Kaupunkisuunnittelu, _

Tyhjeneekö Aleksi kaupoista?

Kuusinen lopetti Aleksilla ajat siten, suuri määrä pankkien konttoreita on sulkenut ovensa, maan johtava valokuvausliike lopetti 1990-luvulla, Elannon tavaratalo joskus 1980-luvulla ja nyt lopetti Aleksi 13. Onko Helsingin keskusta ja Aleksi erityisesti menettänyt suosionsa, kun kaikki toiminnan kaikkoavat sieltä?

Toimiva kauppakatu muuttuu koko ajan. Toiset liikkeet – esimerkiksi nyt pankkien konttorit ja valokuvausliike – väistyvät jonkin uudemman tieltä.

Tämä tilanne on kuitenkin toinen. Aleksin ja laajemmin koko Helsingin keskustan suhteellinen asema on heikentynyt. Kun se oli ennen ylivoimainen, se on edelleen vahva, mutta ei niin vahva kuin ennen. Kunhan markkinat tasapainottuvat, kauppaliikkeiden pitäminen Aleksilla on yhtä kannattavaa kuin ennen, mutta liiketilan omistaminen ei ole yhtä kannattavaa. Kun alueen kauppojen myyntikate laskee, laskee se myös markkinavuokria niin, että kauppaliikkeiden kannattavuus pysyy entisenä. Tappion kärsii siis liiketilan omistaja, eivät vuokralaiset. (Lähde: Ricardo)

Jos Aleksin liiketilojen vuokrat ovat viisinkertaiset vaikkapa Itäkeskukseen nähden, keskustan heikentyneen aseman jälkeen ne ovat enää nelinkertaiset, mutta tilat eivät jää tyhjilleen.

Tämä ei tarkoita, että kaikki liikkeet pysyisivät pystyssä, mutta lopettaneen kaupan tilalle tulee toinen.

Keskustan kaupat valittavat, että ne maksavat nyt aivan liian korkeata vuokraa ja joutuvat siksi lopettamaan.

Miksi liiketilojen vuokrat eivät laske vaan tilat tyhjenevät?

Törmäsin yllättävään syyhyn, miksi vuokranantajat viivyttelevät omaksi tappiokseen vuokrien alennusta. Lyhyellä aikavälillä toimivan johdon kannattaa pitää liiketilaa tyhjillään sen sijaan, että tunnustaa tosiasiat ja laskee vuokraa. Tunnustaessaan tosiasiat joutuu tunnustamaan myös sen, että liiketilan arvo on alentunut. Sehän on ennustetun tulovirran nykyarvo. Jos alennat vuokraa 10 000 eurolla kuussa, joudut alaskirjaamaan liiketilan arvoa parilla miljoonalla eurolla. Yhden vuoden tilinpäätös näyttää kauniimmalta, jos sitä puuttuu vain 120 000 euroa vuokratuloja sen sijaan, että siinä on kahden miljoonan euron alaskirjaus. Alaskirjauksella saattaa olla ikävä vaikutus johdon bonuksiin.

Eikö tilintarkastajan pitäisi vaatia alaskirjausta, jos liiketilaa ei saa vuokratuksi pyydetyllä hinnalla?  Entä omistajat? Hehän tässä vitkuttelussa häviävät.

Joskus ne tosiasiat joutuu kuitenkin tunnustamaan. Mitä aikaisemmin sen tekee, sitä vähemmällä pääsee. Siinä välissä keskustassa saattaa olla joukko tyhjiä liiketiloja.  Pitkäaikaista tästä vaiheesta ei tule.

Kun vuokrat vähän maltillistuvat, saamme keskustaan mielenkiintoisempia kauppoja ja kapakoita.

 

73 thoughts on “Tyhjeneekö Aleksi kaupoista?

  1. Taidat olla oikeilla jäljillä. Ja asia voi olla johdolle vielä hankalampi. IFRS säännöt voivat edellyttää että jos joku tasearvo ei vastaa todellisuutta, kuten kuvaat, on johdon ja tilintarkastajien velvollisuus tarkastella KAIKKIA vastaavia eriä ja mahdollisesti alaskirjata (mark to market). No tätä haluaa välttää… Epäilyjä tämmöisestä ovat esim Kaskisaaren v. 2009 valmistuneet kalliit asunnot joita edelleen myydään uusina, muuttumattomalla hinnalla. Liekö rakennusyhtiön johtoa pelottaa muunkin uudelleenarviointi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kede:
      Keskustan kiinteistöt omistaa pääosin eläkeyhtiöt, joille olematon tasearvo nielee tappiota tehokkaasti. Meidän kaikkien kustannuksella.

      Ketkä tahot siellä eläkeyhtiöissä istuu? Sopii vain kysyä. Myös ammattiliitto kuin työnantajat. No stiä kautta eläkejärjestelmää pidetään yllä että vuokratuloista tulee rahaa eläkejärjestelmään mutta ei eläkeyhtiöt voi rupea hyväntekijöiksi vaan heidän on saatava sijoituksilleen tuottoa. Toki voimme keskustella aina siitä onko asuntosijoittaminen parempi vaihtoehto kuin aseteollisuuteen tai veroparatiiseihin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Stockmannin ongelma on kadonnut luksus – samaa tavaraa saa markettikehältä halvemmalla yhtä huonolla palvelulla. Samoin kalliin liiketilan kauppojen ideat ylipäätään ovat Suomessa vähissä. Tämä juuri tuottaa rakennemuutoksen. Jos haluaa löytää enemmän maksavia asiakkaita, heille on annettava syy maksaa enemmän.
    Kirjakaupan katteet katosivat nettiin. Pankit vei pankkikilpailu, kun rahaa ei ollut tuhlattavaksi arvostusta huokuviin tiloihin. Kate ei ollut enää tarpeeksi hyvä.
    Tätä on toki tapahtunut aina ja on osa talouden dynamiikkaa.
    Pysäköinti keskustaan on parkkiluolien ansiosta helpompaa kuin koskaan aikaisemmin.
    https://timharford.com/2005/10/go-figure-an-extract-from-the-undercover-economist-2/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. JTS:
      Stockmannin ongelma on kadonnut luksus – samaa tavaraa saa markettikehältä halvemmalla yhtä huonolla palvelulla. Samoin kalliin liiketilan kauppojen ideat ylipäätään ovat Suomessa vähissä. Tämä juuri tuottaa rakennemuutoksen. Jos haluaa löytää enemmän maksavia asiakkaita, heille on annettava syy maksaa enemmän.
      Kirjakaupan katteet katosivat nettiin. Pankit vei pankkikilpailu, kun rahaa ei ollut tuhlattavaksi arvostusta huokuviin tiloihin. Kate ei ollut enää tarpeeksi hyvä.
      Tätä on toki tapahtunut aina ja on osa talouden dynamiikkaa.
      Pysäköinti keskustaan on parkkiluolien ansiosta helpompaa kuin koskaan aikaisemmin.
      https://timharford.com/2005/10/go-figure-an-extract-from-the-undercover-economist-2/

      Itse luksuskaupassa käyminen on ollut monelle työläis- ja maalaistaustaiselle elämys. Kuka muistaa vielä sen kun City-lehden pakinoitsija Walter de Camp neuvoi miten kannattaa lähestyä loden-takkiiin ja silkkihuiviin pukeutunutta suomenruotsalaista blondia Stockalla?

      Joka tapauksessa suomalaisten ostovoiman heikentyminen sitten 2010-luvun talouskriisin, Nokian romahduksineen, yhdistettynä venäläisten turistien katoamiseen on aiheuttanut keskustan kauppojen ahdingon. Kyllä 20 vuotta sitten oli kanssa Prismoja ja Tokmanneja ja Amazonia ja eBayta mutta silti kauppa kävi Aleksilla.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. R.Silfverberg: Joka tapauksessa suomalaisten ostovoiman heikentyminen sitten 2010-luvun talouskriisin, Nokian romahduksineen, yhdistettynä venäläisten turistien katoamiseen on aiheuttanut keskustan kauppojen ahdingon. Kyllä 20 vuotta sitten oli kanssa Prismoja ja Tokmanneja ja Amazonia ja eBayta mutta silti kauppa kävi Aleksilla.

        Oli silloinkin verkkokauppoja, mutta niiden hakutoiminnot olivat onnettomia ja toimitusajat pitkiä. Lisäksi tuotepalautukset olivat hankalampia, ja tuotteet piti 20 vuotta sitten noutaa tiettyyn aikaan postin konttorista, joiden aukioloajat olivat suppeat ja verkosto harvahko. Nyt koko maailman vaatetarjonta on auki. Se on auki niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Parhaan ostovoiman ostajat pystyvät nyt ohittamaan Aleksin ja ostamaan mitä haluavat siitä maasta kuin haluavat siltä suunnittelijalta tai valmistajalta kuin haluavat. Ja yhä ollaan kai jossain välivaiheessa. 10 vuoden päästä verkkokauppa on vielä monta askelta nykyistä parempaa.

        Se on kuitenkin ihan totta, että ostovoima ei ole Suomessa kehittynyt yli 10 vuoteen entiseen tapaan, ja että esim. Ruotsissa ostovoima on kasvanut paljon enemmän samana ajanjaksona. Se vaikuttaa varmasti myös kaupankäyntiin. Itse olen lopettanut lähes kokonaan keskustoissa kaupoissa käynnin. Kävely kattamattomilla kaduilla sateessa ja punaisten valojen vaihtumisen odottelu ei houkuttele. Nyt kun etätyöaikajna ei ole töiden takia tarvinnut käydä keskustassa, käyn lähinnä lähikauppakeskuksissa hoitamassa arkiostokset, ja erikoisemmat ostot teen usein verkon kautta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. R.Silfverberg:

        Joka tapauksessa suomalaisten ostovoiman heikentyminen sitten 2010-luvun talouskriisin, Nokian romahduksineen,yhdistettynä venäläisten turistien katoamiseen on aiheuttanut keskustan kauppojen ahdingon. Kyllä 20 vuotta sitten oli kanssa Prismoja ja Tokmanneja ja Amazonia ja eBayta mutta silti kauppa kävi Aleksilla.

