Iso päätös Helsingin keskustan rantojen vapauttamisesta

Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­tossa tehti­in tänään suuri päätös vapaut­taa Eteläsa­ta­ma laut­tali­iken­teeltä parem­paan käyt­töön. Val­tu­us­to ei keskustel­lut tästä suures­ta ratkais­us­ta juuri lainkaan vaan keskit­tyi aika pie­neen yksi­tyisko­htaan. Vihreät esit­tivät, että päätöstä sata­matun­nelista Jätkäsaares­ta Län­siväylälle ei tehtäisi nyt vaan selvitet­täisi­in vielä, että osa liiken­teestä siir­ret­täisi­in Jätkäsaares­ta Vuosaa­reen niin, että Jätkäsaari pain­ot­tuisi ihmisi­in ja Vuosaari rekkoi­hin ja henkilöautoihin.

Tämä selvi­tys pää­ty­isi toden­näköis­es­ti siihen, että tun­neli on parem­pi, mut­ta mei­dän tietomme asi­as­ta ker­to­vat, ettei tuo tun­neli ole lainkaan niin hyvä kuin moni kuvit­telee. Se saat­taa tul­la olen­nais­es­ti kalli­im­mak­si eikä sen väl­i­tyskyky ole kovin hyvä.

Sata­man hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jan Mat­ti Parpalan mukaan tun­neli tulee vas­ta joskus 2040-luvul­la, joten pitkään pitää selvitä ilman sitä. Aja­tus ohja­ta liiken­net­tä ainakin sik­si aikaa Vuosaa­reen ei ole aivan pöhkö.

Saat­toi olla vihreiltä tyh­mää jatkaa hävit­tyä sotaa val­tu­us­tossa, sil­lä sen alle peit­tyi se, että tämä oli suuri voit­to vihreille. Me olemme vaati­neet sata­ma-alueen saamista parem­paan käyt­töön pitkään, mut­ta tätä on pidet­ty suo­ras­taan vastuuttomana.

Vihreät ja Vuosaaren satama

Moni halusi muis­tel­la, että vihreät jar­rut­ti­vat sata­man siir­toa Vuosaa­reen niin, että se lykkäy­tyi vuosia. Tämä ei pidä paikkaansa.

Minä esimerkik­si kyl­lä ajoin sitä, että Sata­ma tehtäisi­in Helsin­gin län­sipuolelle Kirkkon­um­melle. Kirkkon­um­men kun­ta olisi tar­jon­nut tähän kohtu­uhin­nal­la maan ja sallinut Helsin­gin har­joit­taa siel­lä satam­a­toim­intaa. Suurin osa logis­ti­ikan asiantun­ti­joista piti tätä parem­pana ratkaisuna. Onhan hölmöä kul­jet­taa lai­vat Helsin­gin ohi, vaikeampi­in jääolosuhteisiin.

Tämä hylät­ti­in, kos­ka ei halut­tu sata­man voiton menevän verolle. Nyt sata­ma on osakey­htiö, joka mak­saa voitostaan veroa.

Jos olisi tehty kuten vihreät esit­tivät, Helsingillä olisi nyt kan­nat­tavampi sata­ma Kirkkon­um­mel­la ja paljon arvokas­ta maa­ta Vuosaaressa.

Kun val­tu­us­to äänestyk­sen jäl­keen päät­ti sata­man rak­en­tamis­es­ta Vuosaa­reen, val­tu­us­to­ryh­mämme päät­ti, että vas­tus­tus päät­tyy tähän, emmekä sitä jatkaneet.

Ympäristöjär­jestöt sen sijaan jatkoi­vat kamp­pailua Vuosaaren sata­maa vas­taan Faz­erin perikun­nan ystäväl­lisel­lä rahoituk­sel­la. Hei­di Hau­ta­la tuki EU-par­la­men­tis­sa näitä jär­jestöjä, mut­ta täl­lä ei ollut asi­aan vaiku­tus­ta eikä se ollut Helsin­gin vihrei­den toimintaa.

Sata­ma lykkään­tyi lähin­nä apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Pekka Kor­pis­es­ta (sd) johtuen. Hän päät­ti vali­ta Natu­ra-strate­giak­seen, että Natu­ra voidaan sivu­ut­taa, kos­ka sata­ma on niin tärkeä asia. Paa­vo Niku­la otti mei­hin yhteyt­tä varoit­taen, ettei tuo­ta voi kuin hävitä. Väl­itimme varo­tuk­sen Kor­piselle, mut­ta hän ei ottanut sitä huomioon. Se oli aivan hölmöä, kos­ka näin hän pakot­ti koko Euroopan ympäristöli­ik­keen vas­taansa, sil­lä Kor­pisen aja­tus olisi kumon­nut Nat­u­ran vaiku­tuk­sen koko Euroopasta

Tämä johti men­estyneeseen val­i­tuk­seen, joka ympäristöli­ik­keen oli pakko tehdä, kos­ka Kor­pisen manööveri olisi kaatanut koko Nat­u­ran juridis­en ase­man. Näin menetet­ti­in ainakin kak­si vuotta.

Sata­mali­ikenne

Sata­matun­neli­in sitoutuneet ryh­mät suh­tau­tu­vat tun­neli­in vähän yliop­ti­mis­es­ti. Se ei poista Jätkäsaaren liiken­neon­gelmia ihan siitä syys­tä, että muut kuin sata­man asi­akkaat eivät saa tun­nelia käyt­tää. Arvioiden mukaan vain kol­mannes laival­la tle­vista henkilöau­toista menisi tun­neli­in. Kun lai­vat tuo­vat huo­mat­tavasti enem­män liiken­net­tä, ruuhkat säi­lyvät ennallaan.

Sil­jan Ruotsin­lai­vat siir­tyvät Kata­janokalle ja Kata­janokalle nyt tule­va Tallinnan liikenne Jätkäsaa­reen. Kata­janokalle tulee vähem­män liiken­net­tä, mut­ta sinne tulee kak­si Ruotsin­laivaa samanaikaises­ti. Niiden on tul­ta­va samanaikaises­ti, kos­ka ne toimi­vat tois­t­en­sa pelas­tusveneinä. Se ei ole aivan pieni ongelma.

 

 

44 vastausta artikkeliin “Iso päätös Helsingin keskustan rantojen vapauttamisesta”

  1. Tarkkaan ottaen Eteläsa­ta­ma on meren­lahti ja sekä Olympiater­mi­naali että Kata­janokan ter­mi­naalit ovat kaik­ki sen ympäril­lä. Ei ole eril­listä Kata­janokan satamaa. 

    Olisi hienoa, että koko Eteläsa­ta­mas­ta saataisi­in auto­lau­tat pois, mut­ta nyt siis Kata­janok­ka uhrataan Ruotsin liiken­teelle. Ehkä sit­ten seu­raavak­si ale­taan puuha­ta tun­nelia Kata­janokan sata­mas­ta. Sit­ten puut­tuukin enää pieni pätkä välistä ja meil­lä on suun­nitel­tu keskus­tatun­neli satamien kaut­ta… 😉 Tois­taisek­si voi kuitenkin ihail­la, kun puo­lalaiset rekat suti­vat Kanavakadun ylämäkeä ylös ja välil­lä liuku­vat takaisin­päin alas ja muu liikenne, ratikat mukaan lukien, odot­tel­e­vat vieressä…

    1. Osmo Soin­in­vaara:
      Minä esimerkik­si kyl­lä ajoin sitä, että Sata­ma tehtäisi­in Helsin­gin län­sipuolelle Kirkkon­um­melle. Kirkkon­um­men kun­ta olisi tar­jon­nut tähän kohtuu hin­nal­la maan ja sallinut Helsin­gin har­joit­taa siel­lä satam­a­toim­intaa. Suurin osa logis­ti­ikan asiantun­ti­joista piti tätä parem­pana ratkaisuna. Onhan hölmöä kul­jet­taa lai­vat Helsin­gin ohi, vaikeampi­in jääolosuhteisiin.

      Voi olla että Kirkkon­um­mi tar­josi maat Kirkkon­um­men Kantvikista ensin Helsingille, mut­ta kun ei tul­lut kaup­po­ja niin Finnlines-varus­ta­mo ymmär­si maid­en ja oman markki­na-ase­mansa arvon, ja osti maat keinot­te­lu­mielessä ja uhkasi viedä laivansa pois Helsingistä omaan sata­maansa Kantviki­in ellei Helsin­ki lunas­ta suo­laiseen hin­taan kyseiset maat. Sopimus lisäk­si kiel­si Helsinkiä rak­en­ta­mas­ta sata­maa Kirkkon­um­melle vaan se oli pakko rak­en­taa Vuosaareen.

