Mitä pitäisi tehdä sosiaaliturvalle (1) Perustulo ja köyhyyden torjunta

7 vastausta artikkeliin “Mitä pitäisi tehdä sosiaaliturvalle (1) Perustulo ja köyhyyden torjunta”

1. Tämä oli oikein hyvä tiivis­telmä ihanteel­lis­es­ta perus­tu­losta. Olen pitkälti samaa mieltä. Sitä tässä ei käsitel­ty, mak­set­taisi­inko perus­tu­lon päälle vielä asum­is­tukea, mut­ta tähän ilmeis­es­ti palataan sar­jan jatko-osisssa.

   Vastaa

2. Sosi­aal­i­tur­van kokonaisuudistus
   Sosi­aal­i­tur­van kokon­aisu­ud­is­tuk­sen tavoit­teena on
   oikeu­den­mukaisu­us, tasa-arvo, kohtu­ullisu­us, eri­ar­voisu­u­den pois­t­a­mi­nen, ja yhdenvertaisuus,
   pois­taa köy­hyys ja ehkäistä syr­jäy­tymistä ja
   yhteiskun­nan palve­lut on olta­va kaikille samanhintaiset

   Jokainen elät­tää itsen­sä ja per­heen­sä (mielel­lään laa­jan per­heen­sä, sis. iso­van­hem­mat ja lapsenlapset)
   (omien van­hempi­en ela­tusvelvol­lisu­us pois­tui jo vuon­na 1970, ei ole velvol­lisu­ut­ta aut­taa köy­hiä van­hempiaan, mut­ta aikuiset lapset voisi­vat ottaa enem­män vas­tu­u­ta omista ikään­tyvistä vanhemmistaan.)

   vero­tus, etu­udet, palve­lut ja asiakasmaksut
   Kaikkialle ripotel­lut, näkyvät, piilote­tut ja haitalliset tuet kiel­letään, pois­te­taan ja yhdis­tetään yksilöl­lisek­si perus­tu­lok­si, joka on köy­hän yli 25 v. asum­is­pe­rusteinen tuki (ker­ran haet­ta­va). Raha on vastik­kee­ton, mut­ta se on tilitet­tävä eli ker­rot­ta­va rahan käyt­tö, annetaan ”oman talouden hallinta” ‑opas­tus­ta tarvit­taes­sa, ja velka­neu­von­taa. ”Opete­taan” otta­maan vas­tu­u­ta omas­ta elämis­es­tä ja päät­tämään omista asioista.

   Sosi­aaliet­ua on kaik­ki valtiolta/kunnalta saatu, elämiseen tarkoitet­tu etu
   Jokaisel­la, joka ei kykene han­kki­maan ihmis­ar­voisen elämän edel­lyt­tämää tur­vaa, on oikeus vält­tämät­tömään toimeen­tu­loon ja huolenpitoon.
   ja ilman syytä

   Toimeen­tu­lo­tu­keen ei tarvitse syytä, tarvit­se­va saa
   Viime vuo­den (v. 2018) toimeen­tu­lotuen kus­tan­nuk­set val­ti­olle oli­vat yli 700 miljoon­aa ja saa­jakoti­talouk­sia oli 280.000. Yli 400 000 suo­ma­laista jou­tui siis tur­vau­tu­maan viime­si­jaiseen toimeentulotukeen.
   Työt­tömyys­tur­va on yksilölli­nen etu­us ja toimeen­tu­lo­tu­ki ja asum­is­tu­ki koti­talouk­sille maksettava.
   Kela mak­soi asum­is­tukia 2,1 miljardia €.

   Kan­nuste­taan vas­taan­ot­ta­maan mata­la­palkkatyötäkin perus­tu­lon lisäk­si ja se olisi taloudel­lis­es­ti kannattavaa.
   Pien­i­t­u­loisia henkilöitä oli 654.000 vuon­na 2017. Pien­i­t­u­loisu­usaste eli pien­i­t­u­loisen väestön osu­us koko väestöstä oli 12,1 %. Pien­i­t­u­loisu­u­den raja oli 14.750 euroa kulu­tusyk­sikköä kohden; toisin sanoen yhden hen­gen taloudessa asu­va on pien­i­t­u­loinen, jos hänen tulon­sa ovat alle 1.230 €/kk.