        Tuo venäläisten asiakkaiden ostosturistien hiipumisen taustalla oli myös Venäjän ruplan devalvaatio suhteessa euroon ja dollariin koska öljynhinta on laskenut 2014 alkaen. Amazonin vaikutus ei ollut 20 vuotta sitten kovikaan iso koska se oli tuolloin vielä suhteellisen keskikoinen yhtiö jolla oli 1 myymälä Seattlen teollisuusalueelle. Sama koski eBayta joka oli 20 vuotta sitten keskikokoinen kalifornialainen verkkohuutokauppa . Ostovoima Suomessa ole niinkää syy vaan ulkomaalainen kilpailu. Kotimaisten ketjujen lisäksi Suomeen avattiin pääasiassa pohjoismaiden ketjujen myymälöitä ja niilä oli jo muissa Pohjoismaissa paljon myymälöitä ja niiden kansainvälistyminen on paljon vanhempaa perua kuin suomalaisten ketjujen. Myös Suomen erittäin säädelty ulkomaalaisten ketjujen pääseminen Suomen markkinoille viellä 1990-luvulla oli säädeltyä vaikka olimme liittyneet Euroopan talousyhteisöön mutta siirtymäkausi 2000-luvulle vaikutti tilanteeseen. Olen itse käynyt Ikeassa Arabiemiraateissa joka on kokemuksen arvoinen. Kyllä Ikean ja muiden pohjoismaalaisten ketjujen salaisuus menestykselle on kansainvälistyminen.Ei vain lähi-alueiden markkinat (Baltia ja Pohjoismaat tai Venäjä) vaan kansainvälistyminen kehittyviin ja nouseviin talouksiin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. R.Silfverberg: Joka tapauksessa suomalaisten ostovoiman heikentyminen sitten 2010-luvun talouskriisin, Nokian romahduksineen, yhdistettynä venäläisten turistien katoamiseen on aiheuttanut keskustan kauppojen ahdingon. Kyllä 20 vuotta sitten oli kanssa Prismoja ja Tokmanneja ja Amazonia ja eBayta mutta silti kauppa kävi Aleksilla.

        1. Suomen ostovoimakorjattu BKT/asukas ylitti 2020 vihdoin vuoden 2008 tason (Miksiköhän tätä ei ole mediassa hehkutettu?). Silmäilyn perusteella 2010-luvun tuotannosta huomattava osa meni rakennuksiin, joista saadaan nauttia vielä pitkään. En ole lainkaan varma, onko Suomen yleinen elintaso tai ostovoima matalampi kuin 10-20 vuotta sitten.
        2. Ainakin Itä-Helsingissä oli 20 vuotta sitten nolla Prismaa, nyt kaksi. Laajemmasta kuviosta en tiedä, mutta kai tämäkin jotain kertoo?
        3. Nettiyhteys oli 2001 vain 32 % kotitalouksista. Monikohan niistäkin kykeni ja uskalsi maksaa netissä?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. IK: 1. Suomen ostovoimakorjattu BKT/asukas ylitti 2020 vihdoin vuoden 2008 tason (Miksiköhän tätä ei ole mediassa hehkutettu?). Silmäilyn perusteella 2010-luvun tuotannosta huomattava osa meni rakennuksiin, joista saadaan nauttia vielä pitkään. En ole lainkaan varma, onko Suomen yleinen elintaso tai ostovoima matalampi kuin 10-20 vuotta sitten.
        2. Ainakin Itä-Helsingissä oli 20 vuotta sitten nolla Prismaa, nyt kaksi. Laajemmasta kuviosta en tiedä, mutta kai tämäkin jotain kertoo?
        3. Nettiyhteys oli 2001 vain 32 % kotitalouksista. Monikohan niistäkin kykeni ja uskalsi maksaa netissä?

        Hyvä on, korjaan sitten vuosilukuja, muistan että n 15 vuotta sitten olen ekan kerran tilannut jotain verkosta, lähinnä sellaista mitä ei Suomesta saa, ja sitten kanssa käytetyn tavaran kanssa olen käynyt kauppaa suomalaisissa nettikirpputoreilla.

        Myös matkavarauksia olen alkanut tehdä netissä jo 2000-luvun alussa. Verkkopankki on ollut käytössä maksamiseen jo 1990-luvun lopusta asti.

        Sitä minä lähinnä kommentillani tarkoitin että Helsingin keskustaan ei menty varta vasten ostoksille vaan yleisesti ottaen viettämään aikaa ja tapaamaan kavereita ym. Ostoksia saatettiin tehdä herätteiden perusteella, siihen kauppojen liikeidea perustui että saatiin jotain näyttämään houkuttelevalta kun kaupassa kävijä oli jo valmiiksi hyvällä tuulella.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. JTS:
      Stockmannin ongelma on kadonnut luksus – samaa tavaraa saa markettikehältä halvemmalla yhtä huonolla palvelulla. Samoin kalliin liiketilan kauppojen ideat ylipäätään ovat Suomessa vähissä. Tämä juuri tuottaa rakennemuutoksen. Jos haluaa löytää enemmän maksavia asiakkaita, heille on annettava syy maksaa enemmän.
      Kirjakaupan katteet katosivat nettiin. Pankit vei pankkikilpailu, kun rahaa ei ollut tuhlattavaksi arvostusta huokuviin tiloihin. Kate ei ollut enää tarpeeksi hyvä.

      Kadonnut luksus – tai sitten se, että kauppakeskukset ovat menneet asiakasmukavuudessa ohi. Niistä luksustasoisimimssa on hyvin siistejä vessoja, löytyy ravintoloita, on penkkejä istua, on tapahtumaa, ja kaupallista tarjontaakin on hyvällä palvelulla. Muistan vielä kun oli luksusta mennä Stockmannin vaateosastolle, josta myyjä tuli heti palvelemaan, ja osasi heti valita oikean vaatekoon kysymättäkin tarjolle. Nyt saman palvelun saa monissa kauppakeskuksissa, kun taas Stockmannilla viime kerrat palvelua ei näkynyt eikä kuulunut. Lähdin sitten pois, enkä ole vuosiin enää Stockmannilla käynyt. Monet kauppakeskukset ovat nykyään loisteliaampia tiloiltaan kuin Stockmann, yrittäjävetoisissa pienemmissä liikkeissä palvelu pelaa paremmin, ja verkkokaupoista tai vaikka Tokmannilta saa halvemmat hinnat. Kilpailuasetelma on vaikea Stockmannille. Jos Amazon avaa vuoden tai kahden sisään pohjoismaisen verkkokauppansa myös Suomeen, ja saa toimitusaikansa nopeiksi, se on menoa aika monelle keskustan nykyiselle liikkeelle. Mutta tilalle tulee jotain muuta, jota on vaikeampi korvata verkkokauppatuottein.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. siitä: oita, on penkkejä istua, on tapahtumaa, ja kaupallista tarjontaakin on hyvällä palvelulla. Muistan vielä kun oli luksusta mennä Stockma

        siitä: Kadonnut luksus – tai sitten se, että kauppakeskukset ovat menneet asiakasmukavuudessa ohi. Niistä luksustasoisimimssa on hyvin siistejä vessoja, löytyy ravintoloita, on penkkejä istua, on tapahtumaa, ja kaupallista tarjontaakin on hyvällä palvelulla. Muistan vielä kun oli luksusta mennä Stockmannin vaateosastolle, josta myyjä tuli heti palvelemaan, ja osasi heti valita oikean vaatekoon kysymättäkin tarjolle. Nyt saman palvelun saa monissa kauppakeskuksissa, kun taas Stockmannilla viime kerrat palvelua ei näkynyt eikä kuulunut. Lähdin sitten pois, enkä ole vuosiin enää Stockmannilla käynyt. Monet kauppakeskukset ovat nykyään loisteliaampia tiloiltaan kuin Stockmann, yrittäjävetoisissa pienemmissä liikkeissä palvelu pelaa paremmin, ja verkkokaupoista tai vaikka Tokmannilta saa halvemmat hinnat. Kilpailuasetelma on vaikea Stockmannille. Jos Amazon avaa vuoden tai kahden sisään pohjoismaisen verkkokauppansa myös Suomeen, ja saa toimitusaikansa nopeiksi, se on menoa aika monelle keskustan nykyiselle liikkeelle. Mutta tilalle tulee jotain muuta, jota on vaikeampi korvata verkkokauppatuottein.

        Stockmannia voi syyttää myös epäonnistuneista yritysostoista kuten Hobby Hall ja laajentumien epävakaaseen Venäjän markkinoille koska Venäjä ei ole stabiilii markkina-alue vaan öljyllä doubattu ja kaasulla impattu kansantalous .

