Kaupunkiympäristölautakunnan lista 23.3.2021

Tapa­ni­lan ase­man­seu­dun ete­lä­osan asemakaava

Enti­seen teol­li­suut­ta var­ten kaa­voi­tet­tuun kort­te­liin raken­ne­taan nyt asun­to­ja noin vii­del­le­sa­dal­le asuk­kaal­le. Ker­ros­kor­keus on kor­keim­mil­laan kuusi. Saat­taa herät­tää hie­man kes­kus­te­lua kadun toi­sel­la puo­lel­la ole­vien pien­ta­loa­suk­kai­den kes­kuu­des­sa. Rataa vas­ten on meluai­ta­na lamel­li­ta­lo, mut­ta muu­ten raken­ne­taan pistetaloja.

En pidä pis­te­ta­lois­ta, kos­ka nii­den väliin jää­vä alue on erään­lais­ta ei kenen­kään maa­ta, ei yksi­tyis­tä mut­ta ei jul­kis­ta­kaan. Lamel­li­ta­lot rajaa­vat pihat suo­jai­sik­si, vaik­ka suo­ra­nai­sia umpi­kort­te­lei­ta ei raken­net­tai­si­kaan. Tähän tuli­si isom­mat ja parem­mat pihat lamel­li­ta­loil­la. Ehkä näil­lä pis­te­ta­loil­la halut­tiin lie­ven­tää naa­pu­rien järkytystä.

Havain­ne­ku­vis­ta kui­ten­kin näkee, että huol­to­ra­ken­nuk­sil­la on onnis­tut­tu rajaa­maan piho­ja vähän parem­min, joten menköön.

Ton­tin poh­jois­pääs­sä on kek­si­ker­rok­si­nen pysä­köin­ti­ta­lo, mut­ta ete­lä­pääs­sä tilaa haas­kaa­via maan­ta­so­paik­ko­ja. Mik­si ihmees­sä? Lait­ta­mal­la auto­pai­kat kah­teen ker­rok­seen oli­si saa­tu lamel­li­ta­loon yksi rap­pu lisää.

Kort­te­liin sisäl­tyy myös lii­ke­ti­laa. Todet­ta­koon kurio­si­teet­ti­na, että sii­tä mää­rä­tään erik­seen, että sii­hen ei saa raken­taa hotel­lia. Olem­me siis perus­ta­mas­sa Hel­sin­kiin hotel­li­va­paa­ta korttelia.

Voi olla, että pal­jas­tan tyh­myy­te­ni, mut­ta kysyn sil­ti. On erik­seen AK-alue (asun­ker­ros­ta­lo­jen kort­te­lia­lue) ja A‑alue (asuin­ra­ken­nus­ten kort­te­lia­lue). Molem­mis­sa on kuusi­ker­rok­si­sia ker­ros­ta­lo­ja ja molem­pia kos­kee samat kaa­va­mää­räyk­set. Mik­si ihmees­sä? Hallintamuoto?

Mat­kai­lu­bus­si­lii­ken­teen kehittäminen

Töö­lös­sä Meri­kan­non­ties­tä teh­dään ehkä yksi­suun­tai­nen, jot­ta kym­me­nen turis­ti­bus­sit mah­tui­si­vat odot­ta­maan, kun turis­tit käy­vät ihmet­te­le­mäs­sä Sibe­lius-monu­ment­tia (Eikö Hel­sin­gis­tä todel­la­kaan löy­dy mitään muu­ta?). Bus­sien tär­ve­le­mäs­tä Senaa­tin­to­ris­ta sanon vain, että edes Pie­ta­rin­kir­kon eteen ei saa pysä­köi­dä bus­se­ja vaan ne on jätet­tä­vä naa­pu­ri­val­tion puolelle.

