Mitä tehdä sosiaaliturvalle (4) Työmarkkinatuki ja asumistuki yhteen yleistueksi?

Jos saa työt­tö­myys­päi­vä­ra­haa ja hank­kii jon­kin ver­ran ansio­tu­lo­ja, ansio­tu­lo­jen tulo­har­kin­ta on 300 euron suo­jao­san jäl­keen 50 %. Jokai­nen ansait­tu euro alen­taa siis työt­tö­myys­tu­kea 50 sen­til­lä. Jos tulois­ta menee 30 % veroa, efek­tii­vi­sek­si mar­gi­naa­li­ve­rok­si tulee noin 65 % tai vähän alle, sil­lä ansio­tu­loa vero­te­taan kevyem­min kuin työttömyyspäivärahaa.

Jos saa asu­mis­tu­kea, sen tulo­har­kin­ta on yhteen­sä 33,6 %. Tämä las­ke­taan brut­to­tu­lois­ta, joten asu­mis­tuen tuot­ta­ma mar­gi­naa­li­ve­ro voi­daan las­kea suo­raan vero­tuk­sen mar­gi­naa­li­ve­ron pääl­le. Jos siis mar­gi­naa­li­ve­ro on 30 %, efek­tii­vi­sek­si mar­gi­naa­li­ve­rok­si tulee 63,6 %.

Jos saa molem­pia, yhteen­so­vi­tuk­sek­si tulee 67,8 % (50 % + 33,6%/2) ja tämän pääl­le tulee mah­dol­li­nen tulo­ve­ron mar­gi­naa­li­ve­ro. Jos se on 30 % efek­tii­vi­sek­si mar­gi­naa­li­ve­rok­si tulee peri­aat­tees­sa 81,8 % mut­ta käy­tän­nös­sä vähem­män ansio­tu­lo­vä­hen­nyk­sen vuoksi.

Jos tämän pääl­le on lap­sia päi­vä­hoi­dos­sa, päi­vä­hoi­to­mak­sun tulos­i­don­nai­suus mut­kis­taa asi­aa edel­leen. Pään­sä­ryn vält­tä­mi­sek­si sivuu­te­taan mah­dol­li­suus ulos­o­tos­sa ole­vis­ta velois­ta. Pääl­lek­käi­sen tulo­har­kin­nan ongel­maa on esi­tet­ty ohei­ses­sa kuvas­sa. Sii­nä punai­nen vii­va vas­taa työt­tö­myys­tur­vaa ja vih­reä asumistukea.

Olen itse ehdot­ta­nut rapor­tis­sa ”Hah­mo­tel­ma perus­tu­los­ta” jos­kus yli 35 vuot­ta sit­ten, että kaik­ki tulo­har­kin­nat yhdis­tet­täi­siin yhdek­si tulo­har­kin­nak­si. Näin on teh­ty Bri­tan­nian kiis­tel­lys­sä Uni­ver­sal Cre­dit ‑jär­jes­tel­mäs­sä. Tätä on suo­si­tel­tu myös Suo­mel­le ja kris­til­lis­ten puo­lue­sih­tee­ri Asmo Maan­sel­kä  on ehdot­ta­nut tätä ansiok­kaas­sa rapor­tis­saan Kan­nus­ta­va perus­tur­va.

Mei­dän oli tar­koi­tus sel­vit­tää työ­mark­ki­na­tuen ja asu­mis­tuen yhdis­tä­mis­tä Sata-komi­teas­sa, mut­ta jätim­me sen teke­mät­tä, kun Sosi­aa­li-tupo lopet­ti käy­tän­nös­sä toi­min­tam­me. Se kui­ten­kin tuli sel­väk­si, että uudis­tus oli­si kallis.

Jos tuet yhdis­te­tään yhdek­si tuek­si, pääl­lek­käi­sen tulo­har­kin­nan ongel­ma pois­tuu, mut­ta val­tio jää tap­piol­le, jos tulo­har­kin­ta­pro­sent­tia ei nos­te­ta. Ehdo­te­tuis­sa ver­siois­sa yleis­tuen tulo­har­kin­taa jyr­ken­net­täi­siin nyky­tu­kiin ver­rat­tu­na roi­mas­ti, ja täs­tä seu­raa uusia ongelmia.

Maan­se­län mukaan yleis­tu­ki pois­tai­si köy­hyyt­tä, hel­pot­tai­si kan­nus­ti­non­gel­mia ja tuli­si val­tiol­le hal­vem­mak­si. Hän ihmet­te­lee itse­kin, miten näin hyvä tulos on mahdollinen.