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. JTS:
      Stockmannin ongelma on kadonnut luksus – samaa tavaraa saa markettikehältä halvemmalla yhtä huonolla palvelulla. Samoin kalliin liiketilan kauppojen ideat ylipäätään ovat Suomessa vähissä. Tämä juuri tuottaa rakennemuutoksen. Jos haluaa löytää enemmän maksavia asiakkaita, heille on annettava syy maksaa enemmän.
      Kirjakaupan katteet katosivat nettiin. Pankit vei pankkikilpailu, kun rahaa ei ollut tuhlattavaksi arvostusta huokuviin tiloihin. Kate ei ollut enää tarpeeksi hyvä.
      Tätä on toki tapahtunut aina ja on osa talouden dynamiikkaa.

      https://timharford.com/2005/10/go-figure-an-extract-from-the-undercover-economist-2/

      Stockmannin luksus ja hyvä asiakaspalvelu perustui osittain Stockmannin lähes tulkoon monopoliasemassa Suomessa vielä 1990-luvulle asti. Asiakaspalvelun sijasta valikoima kasvoi muissa kaupoissa kun Suomi liittyi 1994 Euroopan talousyhteisöön ja avasi loiput ulkomaalaisten yhtiöiden markkina kilpailua .Juuri tätä halusimmekin 1980-luvun lopussa koska kilpailu oli Suomessa hyvin vähäistä. Juuri tämän takia perinteiset suomalaiset liikeet kuten Aleksi 13 ja Kookenkä kokivat ensimmäistä kertaa kunnollista kilpailua. No se on eri juttu miksi eivät kaikki pärjänneet kilpailussa. Sopii kysyä miksi pohjoismaiset ketjut (Claes Ohlson,Ikea, Dressmann, H&M, Zizzi, KappAhl, Carlings ja Cubus) pärjäävät kilpailussa laadun ja hinnan kanssa kuin suomalaiset ketjut ei vain Suomessa mutta myös maailmanjaajuisesti

      Pankkikilpailun lisäksi verkkopankin kehittäminen loi edellytykset että pankkikonttoreita väheni myös monilta paikkakunnilta.Mutta se oli välttämätöntä koska Suomen pankkisääntlely oli Euroopan tiukempia ja vielä viimeisempiä vanhan sodan jälkeisen säännöstely ajan viimeisiä pankki sääntelyn piirissä. Esim Espanjan pankkikriisin yksi syy oli myös espanjalaisten pankkien raskas verkosto joka oli kallista ylläpitää ja näin se purkautui Espanjssa pahaan aikaan 2008-2009 finanssikriisin aikana.

      Kirjakaupoista voin todeta että Suomalainen kirjakauppa pärjää paremmin ja syynä on erittäin hyvä verkkokauppa mutta myös myymälä verkosto joka ei ole raskas. Akateemisen kirjakaupan ongelma on edelleen raskas ja hidas myymälä politiikka. Toki myös antikvariaattisten kirjakauppojen verkkokaupan kehitttäminen kolmeksi verkkokaupaksi oli iso tekijä koska hyviä ja uusia kirjoja voi löytää myös antikvariaattisten kirjakauppojen valikoimmista.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Helsingin keskustan ”vetovoimaan” vaikuttaa varmaankin myös se, ettei keskustaan (enää) pääse kovin helposti sen paremmin henkilöautolla kuin julkisella liikenteelläkään. Suoria bussilinjoja on vähennetty ilmeisen radikaalisti ja sen lisäksi bussit ovat nykyisin täriseviä, nykiviä, ahtaita, kovapenkkisiä ja haisevia romuja riippumatta niiden iästä. Joukkoliikenne on muutenkin viime vuosina jäänyt enemmän ja enemmän jälkeen siitä, mitä (ainakin ”ostovoimaiset”) ihmiset ajattelevat hyvästä palvelusta. Asiakas on siellä lähtökohtaisesti ongelma ja ansaitsee tulla kohdelluksi huonosti, ainakin joukkoliikenteen järjestäjän mielestä, mitä ilmeisimmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. J. Kaasalainen:
      Helsingin keskustan ”vetovoimaan” vaikuttaa varmaankin myös se, ettei keskustaan (enää) pääse kovin helposti sen paremmin henkilöautolla kuin julkisella liikenteelläkään. Suoria bussilinjoja on vähennetty ilmeisen radikaalisti ja sen lisäksi bussit ovat nykyisin täriseviä, nykiviä, ahtaita, kovapenkkisiä ja haisevia romuja riippumatta niiden iästä. Joukkoliikenne on muutenkin viime vuosina jäänyt enemmän ja enemmän jälkeen siitä, mitä (ainakin ”ostovoimaiset”) ihmiset ajattelevat hyvästä palvelusta. Asiakas on siellä lähtökohtaisesti ongelma ja ansaitsee tulla kohdelluksi huonosti, ainakin joukkoliikenteen järjestäjän mielestä, mitä ilmeisimmin.

      Bussien laaduttomuus ihmetyttää. Muutin tuoreena teekkarina v. 1977 Vaasasta Otaniemeen. Ensimmäistä kertaa elämässäni käytin paikallisbusseja. Espoon busseissa oli pehmustetut kangaspäällysteiset istuimet ja ikkunaverhot. Muutaman vuoden kuluttua jouduin tutustumaan HKL:n kalustoon. Ne olivat kuin kuvitelmieni DDR:sta (en ole käynyt). Tämän perusteella muodostin ensimmäisen mielikuvani espoolaisten ja helsinkiläisten eroista. ”Jedem das Seine”, kuten Nokia tietämättömyyttään hetken kännyköitään Saksassa mainosti.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. QTC: Bussien laaduttomuus ihmetyttää. Muutin tuoreena teekkarina v. 1977 Vaasasta Otaniemeen. Ensimmäistä kertaa elämässäni käytin paikallisbusseja. Espoon busseissa oli pehmustetut kangaspäällysteiset istuimet ja ikkunaverhot. Muutaman vuoden kuluttua jouduin tutustumaan HKL:n kalustoon. Ne olivat kuin kuvitelmieni DDR:sta (en ole käynyt). Tämän perusteella muodostin ensimmäisen mielikuvani espoolaisten ja helsinkiläisten eroista. ”Jedem das Seine”, kuten Nokia tietämättömyyttään hetken kännyköitään Saksassa mainosti.

        Espoolaisissa busseissa piti, ennenkuin ÝTV ja seutupiput tulivat 80-luvun lopussa, maksaa matkat kertamaksuna, mitkäään kuukausikortit eivät kelvanneet. Kuukaudessa matkoihin paloi esim Espoossa asuvalla opiskelijalla 3 kertaa enemmän rahaa kuin jos olisi asunut Helsingissä ja saanut kulkea HKL:n kuukausikortilla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. R.Silfverberg: Espoolaisissa busseissa piti, ennenkuin ÝTV ja seutupiput tulivat 80-luvun lopussa, maksaa matkat kertamaksuna, mitkäään kuukausikortit eivät kelvanneet. Kuukaudessa matkoihin paloi esim Espoossa asuvalla opiskelijalla 3 kertaa enemmän rahaa kuin jos olisi asunut Helsingissä ja saanut kulkea HKL:n kuukausikortilla.

        Kyllä hyvälaatuiset bussit pystyy yhdistymään yhteistariffiin ja tilaaja-tuottajamalliin. Nykyisin ei aseteta busseille muita vaatimuksia kuin tietty istuinpaikkamäärä ja tietty päästötaso, jolloin bussien kannattaa olla DDR-ryskyttimiä, mutta esimerkiksi Tukholmassa useimmilla bussilinjoilla on vaatimuksena pehmeät penkit, turvavyöt, verhot ja lukuvalot.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Makkaratalon Hautuumaa: Kyllä hyvälaatuiset bussit pystyy yhdistymään yhteistariffiin ja tilaaja-tuottajamalliin. Nykyisin ei aseteta busseille muita vaatimuksia kuin tietty istuinpaikkamäärä ja tietty päästötaso, jolloin bussien kannattaa olla DDR-ryskyttimiä, mutta esimerkiksi Tukholmassa useimmilla bussilinjoilla on vaatimuksena pehmeät penkit, turvavyöt, verhot ja lukuvalot.

        Nykyiset HSL-alueen bussit ovat paremmat kuin HKL:n ”siniset saalistajat” kultaisella 70-luvulla. Kaikissa on pehmeät penkit ainakin. Tummennetut lasit ajavat saman asian kuin verhot. Se mitä kuvaat ovat pitkän matkan linjureita, sellaisia näkee yksityisten bussiyhtiöiden ajamilla Hki-Vihti, -Nurmijävi tai -Tuusula linjoilla. Niillä saa matkustaa myös seutulipulla HSL:n sisällä. Valitattavasti minä lyön aina pääni hattuhyllyyn kun istun tai nousen paikaltani.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Makkaratalon Hautuumaa: Nykyisin ei aseteta busseille muita vaatimuksia kuin tietty istuinpaikkamäärä ja tietty päästötaso, jolloin bussien kannattaa olla DDR-ryskyttimiä, mutta esimerkiksi Tukholmassa useimmilla bussilinjoilla on vaatimuksena pehmeät penkit, turvavyöt, verhot ja lukuvalot.

        Suomessa ei ole busseissa turvavyö pakkoa matkustajille joten tämäkin on lainmukaista ettei busseissa ole turvavyöpakkoa. Mitä tulee pehmeisiin penkkeihin niin Åbergin linjan busseissa on pehmäet penkit.Mikä on DDR-ryskyttin on jo terminä outo koska HSL:n nykyisetkään bussit eivät ole tietääkseni itäsaksalaisia?! Olen matkustanut itse Wienin julkisen liikenteen busseilla ja kokemuksen voin sanoa että bussien taso on HSL:n liikennöitsijöillä paremmat kuin Wienin. Esim USB laturit puuttuvat Wienin busseista kokonaan joita HSL busseissa on.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. QTC: Bussien laaduttomuus ihmetyttää. Muutin tuoreena teekkarina v. 1977 Vaasasta Otaniemeen. Ensimmäistä kertaa elämässäni käytin paikallisbusseja. Espoon busseissa oli pehmustetut kangaspäällysteiset istuimet ja ikkunaverhot. Muutaman vuoden kuluttua jouduin tutustumaan HKL:n kalustoon. Ne olivat kuin kuvitelmieni DDR:sta (en ole käynyt). Tämän perusteella muodostin ensimmäisen mielikuvani espoolaisten ja helsinkiläisten eroista. ”Jedem das Seine”, kuten Nokia tietämättömyyttään hetken kännyköitään Saksassa mainosti.