   Pelkästään Kansaneläke­laitos jakaa läh­es 150 etu­ut­ta. Etuuk­sia on melkein 15 mil­jardin euron edestä (v. 2017).
   Muut, pait­si ansiosi­don­naiset, yhdis­tetään yhdek­si perustuloksi.
   työ­markki­natu­ki; 1,8 miljardia €
   toimeen­tu­lo­tu­ki; 0,9 mrd €
   asum­is­tu­ki; 2,0 mrd €
   Kelan eläke-etu­udet 2,4 mrd €
   yhteen­sä 7,1 mrd €

   On olta­va tar­jol­la työvoimapoli­it­tisia palvelu­ja. ja karenssit on pois­tet­ta­va kokonaan.
   Työt­tömät saat­ta­vat tarvi­ta sosi­aali- ja ter­veyshuol­lon palvelui­ta, osaamiseen liit­tyvää päivit­tämistä, elämän­hallintaan liit­tyviä asioi­ta ja myös työn muokkaamista
   Työllisyysaste (%)
   pelkkä perusaste 40 %, ylem­pi korkeak­oulu­tutk­in­to 87 %, ammat­tiko­rkeak­oulute­tut 83 %, ammatill­i­nen koulu­tus 72 %

   Tuu­laS.

   Vastaa

3. Luen Rut­ger Breg­manin Hyvän his­to­ri­aa. Vielä hie­man kesken, mut­ta sivuil­la 316–318 on mie­lenki­in­toinen ”perus­tu­lokäytän­tö” Alaskas­ta (!) Tarkem­min öljy­tu­lo­jen rahas­toin­nin tuo­ma kansalaisosinko jokaiselle alaskalaiselle, jota kuitenkin voita­neen pitää erään­laise­na perus­tu­lona sil­lä ajatuk­sel­la, että kansalaisosinkokin perus­tuu luot­ta­muk­seen. Muu­toinkin em. kir­ja säteilee val­oa ympäristöön­sä. Suosittelen.

   Vastaa

4. Ode, miten olet itse ajatel­lut sen, mitä tulisi perus­tu­lon päälle? 

   Yleen­sä perus­tu­lon määräk­si on esitet­ty n. 800 €/kk. Se tosin on jäänyt auki, olisiko tämä net­to vai verotet­taisi­inko tämä siihen, net­to n. 500 euroon, johon työ­markki­natukikin vero­jen jäl­keen jää. Olete­taan nyt yksinker­taisu­u­den vuok­si, että perus­tu­lo on 800 €/kk käteen. Täl­lä Helsingis­sä yksinään jos­sakin asun­nos­sa asu­va saa ehkä juuri ja juuri vuokran katettua. 

   Mitä siis tulisi tämän päälle? 

   Olen yrit­tänyt tosi kovasti löytää jostakin tietoa siitä, mikä on keskimäärin tulon­si­ir­to­jen varas­sa elävien net­to­tu­lo. THL:n blo­gin graafia tihrus­ta­mal­la päädyin siihen, että se on yksin asu­val­la aikuisel­la luokkaa 1 500 €. Tämän ilmeis­es­ti arvioidaan jotenkuten riit­tävän perus­tarpeisi­in, vaik­ka tämäkin luku löy­tyy blo­gista, jos­sa käsitel­lään Euroopan neu­vos­ton moit­tei­ta Suomen perus­tur­van tasos­ta https://blogi.thl.fi/miksi-suomen-perusturvan-taso-on-jatkuvasti-euroopan-neuvoston-erikoissyynissa/.

   Ajatel­laan nyt siis, että täl­lä het­kel­lä ihmi­nen tarvit­see n. 1 500 €/kk net­tona. Jos perus­tu­lo tuo tästä 800 €, mis­tä puut­tuvat 700 € tuli­si­vat perustulomallissa? 