Poh­jois-Espa 19, raken­nuk­sen myyminen

Tämä sijait­see siis Unio­nin­ka­dun ja Espan kul­mas­sa ja ala­ker­ras­sa on muun muas­sa suo­sit­tu kah­vi­la Täs­sä raken­nuk­ses­sa on ollut ennen kau­pun­gin viras­to­ja. Nyt se tulee var­maan­kin käyt­töön, joka vas­taa parem­min pai­kan suh­teel­lis­ta etua. Kun­nos­tuk­sen tar­pees­sa ole­vat raken­nuk­set kan­nat­taa myy­dä mie­luum­min kuin jät­tää rapistumaan.

Ensol­le uusi pää­kont­to­ri Katajanokalle

Tätä kaa­vaa käsi­tel­tiin 24.11. Suun­ni­tel­ma on hyvä. Ran­ta avau­tuu ihmi­sil­le. Tosin vii­mek­si oikeal­ta lai­dal­ta esi­tet­tiin, että ran­ta pitäi­si aida­ta ris­tei­ly­aluk­sia var­ten, mut­ta ymmär­tääk­se­ni tämä uhka on nyt pois­tu­nut. En aina­kaan löy­tä­nyt kaa­vas­ta mitään sii­hen viittaavaa.

Oulun­ky­läs­sä pie­ni tiivistämiskaava

Pik­ku­ma­tin­tien ympä­ris­töön tulee asun­to­ja 75 hen­gel­le. Jon­kun koi­ran­pis­sa­tus­pen­sas täs­sä­kin var­maan menee, mut­ta tien toi­sel­la puo­lel­le nii­tä on.

 

 

 

 

 

 

Iso päätös Helsingin keskustan rantojen vapauttamisesta

Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa teh­tiin tänään suu­ri pää­tös vapaut­taa Ete­lä­sa­ta­ma laut­ta­lii­ken­teel­tä parem­paan käyt­töön. Val­tuus­to ei kes­kus­tel­lut täs­tä suu­res­ta rat­kai­sus­ta juu­ri lain­kaan vaan kes­kit­tyi aika pie­neen yksi­tyis­koh­taan. Vih­reät esit­ti­vät, että pää­tös­tä sata­ma­tun­ne­lis­ta Jät­kä­saa­res­ta Län­si­väy­läl­le ei teh­täi­si nyt vaan sel­vi­tet­täi­siin vie­lä, että osa lii­ken­tees­tä siir­ret­täi­siin Jät­kä­saa­res­ta Vuo­saa­reen niin, että Jät­kä­saa­ri pai­not­tui­si ihmi­siin ja Vuo­saa­ri rek­koi­hin ja henkilöautoihin.

Tämä sel­vi­tys pää­tyi­si toden­nä­köi­ses­ti sii­hen, että tun­ne­li on parem­pi, mut­ta mei­dän tie­tom­me asias­ta ker­to­vat, ettei tuo tun­ne­li ole lain­kaan niin hyvä kuin moni kuvit­te­lee. Se saat­taa tul­la olen­nai­ses­ti kal­liim­mak­si eikä sen väli­tys­ky­ky ole kovin hyvä.

Sata­man hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­jan Mat­ti Par­pa­lan mukaan tun­ne­li tulee vas­ta jos­kus 2040-luvul­la, joten pit­kään pitää sel­vi­tä ilman sitä. Aja­tus ohja­ta lii­ken­net­tä aina­kin sik­si aikaa Vuo­saa­reen ei ole aivan pöhkö.

Saat­toi olla vih­reil­tä tyh­mää jat­kaa hävit­tyä sotaa val­tuus­tos­sa, sil­lä sen alle peit­tyi se, että tämä oli suu­ri voit­to vih­reil­le. Me olem­me vaa­ti­neet sata­ma-alu­een saa­mis­ta parem­paan käyt­töön pit­kään, mut­ta tätä on pidet­ty suo­ras­taan vastuuttomana.

Vih­reät ja Vuo­saa­ren satama

Moni halusi muis­tel­la, että vih­reät jar­rut­ti­vat sata­man siir­toa Vuo­saa­reen niin, että se lyk­käy­tyi vuo­sia. Tämä ei pidä paikkaansa.