        Oliko kyeessä Westendin Linja jolla ajoit 1977 Otaniemestä? Se on valitettavasti konkurssissa ja kyllä se on bussit olivat hyviä. HSL ei omista bussiyhtiötä vaan se ostaa vuorot ykstyisiltä. En tiedä ovatko bussit DDR tasoa koska olen liikkuntu Wienissä viimeksi 3 vuotta sitten erittäin vanhoilla ja pomppivilla busseilla. HSL:n sopimus liikennöitisöillä on parempaa kalustoa kuin Wienin julkaisen liikenteen yhtiöllä (Wiener Linien)

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. J. Kaasalainen:
      Helsingin keskustan ”vetovoimaan” vaikuttaa varmaankin myös se, ettei keskustaan (enää) pääse kovin helposti sen paremmin henkilöautolla kuin julkisella liikenteelläkään. Suoria bussilinjoja on vähennetty ilmeisen radikaalisti ja sen lisäksi bussit ovat nykyisin täriseviä, nykiviä, ahtaita, kovapenkkisiä ja haisevia romuja riippumatta niiden iästä. Joukkoliikenne on muutenkin viime vuosina jäänyt enemmän ja enemmän jälkeen siitä, mitä (ainakin ”ostovoimaiset”) ihmiset ajattelevat hyvästä palvelusta. Asiakas on siellä lähtökohtaisesti ongelma ja ansaitsee tulla kohdelluksi huonosti, ainakin joukkoliikenteen järjestäjän mielestä, mitä ilmeisimmin.

      Autoilun hankaluutta Keskustassa syytetään yleensä tästä mutta onko se oikeutettua ja todellisuutta? Osmo Soininvaara voi ottaa kantaa autoilun asemaan Helsingin Keskustassa kun sinne liikkuu yleensä enemmän ihmisiä julksilla kuin yksityisillä autoilla. Minusta todellinen syy on se että samat liikkeet jotka ovat Keskustassa ovat myös nykyään lähiöissä. Vielä 20 vuotta sitten Keskustan lisäksi samoja liikeitä oli vain Itäkeskuksessa ja juuri avautuneessa Jumbossa. Nyt niitä on Sellossa, Isossa Omenassa, Jumbossa, Kaarnassa, Entresse‎ssä, Ainoassa, Easton Helsingissä, Triplassa ja Kauppakeskus Ruoholahdessa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Niinpä. Itse olen Joensuussa äänestänyt lompakolla ajat sitten pysäköiden marketin pihaan vaivattomasti ilman kustannuksia.

    Kauppakadon olen huomannut monen kaupungin kävelykeskustassa. Fillarilla on kätevää kuskata tavarat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. TimoT:
      1970-luvulla vaatetusliikkeet olivat Kaisaniemenkadulla. Nyt siellä ei näy olevan mitään. Mistä tämä pois siirtyminen johtunee?

      Ainakin se oli ikävä paikka asioida, kun bussit ja muu liikenne jyräsivät kapeassa katukuilussa. Metron tulo vähensi liikennettä, mutta edelleen se on kovaa. Forum ja Kamppikeskus ovat paljon mukavampia kaupasta toiseen kiertävälle, samoin Aleksi leveine jalkakäytävineen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Kaupungin painopiste siirtyi itäänpäin.

      On järjetöntä, että kaisaniemenkadulla on edelleen mukulakivet. Rautatieasemalta lähetvät bussit kaikki menevät tuon kaisaniemenkadun läpi. Kun seisot yliopiston raitiovaunupysäkillä keskellä katua voit tuntea liikenteen aiheuttaman tutinan jaloissasi. Ei se voi olla hyvää alla olevalle metroasemalle, kadun rakennuksille tai busseille. Tärinä aiheuttaa myös kauhean metelin ja epämielyttävän tärkinän kävelijöille. Ei ihmekkään ,että kaupat on kaikonneen pois sieltä

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. martin:
        Kaupungin painopiste siirtyi itäänpäin.

        On järjetöntä, että kaisaniemenkadulla on edelleen mukulakivet. Rautatieasemalta lähetvät bussit kaikki menevät tuon kaisaniemenkadun läpi. Kun seisot yliopiston raitiovaunupysäkillä keskellä katua voit tuntea liikenteen aiheuttaman tutinan jaloissasi. Ei se voi olla hyvää alla olevalle metroasemalle, kadun rakennuksille tai busseille. Tärinä aiheuttaa myös kauhean metelin ja epämielyttävän tärkinän kävelijöille. Ei ihmekkään ,että kaupat on kaikonneen pois sieltä

        Tuskin mukulakivet vaikuttivat siihen että kauppoja on lopettanut juuri mukulakivien takia vaan todennäköisesti ihan muista syistä. Joita voisi kyllä tarkemmin täsmentää.Verkkokaupan ja ulkomaisten liikkeiden kilpailun kautta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Ajelin ensimmäistä kertaa Triplaan viime lauantaina. En ihmettele, että keskusta kuolee. Triplassa on maksuton pysäköinti, lämmintä, kuivaa, kaikki tarvittava pienen kävelyn päässä.
    Keskustassa on kiva käydä muutamana hyvänä kesäpäivänä. Muuta syytä mennä sinne ei enää ole kuin teatterit ja museot (toistaiseksi). Kiinnostavia ruokapaikkoja löytyy jo lähiöistäkin, helposti tavoitettavissa autolla ja yleensä maksuton pysäköinti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Jalonen: Ajelin ensimmäistä kertaa Triplaan viime lauantaina. En ihmettele, että keskusta kuolee. Triplassa on maksuton pysäköinti, lämmintä, kuivaa, kaikki tarvittava pienen kävelyn päässä.

      Oliko sulla tapana aikaisemmin sitten ajella Stockan parkkihalliin aikaisemmin? Missä muuten luulet 15000 jätkäsaarelaisen shoppailevan? Kätevästi autolla Triplassa tai Jumbossa? Entä kun Hernesaaren uudet kämpät valmistuvat? Jätkäsaaren ja Hernesaaren yhteenlaskettu asukasmäärän lisäys tulee olemaan käsittääkseni lähes 25000 asukasta, kunhan kummatkin alueet ovat valmiita.

      Suurin keskustan liiketilojen menestystä rajoittava tekijä on kaavoitusvirasto, joka kieltää rakentamasta asuntoja sinne mistä ihmiset niitä haluavat ostaa. Voi olla, että se on oikea ratkaisu, mutta kategorinen ylöspäin rakentamisen kielto Helsingin niemellä kyllä hidastaa asiakasmäärien kasvua keskutan liikkeissä.

      Neliöhinnoista voi päätellä, että ihmiset muuttavat lähiöön lähinnä koska keskustaan ei mahdu / ole varaa muuttaa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Sepi: Oliko sulla tapana aikaisemmin sitten ajella Stockan parkkihalliin aikaisemmin? Missä muuten luulet 15000 jätkäsaarelaisen shoppailevan? Kätevästi autolla Triplassa tai Jumbossa? Entä kun Hernesaaren uudet kämpät valmistuvat? Jätkäsaaren ja Hernesaaren yhteenlaskettu asukasmäärän lisäys tulee olemaan käsittääkseni lähes 25000 asukasta, kunhan kummatkin alueet ovat valmiita.

        Suurin keskustan liiketilojen menestystä rajoittava tekijä on kaavoitusvirasto, joka kieltää rakentamasta asuntoja sinne mistä ihmiset niitä haluavat ostaa. Voi olla, että se on oikea ratkaisu, mutta kategorinen ylöspäin rakentamisen kielto Helsingin niemellä kyllä hidastaa asiakasmäärien kasvua keskutan liikkeissä.

        Neliöhinnoista voi päätellä, että ihmiset muuttavat lähiöön lähinnä koska keskustaan ei mahdu / ole varaa muuttaa.

        Ei pilvenpiirtäjät ole mikään asuntojen neliöhintoja pudottava ratkaisu. Rakennusyhtiöt ovast todenneet että talon korkeus korreloi neliöhintojen kanssa. Missä maassa pilvenpiirtäjät ovat laskeneet asuntojen hintoja. Manhattan ja Lontoon pilvenpiirtäjissä aika kovat yhtiövastikkeet. Jossain kirjoituksessa todettiin että ainoa keino Helsingin vuokrien alentamiseen on slummiuttaminen. Jätkäsaari ja kalasatama ovat arkkitehtuuriltaan rakentajavetoisella arkkitehtuurillaan (miksi kaupunki ei ota suunnitteluvastuuta, vaikka suunnitteluun kaikki resurssit) tältä osin ghettotumassa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Me shoppaillaan Ruoholahdessa hyvässä marketissa ja käydään Punavuoren putiikeissa ta Teurastamolla ja metrolla Espoon kauppakeskuksessa. Monet tilaukset tulee lähipostiin. Ja lidlikin meillä on. Keskusta on kaukana ja tarpeeton

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Jalonen:
      Ajelin ensimmäistä kertaa Triplaan viime lauantaina. En ihmettele, että keskusta kuolee. Triplassa on maksuton pysäköinti, lämmintä, kuivaa, kaikki tarvittava pienen kävelyn päässä.
      Keskustassa on kiva käydä muutamana hyvänä kesäpäivänä.Muuta syytä mennä sinne ei enää ole kuin teatterit ja museot (toistaiseksi). Kiinnostavia ruokapaikkoja löytyy jo lähiöistäkin, helposti tavoitettavissa autolla ja yleensä maksuton pysäköinti.

      Tripla kyllä muuttaa Helsingin keskustassa asiointia koska Pasilasta ei enää tarvitse mennä junalla tai ratikalla keskustaan asti lähikauppaan. Triplasta saat kaiken ja sieltä pääsee suoraan laitureille kaupoista.

      Toki Helsingin keskustan museot ja teatterit ovat edelleen kysyttyjä paikkoja. Viime kesänä museot olivat auki ja sinne oli jonoa muun muassa Amos Rexiin. Toivottavasti teatterit aukenevat tämän vuoden syksyllä. Viimeksi kävin teatterissa helmikuussa 2020 ja se oli Helsingin kaupunginteatteri. Esplanadilla oli viime kesällä myös vilkas katu elämää. Toki Keskusta on edelleen mukava paikka käydä mutta ei sinne tarvitse käydä ä enää pelkästään ostosten takia mikäli on pakko koska samoja tuotteita saat lähiöiden ostoskeskuksista ja paremmalla hinnalla kuin esim vanhasta Herkusta. Toki kauppahallit ovat edelelleen olemassa ja niiden palvelu on myös suhteellisin hyvä tasoista.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Rahul Somani:

        Toki Helsingin keskustan museot ja teatterit ovat edelleen kysyttyjä paikkoja. Viime kesänä museot olivat auki ja sinne oli jonoa muun muassa Amos Rexiin. Toivottavasti teatterit aukenevat tämän vuoden syksyllä. Viimeksi kävin teatterissa helmikuussa 2020 ja se oli Helsingin kaupunginteatteri.

