Kategoria: Kaupunkisuunnittelu

Tyhjeneekö Aleksi kaupoista?

Kuusi­nen lopet­ti Alek­sil­la ajat siten, suuri määrä pankkien kont­tor­e­i­ta on sulkenut oven­sa, maan johta­va val­oku­vaus­li­ike lopet­ti 1990-luvul­la, Elan­non tavarat­a­lo joskus 1980-luvul­la ja nyt lopet­ti Alek­si 13. Onko Helsin­gin keskus­ta ja Alek­si eri­tyis­es­ti menet­tänyt suo­sion­sa, kun kaik­ki toimin­nan kaikkoa­vat sieltä?

Toimi­va kaup­pakatu muut­tuu koko ajan. Toiset liik­keet – esimerkik­si nyt pankkien kont­torit ja val­oku­vaus­li­ike – väistyvät jonkin uudem­man tieltä.

Tämä tilanne on kuitenkin toinen. Aleksin ja laa­jem­min koko Helsin­gin keskus­tan suh­teelli­nen ase­ma on heiken­tynyt. Kun se oli ennen ylivoimainen, se on edelleen vah­va, mut­ta ei niin vah­va kuin ennen. Kun­han markki­nat tas­apain­ot­tuvat, kaup­pali­ikkei­den pitämi­nen Alek­sil­la on yhtä kan­nat­tavaa kuin ennen, mut­ta liiketi­lan omis­t­a­mi­nen ei ole yhtä kan­nat­tavaa. Kun alueen kaup­po­jen myyn­tikate las­kee, las­kee se myös markki­navuokria niin, että kaup­pali­ikkei­den kan­nat­tavu­us pysyy entisenä. Tap­pi­on kär­sii siis liiketi­lan omis­ta­ja, eivät vuokralaiset. (Lähde: Ricardo)

Jos Aleksin liiketilo­jen vuokrat ovat viisinker­taiset vaikka­pa Itäkeskuk­seen näh­den, keskus­tan heiken­tyneen ase­man jäl­keen ne ovat enää nelink­er­taiset, mut­ta tilat eivät jää tyhjilleen.

Tämä ei tarkoi­ta, että kaik­ki liik­keet pysy­i­sivät pystyssä, mut­ta lopet­ta­neen kau­pan tilalle tulee toinen.

Keskus­tan kau­pat valit­ta­vat, että ne mak­sa­vat nyt aivan liian korkea­ta vuokraa ja joutu­vat sik­si lopettamaan.

Mik­si liiketilo­jen vuokrat eivät laske vaan tilat tyhjenevät?

Tör­mäsin yllät­tävään syy­hyn, mik­si vuokranan­ta­jat viivyt­televät omak­si tap­piok­seen vuokrien alen­nus­ta. Lyhyel­lä aikavälil­lä toimi­van johdon kan­nat­taa pitää liiketi­laa tyhjil­lään sen sijaan, että tun­nus­taa tosi­asi­at ja las­kee vuokraa. Tun­nus­taes­saan tosi­asi­at joutuu tun­nus­ta­maan myös sen, että liiketi­lan arvo on alen­tunut. Sehän on ennuste­tun tulovir­ran nyk­yar­vo. Jos alen­nat vuokraa 10 000 eurol­la kuus­sa, joudut alaskir­jaa­maan liiketi­lan arvoa par­il­la miljoon­al­la eurol­la. Yhden vuo­den tilin­päätös näyt­tää kau­ni­im­mal­ta, jos sitä puut­tuu vain 120 000 euroa vuokrat­u­lo­ja sen sijaan, että siinä on kah­den miljoo­nan euron alaskir­jaus. Alaskir­jauk­sel­la saat­taa olla ikävä vaiku­tus johdon bonuksiin.

Eikö tilin­tarkas­ta­jan pitäisi vaa­tia alaskir­jaus­ta, jos liiketi­laa ei saa vuokratuk­si pyy­detyl­lä hin­nal­la?  Entä omis­ta­jat? Hehän tässä vitkut­telus­sa häviävät.

Joskus ne tosi­asi­at joutuu kuitenkin tun­nus­ta­maan. Mitä aikaisem­min sen tekee, sitä vähem­mäl­lä pääsee. Siinä välis­sä keskus­tas­sa saat­taa olla joukko tyhjiä liiketilo­ja.  Pitkäaikaista tästä vai­heesta ei tule.

Kun vuokrat vähän maltil­lis­tu­vat, saamme keskus­taan mie­lenki­in­toisem­pia kaup­po­ja ja kapakoita.

 

Iso päätös Helsingin keskustan rantojen vapauttamisesta

Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­tossa tehti­in tänään suuri päätös vapaut­taa Eteläsa­ta­ma laut­tali­iken­teeltä parem­paan käyt­töön. Val­tu­us­to ei keskustel­lut tästä suures­ta ratkais­us­ta juuri lainkaan vaan keskit­tyi aika pie­neen yksi­tyisko­htaan. Vihreät esit­tivät, että päätöstä sata­matun­nelista Jätkäsaares­ta Län­siväylälle ei tehtäisi nyt vaan selvitet­täisi­in vielä, että osa liiken­teestä siir­ret­täisi­in Jätkäsaares­ta Vuosaa­reen niin, että Jätkäsaari pain­ot­tuisi ihmisi­in ja Vuosaari rekkoi­hin ja henkilöautoihin.

Tämä selvi­tys pää­ty­isi toden­näköis­es­ti siihen, että tun­neli on parem­pi, mut­ta mei­dän tietomme asi­as­ta ker­to­vat, ettei tuo tun­neli ole lainkaan niin hyvä kuin moni kuvit­telee. Se saat­taa tul­la olen­nais­es­ti kalli­im­mak­si eikä sen väl­i­tyskyky ole kovin hyvä.

Sata­man hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jan Mat­ti Parpalan mukaan tun­neli tulee vas­ta joskus 2040-luvul­la, joten pitkään pitää selvitä ilman sitä. Aja­tus ohja­ta liiken­net­tä ainakin sik­si aikaa Vuosaa­reen ei ole aivan pöhkö.

Saat­toi olla vihreiltä tyh­mää jatkaa hävit­tyä sotaa val­tu­us­tossa, sil­lä sen alle peit­tyi se, että tämä oli suuri voit­to vihreille. Me olemme vaati­neet sata­ma-alueen saamista parem­paan käyt­töön pitkään, mut­ta tätä on pidet­ty suo­ras­taan vastuuttomana.

Vihreät ja Vuosaaren satama

Moni halusi muis­tel­la, että vihreät jar­rut­ti­vat sata­man siir­toa Vuosaa­reen niin, että se lykkäy­tyi vuosia. Tämä ei pidä paikkaansa.

Minä esimerkik­si kyl­lä ajoin sitä, että Sata­ma tehtäisi­in Helsin­gin län­sipuolelle Kirkkon­um­melle. Kirkkon­um­men kun­ta olisi tar­jon­nut tähän kohtu­uhin­nal­la maan ja sallinut Helsin­gin har­joit­taa siel­lä satam­a­toim­intaa. Suurin osa logis­ti­ikan asiantun­ti­joista piti tätä parem­pana ratkaisuna. Onhan hölmöä kul­jet­taa lai­vat Helsin­gin ohi, vaikeampi­in jääolosuhteisiin.

