Avainsana: Katajanokka

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 23.3.2021

Tapani­lan ase­manseudun eteläosan asemakaava

Entiseen teol­lisu­ut­ta varten kaavoitet­tuun kort­teli­in raken­netaan nyt asun­to­ja noin viidelle­sadalle asukkaalle. Ker­rosko­rkeus on korkeim­mil­laan kuusi. Saat­taa herät­tää hie­man keskustelua kadun toisel­la puolel­la ole­vien pien­taloa­sukkaiden kesku­udessa. Rataa vas­ten on melu­ai­tana lamel­li­ta­lo, mut­ta muuten raken­netaan pistetaloja.

En pidä pis­te­taloista, kos­ka niiden väli­in jäävä alue on erään­laista ei kenenkään maa­ta, ei yksi­ty­istä mut­ta ei julk­istakaan. Lamel­li­talot rajaa­vat pihat suo­jaisik­si, vaik­ka suo­ranaisia umpiko­rt­telei­ta ei raken­net­taisikaan. Tähän tulisi isom­mat ja parem­mat pihat lamel­li­taloil­la. Ehkä näil­lä pis­te­taloil­la halut­ti­in lieven­tää naa­purien järkytystä.

Havain­neku­vista kuitenkin näkee, että huoltoraken­nuk­sil­la on onnis­tut­tu rajaa­maan piho­ja vähän parem­min, joten menköön.

Ton­tin pohjois­päässä on kek­sik­er­roksi­nen pysäköin­ti­ta­lo, mut­ta eteläpäässä tilaa haaskaavia maan­ta­sopaikko­ja. Mik­si ihmeessä? Lait­ta­mal­la autopaikat kah­teen ker­rokseen olisi saatu lamel­li­taloon yksi rap­pu lisää.

Kort­teli­in sisäl­tyy myös liiketi­laa. Todet­takoon kuriosi­teet­ti­na, että siitä määrätään erik­seen, että siihen ei saa rak­en­taa hotel­lia. Olemme siis perus­ta­mas­sa Helsinki­in hotel­li­va­paa­ta korttelia.

Voi olla, että pal­jas­tan tyh­myyteni, mut­ta kysyn silti. On erik­seen AK-alue (asunker­rostalo­jen kort­telialue) ja A‑alue (asuin­raken­nusten kort­telialue). Molem­mis­sa on kuusik­er­roksisia ker­rostalo­ja ja molem­pia kos­kee samat kaavamääräyk­set. Mik­si ihmeessä? Hallintamuoto?

Matkailubus­sili­iken­teen kehittäminen

Töölössä Merikan­non­ti­estä tehdään ehkä yksisu­un­tainen, jot­ta kymme­nen tur­istibus­sit mah­tu­isi­vat odot­ta­maan, kun tur­is­tit käyvät ihmettelemässä Sibelius-mon­u­ment­tia (Eikö Helsingistä todel­lakaan löy­dy mitään muu­ta?). Bussien tärvelemästä Senaat­in­torista sanon vain, että edes Pietarinkirkon eteen ei saa pysäköidä busse­ja vaan ne on jätet­tävä naa­puri­val­tion puolelle.

Pohjois-Espa 19, raken­nuk­sen myyminen

Tämä sijait­see siis Unioninkadun ja Espan kul­mas­sa ja alak­er­ras­sa on muun muas­sa suosit­tu kahvi­la Tässä raken­nuk­ses­sa on ollut ennen kaupun­gin viras­to­ja. Nyt se tulee var­maankin käyt­töön, joka vas­taa parem­min paikan suh­teel­lista etua. Kun­nos­tuk­sen tarpeessa ole­vat raken­nuk­set kan­nat­taa myy­dä mielu­um­min kuin jät­tää rapistumaan.

Ensolle uusi pääkont­tori Katajanokalle

Tätä kaavaa käsitelti­in 24.11. Suun­nitel­ma on hyvä. Ranta avau­tuu ihmisille. Tosin viimek­si oikeal­ta laidal­ta esitet­ti­in, että ranta pitäisi aida­ta ris­teilyaluk­sia varten, mut­ta ymmärtääk­seni tämä uhka on nyt pois­tunut. En ainakaan löytänyt kaavas­ta mitään siihen viittaavaa.