      1. Vuosaaren sata­mas­ta vielä. Tätä väit­te­lyä voidaan jatkaa loputtomiin.

        Kirkkon­um­mel­la taas ympäristöih­miset eivät kaik­ki muutenkaan olleet innos­tuneet Kantvikin sata­mas­ta. se olisi pan­nut Kantvikin alueen luon­toar­vot nurin.

        Toiset asiantun­ti­jat (mm. ystäväni, Logis­ti­ik­ka-lehden toimit­ta­ja) huo­maut­ti­vat, että Vuosaares­ta on paljon lyhyem­pi mat­ka 1) Helsinki­in, 2) pääradalle, 3) Lah­den tielle ja 4 ) Hämeen­lin­nan tielle.

        Eteläsa­ta­ma, jos­sa ei ole laivo­ja, ei oikein ole sata­ma. Mut­ta kaipa aika sekin liikenne siirtää muualle. Lai­vat ovat vähän erikokoisia kuin 40 – 50 vuo­ta sitten.

  2. Helsin­ki voisi miet­tiä Bor­ing com­pa­ny tyyp­pistä ratkaisua keskus­tatun­neli­in eli autonomiset sähköau­tot tuo­vat ja poimi­vat asi­akkai­ta keskustassa. 

    Tietysti tun­neli tehtäisi­in yksi­tyisel­lä rahal­la ja samal­la voi hakea EU tukia. Joidenkin laskelmien mukaan tämä olisi 10x halvem­paa rak­en­taa kuin metro ja kap­a­siteet­ti olisi ehkä hie­man alem­pi kuin metrol­la mut­ta se olisi nopeampi palve­lu­ta­so korkeampi. Kaikkia tur­vamääräyk­siä ei tarvitse nou­dat­taa kos­ka kyseessä ei ole auto/metrotunneli.

    Las veg­a­sis­sa on jo valmis­tu­mas­sa ensim­mäi­nen tun­neli lento­ken­tän mes­sukeskuk­sen välil­lä ja on nopeasti laajentumassa. 

    Pitäisi vaan olla posi­ti­inen draivi eikä vas­tus­taa kaikkea joka liit­tyy jol­lain taval­la autoilu­un dogmaattisesti.

  3. No, on se aikoista nim­by­i­lyä kun ostat käm­pän sata­man kyl­jestä ja sit­ten itket liiken­net­tä. Mik­si liiken­ner­atkaisu­ja ei tehty ennen kuin käm­pät raken­net­ti­in? Mik­si jätkäsaarel­sisil­la onkin auto­ja ihan liikaa? Oikeaa hölmöläisen peiton­leikku­u­ta oli vihreiltä olla näkemät­tä tilan­net­ta ennen kun saari raken­net­ti­in. Nyt hölmöi­ly käy kalliiksi.

  4. Jos vihreät ovat noin huolestunei­ta “itäisen sata­makaupun­gin” liiken­n­ev­erkkoin­vestoin­tien kan­nat­tavu­ud­es­ta, niin yhden­mukaisu­u­den vuok­si pitäisi var­maankin vaa­tia myös Kru­unuvuoren sil­lan järkevyy­den uudelleenarvioin­tia. Näyt­tää nimit­täin vah­vasti siltä, että sekä päätök­sen poh­jana ollei­den käyt­täjäen­nustei­den että kus­tan­nusarvioiden suu­ru­us on merkit­tävästi muuttunut.

    Kus­tan­nuk­set ovat jo nyt valmis­telu­vai­heessa kas­va­neet reilul­la kol­man­nek­sel­la ja kaupun­gin taholtakin pide­tään aika selvänä, ettei kus­tan­nus­nousut ole vielä tässä — siis vai­heessa ennen kuin tar­jous­pyyn­töjä ollaan naulaa­mas­sa viras­ton ilmoi­tus­taul­ulle. Lisäk­si ratikkay­htey­den poten­ti­aalisen käyt­täjäkun­nan koko on kutis­tunut kuin pyy maail­man­lop­un edel­lä erinäis­ten kaavoitus- ja tiivistyshankkei­den men­tyä (taval­liseen tapaan) mönkään.

    Eikö tässä olisi asia- ja tietopo­h­jaista päät­tämistä vaa­ti­valle puolueelle paik­ka iskeä ja osoit­taa miten jo päätet­tyjäkin han­kkei­ta voidaan ajaa alas, jos olo­suh­teet taustal­la muuttuvat?

    Aiheesta aikahyvää sanailua: Puolen mil­jardin polkupyöräsil­ta vol. II

    ”Ennustei­den mukaan raitioy­hteyt­tä Kru­unuvuoren­ran­taan käyt­täisi päivit­täin 37 000 matkustajaa.”

    Heh, aikamoinen väite, kos­ka reitin alueel­la ei tule toden­näköis­es­ti edes asumaan näin mon­taa asukas­ta, saati sit­ten käyt­tää ratikkaa. Ennuste tarkoit­taisi, että jokainen nykyi­nen ja tule­va Kru­unuvuori-Laa­jasa­lon raiti­otiealueen asukas vau­vas­ta vaarin ja liikun­takyvyt­tömästä pois­saol­e­vaan kävisi ratikalla ker­ran päivässä keskus­tas­sa joka iki­nen päivä vuodessa.

    No, taitaa vain polkupyörä-ratikkasil­ta olla jo ajatuk­se­na niin mah­ta­va, että se on pakko toteut­taa vaik­ka mak­saisi mil­jardin ja käyt­täjiä olisi alle 1000 päivässä…

    1. ksee:
      Kus­tan­nuk­set ovat jo nyt valmis­telu­vai­heessa kas­va­neet reilul­la kol­man­nek­sel­la ja kaupun­gin taholtakin pide­tään aika selvänä, ettei kus­tan­nus­nousut ole vielä tässä – siis vai­heessa ennen kuin tar­jous­pyyn­töjä ollaan naulaa­mas­sa viras­ton ilmoi­tus­taul­ulle. Lisäk­si ratikkay­htey­den poten­ti­aalisen käyt­täjäkun­nan koko on kutis­tunut kuin pyy maail­man­lop­un edel­lä erinäis­ten kaavoitus- ja tiivistyshankkei­den men­tyä (taval­liseen tapaan) mönkään.

      [viit­taus käyttäjämääriin]

      No, taitaa vain polkupyörä-ratikkasil­ta olla jo ajatuk­se­na niin mah­ta­va, että se on pakko toteut­taa vaik­ka mak­saisi mil­jardin ja käyt­täjiä olisi alle 1000 päivässä…

      Laa­jasa­lon asukas­määräen­nuste­han on matkan var­rel­la kas­vanut, eikä pienen­tynyt. Laa­jasa­lon­tien var­relle kun täy­den­nys­raken­netaan reip­paasti. Var­tiosaari ei perusen­nus­teessa koskaan ollut mukanakaan.

      37 000 matkus­ta­jaa ennusteis­sa on koko raiti­otielle. Raiti­otie palvelee myös Hakaniemen­ran­taa, Mer­i­hakaa, Nihtiä, Korkeasaar­ta ja Laa­jasa­lon sisäistä liikku­mista. Sil­lan yli ennuste on muis­taak­seni 27 000. Jokainen Helsinkiläi­nen tekee päivässä keskimäärin noin yhden joukkoli­iken­nematkan. Siis vau­vas­ta vaari­in. Eivät tietenkään jakaudu tasaisesti.
      Laa­jasa­lon tule­va asukas­määrä on luokkaa 40 000, joten noin kak­si kol­ma­sosaa Laa­jasa­lon joukkoli­iken­nematkoista kulk­isi sil­lan yli. Toden­näköis­es­ti vähem­mänkin, kos­ka alle kahdek­san kilo­metrin etäisyy­del­lä keskus­tas­ta (mihin sil­lan avul­la Laa­jasa­lo siir­tyy) joukkoli­iken­nematko­ja tehdään keskiar­voa enem­män. Minus­ta varsin uskot­ta­va osuus.
      Lop­ut kym­menisen tuhat­ta joukkoli­iken­nematkaa ker­tyvät sit­ten Nihdis­tä (5000 asukas­ta), Mer­i­haas­ta (2000 asukas­ta), Hakaniemen­ran­nas­ta ja Laa­jasa­lon sisäis­es­tä liikku­mis­es­ta. Palvelukeskus kun on Yliskylässä, johon pääsee Kru­unuvuoren­ran­nas­ta ratikalla. En ole var­ma onko ennustemallis­sa lainkaan Korkeasaar­ta. Kysyn­tä sinne on aika kausiluonteista.