   Ihan­neta­pauk­ses­sa ne tietysti tule­vat siitä, että ihmi­nen saa lop­ut työl­lään. Jotenkin rohke­nen epäil­lä, että n. 240 000 työt­tömän työn­hak­i­jan ja n. 100 000 työelämän ulkop­uolel­la kokon­aan ole­van (en löytänyt nopeasti tähän hätään kurant­tia lukua, muis­te­len hil­jat­tain näh­neeni arvion jopa 140 000, mut­ta ehkä muis­tan väärin) joukos­sa on nyt koko lail­la niitäkin, jot­ka eivät oikeasti saa kasaan oma­l­la työl­lään 700 euroa kuus­sa. Tai ehkä tarvit­taisi­in enem­mänkin, riip­puu paljon siitä, miten tuloa verotettaisiin. 

   Perus­tu­losta­han esitetään kan­nus­tavaa vai­h­toe­htoa myös opiske­li­joille (n. 300 000 hlöä KELA) ja eri­lais­ten sairaspäivära­ho­jen kanssa eläville (316 000, näis­sä mie­len­ter­veyssy­itä 98 000 KELA), lisäk­si ilmeis­es­ti hark­in­taan tuli­si­vat työkyvyt­tömyy­seläkeläiset, ainakin he, jot­ka aloit­ta­vat eläk­keen nuo­ri­na (125 000 kokon­aisuute­na, mut­ta tässä kaiketi aika iso osa on kuitenkin työu­raa jo use­am­man vuosikymme­nen tehneitä ja eläke­mak­suil­laan tarvet­ta kat­tanei­ta). Nämä san­o­taan nyt vaik­ka 400 000 tuli­si­vat vielä tuon edel­lä maini­tun 340 000 päälle. Eli työikäi­sistä n. 2,5 miljoonas­ta n. 740 000 eli 30 % olisi poten­ti­aalis­es­ti perus­tu­lon ja sit­ten sen jonkun muun varassa. 

   En ymmär­rä, miten tämä yhtälö menee. En ihan oikeasti ymmär­rä, miten perus­tu­lo paran­taa yhtään mitään, jos kuitenkin sen päälle tulee sit­ten kaikkia mui­ta, jol­lain taval­la harkin­nan­varaisia ja kaiken jär­jen mukaan tulota­soon sidot­tu­ja tukia. 

   Perus­tu­loa esitetään kan­nus­timek­si tilanteisi­in, jois­sa eri­laiset tulo­ra­jat ynnä muut koetaan nyt aikaansaamista estäviksi. Näk­isin silti, että toden­näköis­es­ti kan­nus­timia aidosti lisäi­sivät vain seu­raa­vat asiat: 

   1) sään­tö­jen säätämi­nen mielekkääm­mik­si, niin vaikeaa kuin se ehkä onkin
   2) Lähtöko­h­ta, jos­sa tuki on aina liian alhainen oletet­tuun tarpeeseen näh­den, ja ihmisen olete­taan itse kat­ta­van lop­ut. Lisää saisi vain siinä tilanteessa, että ei ker­takaikki­aan kykene. Tähän suo­ma­lainen ide­olo­gia ei kuitenkaan taivu, ainakaan kovin hel­posti, ja toki asi­aan liit­ty­isi myös byrokra­ti­aa. (Tekoä­ly tosin var­maan pystyy jo pian aika tarkasti analysoimaan menot ja pyy­det­täessä lähet­tämään joukkoli­iken­nelipun & kood­in jon­nekin varas­tolle, jos­ta voi hakea hätäa­pukassin ruokaa- jos siis byrokra­tia halut­taisi­in min­i­moi­da, nykyään kai päin vas­toin toiv­otaan, että sosi­aal­i­työn­tek­i­jä tavataan näis­sä tilanteis­sa ja mietitään sitä tilannetta. )

