Mitä tehdä sosiaaliturvalle (4) Työmarkkinatuki ja asumistuki yhteen yleistueksi?

Jos saa työttömyyspäivärahaa ja hankkii jonkin verran ansiotuloja, ansiotulojen tuloharkinta on 300 euron suojaosan jälkeen 50 %. Jokainen ansaittu euro alentaa siis työttömyystukea 50 sentillä. Jos tuloista menee 30 % veroa, efektiiviseksi marginaaliveroksi tulee noin 65 % tai vähän alle, sillä ansiotuloa verotetaan kevyemmin kuin työttömyyspäivärahaa.

Jos saa asumistukea, sen tuloharkinta on yhteensä 33,6 %. Tämä lasketaan bruttotuloista, joten asumistuen tuottama marginaalivero voidaan laskea suoraan verotuksen marginaaliveron päälle. Jos siis marginaalivero on 30 %, efektiiviseksi marginaaliveroksi tulee 63,6 %.

Jos saa molempia, yhteensovitukseksi tulee 67,8 % (50 % + 33,6%/2) ja tämän päälle tulee mahdollinen tuloveron marginaalivero. Jos se on 30 % efektiiviseksi marginaaliveroksi tulee periaatteessa 81,8 % mutta käytännössä vähemmän ansiotulovähennyksen vuoksi.

Jos tämän päälle on lapsia päivähoidossa, päivähoitomaksun tulosidonnaisuus mutkistaa asiaa edelleen. Päänsäryn välttämiseksi sivuutetaan mahdollisuus ulosotossa olevista veloista. Päällekkäisen tuloharkinnan ongelmaa on esitetty oheisessa kuvassa. Siinä punainen viiva vastaa työttömyysturvaa ja vihreä asumistukea.

Olen itse ehdottanut raportissa ”Hahmotelma perustulosta” joskus yli 35 vuotta sitten, että kaikki tuloharkinnat yhdistettäisiin yhdeksi tuloharkinnaksi. Näin on tehty Britannian kiistellyssä Universal Credit -järjestelmässä. Tätä on suositeltu myös Suomelle ja kristillisten puoluesihteeri Asmo Maanselkä  on ehdottanut tätä ansiokkaassa raportissaan Kannustava perusturva.

Meidän oli tarkoitus selvittää työmarkkinatuen ja asumistuen yhdistämistä Sata-komiteassa, mutta jätimme sen tekemättä, kun Sosiaali-tupo lopetti käytännössä toimintamme. Se kuitenkin tuli selväksi, että uudistus olisi kallis.

Jos tuet yhdistetään yhdeksi tueksi, päällekkäisen tuloharkinnan ongelma poistuu, mutta valtio jää tappiolle, jos tuloharkintaprosenttia ei nosteta. Ehdotetuissa versioissa yleistuen tuloharkintaa jyrkennettäisiin nykytukiin verrattuna roimasti, ja tästä seuraa uusia ongelmia.

Maanselän mukaan yleistuki poistaisi köyhyyttä, helpottaisi kannustinongelmia ja tulisi valtiolle halvemmaksi. Hän ihmettelee itsekin, miten näin hyvä tulos on mahdollinen.

Ei se olekaan. Taikatemppu selittyy sillä, että tukien yhteensovitus on melkein kaikilla suurempaa kuin nyt. Korkeimmat marginaaliverot kyllä alenevat, mutta pääsääntöisesti marginaaliverot nousevat, mikä tarkoittaa, että pienistä ansiotuloista jää vähemmän käteen. Tämä soti pahasti sitä vastaan, että työnteosta pitäisi tehdä kannattavampaa.

Tuen saaja pysyy muutoksessa suunnilleen omillaan, jos hän saa sekä työttömyyspäivärahaa että asumistukea, mutta häviää melkoisesti, jos saa vain toista.