Tämä hylät­ti­in, kos­ka ei halut­tu sata­man voiton menevän verolle. Nyt sata­ma on osakey­htiö, joka mak­saa voitostaan veroa.

Jos olisi tehty kuten vihreät esit­tivät, Helsingillä olisi nyt kan­nat­tavampi sata­ma Kirkkon­um­mel­la ja paljon arvokas­ta maa­ta Vuosaaressa.

Kun val­tu­us­to äänestyk­sen jäl­keen päät­ti sata­man rak­en­tamis­es­ta Vuosaa­reen, val­tu­us­to­ryh­mämme päät­ti, että vas­tus­tus päät­tyy tähän, emmekä sitä jatkaneet.

Ympäristöjär­jestöt sen sijaan jatkoi­vat kamp­pailua Vuosaaren sata­maa vas­taan Faz­erin perikun­nan ystäväl­lisel­lä rahoituk­sel­la. Hei­di Hau­ta­la tuki EU-par­la­men­tis­sa näitä jär­jestöjä, mut­ta täl­lä ei ollut asi­aan vaiku­tus­ta eikä se ollut Helsin­gin vihrei­den toimintaa.

Sata­ma lykkään­tyi lähin­nä apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Pekka Kor­pis­es­ta (sd) johtuen. Hän päät­ti vali­ta Natu­ra-strate­giak­seen, että Natu­ra voidaan sivu­ut­taa, kos­ka sata­ma on niin tärkeä asia. Paa­vo Niku­la otti mei­hin yhteyt­tä varoit­taen, ettei tuo­ta voi kuin hävitä. Väl­itimme varo­tuk­sen Kor­piselle, mut­ta hän ei ottanut sitä huomioon. Se oli aivan hölmöä, kos­ka näin hän pakot­ti koko Euroopan ympäristöli­ik­keen vas­taansa, sil­lä Kor­pisen aja­tus olisi kumon­nut Nat­u­ran vaiku­tuk­sen koko Euroopasta

Tämä johti men­estyneeseen val­i­tuk­seen, joka ympäristöli­ik­keen oli pakko tehdä, kos­ka Kor­pisen manööveri olisi kaatanut koko Nat­u­ran juridis­en ase­man. Näin menetet­ti­in ainakin kak­si vuotta.

Sata­mali­ikenne

Sata­matun­neli­in sitoutuneet ryh­mät suh­tau­tu­vat tun­neli­in vähän yliop­ti­mis­es­ti. Se ei poista Jätkäsaaren liiken­neon­gelmia ihan siitä syys­tä, että muut kuin sata­man asi­akkaat eivät saa tun­nelia käyt­tää. Arvioiden mukaan vain kol­mannes laival­la tle­vista henkilöau­toista menisi tun­neli­in. Kun lai­vat tuo­vat huo­mat­tavasti enem­män liiken­net­tä, ruuhkat säi­lyvät ennallaan.

Sil­jan Ruotsin­lai­vat siir­tyvät Kata­janokalle ja Kata­janokalle nyt tule­va Tallinnan liikenne Jätkäsaa­reen. Kata­janokalle tulee vähem­män liiken­net­tä, mut­ta sinne tulee kak­si Ruotsin­laivaa samanaikaises­ti. Niiden on tul­ta­va samanaikaises­ti, kos­ka ne toimi­vat tois­t­en­sa pelas­tusveneinä. Se ei ole aivan pieni ongelma.

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 2.2.2021

Kurki­moi­sion asemakaava

 

Talo­jen katoille on sijoitet­tu puu­tarha. Mie­lenki­in­toinen kokeilu.

Kurki­moi­sion tiel­lä kaavoitet­tu­ja asuin­tont­te­ja on jäänyt rak­en­ta­mat­ta. Ne on annet­tu kump­panu­uskaavoituk­se­na Raken­nus­li­ike Reposen suun­niteltavak­si. Kyseessä on viher­rak­en­tamisen kehi­tyshanke, jos­sa toteutetaan uuden­laisia viherkat­torak­en­tei­ta asuin­raken­nusten kat­topin­noille ja parvekkeille. Alueelle on suun­nitel­tu asun­not 350 onnel­liselle vuosaarelaiselle.

Kuulemises­sa on kaavaa vas­tustet­tu ja halut­tu, että rak­en­ta­mat­tomat ton­tit jätet­täisi­in rak­en­ta­mat­ta. On myös vaa­dit­tu kaa­van toteut­tamista pien­taloina, kos­ka ker­rostalo­tuotan­to houkut­telee vain tietyn­laisia perheitä.

Kru­unuvuoren­ran­nan liikuntapuisto

Öljysa­ta­man jäljiltä alue on lähin­nä kuun maise­maa. Aika muka­va tästä näyt­tää näin tule­van. Sata puu­ta istute­taan lisää.

Helsinkiläis­ten liikku­mis­tot­tumuk­set koron­avuon­na 2020

Tutkimus tehti­in syksyl­lä 2020 ja muu­tok­set edel­lisi­in vuosi­in oli­vat tietysti merkit­täviä. Matko­jen määris­sä ei tapah­tunut muu­tos­ta, mikä osoit­taa, että koko mit­ta­su­ure on ongel­malli­nen, mut­ta kulku­ta­pao­su­us muut­tui radikaal­isti. Työ‑, koulu- ja opiskelumatkat vähenivät, mut­ta vapaa-ajan matkat ja ostos­matkat lisään­tyivät. Kävellen tehti­in 52 % kaik­ista matkoista, fil­lar­il­la 11 %, Joukkoli­iken­teel­lä 17 % ja autol­la 20 %. Kävellen tehdyt matkat lisään­tyivät 32 %, fil­lar­il­la 19 %, joukkoli­iken­teel­lä tehdyt 44 % ja henkilöau­tol­la tehdyt vähenivät 11 %.

Ryh­märaken­nut­tamisen hakuohje

Ryh­märaken­nut­tamien on hyvä asun­to­tuotan­non muo­to, kos­ka siinä tiert­ty ryh­mä raken­nut­taa itselleen talon, joko ker­rostalon tai joukon pien­talo­ja. Kun asukkaat ovat valin­neet toisen­sa, taloon tulee parem­pi yhteishen­ki kuin jos toisi­aan tun­tem­at­tomat arvotaan tois­t­en­sa naa­pureik­si. Tämä yleen­sä vähen­tää kaupun­gin meno­ja sosi­aal­i­toimes­sa ja las­ten­suo­jelus­sa. Raken­nut­ta­ja ei ole vetämässä välistä, kun asukkaat raken­nut­ta­vat itse. Vähän elit­isti­nen rak­en­tamisen­muo­to tämä on, kos­ka melkoista sosi­aal­ista pääo­maa ryh­mältä vaa­di­taan, että se pystyy tämän viemään läpi. Hake­muk­sia olete­taan tule­van enem­män kuin on jaet­tavia tont­te­ja. Niin­pä joudu­taan tur­vau­tu­maan arvontaan.