Oulunkylässä pieni tiivistämiskaava

Pikku­mat­in­tien ympäristöön tulee asun­to­ja 75 hen­gelle. Jonkun koiran­pis­sa­t­us­pen­sas tässäkin var­maan menee, mut­ta tien toisel­la puolelle niitä on.

 

 

 

 

 

 

Iso päätös Helsingin keskustan rantojen vapauttamisesta

Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­tossa tehti­in tänään suuri päätös vapaut­taa Eteläsa­ta­ma laut­tali­iken­teeltä parem­paan käyt­töön. Val­tu­us­to ei keskustel­lut tästä suures­ta ratkais­us­ta juuri lainkaan vaan keskit­tyi aika pie­neen yksi­tyisko­htaan. Vihreät esit­tivät, että päätöstä sata­matun­nelista Jätkäsaares­ta Län­siväylälle ei tehtäisi nyt vaan selvitet­täisi­in vielä, että osa liiken­teestä siir­ret­täisi­in Jätkäsaares­ta Vuosaa­reen niin, että Jätkäsaari pain­ot­tuisi ihmisi­in ja Vuosaari rekkoi­hin ja henkilöautoihin.

Tämä selvi­tys pää­ty­isi toden­näköis­es­ti siihen, että tun­neli on parem­pi, mut­ta mei­dän tietomme asi­as­ta ker­to­vat, ettei tuo tun­neli ole lainkaan niin hyvä kuin moni kuvit­telee. Se saat­taa tul­la olen­nais­es­ti kalli­im­mak­si eikä sen väl­i­tyskyky ole kovin hyvä.

Sata­man hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jan Mat­ti Parpalan mukaan tun­neli tulee vas­ta joskus 2040-luvul­la, joten pitkään pitää selvitä ilman sitä. Aja­tus ohja­ta liiken­net­tä ainakin sik­si aikaa Vuosaa­reen ei ole aivan pöhkö.

Saat­toi olla vihreiltä tyh­mää jatkaa hävit­tyä sotaa val­tu­us­tossa, sil­lä sen alle peit­tyi se, että tämä oli suuri voit­to vihreille. Me olemme vaati­neet sata­ma-alueen saamista parem­paan käyt­töön pitkään, mut­ta tätä on pidet­ty suo­ras­taan vastuuttomana.

Vihreät ja Vuosaaren satama

Moni halusi muis­tel­la, että vihreät jar­rut­ti­vat sata­man siir­toa Vuosaa­reen niin, että se lykkäy­tyi vuosia. Tämä ei pidä paikkaansa.

Minä esimerkik­si kyl­lä ajoin sitä, että Sata­ma tehtäisi­in Helsin­gin län­sipuolelle Kirkkon­um­melle. Kirkkon­um­men kun­ta olisi tar­jon­nut tähän kohtu­uhin­nal­la maan ja sallinut Helsin­gin har­joit­taa siel­lä satam­a­toim­intaa. Suurin osa logis­ti­ikan asiantun­ti­joista piti tätä parem­pana ratkaisuna. Onhan hölmöä kul­jet­taa lai­vat Helsin­gin ohi, vaikeampi­in jääolosuhteisiin.

Tämä hylät­ti­in, kos­ka ei halut­tu sata­man voiton menevän verolle. Nyt sata­ma on osakey­htiö, joka mak­saa voitostaan veroa.

Jos olisi tehty kuten vihreät esit­tivät, Helsingillä olisi nyt kan­nat­tavampi sata­ma Kirkkon­um­mel­la ja paljon arvokas­ta maa­ta Vuosaaressa.

Kun val­tu­us­to äänestyk­sen jäl­keen päät­ti sata­man rak­en­tamis­es­ta Vuosaa­reen, val­tu­us­to­ryh­mämme päät­ti, että vas­tus­tus päät­tyy tähän, emmekä sitä jatkaneet.

