Kategoria: SATA-komitea

Mitä tehdä sosiaaliturvalle (4) Työmarkkinatuki ja asumistuki yhteen yleistueksi?

Jos saa työt­tömyyspäivära­haa ja han­kkii jonkin ver­ran ansio­tu­lo­ja, ansio­tu­lo­jen tulo­hark­in­ta on 300 euron suo­jaosan jäl­keen 50 %. Jokainen ansait­tu euro alen­taa siis työt­tömyys­tukea 50 sen­til­lä. Jos tuloista menee 30 % veroa, efek­ti­ivisek­si mar­gin­aaliv­eroksi tulee noin 65 % tai vähän alle, sil­lä ansio­tu­loa verote­taan kevyem­min kuin työttömyyspäivärahaa.

Jos saa asum­is­tukea, sen tulo­hark­in­ta on yhteen­sä 33,6 %. Tämä las­ke­taan brut­to­tu­loista, joten asum­istuen tuot­ta­ma mar­gin­aaliv­ero voidaan laskea suo­raan vero­tuk­sen mar­gin­aaliv­eron päälle. Jos siis mar­gin­aaliv­ero on 30 %, efek­ti­ivisek­si mar­gin­aaliv­eroksi tulee 63,6 %.

Jos saa molem­pia, yhteenso­vi­tuk­sek­si tulee 67,8 % (50 % + 33,6%/2) ja tämän päälle tulee mah­dolli­nen tuloveron mar­gin­aaliv­ero. Jos se on 30 % efek­ti­ivisek­si mar­gin­aaliv­eroksi tulee peri­aat­teessa 81,8 % mut­ta käytän­nössä vähem­män ansio­tulovähen­nyk­sen vuoksi.

Jos tämän päälle on lap­sia päivähoi­dos­sa, päivähoit­o­mak­sun tulosi­don­naisu­us mutk­istaa asi­aa edelleen. Pään­säryn vält­tämisek­si sivu­ute­taan mah­dol­lisu­us uloso­to­ssa ole­vista veloista. Päällekkäisen tulo­harkin­nan ongel­maa on esitet­ty oheises­sa kuvas­sa. Siinä punainen vii­va vas­taa työt­tömyys­tur­vaa ja vihreä asumistukea.

Olen itse ehdot­tanut rapor­tis­sa ”Hah­motel­ma perus­tu­losta” joskus yli 35 vuot­ta sit­ten, että kaik­ki tulo­harkin­nat yhdis­tet­täisi­in yhdek­si tulo­harkin­naksi. Näin on tehty Bri­tann­ian kiis­tellyssä Uni­ver­sal Cred­it ‑jär­jestelmässä. Tätä on suositel­tu myös Suomelle ja kris­til­lis­ten puolue­si­h­teeri Asmo Maanselkä  on ehdot­tanut tätä ansiokkaas­sa rapor­tis­saan Kan­nus­ta­va perus­tur­va.

Mei­dän oli tarkoi­tus selvit­tää työ­markki­nat­uen ja asum­istuen yhdis­tämistä Sata-komite­as­sa, mut­ta jätimme sen tekemät­tä, kun Sosi­aali-tupo lopet­ti käytän­nössä toim­intamme. Se kuitenkin tuli selväk­si, että uud­is­tus olisi kallis.

Jos tuet yhdis­tetään yhdek­si tuek­si, päällekkäisen tulo­harkin­nan ongel­ma pois­tuu, mut­ta val­tio jää tap­pi­olle, jos tulo­hark­in­tapros­ent­tia ei nos­te­ta. Ehdote­tuis­sa ver­siois­sa yleistuen tulo­hark­in­taa jyrken­net­täisi­in nyky­tuki­in ver­rat­tuna roimasti, ja tästä seu­raa uusia ongelmia.

Maanselän mukaan yleis­tu­ki pois­taisi köy­hyyt­tä, helpot­taisi kan­nusti­non­gelmia ja tulisi val­ti­olle halvem­mak­si. Hän ihmettelee itsekin, miten näin hyvä tulos on mahdollinen.

