimämpi vesi on. Toisin sanoen läm­penevä meri luovut­taa CO2stailmakehään, jol­lakin viiveel­lä tietenkin…
      Kyl­lä kaikkien Ossien olisi hyvä ottaa huomioon fysi­ikan lait, ennenkuin panee maineen­sa likoon tässä ilmastokeskuselussa…. 

      Tätä tulee tarkastel­la fysikaalisen kemi­an kaut­ta ja te olette väärässä.

      Meren nou­se­va läm­pöti­la pienen­tää merive­den kaa­suka­p­a­siteet­tia, eli siihen liukenevien kaa­su­jen enim­mäis­määrää. Hiilid­iok­si­di ei kuitenkaan ole vain yksinker­tais­es­ti liuen­neena meriv­eteen, vaan se reagoi ves­i­molekyylien kanssa. Hap­pa­muud­es­ta eli pH:sta johtuen tämä tas­apaino on huo­mat­tavasti liuken­e­misen puolel­la eikä ole mitään syytä olet­taa että meret alka­vat kokon­aisu­udessaan vapaut­ta­maan hiilid­iok­sidia ennen kuin merien pH las­kee jon­nekin 5:n tietämille.

      Kuitenkin mitä enem­män merien läm­pöti­la nousee ja pH las­kee niin merien kyky ottaa vas­taan ilmake­hän hiilid­iok­sidia heikke­nee. Kokon­aisuute­na toki voi näyt­tää siltä että meret alka­vat ‘luovut­ta­maan’ hiilid­iok­sidia kun hiil­diok­sidi­vir­ta meri­in heikke­nee voimakkaasti, vähän samaan tapaan kuin jotkut laske­vat että pienem­mil­lä korkoku­luil­la ‘saat’ rahaa vaik­ka itseasi­as­sa vain menetät vähemmän.

  19. Kemin suun­nit­telus­sa ole­va bio­tuotete­hdas tuot­taa sähköä 250% teho­tarpeestaan, Met­sä Fibren mukaan uusi­u­tu­vaa sähköen­er­giaa syn­tyy 2 TWh vuodessa. Tämä tietysti sähköverkkoon myy­tynä vähen­täisi Suomen riip­pu­vu­ut­ta tuon­ti- ja fos­si­ilis­es­ta sähköstä, mut­ta onko mietit­ty mah­dol­lisu­ut­ta, jos­sa tiet­ty osu­us sivu­tuot­teena saatavas­ta sähköstä varat­taisi­in jo lupa­pros­es­sis­sa ilman kor­vaus­ta val­tion käyt­töön? Näin val­tio voisi ohja­ta tuon uusi­u­tu­van sähköka­p­a­siteetin halu­a­maansa kohteeseen, esimerkik­si Suomen suurim­malle CO2 päästöläh­teelle eli Raa­hen Rautaruukin tehtaille hiilid­iok­sidin tal­teenot­to­pros­es­sia varten? 

    Tuo heiken­täisi tietysti bio­tuotete­htaan kan­nat­tavu­ut­ta hie­man, mut­ta tuskin­pa merkit­tävästi kos­ka sähkön myyn­ti on kuitenkin heille sivu­bisnestä. CO2 ‑tal­teeno­ton onnistues­sa olisi mah­dol­lista että bio­tuotete­hdas olisi kokon­ais­vaiku­tuk­sil­taan hiilinegati­ivi­nen, huoli­mat­ta siitä että suurin osa sel­l­un käyt­töko­hteista on nopeakier­toista eikä siten varas­toi hiiltä.

  20. Sel­l­ute­hdas on käytän­nössä voimalaitos jon­ka sivu­tuot­teena on sel­lu kun sel­l­un hin­ta palaa nor­mi bulkki­tavaran hin­tata­solle. Tehtaalle tulev­as­ta puus­ta polte­taan yli puo­let ja osa jauhetaan sähkök­si höyry­tur­bi­i­ni genul­la. ison tehtaan jätevesien hukkaläm­pö on vuosi­ta­sol­la kym­meniä miljoo­nia. Kos­ka mankalape­ri­aate tuot­taa parem­min kun tehtaan hukkaläm­pöä ei ote­ta tal­teen. Tämä hukkaläm­mön tal­teenot­to rom­ah­dut­taisi ener­gian hinnan.