      Kus­tan­nusten noustes­sa arvioin­tia kan­nat­taa toki tehdä. Kuitenkin sil­lä huomi­ol­la, ettei kyse ole nyt tilanteesta ennen tar­jous­pyyn­töä, vaan kehi­tys­vai­heessa ole­van allianssin työlu­vus­ta, jon­ka poh­jal­ta allianssis­sa määritetään kevään aikana sito­va tavoitekus­tan­nus. Sen ylit­tämis­es­tä tulisi palvelun­tuot­ta­jille sen ver­ran reip­paasti takki­in, että yli­tyk­sen toden­näköisyys on pienehkö. Ja ali­tuk­ses­ta kaupun­ki saisi osuuden.

      Pyöräsil­las­ta puhumi­nen on tietenkin sen tason pro­pa­gan­daa, ettei sil­lä taval­la otsikoiduille kir­joituk­sille kan­na­ta antaa juuri minkään­laista arvoa.

  5. Uutiset ruotsin­laivoista alka­vat koro­nan jäljiltä indikoimaan, että niil­lä ei vält­tämät­tä tule­vaisu­udessa ole kah­ta lähtöä päivässä. Ei ole kaukaa haet­tua että jatkos­sa olisi vain yksi oper­aat­tori. Se vähen­täisi painet­ta Etelä-sata­mas­ta aika radikaal­isti muutenkin.

    Tämä sik­si, että tuol­lainen pari tuhat­ta matkus­ta­jaa vetävä lai­va on ikävä paik­ka niin kauan kuin koron­aa vielä vähääkään liikkuu. Nythän ne lai­vat oper­oi­vat lähin­nä jol­lain val­tion koronat­uel­la, kun se lop­puu, voi olla kylmää kyytiä.

    1. John Deere:
      Uutiset ruotsin­laivoista alka­vat koro­nan jäljiltä indikoimaan, että niil­lä ei vält­tämät­tä tule­vaisu­udessa ole kah­ta lähtöä päivässä. Ei ole kaukaa haet­tua että jatkos­sa olisi vain yksi oper­aat­tori. Se vähen­täisi painet­ta Etelä-sata­mas­ta aika radikaal­isti muutenkin.

      Tämä sik­si, että tuol­lainen pari tuhat­ta matkus­ta­jaa vetävä lai­va on ikävä paik­ka niin kauan kuin koron­aa vielä vähääkään liikkuu. Nythän ne lai­vat oper­oi­vat lähin­nä jol­lain val­tion koronat­uel­la, kun se lop­puu, voi olla kylmää kyytiä.

      Kesäl­lä kun koron­nara­joituk­sia höl­lät­ti­in Viron suun­taan ne oli­vat todel­la täyn­nä. Tältä osin liikenne ei tule rauhoit­tumaan. Kata­janok­ka on pahempi puss­in­perä kuin jätkäsaari ja kesäisinn tulee Viikkar­ille ylimääräisiä lähtöjä tallinnaan van­hoil­la auto­lau­toil­la ennen tukhol­maan menoa. Käsi­tys eteläsa­ta­man vapaut­tamis­es­ta oli asian suurentelua.

  6. Min­un veikkauk­seni on, että Helsin­ki-Tukhol­ma ‑laut­tali­ikenne muut­tuu tule­vaisu­udessa pidem­piaikaises­ti aiem­paa pienem­mäk­si volyymiltääni. Se on nyt keskeytet­tynä. Voi olla vaikea saa­da siitä kan­nat­tavaa tänä vuon­na, ja voi olla, että varus­ta­moiden kiin­nos­tus kehit­tää Helsin­gin satamien laut­tali­iken­net­tä suun­tau­tuu jatkos­sa enem­män Balt­ian mai­hin (muuallekin kuin vain Tallinnaan) sekä vaik­ka Sak­san suun­taan kuin Tukhol­maan. Meren yli­tys Tukhol­man ja Suomen välil­lä on halvem­paa ja nopeam­paa lyhyem­mäl­lä väyläl­lä Tukhol­man ja Turun kohdal­ta. Tänä vuon­na Turun lin­jalle tule­va uusi Vikingin lai­va rahtika­p­a­siteetil­taan liki kah­ta Amorel­laa, mikä johta­nee pyrkimyk­seen Vikingillä saa­da uuden laivan rahdit mah­dol­lisim­man korkealle käyt­töas­teelle, ja lisän­nee Turun kaut­ta eri puo­lille maa­ta kulke­van rahdin osu­ut­ta. Turku-Tukhol­ma ‑reitin etu­na on se, että sitä ehditään oper­oi­da molem­pi­in suun­ti­in ker­ran vuorokaudessa. Vap­puna 2021 käyt­töön on tulos­sa uusi lai­va Vaasaan Suomen ja Ruotsin välille, jos­sa myöskin nimeno­maan rahtika­p­a­siteet­ti on huo­mat­tavasti isom­pi kuin täl­lä het­kel­lä käytössä olevas­sa laivas­sa, ja joka saat­taa lisätä rahdin kul­jet­tamista sitä kaut­ta, varsinkin kun se laivay­hteys nopeu­tuu aiem­paan näh­den. Yhteen­sä rahtika­p­a­siteet­ti kas­vaa näi­den kah­den uuden laivan myötä ilmeis­es­ti noin kah­den aiem­min Helsin­ki-Tukhol­ma ‑väliä kulke­neen laivan rahtika­p­a­siteetin ver­ran — senkin jäl­keen, vaik­ka aiem­mat lai­vat Turku-Tukhol­ma ‑reitiltä ja Vaasa-Uuma­ja ‑reitiltä jäävät pois käytöstä. Rahdin kul­je­tus­määrät eivät kas­va yhtä nopeasti, joten kil­pailu merikul­je­tuk­sista kas­vaa kap­a­siteetin kas­vaes­sa. Itämereltä tipah­ta­nee use­ampi laut­ta pois kau­pal­lis­es­ti tap­pi­ol­lise­na liiken­nöidä puoli­ty­hjäl­lä rahdil­la, ellei val­tio ala mak­saa pysyvästi niiden tap­pi­oi­ta, ja tukea niiden tap­pi­ol­lisia reit­te­jä pitkäaikaisem­min. Jos kil­pailu sal­li­taan, pudo­tus­pelis­sä voi tipah­taa pois 2–3 van­him­man pään alus­ta, jot­ka ovat kalli­ita oper­oi­da, kun uudet ener­giate­hokkaat ja silti van­hempia kil­pail­i­joitaan nopeam­min kulke­maan kykenevät lai­vat aset­ta­vat uut­ta hin­ta- ja palve­lu­ta­soa. Toki 2040-luvul­la voi olla sit­ten jo ihan toisen­lainen markkinatilanne.

  7. Lisäyk­senä vielä edel­liseen, että Suomen laiva­markki­naa tulee muut­ta­maan paljon myös Finnli­nesin uusi strate­gia. Finnli­ne­sille tulee vuon­na 2023 kak­si uut­ta ison rahtika­p­a­siteetin laivaa, joi­hin mah­tuu rah­tia 5100 kaistametriä ja matkus­ta­jia 1100 per lai­va, mikäli uudet lai­vat valmis­tu­vat tilat­tuun ajanko­htaan. Yhteen täl­laiseen laivaan mah­tuu karkeasti noin saman ver­ran rah­tia kuin noin 4 van­haa Turku-Tukhol­ma — alus­ta tai noin 4 van­haa Helsin­ki-Tukhol­ma ‑alus­ta on kul­jet­tanut, jot­ka ovat olleet enem­mänkin vedessä kulke­via hotel­li-rav­in­toloi­ta kuin rah­tialuk­sia. Finnlines on ilmoit­tanut aiko­vansa alkaa kil­pail­la kok­ouk­sista, koulu­tuk­sista ja luen­totiloista. Nyky­isin laut­tatar­jon­taa on pienessä kokolu­okas­sa ja sit­ten 2000–3000 matkus­ta­jan kokolu­okas­sa, mut­ta tulos­sa on pitkästä aikaa tar­jon­taa niiden väli­in osu­vaan noin 1000:n matkus­ta­jan kokolu­okkaan. Markki­nan muu­tok­sen käytän­nön merk­i­tys on se, että parin vuo­den sisäl­lä Itämeren rahtili­ikenne saat­taa muut­tua olen­nais­es­ti siitä, mil­lä rahti on kulkenut viime vuosi­na. Finnlines ei ole vielä ker­tonut, mille reit­ille sen uudet suuren rahtika­p­a­siteetin lai­vat, jois­sa on 1100 matkus­ta­japaikkaa, tule­vat. Rekkar­al­li täl­laiseen aluk­seen (jos­sa on 5100 metrin rahtika­p­a­siteet­ti) ja sieltä pois on val­tavam­paa kuin mitä Itämeren ris­teil­i­jöil­lä on totut­tu edes kah­den aluk­sen saa­pues­sa yhtä aikaa. Sata­mali­iken­teen liikenne saat­taa näi­den alus­ten myötä muut­tua entistä pis­tekuor­ma­maisem­mak­si niis­sä satamis­sa, joi­ta nämä kak­si uut­ta alus­ta käyttävät.