Ei se olekaan. Taikatemp­pu selit­tyy sil­lä, että tukien yhteenso­vi­tus on melkein kaikil­la suurem­paa kuin nyt. Korkeim­mat mar­gin­aaliv­erot kyl­lä alenevat, mut­ta pääsään­töis­es­ti mar­gin­aaliv­erot nou­se­vat, mikä tarkoit­taa, että pienistä ansio­tu­loista jää vähem­män käteen. Tämä soti pahasti sitä vas­taan, että työn­teosta pitäisi tehdä kannattavampaa.

Tuen saa­ja pysyy muu­tok­ses­sa suun­nilleen omil­laan, jos hän saa sekä työt­tömyyspäivära­haa että asum­is­tukea, mut­ta häviää melkois­es­ti, jos saa vain toista.

Voitaisi­in ajatel­la, että jos saa molem­pia, tuet las­ket­taisi­in yhteen ja niille laitet­taisi­in yhteinen tulo­hark­in­ta, joka olisi noin 60 %. Mut­ta jos saa vain työt­tömyyspäivära­haa, tulo­hark­in­ta pysy­isi nykyisel­lään kuten myös pieni­palkkaisel­la, joka saa vain asum­is­tukea. Kun olemme siir­tyneet reaali­aikaiseen tulorek­isteri­in, tulo­harkin­nan pitäisi perus­tua net­to­tu­loi­hin, jot­ta etuuk­sien alen­tu­mi­nen ja vero­tuk­sen kiristymi­nen eivät aiheut­taisi yllä­tyk­siä. Van­hana perus­tu­lon kan­nat­ta­jana en voi olla huo­maut­ta­mat­ta, että tästä tulisi paljon yksinker­taisem­paa, jos tuet ja vero­tus yhdis­tet­täisi­in yhdek­si kokonaisuudeksi.

Perustulo – negatiivinen tulovero ‑yhtenäinen perusturva – Universal credit

Halu­ja kor­ja­ta sosi­aal­i­tur­vaa kan­nus­tavaan suun­taan on nyt liik­keel­lä paljon. Kovaa huu­toa on Bri­tan­ni­as­sa käyt­töön otet­tu Uni­ver­sal credit–järjestelmä, jota esitel­lään Kris­til­lis­demokraat­tien puolue­si­h­teeri Asmo Maanselän eri­no­maises­sa kir­jas­sa Kan­nus­ta­va perus­tur­va. Kan­nat­taa lukea. Jos joskus löy­tyy vapaa­ta aikaa, arvoste­len sen täl­lä blogilla. Perus­tur­vaan liit­tyvien tulon­si­ir­to­jen – lähin­nä perus­tur­van ja asum­istuen yhdis­tämistä yhdek­si tulon­si­ir­roksi esit­tää myös Juho Saaren sosi­aal­i­tur­van uud­is­tamista poht­in­ut työryh­mä. Tässä ale­taan läh­estyä sitä, mitä esimerkik­si minä olen tarkoit­tanut perustulolla.

Perus­tu­lo ja negati­ivi­nen tulovero

Kuulee san­ot­ta­van, että perus­tu­lo on mah­do­ton, mut­ta negati­ivi­nen tulovero käy. Selvyy­den vuok­si san­ot­takoon, että ne ovat arit­meet­tis­es­ti aivan sama asia. Jos meil­lä olisi perus­tu­lo 600 €/kk ja siihen liit­tyvä lin­eaari­nen vero 40 %, se olisi aivan sama asia kuin jos verotet­ta­van tulon alara­ja olisi 1500 euroa ja sen alit­tavista tuloista mak­set­taisi­in negati­ivista veroa 40 % sum­mas­ta, jol­la tulot alit­ta­vat tuon rajan. Kan­nat­taa kokeil­la Excelil­lä, jos ei usko. Tai jos koulun matikan­tun­neil­ta on jäänyt jotain mieleen, niin näinkin sen voi todis­taa. Jat­ka lukemista “Perus­tu­lo – negati­ivi­nen tulovero ‑yht­enäi­nen perus­tur­va – Uni­ver­sal credit”