        Teattereiden nettilähetykset ovat keränneet ennätysyleisöjä. Kivempi katsella näytöksiä ruudulta, kun näkee hyvin ja voi syödä pop cornia muita häiritsemättä kuin käyttäen aikaa matkustamiseen teatteriin ja koittaen sitten nähdä jotain teatterin sisällä kaukaa takariveistä. Veikkaan, että se jää pysyväksi asiantilaksi, että moni haluaa katsoa teatterinäytökset ruudulta, eikä teatterissa. Aiemmin vain tarjonta puuttui, niin kysyntäkään ei päässyt realistoitumaan

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. niin: Teattereiden nettilähetykset ovat keränneet ennätysyleisöjä. Kivempi katsella näytöksiä ruudulta, kun näkee hyvin ja voi syödä pop cornia muita häiritsemättä kuin käyttäen aikaa matkustamiseen teatteriin ja koittaen sitten nähdä jotain teatterin sisällä kaukaa takariveistä. Veikkaan, että se jää pysyväksi asiantilaksi, että moni haluaa katsoa teatterinäytökset ruudulta, eikä teatterissa. Aiemmin vain tarjonta puuttui, niin kysyntäkään ei päässyt realistoitumaan

        Tarkoitinkin tässä kohtaa näyttämöteattereita enkä elokuvateattereita . Helsinkiin tulee bussi laskeittain ihmisiä myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta nimenomaan Kansallisteatteriin ja Helsingin kaupunginteatteriin katsomaan esityksiä. Itsekin katson elokuvia kotona ja käyn harvoin enää fyysisesti elokuvissa mutta näytösteattereiden näytöksissä käyn usein mikäli lippuja saa. Uskon että näyttämöteatterit saavat taas yleisönsä ja niissä on toisenlainen konspeti kuin elokuvateattereissa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. ”Törmäsin yllättävään syyhyn, miksi vuokranantajat viivyttelevät omaksi tappiokseen vuokrien alennusta. Lyhyellä aikavälillä toimivan johdon kannattaa pitää liiketilaa tyhjillään sen sijaan, että tunnustaa tosiasiat ja laskee vuokraa. Tunnustaessaan tosiasiat joutuu tunnustamaan myös sen, että liiketilan arvo on alentunut. Sehän on ennustetun tulovirran nykyarvo. Jos alennat vuokraa 10 000 eurolla kuussa, joudut alaskirjaamaan liiketilan arvoa parilla miljoonalla eurolla. Yhden vuoden tilinpäätös näyttää kauniimmalta, jos sitä puuttuu vain 120 000 euroa vuokratuloja sen sijaan, että siinä on kahden miljoonan euron alaskirjaus. Alaskirjauksella saattaa olla ikävä vaikutus johdon bonuksiin.

    Eikö tilintarkastajan pitäisi vaatia alaskirjausta, jos liiketilaa ei saa vuokratuksi pyydetyllä hinnalla? Entä omistajat? Hehän tässä vitkuttelussa häviävät.”

    Asia on juuri noin. Joskus jonkin verran kiinteistösijoitusyhtiöiden talouteen tutustuneena voisin todeta, että tilintarkastaja on yleensä väärä taho asiasta syytettäväksi. Johto esittää yleensä kiinteistöarvioitsijan antaman arvion tositteeksi kirjanpitoon, ja tilintarkastaja tarkastaa vain, että kirjanpitoarvo ei ylitä sitä arvoa. Omistajat puolestaan eivät yleensä edes tiedä yksittäisten kiinteistöjen vuokranlaskupaineista ennen kuin tilat ovat jo tyhjiä ja tulot laskeneet taloudellisissa tunnusluvuissa, eli vasta jälkikäteen, joten he eivät voi puuttua asiaan. Kiintiestöarvion laatijat suhteessa johtoon ovat se taho, joka herättää paljon kysymyksiä. Kiinteistöarvioitsijoilta saa tilattua tositteeksi kirjanpitoon ihan sellaisia lappuja kuin haluaa, kun kysyy riittävän monelta, ja kun sen lapun tilaaja antaa sellaiset tiedot arvion laatimisen pohjaksi kuin haluaa. Johto voi pestä kätensä vetoamalla kiinteistöarvioijaan, arvioija voi pestä kätensä vetoamalla lähtötietoihin ja oikeuteensa käyttää harkintaa, omistajat voivat vedota tiedon puutteeseen ja tilintarkastaja voi vedota siihen, että hän on talousasiantuntija, eikä osaa arvioida itse kiinteistöjen arvoja.

    Tuottoarvoperustainen arvonmäärityksessa asia menee kuitenkin siis juuri niin kuin Soininvaara edellä totesi, eli jos vuokria menee laskemaan, tuottoarvoa alennetaan. Jos tila jää tyhjäksi, ja johto haluaa pitää arvon ennallaan tai jopa korottaa sitä, se alkaa teettää tyhjille jääneeseen tilaan remonttia. Remontissa olevia kohteita kun ei lasketa taloudelliseen käyttöasteeseen, ja niiden arvonmääritystä ei tehdä sen hetkisen vuokratuoton pohjalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Uusia kauppakeskuksia on valmistunut Aleksin kilpailijoiksi, kuten Tripla ja Redi. Vanhat kilpailijat kirivät, Itis ja Hertsi idässä, Iso Omena lännessä ja Jumbo pohjoisempana. Näissä on samat liikkeet kuin Aleksillakin, joten miksi tulla keskustaan? Asiakkaita kun on vain rajallinen määrä. Joku häviää. Ehkä Aleksin aika on ohi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Aleksin ”elinvoima” on mielenkiintoinen kysymys. Kuten TimoT ansiokkaasti huomaa, kaupunki elää ajassa. Ihmisvirtojen liikkeet muuttuvat. Kaisaniemi tuntuu nykyään vähän syrjäiseltä, vaikka vielä 90-luvulla sen asema tuntui vastaavan nykyajan Kamppia.

    Vaan syntyykö lisää elinvoimaa alentamalla vuokria?

    Kyllä ja ei. Keskustan asuntojen ja toimistotilan vuokranalennuksilla ei liene juuri merkitystä. Keskustan asuntoihin riittää halukkaita. Toimiston ”elinvoimaa lisäävä vaikutus” on suunnilleen sama, majailipa konttorissa sitten startup-maailman kovin pöhinäyritys tai perinteikäs tilitoimisto. Katukuvasta ei huomaa, vaikka puolet toimistotalon kerroksista olisi tyhjillään.

    Tyhjyyttään kumiseviin katutason liiketiloihin vuokranalennus kuitenkin puree. Yrittäjät optimoivat tilakustannuksia, ja kiinteiden kulujen alittaessa tietyn pisteen kivijalkaliiketoiminnasta tulee kannattavaa. Toinen vaihtoehto olisi pilkkoa tiloja pienemmiksi. On usein helpompi löytää vuokralaisia useampaan pieneen tilaan kuin kaksikerroksiseen showroomiin. Tämänhetkistä tilannetta ei liioin helpota se, että Aleksin varren konttoreissa ollaan oltu vuoden verran etätöissä. Asiakkaat yksinkertaisesti puuttuvat.

    Kuriositeettina lopuksi: Tutkija manageeraa sivuhomminaan erään kantakaupungissa sijaitsevan taloyhtiön kivijalkaliiketiloja. Useampi liiketiloista tyhjeni koronavuoden keväänä. Uusia vuokralaisia ei löytynyt vanhalla vuokralla: 9kk ja nolla yhteydenottoa. Päädyin laskemaan vuokraa 30% ja tavoittelemaan lyhyttä vuokrasopimusta. Irtisanominen puolin ja toisin onnistuu 12kk vuokrasuhteen jälkeen.

    Yhden viikon ja lukuisten kiinnostuneiden jälkeen kaikissa tyhjissä tiloissa aloittivat uudet vuokralaiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Ovatpa kaikki ”tietäjät” herttaisen samaa mieltä siitä, että Aleksista ei ole enää kauppapaikaksi. Huomauttaisin, että myös kauppakeskuksissa oli jo ennen koronaa paljon tyhjää ja suuria pettymyksiä. Kun ajaa Mannerheimintietä, on monissa liikehuoneistoissa nyt kyltit.

    Kaupan tilaa on yksinkertaisesti rakennettu liikaa ja samaan aikaan korona on vähentänyt kysyntää. Kuten Ode sanoo, tilanne hakeutuu uuteen tasapainopisteeseen. Nyt kaupungin pitäisi laittaa jäitä hattuun ja kaavoituksen keskittyä joksikin aikaa asuntoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Krtek:
      Ovatpa kaikki ”tietäjät” herttaisen samaa mieltä siitä, että Aleksista ei ole enää kauppapaikaksi. Huomauttaisin, että myös kauppakeskuksissa oli jo ennen koronaa paljon tyhjää ja suuria pettymyksiä. Kun ajaa Mannerheimintietä, on monissa liikehuoneistoissa nyt kyltit.

      Kaupan tilaa on yksinkertaisesti rakennettu liikaa ja samaan aikaan korona on vähentänyt kysyntää. Kuten Ode sanoo, tilanne hakeutuu uuteen tasapainopisteeseen. Nyt kaupungin pitäisi laittaa jäitä hattuun ja kaavoituksen keskittyä joksikin aikaa asuntoihin.