Siitä, mil­lä hin­nal­la ton­tit luovute­taan, ei tässä san­o­ta mitään. Aiem­min käyte­ty­istä Hitas-ehdoista kuitenkin luovutaan.

Riihi­tie 9:n ton­tille isom­pi päiväkoti

Joku vielä uskoo syn­tyvyy­teen Suomessa.

Katusu­un­nitel­mat Koirasaarentielle

Minä kun luulin, että me olemme tämän jo hyväksyneet, mut­ta se oli ilmais­es­ti ase­makaa­va. Ensin Koirasaar­en­tie jatkuu saman­laise­na kuin aiem­mis­sa piirus­tuk­sis­sa ja lop­pupätkässä on vain ratik­ka ja kevyt liikenne.

Arvon­nousun leikkaus Pasilassa

Radion toim­i­tilo­ja pure­taan ja tilalle tulee asun­to­ja 500 hen­gelle Län­si-Pasi­laan. Tästä on päätet­ty aikaisem­min. Nyt toteu­taan arvon­nousun leikkaus. Kaupun­ki perii tästä run­saat 5 M€, eli 400 €/k‑m2.

Ton­tin­lu­ovu­tus­ta Postipuistossa. 

Tont­te­ja myy­dään ja vuokrataan. Myytävien tont­tien osalta on ollut jokin kil­pailu, mut­ta hin­ta perus­tuu kuitenkin ulkop­uoliseen arvioon. Raken­nu­soikeus arvoste­taan noin 800 euroon ker­rosneliöltä, jos­ta per­itään vuokraa 4 % pait­si ARA-ton­teil­ta 3,2 %.

Fatim Diar­ran aloite ruokarekko­jen sähköpisteistä

On aika ikävää, jos ruokarekan vier­essä möyryää aggre­gaat­ti. Näit­ten sähkön­jakopis­tei­den osalta on ollut jotain ohipuhu­mista Helenin ja kaupunkiym­päristön välil­lä. Sähköpis­teet joudut­ti­in aiem­min purka­maan aina käyt­tök­er­to­jen välil­lä, mikä teki niistä tolkut­toman kalli­ita. Nyt hyväksytään pysyvät pis­tok­keet, jos­ta saa sähköä kahdek­san tun­nin ajak­si viidel­lä eurol­la ja kolmi­vai­he­vir­taa 15 eurolla.

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.1.2021

Mikko Särelä menee puolestani lau­takun­taan, kos­ka hän on min­ua paremin tutus­tunut maanalaiseen yleiskaavaan

Pöy­dältä Malmin lentoase­mako­rt­telei­den kaa­va ja Han­nu Oskalan aloite Ruo­ho­lah­den metroase­man itäis­es­tä sisäänkäynnistä

Maanalainen yleiskaa­va

Puo­lus­tusvoimat vas­tusti aikanaan moi­sen paperin julk­ista käsit­te­lyä. Tässä ei kyl­lä näy yhtään puo­lus­tusvoimien maanalaista kohdet­ta. Maanalainen yleiskaa­va on aikamoista eri tarpei­den välistä yhteensovittamista.

Jät­timäi­nen paperi. Luet­te­len tässä omas­ta mielestäni tärkeim­mät liiken­teen tunnelivaraukset.

  • Pis­araradan tunneli
  • Lentoradan tun­neli Pasi­las­ta lentokentälle.
  • Helsin­ki-Tallinna tunneli
  • Raideli­iken­netun­neli Pasi­las­ta Kamp­pi­in, aiem­min tun­net­ti­in Töölön metrona, nyt siihen tunge­taan var­maankin pikaratikkaa
  • Kulosaa­res­sa tun­neli Itäväylälle ja metrolle, mikä toisi run­saasti rak­en­tamista Kulosaareen
  • Ratikkatun­neli Korkeasaares­ta Kamp­pi­in – uusi lin­ja Kruunuratikalle
  • Sörnäis­ten autoli­iken­teen tunneli
  • Keskus­tan kokoo­jakatu, yhä vain 
    • Aiem­pi lin­jaus, keskus­tatun­neli lisäsi Ood­in rak­en­tamiskus­tan­nuk­sia melkois­es­ti, koka raken­nus joudut­tin rak­en­ta­maan sil­lak­si. Nyt kun Oodi on valmis, tuo kalli­ik­si tul­lut kaavava­raus poistetaan.

Pak­i­lantiel­lä varas­to­tont­ti asumiseen

Pak­i­lantien vart­ta on päätet­ty tiivistää, ja tässä sitä taas pan­naan käytän­töön. Kol­mi- ja kak­sik­er­roksisia raken­nuk­sia, yhteen­sä 3 350 k‑m2. Noin 80 onnel­lista pak­i­lalaista saa tästä kodin itselleen.

Luovutet­tu­jen tont­tien määrä

Val­tu­us­to oli määrän­nyt sito­vak­si tavoit­teek­si, että kaupun­ki luovut­taa asun­to­tuotan­toon 400 000 k‑m2. Onnis­tut­ti­in kuitenkin luovut­ta­maan vain 302 000 k‑m2, eli 75 %. Tek­stistä ei käy ilmi, joh­tuiko ero­tus siitä, ettei ollut tont­te­ja luovutet­tavak­si vai siitä, ettei virkamiehillä ollut resursse­ja hoitaa niiden vuo­raus­ta ja myymistä. Jos kysymys on jälkim­mäis­es­tyä, resurssip­u­las­sa ei ole mitään järkeä.

Tämä ei ole koko asun­to­tuotan­to, sil­lä jonkin ver­ran Helsingis­sä raken­netaan myös yksi­ty­is­ten omis­tamille tonteille.

Asun­to­tuotan­to tuot­taa kaupungille melkoisen rahavir­ran. Jos ker­rosneliön keski­hin­ta on 500 €, noista 300 000 ker­rosneliöstä koi­tui 150 miljoon­aa euroa tulona tai vuokrat­u­lon nyky­het­keen diskon­tat­tuna arvona ja puut­tu­va 100 000 k‑m2 mak­soi kaupungille menetet­tynä tulona 50 M€..

 

 

Mikä asumisessa mättää?

Yhden ihmisen muut­to muual­ta Suomes­ta töi­hin Helsinki­in mak­saa noin 250 000 euroa. Tästä val­taosan vie asun­to, jon­ka työn perässä muut­ta­va mak­saa yleen­sä itse. Noin 30 000 euroa koituu investoin­tiku­luina kaupungille väk­ilu­vun kasvun aiheut­ta­m­i­na investoin­teina. Tämä tieto on kymme­nen vuo­den takaa. Nyt sum­ma lie­nee korkeampi.

Kuka muu­tos­ta hyötyy?

Muut­ta­ja saa yleen­sä parem­paa palkkaa, mut­ta ero­tuk­ses­ta menee yli puo­let eri­laisi­in veroi­hin ja lop­pu usein asumiseen.

Kaupun­ki saa lisää vero­tu­lo­ja, mut­ta joutuu mak­samaan kas­va­van väestön palve­lut ja kasvun vaa­ti­mat investoinnit.