Minä esi­mer­kik­si kyl­lä ajoin sitä, että Sata­ma teh­täi­siin Hel­sin­gin län­si­puo­lel­le Kirk­ko­num­mel­le. Kirk­ko­num­men kun­ta oli­si tar­jon­nut tähän koh­tuu­hin­nal­la maan ja sal­li­nut Hel­sin­gin har­joit­taa siel­lä sata­ma­toi­min­taa. Suu­rin osa logis­tii­kan asian­tun­ti­jois­ta piti tätä parem­pa­na rat­kai­su­na. Onhan höl­möä kul­jet­taa lai­vat Hel­sin­gin ohi, vai­keam­piin jääolosuhteisiin.

Tämä hylät­tiin, kos­ka ei halut­tu sata­man voi­ton mene­vän verol­le. Nyt sata­ma on osa­keyh­tiö, joka mak­saa voi­tos­taan veroa.

Jos oli­si teh­ty kuten vih­reät esit­ti­vät, Hel­sin­gil­lä oli­si nyt kan­nat­ta­vam­pi sata­ma Kirk­ko­num­mel­la ja pal­jon arvo­kas­ta maa­ta Vuosaaressa.

Kun val­tuus­to äänes­tyk­sen jäl­keen päät­ti sata­man raken­ta­mi­ses­ta Vuo­saa­reen, val­tuus­to­ryh­mäm­me päät­ti, että vas­tus­tus päät­tyy tähän, emme­kä sitä jatkaneet.

Ympä­ris­tö­jär­jes­töt sen sijaan jat­koi­vat kamp­pai­lua Vuo­saa­ren sata­maa vas­taan Faze­rin peri­kun­nan ystä­väl­li­sel­lä rahoi­tuk­sel­la. Hei­di Hau­ta­la tuki EU-par­la­men­tis­sa näi­tä jär­jes­tö­jä, mut­ta täl­lä ei ollut asi­aan vai­ku­tus­ta eikä se ollut Hel­sin­gin vih­rei­den toimintaa.

Sata­ma lyk­kään­tyi lähin­nä apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja Pek­ka Kor­pi­ses­ta (sd) joh­tuen. Hän päät­ti vali­ta Natu­ra-stra­te­giak­seen, että Natu­ra voi­daan sivuut­taa, kos­ka sata­ma on niin tär­keä asia. Paa­vo Niku­la otti mei­hin yhteyt­tä varoit­taen, ettei tuo­ta voi kuin hävi­tä. Väli­tim­me varo­tuk­sen Kor­pi­sel­le, mut­ta hän ei otta­nut sitä huo­mioon. Se oli aivan höl­möä, kos­ka näin hän pakot­ti koko Euroo­pan ympä­ris­tö­liik­keen vas­taan­sa, sil­lä Kor­pi­sen aja­tus oli­si kumon­nut Natu­ran vai­ku­tuk­sen koko Euroopasta

Tämä joh­ti menes­ty­nee­seen vali­tuk­seen, joka ympä­ris­tö­liik­keen oli pak­ko teh­dä, kos­ka Kor­pi­sen manöö­ve­ri oli­si kaa­ta­nut koko Natu­ran juri­di­sen ase­man. Näin mene­tet­tiin aina­kin kak­si vuotta.

Sata­ma­lii­ken­ne

Sata­ma­tun­ne­liin sitou­tu­neet ryh­mät suh­tau­tu­vat tun­ne­liin vähän yli­op­ti­mi­ses­ti. Se ei pois­ta Jät­kä­saa­ren lii­ken­neon­gel­mia ihan sii­tä syys­tä, että muut kuin sata­man asiak­kaat eivät saa tun­ne­lia käyt­tää. Arvioi­den mukaan vain kol­man­nes lai­val­la tle­vis­ta hen­ki­lö­au­tois­ta meni­si tun­ne­liin. Kun lai­vat tuo­vat huo­mat­ta­vas­ti enem­män lii­ken­net­tä, ruuh­kat säi­ly­vät ennallaan.