      Kyllä viime keväällä monessa kauppakeskuksesa oli hiljaista mutta elokuussa niihin tuli taas asiakkaat. Kävin esim tänään Isossa Omenssa ostoksilla ja kyllä siellä oli asiakkaita. Ei niin paljon kuin ennen pandemiaa mutta oli paljo enemmän kuin viime vuoden keväällä (maalis-huhtikuussa) . Toki suurimalla osalla oli maskit. Moni liikehuoneisto lopettaa myös kun jatkajaa ei ole ja myynti on siirtynyt verkkoon.,

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Mietin, koska olen viimeksi lähtenyt täältä Espoosta ostoksille Helsingin keskustaan. Taisi olla toukokuussa 2017. Toki olen ostanut muutaman kerran jotain Helsingin keskustan liikkeistä sen jälkeenkin, mutta silloin kysymyksessä on ollut muusta syystä Helsingin keskustassa tehty käynti, jonka yhteydessä olen sitten käynyt nopeasti ostamassa jotain, kun nyt kerran satuin jo olemaan siellä.

    En vain näe mitään syytä lähteä ostoksille Helsingin keskustaan, kun suunnilleen samat liikkeet tai ainakin samoja asioita myyvät liikkeet löytyvät myös selvästi lähempää joko Isosta Omenasta, Tapiolasta tai molemmista. Lisäksi vähänkin ikävämällä säällä on mukavempaa tehdä ostoksia kauppakeskuksessa, jossa voi liikkua koko ajan sisätiloissa. Ainoat liikket, joiden takia voin vielä ajatella vaivautuvani lähtemään ostoksille Helsingin keskustaan ovat Espan Halonen ja Akateeminen Kirjakauppa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Ymmärretäänkö siellä Espoossa, että Helsingissä itsessään asuu 650 000 asukasta ja näistä joko kantakaupungissa tai hyvienliikenneyhteksien päässä kantakaupungista enemmän kuin on Espoossa asukkaita.

        Unodin viestäsi mainitan yhden olennaisen jutun: sen, miten tilanne on muuttunut viimeisen reilun 20 vuoden aikana. Vielä 1990-luvulla lähdin nimenomaan Helsingin keskustaan lähes aina, kun halusin ostaa jotain ruokaa tai vessapaperia kummempaa – nykyisin enää vain parin vuoden välein.
        Aika monella helsinkiläiselläkin on jokin iso ostoskeskus vähintään yhtä hyvien yhteyksien päässä kuin Helsingin keskusta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Kepa: Unodin viestäsi mainitan yhden olennaisen jutun: sen, miten tilanne on muuttunut viimeisen reilun 20 vuoden aikana. Vielä 1990-luvulla lähdin nimenomaan Helsingin keskustaan lähes aina, kun halusin ostaa jotain ruokaa tai vessapaperia kummempaa – nykyisin enää vain parin vuoden välein.
        Aika monella helsinkiläiselläkin on jokin iso ostoskeskus vähintään yhtä hyvien yhteyksien päässä kuin Helsingin keskusta.

        Osittain ulkopuolisena (isäni on muuttanut Suomeen 1984 Yhdysvalloista) ja voin todeta että muistan sen ajat kun Itäkeskus ja Helsingin keskusta oli ainoat paikat käydä pääkaupunkiseudulla ostoksilla. Lähiöissä oli vain ruokakaupat. Tämä on iso muutos ja siksi ostosten teko on siirtynyt lähiöhin. Ei ole pakko tulla Helsingin kantakaupunkiin tai mennä Itäkeskukseen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara:
        Ymmärretäänkö siellä Espoossa, että Helsingissä itsessään asuu 650 000 asukasta ja näistä joko kantakaupungissa tai hyvienliikenneyhteksien päässä kantakaupungista enemmän kuin on Espoossa asukkaita.

        Minä (espoolaisena) ymmärrän, mutta kun on niitä kuntalaistovereita jotka ovat sitä mieltä että yksi espoolainen vastaa kahta helsinkiläistä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soininvaara:
        Ymmärretäänkö siellä Espoossa, että Helsingissä itsessään asuu 650 000 asukasta ja näistä joko kantakaupungissa tai hyvienliikenneyhteksien päässä kantakaupungista enemmän kuin on Espoossa asukkaita.

        Toki tämä on asia joka on edelleen reaaliteetti mutta sekin on reaaliteetti että samoja kauppoja löytyy myös Helsingin lähiöistä kuin Helsingin kantakaupungissa. Vielä 20 vuotta sitten tilanen oli toinen kun kantakaupungin sijasta Itäkeskus oli ainoa iso kauppakeskus jossa oli kyseisiä liikkeitä. Espoon tarjonta on kasvanut kovasti. Helsingin lähiöihin on myös tullut uusia kauppakeskuksia. Toki ymmärrän että kantakaupungissa asuu paljon ihmisiä joille kantakaupungin liikkeet ovat lähikauppoja. Pasila on esimerkiksi saanut uuden lähikaupan nimeltään Tripl joka palvelee myös Meilahden ja Munkkiniemen ja Vallillan asukkaita

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. No, kun asun Punavuoressa, nykyisin minun ei tarvitse vaivautua akselille Stockman-Aleksi kuten 10-15 v sitten.

        Syyt:
        Nettikauppa
        Kamppi, samalla kun käyn bussilla muualla
        Tripla, samalla kun käyn junalla muualla
        Lähimarkettien parantunut ruokatarjonta, kaikkea saan muualta.
        Ruoholahti

        En tarvitse entisestä keskustasta mitään ja ajan vietteen vuoksi en luuhaa kaupoissa.

        Tuleeko Aleksista baarikatu? Vai mitä? Kauppakatuna se on jo kuollut eikä halpa vuokrakaan auta jos kysyntää ei ole

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. I joi:
        No, kun asun Punavuoressa, nykyisin minun ei tarvitse vaivautua akselille Stockman-Aleksi kuten 10-15 v sitten.

        Syyt:
        Nettikauppa
        Kamppi, samalla kun käyn bussilla muualla
        Tripla, samalla kun käyn junalla muualla
        Lähimarkettien parantunut ruokatarjonta, kaikkea saan muualta.
        Ruoholahti

        En tarvitse entisestä keskustasta mitään ja ajan vietteen vuoksi en luuhaa kaupoissa.

        Tuleeko Aleksista baarikatu? Vai mitä? Kauppakatuna se on jo kuollut eikä halpa vuokrakaan auta jos kysyntää ei ole

        Tuo Punavuoren trendi esimerikki on todellisuudessa se yksi syy miksi Aleksi on menettänyt merkityksensä koska pienten liikkeiden ja kahviloiden määrä lisääntyy asuinalueissa kuten Punavuoressa. Myös Tripla lisää pasilalaisten lähiostoksia kun Keskustaan ei tarvitse mennä Pasilasta ratikalla tai junalla. Voi mennä Triplaan. Triplan etu on se että se on sen verran laaja että se yltyy Länsi-Pasilasta Itä-Pasilaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Jeps, Espoossa ei tosiaan ymmärretä, että Helsingissä asuu hurjasti enemmän ihmisiä. Minusta on vain hyvä, että Espooseenkin on saatu kivoja paikkoja, joissa he voivat asioida. Pääkaupunkiseutu kasvaa ja ihmiset tarvitsevat uusia paikkoja tehdä ostoksia.

    Mitä tulee kiinteistöjen arvonalenemisen hyväksymiseen, on tosiaan huono, jos eläkeyhtiöt ovat näissä isoja omistajia. Ei siksi, että eläkeyhtiöt kärsisivät tappioita vaan siksi, että heillä on luultavasti aika hyvät istumalihakset tähän pokeripeliin, kun ei ole oikeita omistajia vahtimassa johtoa eikä vastuuta tarvitse kantaa. Bonukset epäilemättä juoksevat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Petteri: Mitä tulee kiinteistöjen arvonalenemisen hyväksymiseen, on tosiaan huono, jos eläkeyhtiöt ovat näissä isoja omistajia. Ei siksi, että eläkeyhtiöt kärsisivät tappioita vaan siksi, että heillä on luultavasti aika hyvät istumalihakset tähän pokeripeliin, kun ei ole oikeita omistajia vahtimassa johtoa eikä vastuuta tarvitse kantaa

      Yksityishenkilöt osaavat myös seisottaa huoneistoja tyhjillään erilaisista syistä, ja välillä ilman että markkinoiden kehitys vaikuttaa asiaan millään tavalla… 😉 Isojen kiinteistönomistajien suhteen arvonalenema on ikävää, jos ja kun arvonnousu on jyvitetty valmiiksi jo tulevienkin vuosien taseisiin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Petteri:
      Jeps, Espoossa ei tosiaan ymmärretä, että Helsingissä asuu hurjasti enemmän ihmisiä. Minusta on vain hyvä, että Espooseenkin on saatu kivoja paikkoja, joissa he voivat asioida. Pääkaupunkiseutu kasvaa ja ihmiset tarvitsevat uusia paikkoja tehdä ostoksia.

      Kyllä Espoossa ymmärretään että Helsingissä asuu paljon enemmän ihmisiä kuin Espoossa koska muuten Helsinki ei olisi edelleen Suomen suurin kaupunki . Mös Helsingin lähiöihin on tullut uusia kauppakeskuksia joten niiden houkuttelevuus on paljon suurempi vaihtoehto kuin pelkästään kantakaupungin ja Itäkeskuksen (Suomen vanhin toiminassa oleva kauppakeskus) liikkeet. Tämä on syy miksi kantakaupunki menettää asiakkaita perinteisten liikkeiden kohdalla.Toki uusia liikkeita tulee koko ajan ja it korjaus palvelut ovat hyvä esimerikki tästä ja pienet kahvilat.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. TomTomTom:
      Ongelma on juuri se, että emme tarvitse enemmän kauppoja vaan vähemmän. Loistava menneisyys ei ole tulevaisuuden menestyksen tae. Kauppakatuna Aleksi on mennyttä. Mitä tilalle?