Hetemäelle perustulosta ja toimeentulotuen vastikkeellisuudesta

Mart­ti Het­emä­ki jatkaa keskustelua perus­tu­losta VM:n sivuilla

Yksinäisen henkilön toimeen­tu­lotuen perus­nor­mi on 488 euroa kuus­sa ja sen päälle mak­se­taan asum­is­menot kokon­aan, kuitenkin korkein­taan kun­tako­htaiseen kat­toon saak­ka. (Kat­to voidaan tietyis­sä tapauk­sis­sa ylit­tää ainakin tilapäis­es­ti, mut­ta tämä ei ole tässä nyt olennaista.)

Jos yksi­na­su­val­la on vuokra 650 € kuus­sa ja hän saa perus­tu­loa 560 euroa kuus­sa, hänen toimeen­tu­lo­tuk­i­laskel­mansa näyt­tää tältä

Menot

Perus­nor­mi 488 €
Asum­is­menot 650 €
Yhteen­sä 1138 €

Tulot

Perus­tu­lo 560
Asum­is­tu­ki       406,40
Yhteen­sä          966,40

 

Mak­se­taan toimeen­tu­lo­tukea 1130 – 966,40 = 163,60

 

Jos hän kieltäy­tyy työstä, ja toimeen­tu­lo­tukea alen­netaan 20 %, toimeen­tu­lo­tuk­i­laskel­ma näyt­tää tältä:

Menot

Perus­nor­mi        390,40 €
Asum­is­menot 650 €
Yhteen­sä          1040,40 €

Tulot

Perus­tu­lo 560
Asum­is­tu­ki       406,40

Yhteen­sä          966,40

Mak­se­taan toimeen­tu­lo­tukea 1040,40 – 966,40 = 74 €

Jat­ka lukemista “Het­emäelle perus­tu­losta ja toimeen­tu­lotuen vastikkeellisuudesta”

Kotiäidit osa-aikatyöhön?

Päämin­is­teri on tuonut Ruot­sista tuli­aisik­si ajatuk­sen, että kotiäid­it pitäisi saa­da koti­hoidontuelta mielu­um­min osa-aikatyöhön kansan­talouden kakkua kas­vat­ta­maan ja vero­ja maksamaan.

Esitin Sata-komite­as­sa, että pien­ten las­ten van­hempi­en osa-aikatyö tehtäisi­in edes taloudel­lis­es­ti mah­dol­lisek­si, vaik­ka päätös­val­ta jäisikin per­heille itselleen. Nyt osa-aikatyö on voimakkaasti syr­jit­tyä. Koti­hoidon tuen menet­tää kokon­aan ja päivähoi­dos­ta joutuu mak­samaan yleen­sä täy­den hin­nan. Esitin, että voisi saa­da koti­hoidontues­ta puo­let ja mak­saa vain puo­likas­ta päivähoit­o­mak­sua, jos lap­si on päivähoi­dos­sa vain osa-aikaises­ti. Tämä on yksi niistä lukui­sista esi­tyk­sistä, jot­ka kokoomus sil­loin käytän­nössä tor­jui. Jat­ka lukemista “Kotiäid­it osa-aikatyöhön?”

Mitä voimme tehdä vai voimmeko mitään?