Kiis­ta­ton voit­ta­ja on val­tio, joka saa työn perässä muut­taval­ta enem­män vero­tu­lo­ja. Ei olisi perus­tee­ton­ta, että val­tio osal­lis­tu­isi enem­män kaupunkien kasvun tuot­tami­in kului­hin, kuten Ruotsissa.

Hin­nat ja vuokrat

Asun­to­jen vuokrat ovat nousseet selvästi nopeam­min kuin niiden hin­nat, vaik­ka korko­jen lask­ies­sa pitäisi käy­dä päin­vas­toin. Tämä kielii merkit­tävästä markkinapuutteesta.

Asun­nos­ta ei sinän­sä joudu mak­samaan Helsin­gin seudul­la kohtu­ut­tomasti, jos ei ole ronke­li osoit­teen suh­teen. On halpo­ja lähiöitä ja kehyskun­nis­sa asun­to­jen hin­nat ovat viime vuosi­na jopa laske­neet. Osoit­teen suh­teen ihmiset ovat kuitenkin tulleet yhä ronke­lim­mik­si. Ollaan valmi­it mak­samaan neljän­nesmiljoona pääsys­tä halut­tuun kaupunginosaan.

Hin­ta ker­too lahjo­mat­tomasti, mis­sä asun­to­ja tarvi­taan lisää. Hin­to­jen alen­tamisek­si asun­to­ja pitäisi rak­en­taa sinne, mis­sä niistä mak­se­taan eniten.

Vain 15 % suo­ma­lai­sista halu­aisi asua suuren kaupun­gin keskus­tas­sa. Se on kuitenkin 800 000 ihmistä eli moninker­tais­es­ti enem­män kuin keskus­toi­hin mahtuu.

Kun aiem­paa use­ampi arvostaa urbaa­nia elämän­ta­paa, pitäisi urbaa­nia asum­ista rak­en­taa paljon lisää. Syyt­tävä sor­mi osoit­taa Helsinkiä. Mik­si Helsinki­in raken­netaan niin vähän asuntoja?

Kaavoitus ei ole help­poa. Kun asuinaluei­ta tiivis­tetään, asukasak­ti­iveil­ta saa har­voin tukea. Kun tiivistyskaa­va kuitenkin hyväksytään ja alueelle raken­netaan lisää, koke­mus ker­too, että van­ho­jen asun­to­jen arvo ei laske vaan nousee.

Vaik­ka tut­tu maise­ma muut­tuu, liiken­ney­htey­det, lähikaup­pa ja koulu paranevat. Uudet asukkaat tuo­vat alueelle vils­ket­tä ja vip­inää. Vasta­lau­seista huoli­mat­ta tiivistämi­nen paran­taa asuinalueita.

Kaavoista se ei silti ole enää kiin­ni. Niitä on tarpeek­si, mut­ta tont­te­ja ei voi­da antaa raken­net­tavak­si ennen kuin kadut, viemärit, vesi­jo­hdot ja ratikkalin­jat on raken­net­tu ja esir­ak­en­tamisel­la on saatu tont­ti raken­nuskelpoisek­si. Helsin­ki investoi liki mil­jardil­la eurol­la, mut­ta sekään ei riitä.

Helsin­ki on sitonut omat kätensä

Korkeat vuokrat eivät tuo­ta lisää asun­to­ja, kos­ka pula on ton­teista. Investoin­tien rahoit­tamisek­si rahan pitäisi ohjau­tua kaupungille. Kaupun­gin tuot­taa itse markki­nae­htoisia vuokra-asun­to­ja painaak­seen markki­navuokria alas ja saadak­seen rahaa asun­to­tuotan­non vaa­timi­in infra-investointeihin.

Helsingis­sä kaupun­ki omis­taa yleen­sä ton­tin, joten se saa kyl­lä omansa pois ja vähän enem­mänkin. Luulisi ole­van kan­nat­tavaa investoi­da 100 miljoon­aa han­kkeeseen, joka tuot­taa 200 miljoon­aa, mut­ta Helsin­ki on sitonut käten­sä kum­mallisil­la investoin­ti- ja lainakatoilla.

Kaupunkia ei voi johtaa kuin osakey­htiötä, mut­ta tässä asi­as­sa niin olisi hyvä toimia. Tulisi paljon lisää asuntoja.

Menoka­tot ovat järke­viä juok­se­vien meno­jen kohdal­la, mut­ta ei niil­lä pitäisi rajoit­taa voit­toa tuot­tavia investoin­te­ja, eri­tyis­es­ti kun se pahen­taa asuntopulaa.

 

= = =

Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Talouselämä-lehden nettisivuilla.

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 19.1.2021

Se on taas alka­nut. Alkoi itse asi­as­sa jo viikko sit­ten, mut­ta lista oli niin köykäi­nen, ettei siitä ollut rapor­toitavaa. En ole aikeis­sa men­nä kok­ouk­seen, vaan Mikko Särelä menee.

Johan­na Laisaaren (sd) val­tu­us­toaloite tehdä Aino Ack­tén huvi­las­ta jän­nien nais­ten elävä museo.

Sym­pa­at­ti­nen aloite, mut­ta ei pelitä, sil­lä huvi­la ei ole läm­min talvel­la. Joku vuokralai­sista yrit­ti tehdä siitä sel­l­aisen, ja sik­si se on nyt todel­la huonos­sa kunnossa.

Helsingillä on omis­tuk­ses­saan paljon arvo­raken­nuk­sia, jot­ka on päästet­ty huonoon kun­toon. Ne on parem­pi myy­dä kuin antaa laho­ta paikalleen. Jotain vikaa on myös vuokraus­poli­ti­ikas­sa. Raken­nuk­set vuokrataan ”markki­navuokral­la”, mikä kaupun­gin kielel­lä tarkoit­taa, että ne vuokrataan kus­tan­nus­pe­rusteis­es­ti. Kun arvo­raken­nus joudu­taan remon­toimaan suurin kus­tan­nuksin, siitä vaa­di­taan niin kovaa vuokraa, ettei kukaan suos­tu sitä mak­samaan. Markki­navuokral­la tarkoite­taan aivan muu­ta: sitä vuokraa, joka saadaan vaik­ka huu­tokau­pan tulok­se­na. Niin saadaan paras mah­dolli­nen vuokra, jol­la tila kuitenkin menee käyt­töön eikä jää tyhjilleen. Tyhjäk­si hin­noit­telu on tilan väärinkäyttöä.

Malmin lentoase­mako­rt­telei­den asemakaava

Malmin lento­ken­tän alueelle tulee asukkai­ta noin Ima­tran kaupun­gin ver­ran. Tähän näh­den on keskustel­tu aika vähän siitä, mil­laista kaupunkia sinne raken­netaan. Siitä on kyl­lä keskustel­tu, raken­netaanko mitään. Nyt kun lentokonei­ta jo hääde­tään alueelta, olisi aika ottaa kan­taa myös kaavo­jen sisältöön.

Ihan kivan näköistä tänne on tulos­sa. Malmin van­hem­mat osat tule­vat näyt­tämään tämän rin­nal­la harmil­lisen nuhruiselta.