    1. Jos siitä puus­ta ei tehtäisi sel­l­ua vaan poltet­taisi­in se kokon­aan ener­giak­si, saataisi­in kak­si ker­taa enem­män läm­pöä ja sähköä ja se saataisi­in siel­lä, mis­sä läm­pöä tarvi­taan. Nythän se läm­pö menee harakoille tai oikeas­t­aan ahve­nille. Ener­gian tuotan­nol­la sel­l­ute­hdas­ta ei siis voi perustella.

      1. Jos sel­l­un ja paperin tuotan­to ei olisi ensisi­jainen tavoite, voitaisi­in met­sän­hoi­dos­sa keskit­tyä hyvälaa­tuisen puun tuotan­toon ja alkaa tosis­saan kehit­tää puun jalostusar­voa. Sivu­tuot­tei­ta jää silti poltettavaksi.

  21. Laskep­pa huvikseen kun 70 asteista jätevet­tä menee 1 m³/s ympäri vuo­den jäteo­jas­sa ja jäteve­den läm­pö hai­h­tuu taivaalle ja ala­puolisi­in vesistöi­hin. Mitähän tuo on ener­giana vaik­ka 40 asteen lämpötilaerolla ??

  22. Stadist: Tätä tulee tarkastel­la fysikaalisen kemi­an kaut­ta ja te olette väärässä.

    Meren nou­se­va läm­pöti­la pienen­tää merive­den kaa­suka­p­a­siteet­tia, eli siihen liukenevien kaa­su­jen enim­mäis­määrää. Hiilid­iok­si­di ei kuitenkaan ole vain yksinker­tais­es­ti liuen­neena meriv­eteen, vaan se reagoi ves­i­molekyylien kanssa. Hap­pa­muud­es­ta eli pH:sta johtuen tämä tas­apaino on huo­mat­tavasti liuken­e­misen puolel­la eikä ole mitään syytä olet­taa että meret alka­vat kokon­aisu­udessaan vapaut­ta­maan hiilid­iok­sidia ennen kuin merien pH las­kee jon­nekin 5:n tietämille.

    Kuitenkin mitä enem­män merien läm­pöti­la nousee ja pH las­kee niin merien kyky ottaa vas­taan ilmake­hän hiilid­iok­sidia heikke­nee. Kokon­aisuute­na toki voi näyt­tää siltä että meret alka­vat ‘luovut­ta­maan’ hiilid­iok­sidia kun hiil­diok­sidi­vir­ta meri­in heikke­nee voimakkaasti, vähän samaan tapaan kuin jotkut laske­vat että pienem­mil­lä korkoku­luil­la ‘saat’ rahaa vaik­ka itseasi­as­sa vain menetät vähemmän.

    Fysi­ikalla ja kemi­al­la ei ole väliä, vaan sil­lä miten asia poli­it­tis­es­ti määritellään.

    Merien osalta maankäytön muu­tok­sia ei juuri tapah­du. Sheik­it ja kiinalaiset rak­en­ta­vat keinosaaria, pis­aroi­ta val­tamer­essä. Poh­jan­lahdel­la maa nousee, mut­tei ihmisen toimenpiteillä.

    Suomen luon­non­ti­laiset suot nielevät hiiltä, mut­ta sitä ei las­ke­ta, kos­ka tämä tapah­tuu ihmisen toimin­nas­ta huoli­mat­ta. Suomea ja Irlan­tia luku­unot­ta­mat­ta täl­lainen asia ei EU-mai­ta kiin­nos­ta. Hiilikaivosten ja öljykent­tien hiilen­si­d­on­ta ei voi nol­las­ta pienen­tyä ihmisen toimilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.