Sil­jan Ruot­sin­lai­vat siir­ty­vät Kata­ja­no­kal­le ja Kata­ja­no­kal­le nyt tule­va Tal­lin­nan lii­ken­ne Jät­kä­saa­reen. Kata­ja­no­kal­le tulee vähem­män lii­ken­net­tä, mut­ta sin­ne tulee kak­si Ruot­sin­lai­vaa saman­ai­kai­ses­ti. Nii­den on tul­ta­va saman­ai­kai­ses­ti, kos­ka ne toi­mi­vat tois­ten­sa pelas­tus­ve­nei­nä. Se ei ole aivan pie­ni ongelma.

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 1.12.2020

Lau­ta­kun­nan kol­man­nek­si vii­mei­nen kokous ennen vuodenvaihdetta.

Han­nu Oska­lan aloi­te lähi­lii­ken­teen ase­mien vas­tui­den selvittämisestä

Vas­tuu asias­ta kuu­luu VR:lle, Väy­lä­vi­ras­tol­le, Senaat­ti­kiin­teis­töl­le KYMP-toi­mia­lal­la ja HKL:lle eli ei siis kenel­le­kään. Lop­pu­tu­lok­se­na pai­kat ovat remp­sal­laan, liu­ku­por­taat eivät toi­mi ja ase­mien ympä­ris­töt joutomaata.

Käte­vin­tä oli­si, että Hel­sin­gin kau­pun­ki ottai­si se hal­tuun­sa, mut­ta mil­lä hin­nal­la, nega­tii­vi­sel­la vai posi­tii­vi­sel­la? Voi­si aja­tel­la, että hoi­to­vas­tuun siir­tä­mi­ses­tä nyt ei pitäi­si aina­kaan mak­saa, mut­ta val­tio voi olla asias­ta tois­ta miel­tä. Ties vaik­ka kau­pun­ki kek­si­si ase­mil­le kan­nat­ta­vaa lii­ke­toi­min­taa ja nii­den ympä­ris­tön jou­to­mail­le rakentamista.

Enson uusi pää­kont­to­ri Kata­ja­no­kan laiturille

 

 

 

 

 

Tämä on kyl­lä hie­no ja paran­taa Kata­ja­nok­kaan mel­koi­ses­ti. Ran­ta avau­tuu ylei­söl­le ja ilmei­ses­ti raken­nuk­sen ala­ker­ta­kin. Ihmet­te­len vain, mitä museo­vi­ras­ton sal­li­maa toi­min­taa tulee Enson van­haan pää­kont­to­riin, sii­hen Alvar Aal­lon suun­nit­te­le­maan sokeripalaan.

Ihan rii­da­ton­ta tämä ei ole ollut eikä ole vie­lä­kään. Ensin Sata­ma halusi vara­ta raken­nuk­sen ja ran­nan väli­sen alu­een rek­ka­lii­ken­teel­le. Sii­tä on nyt luo­vut­tu, mut­ta seu­raa­vak­si he halua­vat aida­ta ran­nan, jot­ta ris­tei­ly­aluk­set voi­si­vat käyt­tää sitä lai­tu­ri­naan. EU-mää­räys­ten mukaan nimit­täin ran­nan on sil­loin olta­va sul­jet­tu. Aja­tus on aivan tol­ku­ton. Sata­ma saa var­maan­kin jotain tulo­ja ris­tei­ly­aluk­sis­ta, mut­ta muu­ta hyö­tyä niis­tä ei ole­kaan. Joku saat­taa ostaa jää­te­lön kaup­pa­to­rin kios­kis­ta. Len­to­lii­ken­teen hii­li­ja­lan­jäl­ki on pien­tä ver­rat­tu­na ris­tei­ly­mat­kus­ta­jiin. Aivan tol­ku­ton aja­tus pila­ta koko ran­ta nii­den takia.