Ei se ole­kaan. Tai­ka­temp­pu selit­tyy sil­lä, että tukien yhteen­so­vi­tus on mel­kein kai­kil­la suu­rem­paa kuin nyt. Kor­keim­mat mar­gi­naa­li­ve­rot kyl­lä ale­ne­vat, mut­ta pää­sään­töi­ses­ti mar­gi­naa­li­ve­rot nouse­vat, mikä tar­koit­taa, että pie­nis­tä ansio­tu­lois­ta jää vähem­män käteen. Tämä soti pahas­ti sitä vas­taan, että työn­teos­ta pitäi­si teh­dä kannattavampaa.

Tuen saa­ja pysyy muu­tok­ses­sa suun­nil­leen omil­laan, jos hän saa sekä työt­tö­myys­päi­vä­ra­haa että asu­mis­tu­kea, mut­ta hävi­ää mel­koi­ses­ti, jos saa vain toista.

Voi­tai­siin aja­tel­la, että jos saa molem­pia, tuet las­ket­tai­siin yhteen ja niil­le lai­tet­tai­siin yhtei­nen tulo­har­kin­ta, joka oli­si noin 60 %. Mut­ta jos saa vain työt­tö­myys­päi­vä­ra­haa, tulo­har­kin­ta pysyi­si nykyi­sel­lään kuten myös pie­ni­palk­kai­sel­la, joka saa vain asu­mis­tu­kea. Kun olem­me siir­ty­neet reaa­liai­kai­seen tulo­re­kis­te­riin, tulo­har­kin­nan pitäi­si perus­tua net­to­tu­loi­hin, jot­ta etuuk­sien alen­tu­mi­nen ja vero­tuk­sen kiris­ty­mi­nen eivät aiheut­tai­si yllä­tyk­siä. Van­ha­na perus­tu­lon kan­nat­ta­ja­na en voi olla huo­maut­ta­mat­ta, että täs­tä tuli­si pal­jon yksin­ker­tai­sem­paa, jos tuet ja vero­tus yhdis­tet­täi­siin yhdek­si kokonaisuudeksi.

Perustulo – negatiivinen tulovero ‑yhtenäinen perusturva – Universal credit

Halu­ja kor­ja­ta sosi­aa­li­tur­vaa kan­nus­ta­vaan suun­taan on nyt liik­keel­lä pal­jon. Kovaa huu­toa on Bri­tan­nias­sa käyt­töön otet­tu Uni­ver­sal credit–järjestelmä, jota esi­tel­lään Kris­til­lis­de­mo­kraat­tien puo­lue­sih­tee­ri Asmo Maan­se­län erin­omai­ses­sa kir­jas­sa Kan­nus­ta­va perus­tur­va. Kan­nat­taa lukea. Jos jos­kus löy­tyy vapaa­ta aikaa, arvos­te­len sen täl­lä blo­gil­la. Perus­tur­vaan liit­ty­vien tulon­siir­to­jen – lähin­nä perus­tur­van ja asu­mis­tuen yhdis­tä­mis­tä yhdek­si tulon­siir­rok­si esit­tää myös Juho Saa­ren sosi­aa­li­tur­van uudis­ta­mis­ta poh­ti­nut työ­ryh­mä. Täs­sä ale­taan lähes­tyä sitä, mitä esi­mer­kik­si minä olen tar­koit­ta­nut perustulolla.

Perus­tu­lo ja nega­tii­vi­nen tulovero

Kuu­lee sanot­ta­van, että perus­tu­lo on mah­do­ton, mut­ta nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro käy. Sel­vyy­den vuok­si sanot­ta­koon, että ne ovat arit­meet­ti­ses­ti aivan sama asia. Jos meil­lä oli­si perus­tu­lo 600 €/kk ja sii­hen liit­ty­vä line­aa­ri­nen vero 40 %, se oli­si aivan sama asia kuin jos vero­tet­ta­van tulon ala­ra­ja oli­si 1500 euroa ja sen alit­ta­vis­ta tulois­ta mak­set­tai­siin nega­tii­vis­ta veroa 40 % sum­mas­ta, jol­la tulot alit­ta­vat tuon rajan. Kan­nat­taa kokeil­la Exce­lil­lä, jos ei usko. Tai jos kou­lun mati­kan­tun­neil­ta on jää­nyt jotain mie­leen, niin näin­kin sen voi todis­taa. Jat­ka luke­mis­ta “Perus­tu­lo – nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro ‑yhte­näi­nen perus­tur­va – Uni­ver­sal credit”