    1. miet­intää: Finnli­ne­sille tulee vuon­na 2023 kak­si uut­ta ison rahtika­p­a­siteetin laivaa, joi­hin mah­tuu rah­tia 5100 kaistametriä ja matkus­ta­jia 1100 per lai­va, mikäli uudet lai­vat valmis­tu­vat tilat­tuun ajankohtaan. 

      Tämä huomioon ottaen koronat­uet nyky­isille auto­lau­toille huolto­var­muu­denkaan perustellen näyt­tävät aika heikosti perustelluilta…

      1. Ville:

        Tämä huomioon ottaen koronat­uet nyky­isille auto­lau­toille huolto­var­muu­denkaan perustellen näyt­tävät aika heikosti perustelluilta…

        Finnli­ne­shan on tehnyt oikeu­teen val­i­tuk­set nyky­i­sistä huolto­var­muu­den perus­teel­la anne­tu­ista tuista, jota on jaet­tu vain tap­pi­o­ta tekeville varus­ta­moille. Oikeud­es­ta ei ole vielä tul­lut päätök­siä siitä, ovatko nuo tuet olleet perustel­tu­ja ja lail­lisia. Finnlines on hoi­tanut kul­je­tuk­set ilman huolto­var­muus­tukia, ja tehnyt voit­toa myös korona-aikana ainakin osavu­osikat­sausten­sa mukaan, mikä indikoi sitä, että korona-aikanakin kul­je­tuk­set voivat olla kan­nat­tavia, jos vain kalus­to rahtikul­je­tuk­si­in sopi­vaa. Sil­lä on rahti­pain­ot­teisem­mat aluk­set, jois­sa on vähem­män matkus­ta­japaikko­ja. Mie­lenki­in­toista nähdä, mitä kahdes­ta oikeu­teen jäte­tys­tä jutus­ta tuomiois­tuimet päättävät.

        Huolto­var­muus­pe­rus­teel­la val­tio rahoit­taa täl­lä het­kel­lä pait­si isom­man volyymin reit­te­jä, myös mm. Eck­erön ja Grissle­hamnin välisen laivare­itin ajamista. Eli kah­den pienehkön kylän välisen laivali­iken­teen. Sitä aje­taan M/S Eck­erö ‑laival­la, johon mah­tuu 1500 matkus­ta­jaa ja 270 henkilöau­toa. Grissle­hamnin kun­nas­sa on 249 asukas­ta. Eck­erössä asukkai­ta on vajaa tuhat. Reit­tiä aje­taan nyt huolto­var­muus­pe­rus­teel­la 21 ker­taa viikos­sa. Liput aluk­selle saa ostet­tua ruot­sik­si tai englan­niksi, mut­ta edes suomenkielisiä verkko­sivu­ja ei tar­jo­ta lip­pu­jen ostoon. Lipun hin­ta meren yli­tyk­ses­tä on täl­lä het­kel­lä 3,80 euroa per matkus­ta­ja, joka ei kata edes polt­toaineku­lu­ja per matkus­ta­ja. Laivan lip­pu­jen hal­vat hin­nat on ennenkin mah­dol­lis­tet­tu yhteiskun­nan tuil­la, mut­ta nyt sen tulok­er­tymä ker­tyy ilmeis­es­ti vielä entistäkin vähem­män kau­pal­li­sista tuloista. Olisi mie­lenki­in­toista kuul­la, mikä on se huolto­var­muus­pe­ruste, jon­ka takia kah­den pienen kylän väliä pitää kulkea 1500 matkus­ta­jan laut­ta 21 ker­taa viikos­sa. Nor­maal­i­ti­lanteessa lai­va saa volyymejä tax free ‑matkus­ta­jista, mut­ta nyt näitä ei niin ole. On toki ymmär­ret­tävää, että jos on päivit­täin kym­meniä työ­matkaa­jia näi­den satamien välil­lä, joku yhteys tarvi­taan, mut­ta huo­mat­tavasti pienem­pikin alus voisi riit­tää hoita­maan huolto­var­muu­den tarpeet. Jos val­tio lait­taisi vapaaseen kil­pailu­tuk­seen sen, kuka kyke­nee halvim­mal­la hoita­maan tuol­laisen yhtey­den huolto­var­muu­den kannal­ta merk­i­tyk­sel­lisil­lä rahti- ja matkus­ta­jamääril­lä, kil­pailu­tuk­sen voit­taisi toden­näköis­es­ti jokin ihan toisen­lainen, paljon pienem­pi laiva.

      2. miet­intää: Finnli­ne­shan on tehnyt oikeu­teen val­i­tuk­set nyky­i­sistä huolto­var­muu­den perus­teel­la anne­tu­ista tuista, jota on jaet­tu vain tap­pi­o­ta tekeville varus­ta­moille. Oikeud­es­ta ei ole vielä tul­lut päätök­siä siitä, ovatko nuo tuet olleet perustel­tu­ja ja lail­lisia. Finnlines on hoi­tanut kul­je­tuk­set ilman huolto­var­muus­tukia, ja tehnyt voit­toa myös korona-aikana ainakin osavu­osikat­sausten­sa mukaan, mikä indikoi sitä, että korona-aikanakin kul­je­tuk­set voivat olla kan­nat­tavia, jos vain kalus­to rahtikul­je­tuk­si­in sopi­vaa. Sil­lä on rahti­pain­ot­teisem­mat aluk­set, jois­sa on vähem­män matkus­ta­japaikko­ja. Mie­lenki­in­toista nähdä, mitä kahdes­ta oikeu­teen jäte­tys­tä jutus­ta tuomiois­tuimet päättävät.

        Huolto­var­muus­pe­rus­teel­la val­tio rahoit­taa täl­lä het­kel­lä pait­si isom­man volyymin reit­te­jä, myös mm. Eck­erön ja Grissle­hamnin välisen laivare­itin ajamista. Eli kah­den pienehkön kylän välisen laivali­iken­teen. Sitä aje­taan M/S Eck­erö ‑laival­la, johon mah­tuu 1500 matkus­ta­jaa ja 270 henkilöau­toa. Grissle­hamnin kun­nas­sa on 249 asukas­ta. Eck­erössä asukkai­ta on vajaa tuhat. Reit­tiä aje­taan nyt huolto­var­muus­pe­rus­teel­la 21 ker­taa viikos­sa. Liput aluk­selle saa ostet­tua ruot­sik­si tai englan­niksi, mut­ta edes suomenkielisiä verkko­sivu­ja ei tar­jo­ta lip­pu­jen ostoon. Lipun hin­ta meren yli­tyk­ses­tä on täl­lä het­kel­lä 3,80 euroa per matkus­ta­ja, joka ei kata edes polt­toaineku­lu­ja per matkus­ta­ja. Laivan lip­pu­jen hal­vat hin­nat on ennenkin mah­dol­lis­tet­tu yhteiskun­nan tuil­la, mut­ta nyt sen tulok­er­tymä ker­tyy ilmeis­es­ti vielä entistäkin vähem­män kau­pal­li­sista tuloista. Olisi mie­lenki­in­toista kuul­la, mikä on se huolto­var­muus­pe­ruste, jon­ka takia kah­den pienen kylän väliä pitää kulkea 1500 matkus­ta­jan laut­ta 21 ker­taa viikos­sa. Nor­maal­i­ti­lanteessa lai­va saa volyymejä tax free ‑matkus­ta­jista, mut­ta nyt näitä ei niin ole. On toki ymmär­ret­tävää, että jos on päivit­täin kym­meniä työ­matkaa­jia näi­den satamien välil­lä, joku yhteys tarvi­taan, mut­ta huo­mat­tavasti pienem­pikin alus voisi riit­tää hoita­maan huolto­var­muu­den tarpeet. Jos val­tio lait­taisi vapaaseen kil­pailu­tuk­seen sen, kuka kyke­nee halvim­mal­la hoita­maan tuol­laisen yhtey­den huolto­var­muu­den kannal­ta merk­i­tyk­sel­lisil­lä rahti- ja matkus­ta­jamääril­lä, kil­pailu­tuk­sen voit­taisi toden­näköis­es­ti jokin ihan toisen­lainen, paljon pienem­pi laiva.