Kau­pun­gil­la kul­kee huhu, että kokoo­mus tuki­si sata­man vaa­ti­mus­ta aida­ta ran­ta ris­tei­ly­alus­ten käyt­töön. Vai­kea uskoa, ovat­han sen­tään kun­ta­vaa­lit tulossa.

Roi­hu­vuo­ren raken­ne­tun ympä­ris­tön täy­den­tä­mi­sen suunnitteluperiaatteet

Kau­pun­ki pyr­kii kohen­ta­maan Itä-Hel­sin­gin sosi­aa­lis­ta sta­tus­ta täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sel­la. Lähöis­tä nimit­täin tulee toi­mi­vam­pia ja asui­na­luei­na halu­tum­pia tii­vis­tä­mi­sen kaut­ta, vaik­ka ei se lau­ta­kun­taan tule­van nim­by-palaut­teen perus­teel­la sil­tä tunnukaan.

Roi­hu­vuo­ren osal­ta nega­tii­vis­ta palau­tet­ta on tul­lut suh­teel­li­sen vähän, osit­tain sen vuok­si, että tii­vis­tys­suun­ni­tel­mat ovat hyvin mal­til­li­sia ja osit­tain sik­si, että kes­ki­luok­kais­tu­mi­nen on Roi­hu­vuo­res­sa jo muu­ten­kin kovas­sa vauh­dis­sa. Joi­tain arvok­kai­ta aluei­ta haluai­si pai­kal­li­nen koke­mus­asian­tun­ti­jam­me Tuo­mas Ran­ta­nen kui­ten­kin säi­lyt­tää Tuh­ki­mon­tien alueella.

Tie­dän, että van­han­mal­li­sen talon raken­ta­mi­nen on pahin­ta, mitä maa­il­mas­sa voi ark­ki­teh­din mie­les­tä teh­dä. Rus­kea­suol­la näin on kui­ten­kin pys­tyt­ty hyvin ele­gan­tis­ti tuo­maan ton­til­le talo lisää koko­nai­suut­ta rik­ko­mat­ta. Eikö tätä voi­si har­ki­ta Roihuvuoressakin?

Kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nan esi­tys tont­tien varaa­mi­ses­ta asun­to­hank­kei­ta varten

Vaik­ka kaa­va­va­ran­toa on, tont­te­ja ei saa­da luo­vu­te­tuk­si aivan niin pal­jon kun on tavoi­te, kos­ka nii­tä ei ole saa­tu­ra­ken­nus­kel­poi­sek­si. Ei siis ole ollut tar­peek­si rahaa infrain­ves­toin­te­hin. Arggh! Jos KYMP-toi­mia­la oli­si osa­keyh­tiö, se inves­toi­si hul­lun lail­la asun­to­tont­tei­hin ja rahoit­tai­si sen tont­tien myyn­ti- ja vuokraustuloilla.

Itse luo­vu­tus­pe­ri­aat­teis­ta ei ole ollut muu­ta nuri­naa kuin, että täs­sä luo­vu­te­taan kump­pa­nuus­kaa­voi­tus­ta var­ten alue Kulos­aa­ren sil­laan ete­lä­puo­lel­ta Kulos­aa­ren pääs­tä. Sii­hen on tar­koi­tus teh­dä täyt­tö­maal­le suu­reh­ko asui­na­lue. Kulos­aa­re­lai­set pel­kää­vät, että sin­ne tulee vuo­kra-asun­to­ja, ja kalo­jen ystä­vät, että kalat eivät osaa uida Van­taan­jo­keen, jos reit­tiä kaven­ne­taan. Vesioi­keus aika­naan kumo­si 20 vuot­ta sit­ten täyt­tö­lu­van täl­lä alu­eel­la, mut­ta sil­loin toi­sel­la ran­nal­la toi­mi satama.