Hetemäelle perustulosta ja toimeentulotuen vastikkeellisuudesta

Mart­ti Hete­mä­ki jat­kaa kes­kus­te­lua perus­tu­los­ta VM:n sivuilla

Yksi­näi­sen hen­ki­lön toi­meen­tu­lo­tuen perus­nor­mi on 488 euroa kuus­sa ja sen pääl­le mak­se­taan asu­mis­me­not koko­naan, kui­ten­kin kor­kein­taan kun­ta­koh­tai­seen kat­toon saak­ka. (Kat­to voi­daan tie­tyis­sä tapauk­sis­sa ylit­tää aina­kin tila­päi­ses­ti, mut­ta tämä ei ole täs­sä nyt olennaista.)

Jos yksi­na­su­val­la on vuo­kra 650 € kuus­sa ja hän saa perus­tu­loa 560 euroa kuus­sa, hänen toi­meen­tu­lo­tu­ki­las­kel­man­sa näyt­tää tältä

Menot

Perus­nor­mi 488 €
Asu­mis­me­not 650 €
Yhteen­sä 1138 €

Tulot

Perus­tu­lo 560
Asu­mis­tu­ki       406,40
Yhteen­sä          966,40

 

Mak­se­taan toi­meen­tu­lo­tu­kea 1130 – 966,40 = 163,60

 

Jos hän kiel­täy­tyy työs­tä, ja toi­meen­tu­lo­tu­kea alen­ne­taan 20 %, toi­meen­tu­lo­tu­ki­las­kel­ma näyt­tää tältä:

Menot

Perus­nor­mi        390,40 €
Asu­mis­me­not 650 €
Yhteen­sä          1040,40 €

Tulot

Perus­tu­lo 560
Asu­mis­tu­ki       406,40

Yhteen­sä          966,40

Mak­se­taan toi­meen­tu­lo­tu­kea 1040,40 – 966,40 = 74 €

Jat­ka luke­mis­ta “Hete­mäel­le perus­tu­los­ta ja toi­meen­tu­lo­tuen vastikkeellisuudesta”

Kotiäidit osa-aikatyöhön?

Pää­mi­nis­te­ri on tuo­nut Ruot­sis­ta tuliai­sik­si aja­tuk­sen, että kotiäi­dit pitäi­si saa­da koti­hoi­don­tuel­ta mie­luum­min osa-aika­työ­hön kan­san­ta­lou­den kak­kua kas­vat­ta­maan ja vero­ja maksamaan.

Esi­tin Sata-komi­teas­sa, että pien­ten las­ten van­hem­pien osa-aika­työ teh­täi­siin edes talou­del­li­ses­ti mah­dol­li­sek­si, vaik­ka pää­tös­val­ta jäi­si­kin per­heil­le itsel­leen. Nyt osa-aika­työ on voi­mak­kaas­ti syr­jit­tyä. Koti­hoi­don tuen menet­tää koko­naan ja päi­vä­hoi­dos­ta jou­tuu mak­sa­maan yleen­sä täy­den hin­nan. Esi­tin, että voi­si saa­da koti­hoi­don­tues­ta puo­let ja mak­saa vain puo­li­kas­ta päi­vä­hoi­to­mak­sua, jos lap­si on päi­vä­hoi­dos­sa vain osa-aikai­ses­ti. Tämä on yksi niis­tä lukui­sis­ta esi­tyk­sis­tä, jot­ka kokoo­mus sil­loin käy­tän­nös­sä tor­jui. Jat­ka luke­mis­ta “Kotiäi­dit osa-aikatyöhön?”

Mitä voimme tehdä vai voimmeko mitään?

Kun per­jan­tain jär­ky­tyk­ses­tä alkaa pik­ku­hil­jaa pala­ta työ­ky­kyi­sek­si, on kat­sot­ta­va, mitä Oslon kam­mot­ta­vis­ta tapah­tu­mis­ta opim­me. On pal­jon tär­keäm­pää etsiä syi­tä kuin syyllisiä.
On tun­ne­ta­sol­la aivan eri asia, jos viat­to­mat ihmi­set kuo­le­vat tar­koi­tuk­sel­li­sen väki­val­lan uhrei­na kuin jos he kuo­li­si­vat onnet­to­muu­des­sa. Van­hem­pien ja mei­dän kaik­kien oli­si ollut hel­pom­pi hyväk­syä, jos sata dema­ri­nuor­ta oli­si ollut tilaus­ko­neel­la mat­kal­la dema­ri­lei­ril­le Itä­val­taan ja kone oli­si syök­sy­nyt mat­kal­la maa­han. Yhtä kuol­lei­ta he sil­ti oli­si­vat olleet. Nuo­ri elä­mä oli­si päät­ty­nyt ennen­ai­kai­ses­ti.
Jat­ka luke­mis­ta “Mitä voim­me teh­dä vai voim­me­ko mitään?”