   Mitä tulee siihen, että kaik­ki saisi­vat sen 1 500 €/kk käyt­töön­sä vain sil­lä perus­teel­la, että on pysyvä osoite Suomes­sa, eri­lainen itsen­sä kehit­tämiseen liit­tyvä puuhastelu, jol­la ei ole mitään real­is­tista mah­dol­lisu­ut­ta johtaa koskaan tuot­tavaan työhön, toden­näköis­es­ti lisään­ty­isi räjähdys­mäis­es­ti. Vaik­ka sieltä joukos­ta sit­ten muu­ta­ma Get­tomasa nousisikin, kokon­aisu­u­den kannal­ta erit­täin toden­näköis­es­ti tämä olisi huono vai­h­toe­hto. (Sitä pait­si aika moni nuori ja vähän van­hempikin voi kehit­tää todel­lista lah­jakku­ut­taan samal­la kun tekee hom­mia vaik­ka Alepan kas­sal­la. Sieltä on San­nikin ymmärtääk­seni saanut paljon innoitusta. )

   Työsken­te­len syr­jäy­tymis­vaaras­sa ole­vien nuorten ja maa­han­muut­ta­jien paris­sa. Etsivän nuoriso­työn, työ­pa­ja­toimin­nan ynnä muiden vetäjät totea­vat ker­ta toisen­sa jäl­keen kuiskat­en ja turhau­tuneina, että “kun nuo­rille on tar­jol­la niin paljon eri­laisia tukia” [niin ei ole pakko motivoitua mihinkään, mikä tun­tuu joko liian pelot­taval­ta tai tylsem­mältä kuin se, mihin aika nyt käytetään] . Pidän toden­näköisenä, että kaikissa ikälu­okissa aloitekykyä demp­paa se tosi­a­sia, että tuil­lakin pär­jää. Kun ei ole ihan pakko lähteä kohti pelot­tavia tai tyl­sältä tun­tu­via asioi­ta, aika mon­elta jää tekemättä. 

   Minus­ta voisi olla viisas­ta, että sil­loin kun on mie­len­ter­veyshaastet­ta tai muus­ta syys­tä johtu­vaa osatyökyky­isyyt­tä tms. voisi saa­da perus­tur­val­lisu­ut­ta lisäävän tulon poh­jalle varmis­tuk­sek­si, mut­ta sit­ten saisi tien­ata aivan rajat­tomasti niin paljon kuin vain pystyy ja kun rahaa tulee enämpi sisään, tilanne tas­apain­ote­taan vero­tuk­sel­la. Samal­la voisi olla niin, että tämän etu­u­den saa­jat eivät saa sairaus­pois­saoloista palkkaa, vaan sairausa­jan kor­vaus tulee etu­ud­es­ta, kun ker­ran jo valmi­ik­si on arvioitu vain osatyökykyisek­si ja toden­näköis­es­ti usein sairastel­e­vak­si. Sil­loin työ­nan­ta­jan ei tarvit­sisi mak­saa sairaus­pois­saoloista, mut­ta toki joutu­vat näkemään sen vaivan, että etsivät kor­vaa­van tek­i­jän tilalle. Tämä voisi ehkä buus­ta­ta poten­ti­aalia monil­la fik­suil­la mut­ta työkyvyn ailahtel­e­vaisu­ud­es­ta kärsivillä. 

   Vähänkään enem­män työkoke­mus­ta jo kerän­neille ja työt­tömäk­si jääville pitäisi ilman muu­ta antaa oikeus työl­listää itse itsen­sä kevy­tyrit­täjinä ainakin pari vuot­ta ja kohdel­la saat­ua tuloa samal­la taval­la kuin mui­ta työt­tömyy­saikana ansait­tu­ja ansioi­ta. Tässä kohden ansiosi­don­naisen kaik­ki tai ei mitään ‑malli on täysin jär­jetön. (Kaik­ki = var­ma toimeen­tu­lo lop­un ikään­sä, jos ei tee mitään yri­tys­toim­intaa etäis­es­ti muis­tut­tavaa, ei mitään = kaik­ki tuet pois tästä ikuisu­u­teen, jos sat­tuu muu­ta­man kympin tai vaik­ka ton­ninkin edestä onnis­tu­maan oman osaamisen­sa myymisessä. Päätök­sen­teko siinä, kat­so­taanko yrit­täjäk­si vai ei, on myös täysin ennakoima­ton­ta eikä työt­tömyys­tur­valau­takun­tien tai mitä ne nyt ovatkaan nimeltään päätök­sistä tai­da olla edes valitusoikeutta.) 