        Jos kyse on kor­rup­tio-tyyp­pisen “yleisen tavan” näkymis­es­tä tässäkin asiassa?

        Ehkä meiltä ei löy­dy iso­ja palat­se­ja mut­ta muu­ta “tuh­maa” kylläkin?

      3. Ville: Tämä huomioon ottaen koronat­uet nyky­isille auto­lau­toille huolto­var­muu­denkaan perustellen näyt­tävät aika heikosti perustelluilta…

        Sinän­sä en ymmär­rä muutenkaan koronatukia auto­lau­toille. Kyl­lä ne tavarat kulke­vat, varus­ta­moille vaan pitää mak­saa enem­män kul­je­tuk­ses­ta, jos ne eivät saa julk­ista tukea. Ahve­nan­maan kansane­dus­ta­ja vaatii peräti lisää tukea, jot­ta huolto­var­muus on var­masti tur­vat­tu, ja aina­han sitä saa vaa­tia, mut­ta tässä tapauk­ses­sa on kuitenkin ole­mas­sa toimi­vat markkinat.

    2. miet­intää:
      Lisäyk­senä vielä edel­liseen, että Suomen laiva­markki­naa tulee muut­ta­maan paljon myös Finnli­nesin uusi strate­gia. Finnli­ne­sille tulee vuon­na 2023 kak­si uut­ta ison rahtika­p­a­siteetin laivaa, joi­hin mah­tuu rah­tia 5100 kaistametriä ja matkus­ta­jia 1100 per lai­va, mikäli uudet lai­vat valmis­tu­vat tilat­tuun ajanko­htaan. Yhteen täl­laiseen laivaan mah­tuu karkeasti noin saman ver­ran rah­tia kuin noin 4 van­haa Turku-Tukhol­ma – alus­ta tai noin 4 van­haa Helsin­ki-Tukhol­ma ‑alus­ta on kul­jet­tanut, jot­ka ovat olleet enem­mänkin vedessä kulke­via hotel­li-rav­in­toloi­ta kuin rah­tialuk­sia. Finnlines on ilmoit­tanut aiko­vansa alkaa kil­pail­la kok­ouk­sista, koulu­tuk­sista ja luen­totiloista. Nyky­isin laut­tatar­jon­taa on pienessä kokolu­okas­sa ja sit­ten 2000–3000 matkus­ta­jan kokolu­okas­sa, mut­ta tulos­sa on pitkästä aikaa tar­jon­taa niiden väli­in osu­vaan noin 1000:n matkus­ta­jan kokolu­okkaan. Markki­nan muu­tok­sen käytän­nön merk­i­tys on se, että parin vuo­den sisäl­lä Itämeren rahtili­ikenne saat­taa muut­tua olen­nais­es­ti siitä, mil­lä rahti on kulkenut viime vuosi­na. Finnlines ei ole vielä ker­tonut, mille reit­ille sen uudet suuren rahtika­p­a­siteetin lai­vat, jois­sa on 1100 matkus­ta­japaikkaa, tule­vat. Rekkar­al­li täl­laiseen aluk­seen (jos­sa on 5100 metrin rahtika­p­a­siteet­ti) ja sieltä pois on val­tavam­paa kuin mitä Itämeren ris­teil­i­jöil­lä on totut­tu edes kah­den aluk­sen saa­pues­sa yhtä aikaa. Sata­mali­iken­teen liikenne saat­taa näi­den alus­ten myötä muut­tua entistä pis­tekuor­ma­maisem­mak­si niis­sä satamis­sa, joi­ta nämä kak­si uut­ta alus­ta käyttävät.

      Lai­vat menevät reit­ille Naan­tali-Kapell­skär, joten Helsin­gin sata­mat eivät ainakaan näi­den alus­ten takia kuor­mi­tu lisää.

      1. Peksu: Lai­vat menevät reit­ille Naan­tali-Kapell­skär, joten Helsin­gin sata­mat eivät ainakaan näi­den alus­ten takia kuor­mi­tu lisää.

        Tuskin menevät molem­mat lai­vat ainakaan pelkästään sille reit­ille. Kum­mas­sakin laivas­sa on 5100 metriä rahti­ti­laa, ja lai­va ehtisi kulkea tuos­ta molem­pi­in suun­ti­in ker­ran vuorokaudessa eli kul­je­tuska­p­a­siteet­tia olisi sil­loin 20,4 km rah­tia per vuorokausi. Jo pelkkien noiden kah­den Finnli­nesin rahtika­p­a­siteet­ti olisi yhteen­sä noin 10 000 henkilöau­toa tai noin 1100 rekkaa vuorokaudessa per suun­ta vuorokaudessa. Se riit­täisi kul­jet­ta­maan kai koko etelä-Suomen ja Ruotsin välisen pyöril­lä laivaan ajet­ta­van tämän­hetkisen rahdin. Ver­tailun vuok­si voisi tode­ta, että esimerkik­si Amorel­lan rahtika­p­a­siteet­ti on 0,9 km per suun­ta ja 1,8 km per vuorokausi ja Vikingin tois­taisek­si uusim­mal­la aluk­sel­la Viking Gra­cel­lakin rah­tia mah­tuu vain 1,28 km per suun­ta, eli vain neljännes siitä, mitä jo yksi Finnli­nesin uusi lai­va kyke­nee kul­jet­ta­maan sen perus­teel­la, mitä kap­a­siteetik­si on tiedotet­tu. Viking ja Tallink ovat myös markki­noil­la jaka­mas­sa rahtipot­tia, eikä Finnlines pysty mitenkään yhtäkkiä korot­ta­maan omaa markki­nao­su­ut­taan niin paljoa, että voisi saa­da noin val­ta­van kap­a­siteetin ver­ran kul­je­tuk­sia. En usko, että molem­pia uusia val­ta­van rahtika­p­a­siteetin laivo­ja laitet­taisi­in Naan­tali-Kapell­skär ‑retille ainakaan alku­un. Korkein­taan toinen. Vähin­tään toinen men­nee jollekin muulle reitille.

  8. Aina huo­maa, kun val­tu­u­tossa tehdään päätök­siä, jot­ka eivät ole virkami­esten pöy­däl­lä viihtyneet niin pitkään, että joku koulutet­tu ihmi­nen olisi miet­tinyt päätök­sen seuraukset.

    Tässä satam­a­toim­into­jen keskit­tämisessä Jätkäsaa­reen ei oikeas­t­aan ole muu­ta ongel­maa kuin se, että laiva­matkus­ta­jista monikaan ei jää Jätkäsaa­reen, eikä yksi auto­tun­neli ja pari raitio­vaunulin­jaa riitä hei­dän kul­je­taamiseen sieltä pois. Tarvi­taan joko ns. “ihmiskul­jetin” sata­mas­ta Ruo­ho­lah­den metroase­malle tai sit­ten ihan rehelli­nen uusi metrolin­ja. Ruo­ho­lah­den kaut­ta kulkemises­sa metron kap­a­siteet­ti saat­taa tul­la osan aikaa päivästä vastaan.

    Odotan mie­lenki­in­nol­la suun­nit­telu­vai­het­ta. Poten­ti­aalia on tul­la kaikkien aiko­jen kalleim­mak­si 180Mlla myy­dyk­si tun­nelik­si. Ainakin saadaan use­ampi tun­neli yhden tun­nelin päätöksellä!

  9. “Niiden on tul­ta­va samanaikaises­ti, kos­ka ne toimi­vat tois­t­en­sa pelas­tusveneinä. Se ei ole aivan pieni ongelma.”