Ympäristöjär­jestöt sen sijaan jatkoi­vat kamp­pailua Vuosaaren sata­maa vas­taan Faz­erin perikun­nan ystäväl­lisel­lä rahoituk­sel­la. Hei­di Hau­ta­la tuki EU-par­la­men­tis­sa näitä jär­jestöjä, mut­ta täl­lä ei ollut asi­aan vaiku­tus­ta eikä se ollut Helsin­gin vihrei­den toimintaa.

Sata­ma lykkään­tyi lähin­nä apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Pekka Kor­pis­es­ta (sd) johtuen. Hän päät­ti vali­ta Natu­ra-strate­giak­seen, että Natu­ra voidaan sivu­ut­taa, kos­ka sata­ma on niin tärkeä asia. Paa­vo Niku­la otti mei­hin yhteyt­tä varoit­taen, ettei tuo­ta voi kuin hävitä. Väl­itimme varo­tuk­sen Kor­piselle, mut­ta hän ei ottanut sitä huomioon. Se oli aivan hölmöä, kos­ka näin hän pakot­ti koko Euroopan ympäristöli­ik­keen vas­taansa, sil­lä Kor­pisen aja­tus olisi kumon­nut Nat­u­ran vaiku­tuk­sen koko Euroopasta

Tämä johti men­estyneeseen val­i­tuk­seen, joka ympäristöli­ik­keen oli pakko tehdä, kos­ka Kor­pisen manööveri olisi kaatanut koko Nat­u­ran juridis­en ase­man. Näin menetet­ti­in ainakin kak­si vuotta.

Sata­mali­ikenne

Sata­matun­neli­in sitoutuneet ryh­mät suh­tau­tu­vat tun­neli­in vähän yliop­ti­mis­es­ti. Se ei poista Jätkäsaaren liiken­neon­gelmia ihan siitä syys­tä, että muut kuin sata­man asi­akkaat eivät saa tun­nelia käyt­tää. Arvioiden mukaan vain kol­mannes laival­la tle­vista henkilöau­toista menisi tun­neli­in. Kun lai­vat tuo­vat huo­mat­tavasti enem­män liiken­net­tä, ruuhkat säi­lyvät ennallaan.

Sil­jan Ruotsin­lai­vat siir­tyvät Kata­janokalle ja Kata­janokalle nyt tule­va Tallinnan liikenne Jätkäsaa­reen. Kata­janokalle tulee vähem­män liiken­net­tä, mut­ta sinne tulee kak­si Ruotsin­laivaa samanaikaises­ti. Niiden on tul­ta­va samanaikaises­ti, kos­ka ne toimi­vat tois­t­en­sa pelas­tusveneinä. Se ei ole aivan pieni ongelma.

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 1.12.2020

Lau­takun­nan kol­man­nek­si viimeinen kok­ous ennen vuodenvaihdetta.

Han­nu Oskalan aloite lähili­iken­teen asemien vas­tu­iden selvittämisestä

Vas­tuu asi­as­ta kuu­luu VR:lle, Väylävi­ras­tolle, Senaat­tiki­in­teistölle KYMP-toimi­alal­la ja HKL:lle eli ei siis kenellekään. Lop­putu­lok­se­na paikat ovat remp­sal­laan, liuku­por­taat eivät toi­mi ja asemien ympäristöt joutomaata.

Kätev­in­tä olisi, että Helsin­gin kaupun­ki ottaisi se hal­tu­un­sa, mut­ta mil­lä hin­nal­la, negati­ivisel­la vai posi­ti­ivisel­la? Voisi ajatel­la, että hoito­vas­tu­un siirtämis­es­tä nyt ei pitäisi ainakaan mak­saa, mut­ta val­tio voi olla asi­as­ta toista mieltä. Ties vaik­ka kaupun­ki kek­sisi asemille kan­nat­tavaa liike­toim­intaa ja niiden ympäristön joutomaille rakentamista.