Voitaisiin ajatella, että jos saa molempia, tuet laskettaisiin yhteen ja niille laitettaisiin yhteinen tuloharkinta, joka olisi noin 60 %. Mutta jos saa vain työttömyyspäivärahaa, tuloharkinta pysyisi nykyisellään kuten myös pienipalkkaisella, joka saa vain asumistukea. Kun olemme siirtyneet reaaliaikaiseen tulorekisteriin, tuloharkinnan pitäisi perustua nettotuloihin, jotta etuuksien alentuminen ja verotuksen kiristyminen eivät aiheuttaisi yllätyksiä. Vanhana perustulon kannattajana en voi olla huomauttamatta, että tästä tulisi paljon yksinkertaisempaa, jos tuet ja verotus yhdistettäisiin yhdeksi kokonaisuudeksi.

Perustulo – negatiivinen tulovero -yhtenäinen perusturva – Universal credit

Haluja korjata sosiaaliturvaa kannustavaan suuntaan on nyt liikkeellä paljon. Kovaa huutoa on Britanniassa käyttöön otettu Universal credit–järjestelmä, jota esitellään Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselän erinomaisessa kirjassa Kannustava perusturva. Kannattaa lukea. Jos joskus löytyy vapaata aikaa, arvostelen sen tällä blogilla. Perusturvaan liittyvien tulonsiirtojen – lähinnä perusturvan ja asumistuen yhdistämistä yhdeksi tulonsiirroksi esittää myös Juho Saaren sosiaaliturvan uudistamista pohtinut työryhmä. Tässä aletaan lähestyä sitä, mitä esimerkiksi minä olen tarkoittanut perustulolla.

Perustulo ja negatiivinen tulovero

Kuulee sanottavan, että perustulo on mahdoton, mutta negatiivinen tulovero käy. Selvyyden vuoksi sanottakoon, että ne ovat aritmeettisesti aivan sama asia. Jos meillä olisi perustulo 600 €/kk ja siihen liittyvä lineaarinen vero 40 %, se olisi aivan sama asia kuin jos verotettavan tulon alaraja olisi 1500 euroa ja sen alittavista tuloista maksettaisiin negatiivista veroa 40 % summasta, jolla tulot alittavat tuon rajan. Kannattaa kokeilla Excelillä, jos ei usko. Tai jos koulun matikantunneilta on jäänyt jotain mieleen, niin näinkin sen voi todistaa. Jatka lukemista ”Perustulo – negatiivinen tulovero -yhtenäinen perusturva – Universal credit”

Hetemäelle perustulosta ja toimeentulotuen vastikkeellisuudesta

Martti Hetemäki jatkaa keskustelua perustulosta VM:n sivuilla

Yksinäisen henkilön toimeentulotuen perusnormi on 488 euroa kuussa ja sen päälle maksetaan asumismenot kokonaan, kuitenkin korkeintaan kuntakohtaiseen kattoon saakka. (Katto voidaan tietyissä tapauksissa ylittää ainakin tilapäisesti, mutta tämä ei ole tässä nyt olennaista.)

Jos yksinasuvalla on vuokra 650 € kuussa ja hän saa perustuloa 560 euroa kuussa, hänen toimeentulotukilaskelmansa näyttää tältä

Menot

Perusnormi        488 €
Asumismenot    650 €
Yhteensä          1138 €

Tulot

Perustulo          560
Asumistuki       406,40
Yhteensä          966,40

 

Maksetaan toimeentulotukea 1130 – 966,40 = 163,60

 

Jos hän kieltäytyy työstä, ja toimeentulotukea alennetaan 20 %, toimeentulotukilaskelma näyttää tältä:

Menot

Perusnormi        390,40 €
Asumismenot    650 €
Yhteensä          1040,40 €

Tulot

Perustulo          560
Asumistuki       406,40

Yhteensä          966,40

Maksetaan toimeentulotukea 1040,40 – 966,40 = 74 €

Jatka lukemista ”Hetemäelle perustulosta ja toimeentulotuen vastikkeellisuudesta”

Kotiäidit osa-aikatyöhön?