    Kuka­han täl­laisen vaa­timuk­sen on esit­tänyt? Ei kukaan. Mut­ta noin logis­tis-viihde­tar­jon­ta yhdis­telmälle sopivin aikataulu on lähteä alkuil­las­ta työpäivän jäl­keen ja saa­pua sata­maan aamul­la. Tämä aiheut­taa Tukhol­man laivo­jen yhteiset aikataulut, ei joku pelastussuunnitelma.

    1. ”Niiden on tul­ta­va samanaikaises­ti, kos­ka ne toimi­vat tois­t­en­sa pelas­tusveneinä. Se ei ole aivan pieni ongelma.”

      Kuka­han täl­laisen vaa­timuk­sen on esit­tänyt? Ei kukaan.

      Voi olla, että tietoni on van­hen­tunut. Noil­la laivoil­la sal­lit­ti­in alun­perin pienem­pi määrä pelas­tusveneitä sil­lä ehdol­la, että ne aja­vat parit­tain. En ole kä’ynyt kat­so­mas­sa, onko siel­lä nyt pelas­tusveneitä- ja laut­to­ja 3000 hengelle.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Voi olla, että tietoni on van­hen­tunut. Noil­la laivoil­la sal­lit­ti­in alun­perin pienem­pi määrä pelas­tusveneitä sil­lä ehdol­la, että ne aja­vat parit­tain. En ole kä’ynyt kat­so­mas­sa, onko siel­lä nyt pelas­tusveneitä- ja laut­to­ja 3000 hengelle.

        Ei voi aina luot­taa siihen että molem­pi­en varus­ta­mo­jen lai­vat tule­vat peräkanaa. Toinen voi olla telakalla tai tekemässä muu­ta keikkaa. Eston­ian onnet­to­muusyönä oli vis­si­in 4 laivaa lähel­lä, mut­ta kos­ka se upposi kuin kivi niin kovin paljon ei pystyt­ty aut­ta­maan. Jos lai­va uppoaa hal­li­tusti tai esim syt­tyy tuli­pa­lo, saadaan kaik­ki evakuoitua kyl­lä laukaistaville kumi­lau­toille + pelastusveneille.

      2. Osmo Soin­in­vaara:

        Voi olla, että tietoni on van­hen­tunut. Noil­la laivoil­la sal­lit­ti­in alun­perin pienem­pi määrä pelas­tusveneitä sil­lä ehdol­la, että ne aja­vat parit­tain. En ole kä’ynyt kat­so­mas­sa, onko siel­lä nyt pelas­tusveneitä- ja laut­to­ja 3000 hengelle.

        Nykyään on ilmeis­es­ti markki­noille tul­lut myös pienem­pään tilaan mah­tu­via Itämerelle sovel­tuvak­si arvioitu­ja pelas­tus­ratkaisu­ja kuin per­in­teiset pelas­tusve­neet. Ensim­mäi­nen ilmeis­es­ti kokon­aan pelas­tusve­neetön isom­man kokolu­okan ris­teil­i­jä on tulos­sa kesäl­lä käyt­töön Vaasaan.

        Vaasan uuteen Auro­ra Bot­nia ‑laivaan ei nimit­täin ilmeis­es­ti tule per­in­teisiä pelas­tusveneitä ollenkaan, vaan evankuoin­ti­jär­jestelmä 1100 hen­gelle: https://www.wasaline.com/fi/portfolio-item/aurora-botnialle-kayttoon-pelastusveneiden-sijaan-evakuointijarjestelma/

        Wasa Linen oman kovauk­sen mukaan onnet­to­muusti­lanteessa veteen pudote­taan siinä ratkais­us­sa pelas­tus­suk­ka ja pelas­tus­laut­ta, joka täyt­tyy automaat­tis­es­ti ilmal­la, ja johon matkus­ta­jat sit­ten voivat liukua pelas­tus­sukkaa pitkin. 

        Var­maan Itämeren muil­la laivoil­la seu­rataan kiin­nos­tuneina, kuin­ka tuo jär­jestelmä toimii mm. kovil­la pakkasil­la. Jos jär­jestelmä osoit­tau­tuu toimi­vak­si, se saat­ta­nee tul­la jatkos­sa myös 3000 hen­gen laivoille käyt­töön — jol­loin niis­sä ei tarvit­taisi ehkä nyky­istäkään määrää per­in­teisiä pelastusveneitä.

    2. Molem­mil­la aluk­sil­la on kyl­lä aivan var­masti pelas­tus­laut­to­ja ja ‑veneitä kaikille laival­la oli­joille. Silti ei ole ihan pieni etu mah­dol­lises­sa onnet­to­muudessa, että niistä matkus­ta­jat tarvit­taes­sa saadaan nopeasti evakuoitua läheiselle aluk­selle (jolle kaik­ki mah­tu­vat) tai vielä mielu­um­min ennen kuin pelas­tusveneisi­in edes tarvit­see siirtyä.

      Laivo­jen nykyi­nen aikataulu ei ole mitenkään opti­maa­li­nen, vaan enem­män kom­pro­mis­si. Aluk­set (molem­mat) saa­pu­vat hie­man myöhään aamul­la määrän­päähän­sä ja pysähtyvät keskel­lä yötä Maarianhaminassa.

  10. Kata­janok­ka-osu­us päätök­sessä oli leukaa lok­saut­ta­van ällistyt­tävä. Jos Helsingistä alka­isi etsimään paikkaa johon on mah­dol­lisim­man vaikea saa­da mah­tu­maan suuri määrä ylimääräistä ja yhtäaikaista autoli­iken­net­tä ja johon on kuitenkin vielä maay­hteys, niin Kata­janokan kär­ki voit­taisi men­nen tullen. 

    Vaik­ka sinne menee nyt vain yksi lai­va, niin jo ilman autoakin Tukhol­man-laivaan pääsem­i­nen on her­mo­jaraas­ta­va koke­mus täpötäy­dessä ratikassa.

  11. Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­tossa tehti­in keskivi­ikkona suuri päätös vapaut­taa Eteläsa­ta­ma laut­tali­iken­teeltä parem­paan käyt­töön. Parem­pi käyt­tö tarkoit­taa tässä uusia hotelle­ja, asun­to­ja, liiketi­laa ja ‘merel­lisiä kaupunki­tilo­ja’ kiinteistösijoittajille.

  12. Vuosaa­reen voisi ensik­si pakkosi­irtää kemikaali-/kaa­su-/öljykul­je­tuk­set. Niis­sä kul­kee sel­l­aista tavaraa, että kan­takaupunki­in ei tarvi­ta niitä ihan turvasyistä.

  13. Kaupun­ki on jo pitkään havitel­lut uud­is­rak­en­tamista Eteläsa­ta­maan. Nyt on kek­sit­ty, että laivali­ikenne saadaan pois sata­mas­ta koplaa­mal­la Eteläsa­ta­man suun­nitel­mat Jätkäsaaren tun­nelisu­un­nitelmi­in. Jätkäsaa­res­sa yritetään ratkoa Län­sisa­ta­man ongelmia, jot­ka nekin ovat täysin kaupun­gin itsen­sä aiheuttamia.

    Eteläsa­ta­ma on maise­mallis­es­ti Helsin­gin tärkeimpiä aluei­ta. Olisi ollut reilumpaa pitää Eteläsa­ta­man ratkaisut erossa Jätkäsaaren liiken­neon­gelmista, joi­ta nyt siis kaiken lisäk­si ollaan siirtämässä Katajanokalle.

  14. Koplaus on onnis­tunut siltäkin kannal­ta, että esimerkik­isi täl­lä pal­stal­la kaik­ki kan­nan­otot koske­vat satamien liiken­net­tä ja Jätkäsaaren liiken­netun­nelei­ta. Kukaan ei tun­nu ole­van huolis­saan Eteläsa­ta­man maise­mas­ta ja sinne kaavail­luista hotelleista ja kiin­teis­tosi­joit­ta­jien rakennusmassoista.

    1. Ranto­jen vapaut­tamis­es­ta:
      Koplaus on onnis­tunut siltäkin kannal­ta, että esimerkik­isi täl­lä pal­stal­la kaik­ki kan­nan­otot koske­vat satamien liiken­net­tä ja Jätkäsaaren liiken­netun­nelei­ta. Kukaan ei tun­nu ole­van huolis­saan Eteläsa­ta­man maise­mas­ta ja sinne kaavail­luista hotelleista ja kiin­teis­tosi­joit­ta­jien rakennusmassoista.