Tämä kaa­va on noin kymme­ne­sosa tulev­as­ta kokon­aisu­ud­es­ta, mut­ta tästä jo näkee, mil­laista kaupunkia entisen lento­ken­tän alueelle on tulossa.

Tämä kaa­va oli meil­lä 17.3. 2020, jol­loin selostin sitä tarkem­min. Nyt se on tul­lut lausun­noil­ta, joiden poh­jal­ta kaavaan on tehty vähäisiä muutoksia.

Vuokraus- ja myyn­tipe­rustei­den määräämi­nen eräille ton­teille Jätkäsaaressa 

Näis­sä ei ole mitään ihmeel­listä. Se täy­tyy kuitenkin tode­ta, että ARA-tont­tien pääo­ma-arvo on alle puo­let kovan rahan tont­tien pääo­ma-arvos­ta ja Hitas-tont­tien noin 70 %. Viral­lis­es­ti alen­nus­pros­en­tit ovat pienem­piä. Voi olla sosi­aal­isia perustei­ta luovut­taa tont­te­ja halvem­mal­la, mut­ta päätök­sen­teon avoimuus vaatisi avoimuut­ta tässäkin asi­as­sa. Tosin ton­tit voivat ero­ta mikrosi­jain­nil­taan toisistaan.

Pil­vi Torstin (sd) toivo­muspon­si nimikkop­u­un rek­isteröimis­es­tä jokaiselle syn­tyvälle helsinkiläiselle.

Vas­tauk­ses­sa tode­taan, että vaik­ka pui­ta syn­tyy enem­män kuin lap­sia, val­taosa met­sästä uusi­u­tuu siemen­tämäl­lä. Avo­hakkui­ta Helsingis­sä ei har­joite­ta. Puus­ta ei toisaal­ta voi­da taa­ta, että se säi­lyy ihmisiän.

Han­nu Oskalan (vihr) aloite Ruo­ho­lah­den metroase­man itäisen sisäänkäyn­nin rakentamisesta

Aloit­teeseen vas­tataan myötä­sukaises­ti, mut­ta ei luva­ta mitään.

Näitä puut­tuvia sisäänkäyn­te­jä on todel­la paljon. Ruo­ho­lahti, Rautatiease­ma, Yliopis­to, Sörnäi­nen, Kulosaari nyt esimerkik­si. Kun tietä oikeis­taan, liiken­teel­lisek­si hyödyk­si las­ke­taan 10 € tun­nil­ta aikasäästönä. Suu­ru­us­lu­okkalaskel­mana: jos metroase­man puut­tuvan sisäänkäyn­nin takia 2 000 ihmistä joutuu päivit­täin kiertämään viiden min­uutin turhan kier­roksen, tuot­taa se vuodessa puolen miljoo­nan euron aikakus­tan­nuk­sen vain arkipäiviltä laskettuna.

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 1.12.2020

Lau­takun­nan kol­man­nek­si viimeinen kok­ous ennen vuodenvaihdetta.

Han­nu Oskalan aloite lähili­iken­teen asemien vas­tu­iden selvittämisestä

Vas­tuu asi­as­ta kuu­luu VR:lle, Väylävi­ras­tolle, Senaat­tiki­in­teistölle KYMP-toimi­alal­la ja HKL:lle eli ei siis kenellekään. Lop­putu­lok­se­na paikat ovat remp­sal­laan, liuku­por­taat eivät toi­mi ja asemien ympäristöt joutomaata.

Kätev­in­tä olisi, että Helsin­gin kaupun­ki ottaisi se hal­tu­un­sa, mut­ta mil­lä hin­nal­la, negati­ivisel­la vai posi­ti­ivisel­la? Voisi ajatel­la, että hoito­vas­tu­un siirtämis­es­tä nyt ei pitäisi ainakaan mak­saa, mut­ta val­tio voi olla asi­as­ta toista mieltä. Ties vaik­ka kaupun­ki kek­sisi asemille kan­nat­tavaa liike­toim­intaa ja niiden ympäristön joutomaille rakentamista.

Enson uusi pääkont­tori Kata­janokan laiturille

 

 

 

 

 

Tämä on kyl­lä hieno ja paran­taa Kata­janokkaan melkois­es­ti. Ranta avau­tuu yleisölle ja ilmeis­es­ti raken­nuk­sen alak­er­takin. Ihmette­len vain, mitä museovi­ras­ton sal­li­maa toim­intaa tulee Enson van­haan pääkont­tori­in, siihen Alvar Aal­lon suun­nit­tele­maan sokeripalaan.

Ihan riida­ton­ta tämä ei ole ollut eikä ole vieläkään. Ensin Sata­ma halusi vara­ta raken­nuk­sen ja ran­nan välisen alueen rekkali­iken­teelle. Siitä on nyt luovut­tu, mut­ta seu­raavak­si he halu­a­vat aida­ta ran­nan, jot­ta ris­teilyaluk­set voisi­vat käyt­tää sitä lai­turi­naan. EU-määräys­ten mukaan nimit­täin ran­nan on sil­loin olta­va sul­jet­tu. Aja­tus on aivan tolku­ton. Sata­ma saa var­maankin jotain tulo­ja ris­teilyaluk­sista, mut­ta muu­ta hyö­tyä niistä ei olekaan. Joku saat­taa ostaa jäätelön kaup­pa­torin kioskista. Lentoli­iken­teen hiil­i­jalan­jäl­ki on pien­tä ver­rat­tuna ris­teily­matkus­ta­ji­in. Aivan tolku­ton aja­tus pila­ta koko ranta niiden takia.

Kaupungilla kul­kee huhu, että kokoomus tuk­isi sata­man vaa­timus­ta aida­ta ranta ris­teilyalus­ten käyt­töön. Vaikea uskoa, ovathan sen­tään kun­tavaalit tulossa.

Roi­hu­vuoren raken­netun ympäristön täy­den­tämisen suunnitteluperiaatteet

Kaupun­ki pyrkii kohen­ta­maan Itä-Helsin­gin sosi­aal­ista sta­tus­ta täy­den­nys­rak­en­tamisel­la. Lähöistä nimit­täin tulee toimi­vampia ja asuinalueina halu­tumpia tiivistämisen kaut­ta, vaik­ka ei se lau­takun­taan tule­van nim­by-palaut­teen perus­teel­la siltä tunnukaan.

Roi­hu­vuoren osalta negati­ivista palautet­ta on tul­lut suh­teel­lisen vähän, osit­tain sen vuok­si, että tiivistys­su­un­nitel­mat ovat hyvin maltil­lisia ja osit­tain sik­si, että keskilu­okkaistu­mi­nen on Roi­hu­vuores­sa jo muutenkin kovas­sa vauhdis­sa. Joitain arvokkai­ta aluei­ta halu­aisi paikalli­nen koke­musasiantun­ti­jamme Tuo­mas Ranta­nen kuitenkin säi­lyt­tää Tuhki­mon­tien alueella.