Enson uusi pääkont­tori Kata­janokan laiturille

 

 

 

 

 

Tämä on kyl­lä hieno ja paran­taa Kata­janokkaan melkois­es­ti. Ranta avau­tuu yleisölle ja ilmeis­es­ti raken­nuk­sen alak­er­takin. Ihmette­len vain, mitä museovi­ras­ton sal­li­maa toim­intaa tulee Enson van­haan pääkont­tori­in, siihen Alvar Aal­lon suun­nit­tele­maan sokeripalaan.

Ihan riida­ton­ta tämä ei ole ollut eikä ole vieläkään. Ensin Sata­ma halusi vara­ta raken­nuk­sen ja ran­nan välisen alueen rekkali­iken­teelle. Siitä on nyt luovut­tu, mut­ta seu­raavak­si he halu­a­vat aida­ta ran­nan, jot­ta ris­teilyaluk­set voisi­vat käyt­tää sitä lai­turi­naan. EU-määräys­ten mukaan nimit­täin ran­nan on sil­loin olta­va sul­jet­tu. Aja­tus on aivan tolku­ton. Sata­ma saa var­maankin jotain tulo­ja ris­teilyaluk­sista, mut­ta muu­ta hyö­tyä niistä ei olekaan. Joku saat­taa ostaa jäätelön kaup­pa­torin kioskista. Lentoli­iken­teen hiil­i­jalan­jäl­ki on pien­tä ver­rat­tuna ris­teily­matkus­ta­ji­in. Aivan tolku­ton aja­tus pila­ta koko ranta niiden takia.

Kaupungilla kul­kee huhu, että kokoomus tuk­isi sata­man vaa­timus­ta aida­ta ranta ris­teilyalus­ten käyt­töön. Vaikea uskoa, ovathan sen­tään kun­tavaalit tulossa.

Roi­hu­vuoren raken­netun ympäristön täy­den­tämisen suunnitteluperiaatteet

Kaupun­ki pyrkii kohen­ta­maan Itä-Helsin­gin sosi­aal­ista sta­tus­ta täy­den­nys­rak­en­tamisel­la. Lähöistä nimit­täin tulee toimi­vampia ja asuinalueina halu­tumpia tiivistämisen kaut­ta, vaik­ka ei se lau­takun­taan tule­van nim­by-palaut­teen perus­teel­la siltä tunnukaan.

Roi­hu­vuoren osalta negati­ivista palautet­ta on tul­lut suh­teel­lisen vähän, osit­tain sen vuok­si, että tiivistys­su­un­nitel­mat ovat hyvin maltil­lisia ja osit­tain sik­si, että keskilu­okkaistu­mi­nen on Roi­hu­vuores­sa jo muutenkin kovas­sa vauhdis­sa. Joitain arvokkai­ta aluei­ta halu­aisi paikalli­nen koke­musasiantun­ti­jamme Tuo­mas Ranta­nen kuitenkin säi­lyt­tää Tuhki­mon­tien alueella.

Tiedän, että van­han­mallisen talon rak­en­t­a­mi­nen on pahin­ta, mitä maail­mas­sa voi arkkite­hdin mielestä tehdä. Ruskea­suol­la näin on kuitenkin pystyt­ty hyvin ele­gan­tisti tuo­maan ton­tille talo lisää kokon­aisu­ut­ta rikko­mat­ta. Eikö tätä voisi harki­ta Roihuvuoressakin?

Kaupunkiym­päristölau­takun­nan esi­tys tont­tien varaamis­es­ta asun­to­hankkei­ta varten

Vaik­ka kaavavaran­toa on, tont­te­ja ei saa­da luovute­tuk­si aivan niin paljon kun on tavoite, kos­ka niitä ei ole saat­u­raken­nuskelpoisek­si. Ei siis ole ollut tarpeek­si rahaa infrain­vestoin­te­hin. Arggh! Jos KYMP-toimi­ala olisi osakey­htiö, se investoisi hul­lun lail­la asun­to­tont­tei­hin ja rahoit­taisi sen tont­tien myyn­ti- ja vuokraustuloilla.