      Kaikki vanhat Kauppakadut ovat kyllä menettäneet loistonsa kaudet. Toki vaihtoehtoja voisi olla se että Aleksista muodostuu sellainen Kauppakatu kuin on muodostunut Avenue des Champs-Élysées’stä (Pariisissa) tai Knightsbridgestä (Lontoossa) jossa sijaitsee kalliimaat liikeet joihin ei ole monellakaan lontoolaisilla tai pariisilaisilla varaa tehdä ostoksia vaan niitä käyttäväisivät vain rikkain osa. Kyllä muitakin kauppapaikkoja on Helsingissä kuin Aleksi mutta Aleksi on toki vanhin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Luulen että jatkossa Helsingissä mennään Espoon malliin, Keskusta ei ole keskusta lähiöissä eläville ja Helsinki koostuu omista lähiöhelsingeistä. Entinen keskusta onkin museumdisctrict tai bar district ….ja Espa on se kaupungin luxuryshoppingstreet.

    Livet är lokalt – etätyön myötä todella näin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Joenna:
      Entinen keskusta onkin museumdisctrict tai bar district ….ja Espa on se kaupungin luxuryshoppingstreet.

      Nuo ilmiö näkyy jo Espalla nyt tälläkin hetkellä. Kuinka monella tavallisella helsinkiläisillä on varaa käydä Louis Vuittonin tai muissa muotiliikeissä Espalla kerran viikossa? Tuo trendi on jo monen tunnetun kauppakadun kohtalo muun muassaa Pariisin Avenue des Champs-Élysées’n ja Lontoon Knightsbridgen kohdalla.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Rahul Somani: Nuo ilmiö näkyy jo Espalla nyt tälläkin hetkellä. Kuinka monella tavallisella helsinkiläisillä on varaa käydä Louis Vuittonin tai muissa muotiliikeissä Espalla kerran viikossa?

        Kuinka moni ihminen tarvitsee Louis Vuittonin tai muotiliikkeiden tuotteita viikoittain?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Matti Ki: Kuinka moni ihminen tarvitsee Louis Vuittonin tai muotiliikkeiden tuotteita viikoittain?

        Kyllä niitäkin ihmisiä on paljon jotka käyvät kerran viikossa ostoksilla New Yorkin, Pariisin, Lontoon ja Milanon muotitaloissa jossa kuluttavat kymmeniätuhansia ellei satojatuhansia euroja näiden muotiliikkeiden tuotteisiin. Heillä on siihen varaa kun tulot ovat miljardeissa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Joenna:
      Luulen että jatkossa Helsingissä mennään Espoon malliin, Keskusta ei ole keskusta lähiöissä eläville ja Helsinki koostuu omista lähiöhelsingeistä. Entinen keskusta onkin museumdisctrict tai bar district ….ja Espa on se kaupungin luxuryshoppingstreet.

      Livet är lokalt – etätyön myötä todella näin

      Tämä näkyy selvästi kun teurastamon seudun lähialuetta rakennetaan. Paikallinen pöhinä riittää eikä keskusta ole kuuminta hottia sielläpäin. Helsinki hajautuu

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Soininvaara: ”Kun vuokrat vähän maltillistuvat, saamme keskustaan mielenkiintoisempia kauppoja ja kapakoita.” Niin varmaan tulee. Voisi kuitenkin toivoa, että tulisi myös jotain epäkaupallisia tiloja. Myös alkoholin anniskelutiloja lienee Helsingissä nykyään tarpeeksi. Ei ole tainnut juottoloiden edessä olla pitkään aikaan jonoja edes normaaliaikana. (70-luvulla jonotettiin jopa Kaivopiha-nimiseen kapakkaan.) Vai olenko seurannut huonosti tilannetta? Voisivatkohan nuo kapakat edes olla hiukan vähemmän juomisintensiivisiä paikkoja? Ihmisillä on tavaraakin nurkissa HS-verkkolehden mukaan liikaa. Olisiko tavaran jakelukanaviakin jo tarpeeksi. Soininvaara taitaa kuitenkin olla valitettavasti oikeassa. Paineet vuokranalennuksiin eivät vielä ole tarpeeksi kovat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Mikko Vuorinen: Voisi kuitenkin toivoa, että tulisi myös jotain epäkaupallisia tiloja.

      Muistan vielä, kun Lasipalatsissa oli Ale-pub ja paikan henki jokseenkin apokalyptinen. Sittemmin rakennus on remontoitu ja alueelle saatu epäkaupallinen museo ja kappeli – mutta toisaalta epäkaupalliset Walkers- ja Laituri-tilat lähtivät pois kaupallisen toiminnan tieltä. Jos keskustan liiketilat joutuvat alennusmyyntiin, voidaan saada monimuotoisempaa toimintaa, mutta rakennusten ylläpitoon ei välttämättä panosteta ja ympäristö alkaa taas rapistua. Helsingin halutuimmat toimisto- ja liiketilat ovat varsin pienellä alueella; alue on viime vuosina laajentunut, mutta voi taas alkaa supistua. Kaupunkisuunnittelussa valittu strategia rakentaa suuria kauppakeskuksia kaupunginosakeskuksiksi myös väistämättä vaikuttaa kehitykseen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Mikko Vuorinen: Soininvaara taitaa kuitenkin olla valitettavasti oikeassa. Paineet vuokranalennuksiin eivät vielä ole tarpeeksi kovat.

      Eikä vuokranalennuksia kannattane tehdä, vaikka paineet kasvaisivatkin. Jos yrittäjällä on vakavaa konkurssiuhkaa, vuokranantajan kannattaa koittaa saada kaikki vuokra, mitä voi. Jos lähtee alentamaan vuokraa, konkurssi tulee siltikin, mutta vuokranantajan omat tulot jäävät pienemmiksi sekä ajalta ennen konkurssia mutta myös sen jälkeiseltä ajalta, kunnes pesä on saanut tilat tyhjiksi. Vuokranalennukset ovat vuokranantajan näkökulmasta yleensä järkeviä vain, jos se auttaa saamaan tilat säilymään vuokrattuina pidempiaikaisesti riittävällä vuokratasolla. Vuoden 2021 konkurssirytinää ennen vuokranantajien ei alennuksia kannata antaa. Jos vuokria on maksamatta konkurssihetkellä, eikä alennuksai ole antanut, saa vuokranantaja suuremman jako-osuuden aikanaan konkurssipesään kuin saisi jos antaisi vuokranalennuksia. Asuntomarkkinoilla voisi vuokrat laskea nyt aika nopeastikin, kun kysyntä on sakannut ja tyhjien asuntojen määrä kasvanut myös kasvukeskuksissa, mutta sosiaalietuudet estävät vuokratason laskumahdollisuuden, koska valtio maksaa nyt ennätysmonella sellaisella vuokrat, jotka herkimmin vaihtaisivat muuten halvempaan asuntoon.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Ydinkeskustan tylsyys on yleiseurooppalainen ilmiö. Liikenteen solmukohdissa ensin samat suuren volyymin pikaruokaketjut, kioskit, apteekit, puhelinoperaattorien palvelumyymälät, vähän kauempana tavaratalot ja muutama pakollinen ylellisyysbrändikatu. Mikä olisi se tekijä joka veisi Helsingin ydinkeskustaa johonkin toiseen suuntaan? Todennäköisin uusi Aleksanterinkadun vuokralainen on toiveikas brändinrakentaja, jonka kaaduttua tilalle tulee seuraava ja taas seuraava.

    Jos Suomessa olisi epätasaisempi tulonjako, olisi Aleksanterinkadulla loistava tulevaisuus luksusputiikkikatuna koska jalkakäytävät ovat niin leveät että auto kuljettajineen mahtuu hyvin odottamaan liikkeen edessä asiakkaan käydessä ostoksilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. spottu: Nuo ilmiö näkyy jo Espalla

      spottu:

      Jos Suomessa olisi epätasaisempi tulonjako, olisi Aleksanterinkadulla loistava tulevaisuus luksusputiikkikatuna koska jalkakäytävät ovat niin leveät että auto kuljettajineen mahtuu hyvin odottamaan liikkeen edessä asiakkaan käydessä ostoksilla.

      Nuo ilmiö näkyy jo Espalla ja siellä on juuri näitä luksusputiikkeja mutta niiden hinnat ovat siis jotain 500 eurosta ylöspäin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Espan kaupat on tarkoitettu helsinkiläisille yht vähän kuin Effel-torni pariisilaisille. Turismi on yksi Helsingin keskeisistä elinkeinoista – ainakn noin pandemioiden välissä.

        Ainakin kun lukee Helena Petäjistön kirjoja Ranskasta niin hän on todennut että Avenue des Champs-Élysées on menttänyt keskituloista pariilaisten kohdalla keskeisen kauppakadun aseman ja sillä käy ostoksilla pääasiassa rikkaita ulkomaalaisia ja Pariisin vauraidempia asukkaita. Onko se kenenkään etu koska aiemmin Avenue des Champs-Élysées oli kaikkien pariisilaisten kauppakatu ja siellä oli muutakin liikeitä kuin ranskalaisia kalliita muotiliikkeita ja Michelin tähden ravintoloita.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Rahul Somani: Onko se kenenkään etu koska aiemmin Avenue des Champs-Élysées oli kaikkien pariisilaisten kauppakatu ja siellä oli muutakin liikeitä kuin ranskalaisia kalliita muotiliikkeita ja Michelin tähden ravintoloita.

        Kyllä rikkaillakin täytyy olla omat huvittelukatunsa. Ei ainakaan minua leveälle jalkakäytävälle pysäköidyt isot luksusautot häiritse, erityisesti kun ne jatkossa ovat sähkökäyttöisiä eli pysyvät lämpiminä käryämättä.

        Ydinkeskustaan kannattaa suhtautua kuin teemapuistoon, ilman turhia aitouden illuusioita. Teemoja on turisteille, juopottelijoille, herkkusuille, varakkaille, viihdeshoppailijoille jnpp. Aleksanterinkadulle varmasti ajan mittaan löytyy sopiva teema.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. spottu: Kyllä rikkaillakin täytyy olla omat huvittelukatunsa. Ei ainakaan minua leveälle jalkakäytävälle pysäköidyt isot luksusautot häiritse.