Pääministeri on tuonut Ruotsista tuliaisiksi ajatuksen, että kotiäidit pitäisi saada kotihoidontuelta mieluummin osa-aikatyöhön kansantalouden kakkua kasvattamaan ja veroja maksamaan.

Esitin Sata-komiteassa, että pienten lasten vanhempien osa-aikatyö tehtäisiin edes taloudellisesti mahdolliseksi, vaikka päätösvalta jäisikin perheille itselleen. Nyt osa-aikatyö on voimakkaasti syrjittyä. Kotihoidon tuen menettää kokonaan ja päivähoidosta joutuu maksamaan yleensä täyden hinnan. Esitin, että voisi saada kotihoidontuesta puolet ja maksaa vain puolikasta päivähoitomaksua, jos lapsi on päivähoidossa vain osa-aikaisesti. Tämä on yksi niistä lukuisista esityksistä, jotka kokoomus silloin käytännössä torjui. Jatka lukemista ”Kotiäidit osa-aikatyöhön?”

Mitä voimme tehdä vai voimmeko mitään?

Kun perjantain järkytyksestä alkaa pikkuhiljaa palata työkykyiseksi, on katsottava, mitä Oslon kammottavista tapahtumista opimme. On paljon tärkeämpää etsiä syitä kuin syyllisiä.
On tunnetasolla aivan eri asia, jos viattomat ihmiset kuolevat tarkoituksellisen väkivallan uhreina kuin jos he kuolisivat onnettomuudessa. Vanhempien ja meidän kaikkien olisi ollut helpompi hyväksyä, jos sata demarinuorta olisi ollut tilauskoneella matkalla demarileirille Itävaltaan ja kone olisi syöksynyt matkalla maahan. Yhtä kuolleita he silti olisivat olleet. Nuori elämä olisi päättynyt ennenaikaisesti.
Jatka lukemista ”Mitä voimme tehdä vai voimmeko mitään?”

Aktiivinen työvoimapolitiikka olisi nähtävä investointina

Kun työt tuolla Lahden suunnassa vähän helpottavat, pääsen taas SATA-komiteaa käsittelevän kirjan ääreen. Tässä taas kirjaan luonnosteltua tekstiä:

======

’Kaikki aktiiviseen työvoimapolitiikkaan käytetty raha olisi nähtävä investointina, siis kurssittaminen, tukityö, kuntouttava työtoiminta ja muut toimenpiteet, jotka tähtäävät työttömän työmarkkinakelpoisuuden parantamiseen. Nämä toimenpiteet maksavat, mutta julkinen talous saa omansa takaisin, jos niiden seurauksena tarve tulonsiirtoihin vähenee ja verotulot kasvavat. Investoinnit kannattaa suunnata niin, että niiden tuotto on mahdollisimman suuri. Tämä ajattelutapa johtaa melkoisiin muutoksiin toimenpiteiden suuntaamisessa. Jatka lukemista ”Aktiivinen työvoimapolitiikka olisi nähtävä investointina”

Katala takuueläke

SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Katja Veirto kirjoitti sunnuntain Helsingin Sanomissa, että takuueläke on huono ratkaisu. Takuueläke on 685 euron minimieläke. Jos saa niin vähän ansioeläkettä, että ansioeläke ja kansaneläke yhteensä ovat alle 685 euroa, saa erotuksen eläkkeen täydennyksenä. Tällä tavalla nostetaan varsin pienin kustannuksin kaikista köyhimpien eläkeläisten asemaa. Veirton mukaan tämä synnyttää turhia epäkohtia.

Väärin se on hänen mukaansa siksi, että yrittäjät voivat keinotella maksamalla liian vähän eläkemaksuja. Yrittäjän eläketurva ja sen kautta myös eläkemaksut perustuvat hänen itsensä ilmoittamaan tulotasoon. Ongelmana on, että jotkut yrittäjät ilmoittavat tulonsa kovin pieniksi, jolloin he säästävät eläkemaksuissa ja saavat vastaavasti huonon eläkkeen. Yrittäjä on voi olla niin ketku, että säästääkin vanhuuden varalle pankkiin tai osakkeisiin ja saa siksi sekä takuueläkkeen että pääomatuloja.