Itse luovu­tus­pe­ri­aat­teista ei ole ollut muu­ta nuri­naa kuin, että tässä luovute­taan kump­panu­uskaavoitus­ta varten alue Kulosaaren sil­laan eteläpuolelta Kulosaaren päästä. Siihen on tarkoi­tus tehdä täyt­tö­maalle suurehko asuinalue. Kulosaare­laiset pelkäävät, että sinne tulee vuokra-asun­to­ja, ja kalo­jen ystävät, että kalat eivät osaa uida Van­taan­jo­keen, jos reit­tiä kaven­netaan. Vesioikeus aikanaan kumosi 20 vuot­ta sit­ten täyt­tölu­van täl­lä alueel­la, mut­ta sil­loin toisel­la ran­nal­la toi­mi satama.

Mikko Särelä on esit­tänyt, että jalankulkuy­hteys alueelta Kalasa­ta­maan on nyt kelvo­ton. Eipä siel­lä jalankulk­i­joi­ta juuri koskaan näekään. Yksi ratkaisu olisi kevyen liiken­teen sil­ta uudelta alueelta Kalasa­ta­maan, Kulosaaren sil­lan eteläpuolelle.

Maapoli­it­tis­ten lin­jausten 2. osa.

Nämä ovat tärkeitä papere­i­ta. Rapor­toin tästä, kun olen kuul­lut esit­te­lyn. Jää nimit­täin satavar­masti pöydälle.

Kaupun­ki halu­aisi tiivistää lähiöitä, mut­ta paikalli­nen vas­tus­tus on usein kovaa. Nyt lääk­keek­si näytetään otet­ta­van lahjon­ta – arvon­nousus­ta annetaan nyky­isille asukkaille aiem­paa enem­män, mikä on aivan perustelua.

Raken­nuskiel­lon jatkami­nen kantakaupungissa

Kan­takaupun­gin alueil­la halu­taan jatkaa raken­nuskiel­toa, jos­sa kiel­letään ensim­mäisen ker­roksen liike- ja toimis­to­huoneis­to­jen muut­tamien asun­noik­si. Tämä kivi­jalka­kaup­po­jen suo­jelu on sym­pa­at­tista, mut­ta sille ei tietenkään kaavoit­ta­jakaan voi mitään, että kaup­pa siir­tyy net­ti­in ja kaup­patilo­jen tarve pienenee.

Kadus­ta tulee todel­la tyl­sä ilman näyteikkunoi­ta. Siitä voi käy­dä vaku­ut­ta­mas­sa itseään, vaik­ka Matinkylässä, tuos­sa Espoon suures­sa menete­tyssä mahdollisuudessa.

Tämä asia ei liity toimis­toraken­nusten suo­jelu­un. Peri­aatet­ta, että kaupun­ki pyrkii pitämään kan­takaupun­gin toimis­toista kiin­ni kynsin ham­pain, kan­nat­taisi kyl­lä pohtia. Nyt kun etä­työsken­te­ly on opit­tu, toimis­toti­lan tarve piene­nee kym­meniä pros­ent­te­ja eli sato­ja tuhan­sia neliöme­tre­jä. Jäl­jelle jäävät vain hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien päässä ole­vat toimis­tot eikä näitä ole Bule­vardin eteläpuolella.

Tähän var­maankin palataan kun­tavaalien jälkeen.

Katajanokalle 2000 uutta asukasta

Aloite­taan yleiskaavaan tutus­tu­mi­nen sam­makkop­er­spek­ti­ivistä. Mitä tapah­tuu kotikul­mil­leni Kata­janokalla? Tämä val­in­ta ei johdu vain nurkkakun­taisu­ud­es­ta, sil­lä se on hyvä esimerk­ki siitä käsialas­ta, jol­la yleiskaavaa tehdään.

Katajanokka

Kata­janokalle kaavail­laan yhtä uut­ta kort­teliriv­iä alueelle, joka on nyt sata­man aika tehot­tomas­sa käytössä ja taloy­htiöi­den parkkipaikkoina.

Tämä on maankäyt­töä, jota olen aina ihme­tel­lyt. Jotenkin on saatu sata­man kanssa sovi­tuk­si, että laivo­jen las­taamiseen riit­tää vähempikin maa-ala. Jat­ka lukemista “Kata­janokalle 2000 uut­ta asukasta”