Tiedän, että van­han­mallisen talon rak­en­t­a­mi­nen on pahin­ta, mitä maail­mas­sa voi arkkite­hdin mielestä tehdä. Ruskea­suol­la näin on kuitenkin pystyt­ty hyvin ele­gan­tisti tuo­maan ton­tille talo lisää kokon­aisu­ut­ta rikko­mat­ta. Eikö tätä voisi harki­ta Roihuvuoressakin?

Kaupunkiym­päristölau­takun­nan esi­tys tont­tien varaamis­es­ta asun­to­hankkei­ta varten

Vaik­ka kaavavaran­toa on, tont­te­ja ei saa­da luovute­tuk­si aivan niin paljon kun on tavoite, kos­ka niitä ei ole saat­u­raken­nuskelpoisek­si. Ei siis ole ollut tarpeek­si rahaa infrain­vestoin­te­hin. Arggh! Jos KYMP-toimi­ala olisi osakey­htiö, se investoisi hul­lun lail­la asun­to­tont­tei­hin ja rahoit­taisi sen tont­tien myyn­ti- ja vuokraustuloilla.

Itse luovu­tus­pe­ri­aat­teista ei ole ollut muu­ta nuri­naa kuin, että tässä luovute­taan kump­panu­uskaavoitus­ta varten alue Kulosaaren sil­laan eteläpuolelta Kulosaaren päästä. Siihen on tarkoi­tus tehdä täyt­tö­maalle suurehko asuinalue. Kulosaare­laiset pelkäävät, että sinne tulee vuokra-asun­to­ja, ja kalo­jen ystävät, että kalat eivät osaa uida Van­taan­jo­keen, jos reit­tiä kaven­netaan. Vesioikeus aikanaan kumosi 20 vuot­ta sit­ten täyt­tölu­van täl­lä alueel­la, mut­ta sil­loin toisel­la ran­nal­la toi­mi satama.

Mikko Särelä on esit­tänyt, että jalankulkuy­hteys alueelta Kalasa­ta­maan on nyt kelvo­ton. Eipä siel­lä jalankulk­i­joi­ta juuri koskaan näekään. Yksi ratkaisu olisi kevyen liiken­teen sil­ta uudelta alueelta Kalasa­ta­maan, Kulosaaren sil­lan eteläpuolelle.

Maapoli­it­tis­ten lin­jausten 2. osa.

Nämä ovat tärkeitä papere­i­ta. Rapor­toin tästä, kun olen kuul­lut esit­te­lyn. Jää nimit­täin satavar­masti pöydälle.

Kaupun­ki halu­aisi tiivistää lähiöitä, mut­ta paikalli­nen vas­tus­tus on usein kovaa. Nyt lääk­keek­si näytetään otet­ta­van lahjon­ta – arvon­nousus­ta annetaan nyky­isille asukkaille aiem­paa enem­män, mikä on aivan perustelua.

Raken­nuskiel­lon jatkami­nen kantakaupungissa

Kan­takaupun­gin alueil­la halu­taan jatkaa raken­nuskiel­toa, jos­sa kiel­letään ensim­mäisen ker­roksen liike- ja toimis­to­huoneis­to­jen muut­tamien asun­noik­si. Tämä kivi­jalka­kaup­po­jen suo­jelu on sym­pa­at­tista, mut­ta sille ei tietenkään kaavoit­ta­jakaan voi mitään, että kaup­pa siir­tyy net­ti­in ja kaup­patilo­jen tarve pienenee.

Kadus­ta tulee todel­la tyl­sä ilman näyteikkunoi­ta. Siitä voi käy­dä vaku­ut­ta­mas­sa itseään, vaik­ka Matinkylässä, tuos­sa Espoon suures­sa menete­tyssä mahdollisuudessa.

Tämä asia ei liity toimis­toraken­nusten suo­jelu­un. Peri­aatet­ta, että kaupun­ki pyrkii pitämään kan­takaupun­gin toimis­toista kiin­ni kynsin ham­pain, kan­nat­taisi kyl­lä pohtia. Nyt kun etä­työsken­te­ly on opit­tu, toimis­toti­lan tarve piene­nee kym­meniä pros­ent­te­ja eli sato­ja tuhan­sia neliöme­tre­jä. Jäl­jelle jäävät vain hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien päässä ole­vat toimis­tot eikä näitä ole Bule­vardin eteläpuolella.

Tähän var­maankin palataan kun­tavaalien jälkeen.

Laskeeko asuntorakentaminen asuntojen hintoja?

Tarkoituk­seni on kir­joit­taa muu­ta­ma artikke­li asumis­es­ta Helsin­gin val­tu­us­tossa hyväksy­tyn asumisen ja maakäytön ohjel­man eli AM-ohjel­man tiimoil­ta. En osal­lis­tunut asi­as­ta keskustelu­un val­tu­us­ton istun­nos­sa luku­un otta­mat­ta ennal­ta laa­dit­tua puheen­vuoroani, kos­ka kah­den min­uutin puheen­vuoroil­la pystyy lähin­nä vain nälvimään, kuten myös tapah­tui. Kom­men­toin keskustelus­sa esitet­tyjä väit­teitä täl­lä blogilla.

Aloi­tan väit­teestä, että asun­to­jen rak­en­tamisel­la ei ole vaiku­tus­ta asumisen hin­taan. Näin san­ot­ti­in keskustelus­sa mon­een ker­taan. Radios­sa sen oli ennen ohjel­man käsit­te­lyä esit­tänyt demarien Karin Taipale. Väite on niin häkel­lyt­tävä, että siihen on äkkiseltään vaikea sanoa mitään. Kir­joi­tan tässä asun­to­jen hin­noista. Vuokrista jatkan ehkä toises­sa postauksessa.

Asun­to­jen korkea hin­ta johtuu siitä, että asun­to­ja on liian vähän. Siel­lä mis­sä asun­to­ja on yli tarpeen, niiden hin­ta tup­paa laske­maan. Voiko joku oikeasti olla tästä eri mieltä tai kuvitel­la, että asun­top­u­laa voitaisi­in helpot­taa rak­en­ta­mat­ta asuntoja?

Keskustelus­sa tois­tet­ti­in mon­een ker­taan, että hin­nat ovat nousseet, vaik­ka on raken­net­tu lisää, joten lisärak­en­t­a­mi­nen ei vaiku­ta hintoihin.

Hin­nat voivat nous­ta, vaik­ka raken­netaan lisää, jos raken­netaan liian vähän lisää. Isoista kasvukeskuk­sista Helsingis­sä on raken­net­tu vähiten suh­teessa asukasluku­un, vaik­ka Helsin­ki on kaupungeista se, johon olisi suh­teessa eniten tuli­joi­ta. Jos rak­en­tamista lisätään, hin­nat nou­se­vat ainakin vähem­män kuin jos ei lisättäisi.

Helsingis­sä asun­to­jen hin­taa nos­taa urbaanin asumisen kas­vanut suo­sio. Helsin­gin seudun asukkaista aiem­paa use­ampi halu­aa asua Helsingis­sä ja on valmis mak­samaan aiem­paa enem­män päästäk­seen helsinkiläisek­si suh­teessa siihen, että asu­isi muual­la seudul­la. Tästähän mei­dän pitäisi olla ylpeitä, mut­ta tietysti se nos­taa ikävästi asun­to­jen hin­to­ja Helsingissä.