Kun per­jan­tain järky­tyk­ses­tä alkaa pikkuhil­jaa pala­ta työkykyisek­si, on kat­sot­ta­va, mitä Oslon kam­mot­tavista tapah­tu­mista opimme. On paljon tärkeäm­pää etsiä syitä kuin syyllisiä.
On tun­neta­sol­la aivan eri asia, jos viat­tomat ihmiset kuol­e­vat tarkoituk­sel­lisen väki­val­lan uhreina kuin jos he kuoli­si­vat onnet­to­muudessa. Van­hempi­en ja mei­dän kaikkien olisi ollut helpom­pi hyväksyä, jos sata demar­in­uor­ta olisi ollut tilauskoneel­la matkalla demar­ileir­ille Itä­val­taan ja kone olisi syöksynyt matkalla maa­han. Yhtä kuollei­ta he silti oli­si­vat olleet. Nuori elämä olisi päät­tynyt ennenaikaises­ti.
Jat­ka lukemista “Mitä voimme tehdä vai voim­meko mitään?”

Aktiivinen työvoimapolitiikka olisi nähtävä investointina

Kun työt tuol­la Lah­den suun­nas­sa vähän helpot­ta­vat, pääsen taas SATA-komiteaa käsit­televän kir­jan ääreen. Tässä taas kir­jaan luon­nos­tel­tua tekstiä:

======

‘Kaik­ki akti­iviseen työvoimapoli­ti­ikkaan käytet­ty raha olisi nähtävä investointi­na, siis kurssit­ta­mi­nen, tuk­i­työ, kuntout­ta­va työ­toim­inta ja muut toimen­piteet, jot­ka tähtäävät työt­tömän työ­markki­nakelpoisu­u­den paran­tamiseen. Nämä toimen­piteet mak­sa­vat, mut­ta julki­nen talous saa omansa takaisin, jos niiden seu­rauk­se­na tarve tulon­si­ir­toi­hin vähe­nee ja vero­tu­lot kas­va­vat. Investoin­nit kan­nat­taa suun­na­ta niin, että niiden tuot­to on mah­dol­lisim­man suuri. Tämä ajat­te­lu­ta­pa johtaa melkoisi­in muu­tok­si­in toimen­pitei­den suun­taamises­sa. Jat­ka lukemista “Akti­ivi­nen työvoimapoli­ti­ik­ka olisi nähtävä investointina”

Katala takuueläke

SAK:n sosi­aalipoli­it­ti­nen asiantun­ti­ja Kat­ja Veir­to kir­joit­ti sun­nun­tain Helsin­gin Sanomis­sa, että taku­ueläke on huono ratkaisu. Taku­ueläke on 685 euron min­imieläke. Jos saa niin vähän ansioeläket­tä, että ansioeläke ja kansaneläke yhteen­sä ovat alle 685 euroa, saa ero­tuk­sen eläk­keen täy­den­nyk­senä. Täl­lä taval­la nos­te­taan varsin pienin kus­tan­nuksin kaik­ista köy­himpi­en eläkeläis­ten ase­maa. Veir­ton mukaan tämä syn­nyt­tää turhia epäkohtia.

Väärin se on hänen mukaansa sik­si, että yrit­täjät voivat keinotel­la mak­samal­la liian vähän eläke­mak­su­ja. Yrit­täjän eläke­tur­va ja sen kaut­ta myös eläke­mak­sut perus­tu­vat hänen itsen­sä ilmoit­ta­maan tulota­soon. Ongel­mana on, että jotkut yrit­täjät ilmoit­ta­vat tulon­sa kovin pieniksi, jol­loin he säästävät eläke­mak­su­is­sa ja saa­vat vas­taavasti huonon eläk­keen. Yrit­täjä on voi olla niin ketku, että säästääkin van­hu­u­den var­alle pankki­in tai osakkeisi­in ja saa sik­si sekä taku­ueläk­keen että pääomatuloja.

Ei voi. Jot­ta tämä onnis­tu­isi, yrit­täjän pitäisi ilmoit­taa tulon­sa alle 500 euroksi kuukaudessa. Ei mene läpi. Tämä onnis­tu­isi korkein­taan, jos olisi ollut 20 vuot­ta kotirou­vana ansait­se­mat­ta eläket­tä ja aloit­taisi työu­ran yrit­täjänä joskus läh­es viisikymp­pisenä. Taku­ueläk­keen piiri­in ei pääse, jos on koko elämän­sä ajan yhdek­sän vuot­ta töis­sä 1500 euron kuukausi­pal­ka­lla. Jat­ka lukemista “Kata­la takuueläke”

Mitä kasvatustieteilijät tutkivat?