Aktiivinen työvoimapolitiikka olisi nähtävä investointina

Kun työt tuol­la Lah­den suun­nas­sa vähän hel­pot­ta­vat, pää­sen taas SATA-komi­te­aa käsit­te­le­vän kir­jan ääreen. Täs­sä taas kir­jaan luon­nos­tel­tua tekstiä:

======

Kaik­ki aktii­vi­seen työ­voi­ma­po­li­tiik­kaan käy­tet­ty raha oli­si näh­tä­vä inves­toin­ti­na, siis kurs­sit­ta­mi­nen, tuki­työ, kun­tout­ta­va työ­toi­min­ta ja muut toi­men­pi­teet, jot­ka täh­tää­vät työt­tö­män työ­mark­ki­na­kel­poi­suu­den paran­ta­mi­seen. Nämä toi­men­pi­teet mak­sa­vat, mut­ta jul­ki­nen talous saa oman­sa takai­sin, jos nii­den seu­rauk­se­na tar­ve tulon­siir­toi­hin vähe­nee ja vero­tu­lot kas­va­vat. Inves­toin­nit kan­nat­taa suun­na­ta niin, että nii­den tuot­to on mah­dol­li­sim­man suu­ri. Tämä ajat­te­lu­ta­pa joh­taa mel­koi­siin muu­tok­siin toi­men­pi­tei­den suun­taa­mi­ses­sa. Jat­ka luke­mis­ta “Aktii­vi­nen työ­voi­ma­po­li­tiik­ka oli­si näh­tä­vä investointina”

Katala takuueläke

SAK:n sosi­aa­li­po­liit­ti­nen asian­tun­ti­ja Kat­ja Veir­to kir­joit­ti sun­nun­tain Hel­sin­gin Sano­mis­sa, että takuu­elä­ke on huo­no rat­kai­su. Takuu­elä­ke on 685 euron mini­mie­lä­ke. Jos saa niin vähän ansio­elä­ket­tä, että ansio­elä­ke ja kan­sa­ne­lä­ke yhteen­sä ovat alle 685 euroa, saa ero­tuk­sen eläk­keen täy­den­nyk­se­nä. Täl­lä taval­la nos­te­taan var­sin pie­nin kus­tan­nuk­sin kai­kis­ta köy­him­pien elä­ke­läis­ten ase­maa. Veir­ton mukaan tämä syn­nyt­tää tur­hia epäkohtia.

Vää­rin se on hänen mukaan­sa sik­si, että yrit­tä­jät voi­vat kei­no­tel­la mak­sa­mal­la lii­an vähän elä­ke­mak­su­ja. Yrit­tä­jän elä­ke­tur­va ja sen kaut­ta myös elä­ke­mak­sut perus­tu­vat hänen itsen­sä ilmoit­ta­maan tulo­ta­soon. Ongel­ma­na on, että jot­kut yrit­tä­jät ilmoit­ta­vat tulon­sa kovin pie­nik­si, jol­loin he sääs­tä­vät elä­ke­mak­suis­sa ja saa­vat vas­taa­vas­ti huo­non eläk­keen. Yrit­tä­jä on voi olla niin ket­ku, että sääs­tää­kin van­huu­den varal­le pank­kiin tai osak­kei­siin ja saa sik­si sekä takuu­eläk­keen että pääomatuloja.

Ei voi. Jot­ta tämä onnis­tui­si, yrit­tä­jän pitäi­si ilmoit­taa tulon­sa alle 500 eurok­si kuu­kau­des­sa. Ei mene läpi. Tämä onnis­tui­si kor­kein­taan, jos oli­si ollut 20 vuot­ta koti­rou­va­na ansait­se­mat­ta elä­ket­tä ja aloit­tai­si työ­uran yrit­tä­jä­nä jos­kus lähes vii­si­kymp­pi­se­nä. Takuu­eläk­keen pii­riin ei pää­se, jos on koko elä­män­sä ajan yhdek­sän vuot­ta töis­sä 1500 euron kuu­kausi­pal­kal­la. Jat­ka luke­mis­ta “Kata­la takuueläke”

Mitä kasvatustieteilijät tutkivat?