Ei voi. Jotta tämä onnistuisi, yrittäjän pitäisi ilmoittaa tulonsa alle 500 euroksi kuukaudessa. Ei mene läpi. Tämä onnistuisi korkeintaan, jos olisi ollut 20 vuotta kotirouvana ansaitsematta eläkettä ja aloittaisi työuran yrittäjänä joskus lähes viisikymppisenä. Takuueläkkeen piiriin ei pääse, jos on koko elämänsä ajan yhdeksän vuotta töissä 1500 euron kuukausipalkalla. Jatka lukemista ”Katala takuueläke”

Mitä kasvatustieteilijät tutkivat?

Suomessa on 136 kasvatustieteen professoria. Se on valtaisa tutkimuspanos, mutta tutkittavaa riittää ja aihe on tärkeä, joten panostus varmaankin kannattaa. Jos tällainen professorien armeija tutkii  kasvatusta ja koulutusta, voisi kohtuudella odottaa jotain panosta yksinkertaisiin, mutta tärkeisiin – ja taloudellisesti erittäin merkittäviin – kysymyksiin. Tällaisiin esimerkiksi haluaisi vastauksen: Jatka lukemista ”Mitä kasvatustieteilijät tutkivat?”

Perustulo tekisi siitä paljon helpomman (1)

SATA-komitean ensimmäisistä kokouksista alkaen oli selvää, ettei komiteassa kannattanut perustulosta puhua; lähes jokainen aloitti puheenvuoronsa korostamalla, että sosiaaliturvan tulee perustua syyperusteisiin etuuksiin. Uskoin vähemmästäkin, enkä ottanut koko asiaa asiaa esille komiteassa. Silti maineestani perustulon ajajana oli työlleni SATA-komiteassa huomattavaa haittaa. Vähän jokaista esitystäni epäiltiin siitä, että perustulon peikko piileksii jossain. Sosiaaliturvan sekasotkua setviessä kuitenkin aika monta kertaa tuli ikävä perustuloa. Se olisi perustulon avulla paljon yksinkertaisempaa. Jatka lukemista ”Perustulo tekisi siitä paljon helpomman (1)”

Miksi asumista pitää tukea?

Joskus kansantaloustiedettä opiskellessani löysin tenttikirjasta tutkimustuloksen, jossa oli kyselty asumistuen saajilta Yhdysvalloissa, miten he arvostaisivat asumistukea, jos sitä ei olisi pakko käyttää asumiseen.  Kuinka paljon pienempään tukeen he tyytyisivät, jos tuki pysyisi sama, vaikka he muuttaisivat pienempään asuntoon ja käyttäisivät erotuksen vaikkapa ruokaan ja vaatteisiin. Tuon tutkimuksen vastaajat olivat valmiita vaihtamaan asumistuen dollarin seitsemäänkymmeneen senttiin vapaasti käytettävää rahaa. En tuota tenttikirjaa löydä enää mistään tarkistaakseni, miten kysely oli tehty, mutta tuota tarkkaa lukua lukuun ottamatta asia on muutekin selvä. Loogisesti ajatteleva tuen saaja arvostaa vapaasti käytettävää rahaa enemmän kuin tukea, jonka käyttötarkoitus on määrätty. Miksi ei arvostaisi, koska onhan raha tasaisesti vähintään yhtä hyvä vaihtoehto: sen voi käyttää sentilleen samalla tavalla kuin asumistuen, mutta sen voi käyttää myös muualla tavalla, jos  katsoo tarvitsevansa jotain muuta kipeämmin kuin väljää asuntoa. Jatka lukemista ”Miksi asumista pitää tukea?”