Suomes­sa on 136 kas­va­tusti­eteen pro­fes­so­ria. Se on val­taisa tutkimus­panos, mut­ta tutkit­tavaa riit­tää ja aihe on tärkeä, joten panos­tus var­maankin kan­nat­taa. Jos täl­lainen pro­fes­sorien armei­ja tutkii  kas­va­tus­ta ja koulu­tus­ta, voisi kohtu­udel­la odot­taa jotain panos­ta yksinker­taisi­in, mut­ta tärkeisi­in – ja taloudel­lis­es­ti erit­täin merkit­tävi­in – kysymyk­si­in. Täl­laisi­in esimerkik­si halu­aisi vas­tauk­sen: Jat­ka lukemista “Mitä kas­va­tusti­eteil­i­jät tutkivat?”

Perustulo tekisi siitä paljon helpomman (1)

SATA-komitean ensim­mäi­sistä kok­ouk­sista alka­en oli selvää, ettei komite­as­sa kan­nat­tanut perus­tu­losta puhua; läh­es jokainen aloit­ti puheen­vuoron­sa korosta­mal­la, että sosi­aal­i­tur­van tulee perus­tua syype­r­usteisi­in etuuk­si­in. Uskoin vähem­mästäkin, enkä ottanut koko asi­aa asi­aa esille komite­as­sa. Silti maineestani perus­tu­lon aja­jana oli työl­leni SATA-komite­as­sa huo­mat­tavaa hait­taa. Vähän jokaista esi­tys­täni epäilti­in siitä, että perus­tu­lon peikko piilek­sii jos­sain. Sosi­aal­i­tur­van seka­sotkua setviessä kuitenkin aika mon­ta ker­taa tuli ikävä perus­tu­loa. Se olisi perus­tu­lon avul­la paljon yksinker­taisem­paa. Jat­ka lukemista “Perus­tu­lo tek­isi siitä paljon helpom­man (1)”

Miksi asumista pitää tukea?

Joskus kansan­taloustiedet­tä opiskel­lessani löysin tent­tikir­jas­ta tutkimus­tu­lok­sen, jos­sa oli kysel­ty asum­istuen saa­jil­ta Yhdys­val­lois­sa, miten he arvostaisi­vat asum­is­tukea, jos sitä ei olisi pakko käyt­tää asumiseen.  Kuin­ka paljon pienem­pään tukeen he tyy­ty­i­sivät, jos tuki pysy­isi sama, vaik­ka he muut­taisi­vat pienem­pään asun­toon ja käyt­täi­sivät ero­tuk­sen vaikka­pa ruokaan ja vaat­teisi­in. Tuon tutkimuk­sen vas­taa­jat oli­vat valmi­ita vai­h­ta­maan asum­istuen dol­lar­in seit­semäänkymme­neen sent­ti­in vapaasti käytet­tävää rahaa. En tuo­ta tent­tikir­jaa löy­dä enää mis­tään tark­istaak­seni, miten kyse­ly oli tehty, mut­ta tuo­ta tarkkaa lukua luku­un otta­mat­ta asia on muutekin selvä. Loogis­es­ti ajat­tel­e­va tuen saa­ja arvostaa vapaasti käytet­tävää rahaa enem­män kuin tukea, jon­ka käyt­tö­tarkoi­tus on määrät­ty. Mik­si ei arvostaisi, kos­ka onhan raha tasais­es­ti vähin­tään yhtä hyvä vai­h­toe­hto: sen voi käyt­tää sen­tilleen samal­la taval­la kuin asum­istuen, mut­ta sen voi käyt­tää myös muual­la taval­la, jos  kat­soo tarvit­se­vansa jotain muu­ta kipeäm­min kuin väljää asun­toa. Jat­ka lukemista “Mik­si asum­ista pitää tukea?”