Mik­ko Säre­lä on esit­tä­nyt, että jalan­kul­ku­yh­teys alu­eel­ta Kala­sa­ta­maan on nyt kel­vo­ton. Eipä siel­lä jalan­kul­ki­joi­ta juu­ri kos­kaan näe­kään. Yksi rat­kai­su oli­si kevyen lii­ken­teen sil­ta uudel­ta alu­eel­ta Kala­sa­ta­maan, Kulos­aa­ren sil­lan eteläpuolelle.

Maa­po­liit­tis­ten lin­jaus­ten 2. osa.

Nämä ovat tär­kei­tä pape­rei­ta. Rapor­toin täs­tä, kun olen kuul­lut esit­te­lyn. Jää nimit­täin sata­var­mas­ti pöydälle.

Kau­pun­ki haluai­si tii­vis­tää lähiöi­tä, mut­ta pai­kal­li­nen vas­tus­tus on usein kovaa. Nyt lääk­keek­si näy­te­tään otet­ta­van lah­jon­ta – arvon­nousus­ta anne­taan nykyi­sil­le asuk­kail­le aiem­paa enem­män, mikä on aivan perustelua.

Raken­nus­kiel­lon jat­ka­mi­nen kantakaupungissa

Kan­ta­kau­pun­gin alueil­la halu­taan jat­kaa raken­nus­kiel­toa, jos­sa kiel­le­tään ensim­mäi­sen ker­rok­sen lii­ke- ja toi­mis­to­huo­neis­to­jen muut­ta­mien asun­noik­si. Tämä kivi­jal­ka­kaup­po­jen suo­je­lu on sym­paat­tis­ta, mut­ta sil­le ei tie­ten­kään kaa­voit­ta­ja­kaan voi mitään, että kaup­pa siir­tyy net­tiin ja kaup­pa­ti­lo­jen tar­ve pienenee.

Kadus­ta tulee todel­la tyl­sä ilman näy­teik­ku­noi­ta. Sii­tä voi käy­dä vakuut­ta­mas­sa itse­ään, vaik­ka Matin­ky­läs­sä, tuos­sa Espoon suu­res­sa mene­te­tys­sä mahdollisuudessa.

Tämä asia ei lii­ty toi­mis­to­ra­ken­nus­ten suo­je­luun. Peri­aa­tet­ta, että kau­pun­ki pyr­kii pitä­mään kan­ta­kau­pun­gin toi­mis­tois­ta kiin­ni kyn­sin ham­pain, kan­nat­tai­si kyl­lä poh­tia. Nyt kun etä­työs­ken­te­ly on opit­tu, toi­mis­to­ti­lan tar­ve pie­ne­nee kym­me­niä pro­sent­te­ja eli sato­ja tuhan­sia neliö­met­re­jä. Jäl­jel­le jää­vät vain hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien pääs­sä ole­vat toi­mis­tot eikä näi­tä ole Bule­var­din eteläpuolella.

Tähän var­maan­kin pala­taan kun­ta­vaa­lien jälkeen.

Katajanokalle 2000 uutta asukasta

Aloi­te­taan yleis­kaa­vaan tutus­tu­mi­nen sam­mak­ko­pers­pek­tii­vis­tä. Mitä tapah­tuu koti­kul­mil­le­ni Kata­ja­no­kal­la? Tämä valin­ta ei joh­du vain nurk­ka­kun­tai­suu­des­ta, sil­lä se on hyvä esi­merk­ki sii­tä käsia­las­ta, jol­la yleis­kaa­vaa tehdään.

Katajanokka

Kata­ja­no­kal­le kaa­vail­laan yhtä uut­ta kort­te­li­ri­viä alu­eel­le, joka on nyt sata­man aika tehot­to­mas­sa käy­tös­sä ja talo­yh­tiöi­den parkkipaikkoina.

Tämä on maan­käyt­töä, jota olen aina ihme­tel­lyt. Joten­kin on saa­tu sata­man kans­sa sovi­tuk­si, että lai­vo­jen las­taa­mi­seen riit­tää vähem­pi­kin maa-ala. Jat­ka luke­mis­ta “Kata­ja­no­kal­le 2000 uut­ta asukasta”