Asum­is­pref­er­ens­seis­sä on tapah­tunut jyrkkä ja nopea muu­tos. Vuon­na 2005 Helsin­gin seudun asukaslu­vun kasvus­ta meni kehyskun­ti­in puo­let, nyt enää 10 %. Sama maail­man­laa­juinen ilmiö nos­taa asun­to­jen hin­to­ja Tam­pereen keskus­tas­sa suh­teessa Tam­pereen lähiöi­hin. Kaikissa suuris­sa suo­ma­lai­sis­sa kaupungeis­sa Oulua luku­un otta­mat­ta keskus­ta-asun­to­jen hin­nat ovat nousseet suh­teessa lähiöi­hin ja kaupunkia ympäröivään republikaanivyöhykkeeseen.

Helsingis­sä kan­takaupun­gin suo­sio­ta on lisän­nyt se, että olemme paran­ta­neet asumisen laatua.Tässä mielessä tietysti vihreät ovat syyl­lisiä asun­to­jen kallis­tu­miseen, mut­ta esit­tääkö joku vakavis­saan, että pitää tehdä huonoa asuinympäristöä, jot­ta hin­nat laskisivat?

Vaik­ka viimeaikainen asun­to­tuotan­non lisäys pääkaupunkiseudul­la ei ole laskenut asun­to­jen hin­to­ja Vallilas­sa, se on laskenut niitä monin paikoin Helsin­gin seutua.

Tuor­eim­mat vuosi­ti­las­tot ovat vuodelta 2019. Asun­to­jen reaal­i­hin­ta on laskenut kehyskun­nis­sa ja monin paikoin pääkaupunkiseudun kun­nis­sa. Helsingis­sä on kymme­nen postinu­meroaluet­ta, jois­sa reaal­i­hin­ta on laskenut vuosien 2015 ja 2019 välil­lä. Espoos­sa ja Van­taal­la niitä on suh­teessa enem­män, kehyskun­nista puhumattakaan.

Tämä menee juuri niin kuin teo­ria sanoo. Kun raken­netaan lisää, asun­to­jen hin­nat laske­vat suh­teessa siihen, mitä niille tapah­tu­isi, jos ei raken­net­taisi lisää. Lasku on euromääräis­es­ti yhtä suuri kaikil­la alueil­la, jol­loin se on suh­teessa suurem­pi halvoil­la alueilla.

Aja­tus euromääräis­es­ti yhtä suures­ta vaiku­tuk­ses­ta perus­tuu siihen, että asumis­es­ta halu­tul­la alueel­la suos­tu­taan mak­samaan tiet­ty euromäärä suh­teessa asumiseen vähem­män halu­tul­la alueel­la. Sik­si euromääräiset erot pysyvät ennal­laan, jol­loin hin­ta las­kee halvoil­la alueil­la suh­teessa enem­män kuin kalliilla.

Mut­ta onhan euromääräi­nen ero kas­vanut Haku­ni­lan ja Ullan­lin­nan välil­lä? Se taas johtuu pitkään jatkuneesta trendis­tä, joka suosii keskus­ta­maista asum­ista. Ero olisi kas­vanut myös ilman lisärakentamista.

Mata­lat korot sotke­vat asi­aa. Jos ollaan valmi­it mak­samaan vaik­ka 500 €/kk siitä, että voi asua Kallios­sa Haku­ni­lan sijaan, ero asun­non hin­to­jen välil­lä kas­vaa, kun korot laskevat.

Jos ei ole krant­tu kaupungi­nosan suh­teen, asun­non saa Helsin­gin seudul­ta nyt halvem­mal­la kuin viisi vuot­ta sit­ten, vaik­ka muu­ta väitetään. Asun­nos­ta trendikkäältä alueelta taas joutuu mak­samaan entistä enemmän.

Kun raken­netaan lisää asun­to­ja kan­takaupunki­in, se voi todel­la nos­taa niiden hin­taa kan­takaupungis­sa. Jos nyt joidenkin mielestä elämä kan­takaupungis­sa on mie­lenki­in­toisem­paa kuin muual­la, lisärak­en­t­a­mi­nen voi tehdä siitä entistä mie­lenki­in­toisem­paa. Lisää asukkai­ta tarkoit­taa siis entistä parem­paa asuinympäristöä. Ei tätä kuitenkaan kan­na­ta vas­tus­taa asun­to­jen hin­take­hi­tyk­sen nimis­sä. Vaik­ka asun­noista kan­takaupungis­sa tulee entistäkin arvokkaampia, sen ulkop­uolel­la niistä tulee vas­taavasti edullisempia.

Sama pätee lähiöis­sä. Pari vuot­ta sit­ten Arvopa­per­ile­hdestä oli sijoi­tusvink­ki, että sijoi­tusasun­to kan­nat­taa ostaa lähiöistä, jonne on kaavoitet­tu lisää. Lisärak­en­t­a­mi­nen tietää alueen palve­lu­ta­son nousua, parem­pia joukkoli­iken­ney­hteyk­siä ja niin edelleen. Lähiöi­den tiivistämi­nen siis tekee niistä siis houkut­tel­e­vampia. Tästä on paljon näyt­töä, vaik­ka kaupunkiym­päristölau­takun­taan tulev­as­ta nim­by-posteista voisi kuvitel­la aivan muuta.

Lopuk­si pieni varoi­tus: Kun asun­top­u­la joskus helpot­taa – mitä var­maankin kaik­ki halu­a­vat – vähem­män suosi­tu­il­la alueil­la hin­nat laske­vat suh­teessa eniten. Tässä on suuri seg­re­gaa­tion ris­ki. Siitä toises­sa postauksessa.

Puheenvuoroni AM-ohjelmasta kaupunginvaltuustossa

On san­ot­tu, että kun Helsin­gin asukaslu­vun kasvu on hie­man hidas­tunut kiivaim­mista ajoista, asun­to­tuotan­toa pitää vähen­tää. Hidas­tu­mises­sa on kyse asum­isväljyy­den kasvus­ta ruokakun­tien piene­misen ja ahtaasti asumisen vähen­tyessä. Kun asun­tokan­taan mah­tuu ennakoitua vähem­män asukkai­ta, eikö se ole pikem­min syy asun­to­tuotan­non lisäämiseen.

Helsingis­sä asum­i­nen korkea hin­ta on suuri yhteiskun­nalli­nen ongel­ma. Tätä ongel­maa voi yrit­tää kor­ja­ta siten, että aute­taan joitakin onnel­lisia asumaan halvem­mal­la, mikä tarkoit­taa, että muiden kannal­ta hin­ta vain nousee, tai niin, että pyritään alen­ta­maan asumisen hin­taa yleisesti.

Pidän jälkim­mäistä strate­giaa parem­pana ja keski­tyn sik­si siihen.