      Johtuu luul­tavasti siitä, että suurim­mal­la osal­la ei ole mitään peri­aat­teel­lista ongel­maa sen kanssa, että Eteläran­nas­sa ole­vat parkkipaikat ja muut asfalt­tiken­tät ote­taan ihan mihin tahansa muuhun käyt­töön kuin nykyiseen, että hal­van näköi­nen parakkiter­mi­naali pure­taan. Paikka­han on nykyisel­lään aivan hirveää kaupunkiym­päristöä, siitä ei mitenkään saa rumem­paa ja huonom­paa. Ei vaik­ka raken­net­taisi­in uusi Merihaka.

      1. Joo, puis­to olisi hyvä vai­h­toe­hto mihin tahansa käyttöön.

  15. Finnlines suut­tui kun­mil­jardööri­omis­ta­ja Grimaldille ei myön­net­ty monop­o­lia halu­amilleen reit­eille. Val­tio oikeuteen. 

    Viro on muuten tukenut Tallinkkia muu­ta­mal­la kymmenel­lä miljoon­al­la ja luvan­nut että rahaa riit­tää viron laivoille. Kyl­lä on kova kisa ja monopole­ja himoitaan

    1. Rooms:

      Finnlines suut­tui kun­mil­jardööri­omis­ta­ja Grimaldille ei myön­net­ty monop­o­lia halu­amilleen reit­eille. Val­tio oikeuteen.

      Viro on muuten tukenut Tallinkkia muu­ta­mal­la kymmenel­lä miljoon­al­la ja luvan­nut että rahaa riit­tää viron laivoille. Kyl­lä on kova kisa ja monopole­ja himoitaan

      Monopolei­hin asti tuos­sa tuskin men­nään, mut­ta minä en ihmettelisi, jos Itämerel­lä koh­ta ris­teil­i­jöi­den koko kutis­tu­isi matkus­ta­japaikko­jen osalta. Siel­lä on totut­tu ajele­maan isoil­la hotelleil­la kesät ja tal­vet, eikä hin­tak­il­pailua ole nähty pari­in vuosikymme­neen kuin Viron ja Helsin­gin välisel­lä reit­il­lä, jos­sa kovan kil­pailun keskel­lä Lin­da Line meni taan­noin nurin. Tukhol­man ja Turun sekä Tukhol­man ja Helsin­gin välisil­lä reit­eil­lä on ollut kah­den yhtiön oli­gop­o­li, joista kum­mal­lakin on mil­tei saman­lainen kalus­to. On täl­lä het­kel­lä ilmeistä, että niil­lä taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavam­paa kalus­toa olisi rahtika­p­a­siteetil­taan iso, mut­ta matkus­ta­jaka­p­a­siteetil­taan selvästi nyky­istä pienem­pi kalus­to. Itämerel­lä on maail­man suurimpia reit­ti­laivo­ja tax freen takia, jon­ka myötä moni menee laivalle ei matkatak­seen mihinkään, vaan vain oleil­lak­seen laival­la. Reitin nopeudel­la ei ole ollut paljoa merk­i­tys­tä, jos moni matkus­ta­ja ei ole varsi­nais­es­ti mihinkään matkalla, vaan vain ris­teilemässä. Tukhol­man reitiltä puut­tuu kokon­aan tar­jon­ta mm. nopeam­min kulke­vista pienem­mistä laivoista, jot­ka ajaisi­vat per­ille suo­raan, ja oli­si­vat edes jonkin­lainen vai­h­toe­hto lentämiselle. Veikkaan, että kysyn­tää voisi löy­tyä rahti­pain­ot­teisem­malle aluk­sille. Jos niitä tulisi, saat­taisi avau­tua ekologi­nen lokero nyky­istä pienem­mille, mut­ta nopeam­mill matkus­ta­jalaivoille ihan liikkumiseen.

  16. Itse olin aika ällistynyt siitä, että peri­aatepäätös tehti­in ilman mitään esi­tys­tä tun­nelin lin­jauk­ses­ta. Näin taval­lisen tal­laa­jan jär­jel­lä asia ei ole ihan pieni. Reit­ti Län­siväylältä Län­sisa­ta­maan mm. ris­teää metro­tun­nelin kanssa, ja suuaukko sata­ma-alueel­la toden­näköis­es­ti täy­tyy rak­en­taa täyt­tö­maalle. Auto­tun­neli ei tietysti tule yhtä syvälle kuin metro, mut­ta metro­tun­nelin kalliokat­to vaatii jonkun pak­su­u­den, ja sitä kallio­ta ei voi men­nä louhi­maan pois ilman, että metro­tun­nelin rakenne ratkaistaan jol­lain taval­la. Nämä kaik­ki mak­sa­vat rahaa. Julk­isu­udessa esitet­ty kus­tan­nusarvio 180 miljoon­aa on nähdäk­seni täysin stet­son­ista tem­pais­tu numero, kun edes tun­nelin lin­jauk­ses­ta ei ole esitet­ty mitään pitävää.

    1. Itse olin aika ällistynyt siitä, että peri­aatepäätös tehti­in ilman mitään esi­tys­tä tun­nelin linjauksesta. 

      On sitä tnnelia nyt vähän sen­tään suun­nitel­tu, mut­ta aika huter­al­la poh­jal­la kus­tan­nusarvio silti on.

  17. Tun­neli­uu­ti­nen oli varsin yllättävä.

    Jos tulk­itsin uut­ta maanalaista yleiskaavaa oikein, ei tun­neli kulk­isi suo­raan vaan kiertäisi mutkan Kampin kaut­ta ja hau­taus­maan alta. Jokainen metri mak­saa, mut­ta kai tuos­sa jokin jär­ki on.

    Halvin ratkaisu Jätkäsaaren liiken­neon­gelmi­in olisi asen­taa sata­man Rionkadun liiken­neympyrään liiken­neval­ot ja punaisia päin ajamista valvo­va tolp­pakam­era. Liiken­neval­ot päästäi­sivät ker­ral­laan auto­ja katu­verkkoon määrän, jon­ka katu­verkko kestää. Laivo­jen purkami­nen toki hidas­tu­isi — ja osa liiken­teestä ohjau­tu­isi lop­ul­ta Vuosaa­reen. Ongelma­han on laival­ta katu­verkkoon tule­va liikenne — ei Helsingistä päin laivaan tule­va liikenne, joka tahdis­tuu aika kivasti.

    Joku kom­ment­ti mainit­si leg­en­dan Jätkäsaares­ta ”autot­tomana kaupungi­nosana”. Auto­ton­ta Jätkäsaar­ta ei tul­la näkemään ainakaan 2020-luvul­la. Nyt palvelu­verkko on niin surkea — tai oikeam­min pt-palve­lut ovat niin vaikeasti saavutet­tavia — että mon­et autot­tomatkin koti­taloudet pää­tyvät han­kki­maan auton Jätkäsaa­reen muutettuaan.

  18. “Ympäristöjär­jestöt sen sijaan jatkoi­vat kamp­pailua Vuosaaren sata­maa vas­taan Faz­erin perikun­nan ystäväl­lisel­lä rahoituksella.”

    Mikä intres­si Faz­erin perikun­nal­la oli vas­tus­taa Vuosaaren satamaa?

  19. Jätkäsaari on kyl­lä surkuhu­paisa vir­i­tys. Tuos­ta olisi voin­ut puka­ta kahdek­sankaistaisen bule­vardin sata­mas­ta Länkkärille, eikä olisi tarvit­tu mitään tun­nelia. Siis ihan itse aiheutet­tu pään­särky. Toiv­ot­tavasti liiken­nesu­un­nitel­man tehnyt ei ole enää kaupun­gin palveluksessa.

    1. Tuos­ta olisi voin­ut puka­ta kahdek­sankaistaisen bule­vardin sata­mas­ta Länkkärille, eikä olisi tarvit­tu mitään tunnelia.

      Kahdek­sankaistainen bule­var­dio olisi var­maankin 60 metriä lev­eä. Se veisi var­maankin maa­ta kymme­nen hehtaaria eli satatuhat­ta neliömetriä. Jätkäsaa­res­sa neliömetrin arvo on 1500 €. Tuo sin­un ratkais­usi olisi siis mak­sanut pelkästään menet­tynä maa­nar­vona suo­raan 150 M€. Sen lisäk­si se olisi romaut­tanut maan arvon ympril­lään este­vaiku­tuk­sen vuok­si. Miten vaikka­pa pieni lap­si pää­sisi sen yli koulumatkallaan? Onnek­si et ole suun­nit­tele­mas­sa Helsinkiä.