        Ydinkeskustaan kannattaa suhtautua kuin teemapuistoon, ilman turhia aitouden illuusioita. Teemoja on turisteille, juopottelijoille, herkkusuille, varakkaille, viihdeshoppailijoille jnpp. Aleksanterinkadulle varmasti ajan mittaan löytyy sopiva teema.

        Juuri tästä syystä moni vanhan sukupolven helsinkiläinen tai pariisilainen äänestävät jatkossa sellaisia politiikkoja joiden vaali lause on SUOMI TAKAISIN ja ynnä muuta sellaista. Koska näkevät että heidän vanha kotikaupunki on muuttumassa ihan toiseen suuntaan mikä oli heidän lapsuudessaan. Toki näillä trendeillä mitä on huomattu Espalla ja Aleksilla ei pysty vaikuttamaan poliittisesti. Olen toki sitä mieltä että turismi on tärkeä elinkeino Helsingille ja Helsinki on erittäin kiva kaupunki turisteille etenkin jos tulee Aasiasta joissa on ihan erilainen kaupunki kulttuuri kuin Euroopassa. Mutta paikallisten ihmisten asenne voi ikävällä tavalla mennä turisteja vastaan kuten tapahtui Barcelonassa, Venetsiassa ja Amsterdamissa. Paikallisten asukkaiden suhtautuminen kääntyykin turisteja vastaan. Toki nyt näissäkin kaupungeissa tilanne on toinen koska huomasivat että kaupungin elinkeino on turismista riippuvainen monessa yhteydessä. Ilmiö on vähän samanlainen kuin harakalla jonka tervatulla laudalla kun nokka nousee ylös niin pyrstö jää kiinni. Eli suo siellä vetelä täällä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Helsingillä on vielä pitkä matka saavuttaa Barcelonan tai Amsterdamin aseman turistirysänä.
        Jos ei kuulu alkiolaiseen tiukkapipokansaan niin hyäksyy kyllä että pääkaupungissa on muutama ostos-, ravintola- ja huvittelukatu. Köyhälle lähiössä asuvalle pk-seutulaiselle päivän retki keskustaan vastaa jopa pientä ulkomaanmatkaa. Kaikilla ei ole mahdollisuutta edes kerran vuodessa hypätä Amsterdamin tai Barcelonan koneeseen lyhyellle viikonloppumatkalle eikä sellainen ole edes suositeltavaa kun ajattelee ilmastomuutosta. Myös verkkokaupasta vaatteiden ym tilaamista kaukoidästä, ja jos eivät ole sopivia, palauttaminen ”ilmaiseksi” on kanssa varsinainen ”ilmastoteko”. Osatkaa vaatteenne kaupasta ja kokeilkaa niitä sovituskopissa!

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Rahul Somani: Juuri tästä syystä moni vanhan sukupolven helsinkiläinen tai pariisilainen äänestävät jatkossa sellaisia politiikkoja joiden vaali lause on SUOMI TAKAISIN ja ynnä muuta sellaista. Koska näkevät että heidän vanha kotikaupunki on muuttumassa ihan toiseen suuntaan mikä oli heidän lapsuudessaan.Toki näillä trendeillä mitä on huomattu Espalla ja Aleksilla ei pysty vaikuttamaan poliittisesti. Olen toki sitä mieltä että turismi on tärkeä elinkeino Helsingille ja Helsinki on erittäin kiva kaupunki turisteille etenkin jos tulee Aasiasta joissa on ihan erilainen kaupunki kulttuuri kuin Euroopassa. Mutta paikallisten ihmisten asenne voi ikävällä tavalla mennä turisteja vastaan kuten tapahtui Barcelonassa, Venetsiassa ja Amsterdamissa. Paikallisten asukkaiden suhtautuminen kääntyykin turisteja vastaan. Toki nyt näissäkin kaupungeissa tilanne on toinen koska huomasivat että kaupungin elinkeino on turismista riippuvainen monessa yhteydessä. Ilmiö on vähän samanlainen kuin harakalla jonka tervatulla laudalla kun nokka nousee ylös niin pyrstö jää kiinni. Eli suo siellä vetelä täällä.

        Eikö turismi ja Airbnb sekoitttanut Helsingissäkin sekoita vuokramarkkinoita lokaalien ihmisten kannalta. Tällä hetkellä turismin ollessa pysähtyneenä se näkyy ilmeisesti ylimääräisenä vuokra-asunto tarjontana.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Se on nyt vain niin että keskituloiselle ja jopa ihan hyvätuloiselle helsinkiläiselle riittää kyllä marketit ja kerran kaksi vuodessa voi etsiä pikkuputiikista jotain hauskaa. Vaatteet löytyy netistä halvemmalla. Ne pikkuliiketilat ei ole Aleksilla. Luksus on harvoille merkityksellistä Suomessa, Vaikka voisin uhrata laukuun tonnin kaksi – en ikinä tekisi niin.

    Aleksi kiinnostavana kauppakatuna on mennyttä ja nyt siellä on vain H&M ketjun kauppoja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Tämä keskustan merkityksen haihtumisen ihmettely on vähän koomistakin siitä näkövinkkelistä, että kaikenlaiset kaupunkisuunnittelun visiot ja periaatepaperit ovat ainakin viimeiset 20 vuotta toitottaneet monikeskustaisuutta ja elävien, palveluiltaan monipuolisten aluekeskusten kehittämistä. Helsingin ja pääkaupunkiseudun muiden kuntien panostukset kauppakeskuksiin ovat olleet jokseenkin huomattavia.

    Suuri yllätys: on saatu sitä mitä tilattiin. Kaupunkimaisesta elävyydestä en sano mitään, mutta vähittäiskaupan ja melkeinpä ravintoloidenkin tarjonta on saatu suunnilleen homogenoitua kautta pääkaupunkiseudun. Nettikaupan ja modernin logistiikan kehitys ovat ajaneet kehitystä vielä voimakkaammin tähän suuntaa kuin mitä pelkkien kerrosneliöiden sijoittamisesta voisi päätellä. Sellosta, Jumbosta, Omenasta, Itiksestä, Triplasta ja Redistä saa sen minkä Helsingin keskustastakin. Jumboa lukuunottamatta nuo ovat vieläpä raideliikenteellä saavutettavissa. Tämähän on suunnittelun riemuvoitto.

    Ilmeisesti jonkun pitäisi tämä riemuvoitto vielä selvittää rautalangasta vääntäen kiinteistösijoittajien pääkonttoreissa.

    Kuten toinen kommentoija huomautti, joku vastaava ilmiö tuntuu olevan myös uusien asuntojen hinnoissa. Ne eivät paikoin myöskään laske vaikka asunnot olisivat myymättä vuosikaudet, ja samoin kuin Aleksanterikadun tapaukseessa, korkeimmat hintapyynnöt näyttävät laskevan hitaimmin. Ei koske niinkään keskustaa, vaan hintahaitarin yläkanttiin tähdättyjä rakennelmia syrjemmällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Välttämättä eläkeyhtiöt eivät omista keskustan liiketiloja suoraan, vaan ovat vaikkapa sijoittajina kansainvälisissä kiinteistörahastoissa jotka sitten omistavat niitä Luxembourgista käsin.

    Kiinteistösijoittaja on ammattitaidoton jos hän ei käytä niin suurta velkavipua kuin vain joku suostuu antamaan. Näihin velkoihin liittyy usein ehtoja (kovenantteja) jotka voivat koskea vaikkapa vuokratulojen ennustettua tulevaa nettokassavirtaa. Alenna vuokraa niin tuleva kassavirta heikkenee, kovenantit laukeavat, lainarahan hinta voi nousta tai omaa pääomaa pitää löytää lisää, ja koko rahasto tai firma saattaa kaatua.

    Sama on ollut toimistokiinteistöissä iät ja ajat, tyhjien tilojen määrä ei ole se millä onnistumista mitataan normaalioloissa vaan keskivuokrataso vuokratuissa tiloissa. Tässä, kuten monessa muussakin asiassa, tasapainoillaan nyt siinä, että mikä on normaalia tulevaisuudessa jota Osmo osuvasti kutsuu ”pandemioiden väliseksi ajaksi.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Taneli Nevalla:
      Sama on ollut toimistokiinteistöissä iät ja ajat, tyhjien tilojen määrä ei ole se millä onnistumista mitataan normaalioloissa vaan keskivuokrataso vuokratuissa tiloissa. Tässä, kuten monessa muussakin asiassa, tasapainoillaan nyt siinä, että mikä on normaalia tulevaisuudessa jota Osmo osuvasti kutsuu ”pandemioiden väliseksi ajaksi.”

      Sopii myös pohtia mitkä ovat tyhjien tilojen todelliset menot. Kiinteistöveron määrähän on aikamoista kärpäsen kakkaa, ja toisekseen mikä on yleensäkään kilpailutilanne paikallisilla markkinoilla? Nykyinen omaisuutta ja pääomaa palvova neoliberaali veropolitiikkahan nimenomaan varmistaa ettei hintoja tarvitse vahingossakaan laskea kun kilpailutilanne on heikko ja pääoman verotus pientä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Tilanne on muuttunut 30 vuodessa.Asun poihjois-Helsingissä ja 90-luvulla yuli käytyä keskustassa asioilla. Mutta JUmbo, Itis, Cello, Kaari ovat muuttaneet tilannetta ja keskustassa tulee käytyä vain ravintoloissa. Ja corona-vuoden aikana sekin on jäänyt.

    Ja se onkin järkevää , keskustassa joutuu maksamaan törkeää parkkimaksua, noissa kauppakeskuksissa pysäköinti on ”ilmaista”. Tavarat ovat samoja ja samanhintaista, joten parkki on ilmainen verrattuna keskustaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.