Vaik­ka tässä ohjel­mas­sa varovais­es­ti lisätään asun­to­tuotan­non määrää, silti Helsingis­sä raken­netaan selvästi liian vähän. Syynä tähän on, ettei kaupungilla ole varaa niihin investoin­tei­hin, joi­ta asun­to­tuotan­non lisäämi­nen edellyttää.

Vaik­ka korot ovat huo­mat­ta­van alhaal­la, vuokrat ovat nousseet asun­to­jen hin­to­ja nopeam­min. Luulisi nol­lako­rko­jen aikaan käyvän toisin päin. Korkeat vuokrat tarkoit­ta­vat, että ammat­ti­maiset vuokra-asun­to­ja tar­joa­vat kiin­teistöy­htiöt ovat erit­täin kan­nat­tavia. Tilanne on osoi­tus merkit­tävästä markki­na­pu­ut­teesta. Sen seu­rauk­se­na moni, eri­tyis­es­ti nuori helsinkiläi­nen mak­saa asumis­es­taan aivan liikaa. Samal­la se tarkoit­taa, että asun­top­u­lan vuok­si rahaa vir­taa aivan vääri­in taskuihin

Tämä saa min­ut ajat­tele­maan HITAS-tuotan­non kor­vaamis­es­ta vähän toisel­la taval­la kuin muut, oma val­tu­us­to­ryh­mäni mukaan luettuna.

En kor­vaisi sitä uudel­la kohtu­uhin­taisel­la omis­tusasum­is­mallil­la kahdes­ta syystä.

Mikä tapa hyvän­sä tar­jo­ta omis­tusasun­to­ja alle markki­nahin­nan tarkoit­taa merkit­tävää pääo­ma­lahjoi­tus­ta. Jos jae­taan kym­me­nien tuhan­sien pääo­ma­lahjo­ja, halukkai­ta otta­jia tulee ole­maan paljon enem­män kuin tar­jol­la ole­via asun­to­ja ja joudu­taan taas arvon­taan tai johonkin muuhun tapaan vali­ta onnekkaat osta­jat. Hitas-jär­jestelmän ongelmista ei pääse eroon sil­lä, että muute­taan sen nimi.

Toinen syy on mainit­tu markki­na­puute. Meil­lä on suurem­pi puute vuokra-asun­noista kuin omis­tusasun­noista. Sik­si minus­ta Helsin­gin tulisi tuot­taa suun­nilleen markki­nae­htoisia vuokra-asun­to­ja. Nämä voisi­vat olla entis­ten vaku­u­tusy­htiöi­den vuokra-asun­to­jen tapaan sen ver­ran alle markki­nahin­nan, että vuokra­suhteista tulisi pitkäaikaisia ja turvallisia.

Vuokra-asun­to­jen omis­t­a­mi­nen tuot­taa nyt merkit­täviä rahavir­to­ja vääri­in taskui­hin. Nämä kaupun­gin vuokra-asun­not tuot­taisi­vat myös merkit­täviä tulo­ja. Ne tulee suun­na­ta asun­to­tuotan­non lisäämiseen, niihin infrain­vestoin­tei­hin, joi­hin nyt ei ole rahaa..

Näin menetellen nämä kaupun­gin markki­nahin­taiset vuokra-asun­not eivät merk­itse lot­tovoit­toa niille onnekkaille, jot­ka niihin pää­sevät, vaan pyrkivät paran­ta­maan kaikkien tilan­net­ta asuntomarkkinoilla.

 

= = =

Tämä on puheen­vuoro, jon­ka olin kir­joit­tanut kuvitellen, että puheen­vuoron pitu­us on neljä min­u­ut­tia, mut­ta se olikin lyhen­net­ty kah­den min­uutin puheen­vuoroksi. Jouduin siis pitämään tämän lyhennettynä.

AM-ohjel­ma on asumisen ja siihen liit­tyvän maankäytön toteu­tu­so­hjel­ma, joka oli Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­ton käsit­telyssä 11.11.2020.

 

 

 

Rastilan rantaa ei rakenneta

Kaupunkiym­päristölau­takun­nan listal­la oli kak­si isoa Vuosaar­ta koske­vaa asi­aa, Var­tiokylän­lah­den suun­nit­telu­pe­ri­aat­teet ja Meri-Rasti­lan län­siosan asemakaava.

Var­tiokylän­lahdelle suun­nitelti­in mit­tavaa rak­en­tamista kolmelle alueelle, Rasti­lan rantaan, Rasti­lan leir­in­täalueelle ja lah­den toiselle puolelle Puoti­lan rantaan.

Näistä Rasti­lan ran­nan rak­en­t­a­mi­nen on ollut pitkän riidan alainen. Siitä tehti­in osayleiskaa­va, joka läpäisi val­tu­us­ton äänestyspäätöksellä.

Asukkaat veto­si­vat päät­täji­in, että tiivistäkää mielu­um­min Meri-Rasti­laa. Nyt tämä tiivistämi­nen on toteu­tu­mas­sa. Itse asi­as­sa sil­lä saadaan huo­mat­tavasti enem­män asun­to­ja kuin oli kaavail­tu Rastilanrantaan.

Pienenä yllä­tyk­senä lau­takun­ta oli yksimieli­nen siitä, että näis­sä olois­sa Rasti­lan­ran­ta voidaan jät­tää viher­alueek­si, korkein­taan Meri-Rasti­lantien var­relle voi lait­taa vähän talo­ja. Esit­telijä tote­si kuitenkin, ettei lau­takun­ta voi antaa osayleiskaa­van vas­taista suun­nit­telu­o­hjet­ta, mis­sä hän oli tietysti juridis­es­ti oike­as­sa. Niin­pä pää­timme raja­ta alueen kokon­aan suun­nitel­man ulkop­uolelle. Samaa asi­aa se tarkoit­taa, mut­ta juridis­es­ti tämän pitää men­nä niin, että muute­taan yleiskaavaa ennen ase­makaavaa tai puistosuunnitelmaa.

Halu­ja oli ottaa pois myös rak­en­t­a­mi­nen Rasti­lan leir­in­täalueelle. Siinä oli sama ongel­ma. Siitä päätet­ti­in niin ikään yksimielis­es­ti, että aluet­ta kehitetään matkailu­alueena kunnes leir­in­täalueelle löy­de­tään uusi paikka.

Puoti­lan ran­nan rak­en­t­a­mi­nen sen sijaan hyväksyt­ti­in, vaik­ka joitakin veneen­säi­ly­ty­s­paikko­ja siinäkin tietysti menee.

Tämän päätök­sen hengessä Meri-Rasti­lan län­siosan kaa­va hyväksyt­ti­in keskusteluit­ta. Siinä päätet­ti­in 2 400 ihmisen asun­noista yhdel­lä nui­jan kopautuksella.

Olen tästä päätök­ses­tä todel­la tyy­tyväi­nen. En vain sen vuok­si, että vihreät ovat vas­tus­ta­neet Rasti­lan­ran­nan rak­en­tamista koko ajan. Hyvää oli myös vuorovaiku­tus asukkaiden kanssa – siis raken­nu­soikeu­den siirtämi­nen Meri-Rasti­lan sisälle. Se oli asukkail­ta hyvä ehdotus.