  20. Satam­a­toim­into­jen aiheut­ta­ma liikenne vähenisi keskus­tas­sa oleel­lis­es­ti, jos Tukhol­man lin­jan kak­si laut­taa jatkaisi­vat Kata­janokan rantau­tu­misen jäl­keen Vuosaa­reen purka­maan ja las­taa­maan autot ja rekat. 

    Lin­jan tar­joa­ma palveluhan on sel­l­aista “aamul­la per­il­lä” ‑tyyp­pistä ja sen seu­rauk­se­na aluk­set kel­lu­vat main­oksi­na riemu­namme sata­ma-altais­sa koko päivän, niin Tukhol­mas­sa kuin Helsingis­sä. Tyyp­il­lis­es­ti lau­tat ovat kel­luneet vajaan kahdek­san tun­tia, joten tässä ajas­sa ehtisi hyvin poike­ta Vuosaaren sata­mas­sa vai­h­ta­mas­sa kumipyörin liikku­vat matkus­ta­jat ja rahti. Hin­tao­h­jauk­sel­la kan­nustet­taisi­in kivasti las­taa­maan autot ja rekat kätevästi sata­matun­nelin (sekin on jo!) kaut­ta suo­raan kehätieltä ja edelleen ne joiden olisi aivan pakko saa­da ajaa auton­sa keskikaupungilta laut­taan voisi­vat sen — toki vähäis­es­tä lisä­mak­sus­ta — tehdä. 

    Kata­janok­ka on kehnohko val­in­ta keskus­tan sata­mak­si, jos Vuosaa­reen pitäisi tehdä päivit­täin lenk­ki, ehkä Tukhol­man lau­tat voisi­vat sen sijaan käyt­tää Län­sisa­ta­maa? Toki myös osa Tallinnan liiken­teestä voisi tehdä saman lenkin Vuosaa­reen, esim. päivän ekat tai vikat lähdöt tai vaik­ka kaik­ki, jos hin­tao­h­jaus vain puree kunnolla…

    1. Jos kat­soo ihan vain kart­taa, ja pitäisi nyt suun­nitel­la uusi sata­ma Tallinnan ja Tukhol­man lau­to­jen kul­jet­ta­malle kumipyöräli­iken­teelle, loogisin paik­ka olisi Porkkalan­niemen paikkeil­la, jonne Kehä 3:n voisi jatkaa. Se olisi myös matkan var­rel­la Helsinki­in / Helsingistä, jos halu­taan kul­jet­taa matkus­ta­jat sinne. Käytän­nössä ja nyky­hetkel­lä tietysti mah­do­ton ajatus 🙂

    2. B:
      Satam­a­toim­into­jen aiheut­ta­ma liikenne vähenisi keskus­tas­sa oleel­lis­es­ti, jos Tukhol­man lin­jan kak­si laut­taa jatkaisi­vat Kata­janokan rantau­tu­misen jäl­keen Vuosaa­reen purka­maan ja las­taa­maan autot ja rekat. 

      Lin­jan tar­joa­ma palveluhan on sel­l­aista ”aamul­la per­il­lä” ‑tyyp­pistä ja sen seu­rauk­se­na aluk­set kel­lu­vat main­oksi­na riemu­namme sata­ma-altais­sa koko päivän, niin Tukhol­mas­sa kuin Helsingis­sä. Tyyp­il­lis­es­ti lau­tat ovat kel­luneet vajaan kahdek­san tun­tia, joten tässä ajas­sa ehtisi hyvin poike­ta Vuosaaren sata­mas­sa vai­h­ta­mas­sa kumipyörin liikku­vat matkus­ta­jat ja rahti. Hin­tao­h­jauk­sel­la kan­nustet­taisi­in kivasti las­taa­maan autot ja rekat kätevästi sata­matun­nelin (sekin on jo!) kaut­ta suo­raan kehätieltä ja edelleen ne joiden olisi aivan pakko saa­da ajaa auton­sa keskikaupungilta laut­taan voisi­vat sen – toki vähäis­es­tä lisä­mak­sus­ta – tehdä. 

      Kata­janok­ka on kehnohko val­in­ta keskus­tan sata­mak­si, jos Vuosaa­reen pitäisi tehdä päivit­täin lenk­ki, ehkä Tukhol­man lau­tat voisi­vat sen sijaan käyt­tää Län­sisa­ta­maa? Toki myös osa Tallinnan liiken­teestä voisi tehdä saman lenkin Vuosaa­reen, esim. päivän ekat tai vikat lähdöt tai vaik­ka kaik­ki, jos hin­tao­h­jaus vain puree kunnolla…

      Mä en näe mitään mieltä sille että laivo­ja siir­rel­lään pitkin päivää satamien välil­lä. Se kulut­taa kanssa dieseliä val­ta­vat määrät. Nyt esitet­ty vai­h­toe­hto on kom­pro­mis­si jon­ka kanssa voi elää. Tukhol­man laivo­jen aikataulu­ja pitäisi por­ras­taa että eivät saavu ja lähde samal­la tun­tiluke­mal­la kos­ka Kata­janokalle meneävät raitio­vaunut eivät vedä muuten.

      1. R.Silfverberg: Mä en näe mitään mieltä sille että laivo­ja siir­rel­lään pitkin päivää satamien välil­lä. Se kulut­taa kanssa dieseliä val­ta­vat määrät. Nyt esitet­ty vai­h­toe­hto on kom­pro­mis­si jon­ka kanssa voi elää. Tukhol­man laivo­jen aikataulu­ja pitäisi por­ras­taa että eivät saavu ja lähde samal­la tun­tiluke­mal­la kos­ka Kata­janokalle meneävät raitio­vaunut eivät vedä muuten. 

        Kyl­lä kaikkein järkevin ratkaisu olisi, että auto­ja kul­jet­ta­va laut­tali­ikenne suun­tau­tu­isi muualle kuin Helsin­gin keskus­taan. Henkilöli­iken­teelle Helsin­gin keskus­ta voi olla järkevä kohde, tosin parem­pi olisi vähän sivus­sa keskus­tas­ta, kos­ka kyseessä ei ole keskus­tas­ta keskus­taan tyyp­pinen liikenne (kuten esim. junat). Yksi ongel­ma on nyky­isin ole­mas­sa ole­va auto­laut­ta-kalus­to, jon­ka takia on “pakko” hyväksyä yhdis­tet­ty auto­jen ja ihmis­ten kul­je­tus, mut­ta äkkiä se kalus­to muut­tuu toisek­si, jos vain päätetään muut­taa toim­intaym­päristö toisek­si. Niin, ja onhan näitä tun­neli­ju­nia visioitu sekä Tallinnan että Tukhol­man suun­taan, mut­ta niitä saadaan luul­tavasti odot­taa aika pitkään…

  21. Sekä Län­sisa­ta­man että Eteläsa­ta­man (Olympiater­mi­naalin jäädessä pois käytöstä Kata­janokan) osalta ajoneu­voli­iken­net­tä tulee toiv­ot­tavasti ja ilmeis­es­ti rajoit­ta­maan polt­to­moot­torikäyt­töis­ten auto­jen käytön rajoit­ta­mi­nen. Helsin­ki ei voi kovin pitkään jäädä jäl­keen kan­sain­välis­es­tä kehi­tyk­ses­tä, jos­sa fos­si­il­isia polt­toainei­ta käyt­tävää liiken­net­tä aje­taan alas Käytän­nössä ajoneu­vokan­ta ei uusi­udu samas­sa tahdis­sa rajoi­tusten kanssa, jol­loin kaupunkisa­tamien kaut­ta kulke­vien ajoneu­vo­jen määrä vähenee.
    Yleisem­minkin trend­inä on, että autot pyritään häätämään keskus­toista, esim. Oslos­sa on pois­tet­tu parkkipaikat. Helsin­gin nykyiset keskus­tasa­ta­mat eivät oikein istu tähän kehi­tyk­seen. Nyt tehtävät ja tehdyt investoin­nit ja jär­jeste­lyt keskus­tasa­tami­in voivat siten olla aika lyhytjän­teisiä ja suo­ras­taan hukkaan heit­et­tyä rahaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.