Suo­mes­sa on 136 kas­va­tus­tie­teen pro­fes­so­ria. Se on val­tai­sa tut­ki­mus­pa­nos, mut­ta tut­kit­ta­vaa riit­tää ja aihe on tär­keä, joten panos­tus var­maan­kin kan­nat­taa. Jos täl­lai­nen pro­fes­so­rien armei­ja tut­kii  kas­va­tus­ta ja kou­lu­tus­ta, voi­si koh­tuu­del­la odot­taa jotain panos­ta yksin­ker­tai­siin, mut­ta tär­kei­siin – ja talou­del­li­ses­ti erit­täin mer­kit­tä­viin – kysy­myk­siin. Täl­lai­siin esi­mer­kik­si haluai­si vas­tauk­sen: Jat­ka luke­mis­ta “Mitä kas­va­tus­tie­tei­li­jät tutkivat?”

Perustulo tekisi siitä paljon helpomman (1)

SATA-komi­tean ensim­mäi­sis­tä kokouk­sis­ta alkaen oli sel­vää, ettei komi­teas­sa kan­nat­ta­nut perus­tu­los­ta puhua; lähes jokai­nen aloit­ti puheen­vuo­ron­sa koros­ta­mal­la, että sosi­aa­li­tur­van tulee perus­tua syy­pe­rus­tei­siin etuuk­siin. Uskoin vähem­mäs­tä­kin, enkä otta­nut koko asi­aa asi­aa esil­le komi­teas­sa. Sil­ti mai­nees­ta­ni perus­tu­lon aja­ja­na oli työl­le­ni SATA-komi­teas­sa huo­mat­ta­vaa hait­taa. Vähän jokais­ta esi­tys­tä­ni epäil­tiin sii­tä, että perus­tu­lon peik­ko pii­lek­sii jos­sain. Sosi­aa­li­tur­van seka­sot­kua set­vies­sä kui­ten­kin aika mon­ta ker­taa tuli ikä­vä perus­tu­loa. Se oli­si perus­tu­lon avul­la pal­jon yksin­ker­tai­sem­paa. Jat­ka luke­mis­ta “Perus­tu­lo teki­si sii­tä pal­jon hel­pom­man (1)”

Miksi asumista pitää tukea?

Jos­kus kan­san­ta­lous­tie­det­tä opis­kel­les­sa­ni löy­sin tent­ti­kir­jas­ta tut­ki­mus­tu­lok­sen, jos­sa oli kysel­ty asu­mis­tuen saa­jil­ta Yhdys­val­lois­sa, miten he arvos­tai­si­vat asu­mis­tu­kea, jos sitä ei oli­si pak­ko käyt­tää asu­mi­seen.  Kuin­ka pal­jon pie­nem­pään tukeen he tyy­tyi­si­vät, jos tuki pysyi­si sama, vaik­ka he muut­tai­si­vat pie­nem­pään asun­toon ja käyt­täi­si­vät ero­tuk­sen vaik­ka­pa ruo­kaan ja vaat­tei­siin. Tuon tut­ki­muk­sen vas­taa­jat oli­vat val­mii­ta vaih­ta­maan asu­mis­tuen dol­la­rin seit­se­mään­kym­me­neen sent­tiin vapaas­ti käy­tet­tä­vää rahaa. En tuo­ta tent­ti­kir­jaa löy­dä enää mis­tään tar­kis­taak­se­ni, miten kyse­ly oli teh­ty, mut­ta tuo­ta tark­kaa lukua lukuun otta­mat­ta asia on muu­te­kin sel­vä. Loo­gi­ses­ti ajat­te­le­va tuen saa­ja arvos­taa vapaas­ti käy­tet­tä­vää rahaa enem­män kuin tukea, jon­ka käyt­tö­tar­koi­tus on mää­rät­ty. Mik­si ei arvos­tai­si, kos­ka onhan raha tasai­ses­ti vähin­tään yhtä hyvä vaih­toeh­to: sen voi käyt­tää sen­til­leen samal­la taval­la kuin asu­mis­tuen, mut­ta sen voi käyt­tää myös muu­al­la taval­la, jos  kat­soo tar­vit­se­van­sa jotain muu­ta kipeäm­min kuin väl­jää asun­toa. Jat­ka luke­mis­ta “Mik­si asu­mis­ta pitää tukea?”