   Sitä en näe, mik­si korkeak­oulu­opiske­li­joiden, joiden pitäisi edus­taa tämän maan kaikkein kyvykkäin­tä joukkoa, tulisi saa­da jatkos­sa ilmaisen opetuk­sen lisäk­si 800 €/kk perus­tu­loa + 400 €/kk asum­is­tukea. Täl­lä het­kel­lä saa­vat vis­si­in 268 € opin­to­tukea ja sen jotain 440 € asum­is­tukea, yhteen­sä n. 700 €/kk. Perus­tu­lo + asum­is­tu­ki siis melkein tuplaisi opiske­li­jan tulon­si­ir­rot. Mik­si ihmeessä kukaan edes leikit­telee täl­lä ajatuksella? 

   Tehti­in mitä hyvän­sä, se on kuitenkin hirveän huono malli, että voi vaan jäädä koti­in makaa­maan niin että ei tarvitse edes nähdä etuuk­sien hakemisen vaivaa. Vaik­ka etuuk­sien hakem­i­nen on usein työlästä ja var­masti joskus absur­dia ja kohtu­u­ton­takin, aja­tus siitä, että ihmiset kyl­lä tekevät järke­viä asioi­ta, kun vaan annetaan mah­dol­lisu­us, mut­ta mitään ei vaa­di­ta, on myös täysin vail­la realismia. 

   Minus­ta perus­tu­losta odote­taan mes­si­as­ta, joka se ei mis­sään olo­suhteis­sa tulisi ole­maan. Voitaisi­inko siis jo siir­tyä eteen­päin, vaik­ka sit­ten säätämään niitä epäkan­nus­taviksi koet­tu­ja sään­töjä mielekkäämmiksi?

   Vastaa

   1. Real­istin perus­tu­lo on noin 600 €/kk. Tämä sum­ma on vero­ton. Sen päälle on pakko mak­saa. Vasem­mis­toli­it­to on esit­tänyt suurem­pia l.ukuja perus­tu­lon osl­ta, mut­ta niin­pä he eivät ole koskaan teet­täneet siitä koevero­tus­ta, kos­ka sel­l­ainen osoit­taisi hei­dän malli­un­sa mah­dot­tomak­si. Perus­tu­lon päälle on pakko tul­la asum­is­tu­ki. Jos ei tulisi, perus­tu­lon pitäisi olla paljon korkeampi, jol­loin rahaa valuisi “hukkaan” niiden osalta, jot­ka asu­vat velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa tai van­hempi­en­sa luona.

      Vastaa

      1. Minä en ole pere­htynyt perus­tu­loon, mut­ta suh­taudun siihen vas­tus­tavasti. Minus­ta nykyi­nen ansio­tu­lo­jen työ­tulovähen­nys on hyvä. Vai luovut­taisi­inko siitä, jos ale­taan mak­saa perustuloa.

      2. Perus­tu­lo 600 + asum­is­tu­ki 440 jää vielä ainakin 160 alle sen 1200 €, mitä Pasi Moisio pitää min­im­inä yksin asu­valle Helsingissä.

         Mis­tä se 200 tulisi? Ja mis­tä sit­ten tulisi työhön kan­nus­tavu­us? Saa­han työ­markki­nat­uel­lakin ansai­ta, 300 vai peräti 600 nykyään. Olen­nainen ero on kai lähin­nä se, mis­tä läh­tien vero­tus alkaa leika­ta perus­tu­loa ja toisaal­ta se, ettei ole mitään tarvet­ta selit­tää tekemisiään kenellekään. Toisia se ehkä motivoisi, mut­ta aut­taisiko se todel­la kaikkia?