Miksi kalliille tonteille Jätkäsaareen rakennetaan ARA-asuntoja?

Ilman koh­tuu­hin­tai­sia asun­to­ja pie­ni­palk­kai­set eivät pys­tyi­si asu­maan Hel­sin­gin seu­dul­la. Kau­pan­myy­jiä ja perus­hoi­ta­jia kui­ten­kin tar­vi­taan, joten heil­le pitäi­si mak­saa parem­min. Koh­tuu­hin­tai­set asun­not ovat­kin ainoa sosi­aa­li­tuen muo­to, jota Ete­lä­ran­ta vaa­tii lisää.

Mark­ki­naeh­toi­nen asun­to­po­li­tiik­kaa ei siis pois­tai­si pie­ni­palk­kai­sia Hel­sin­gin seu­dul­ta, mut­ta hää­täi­si hei­dät radan­var­si­lä­hiöi­hin kuten Parii­sis­sa on tapahtunutkin.

Ruot­sin esi­merk­ki osoit­taa, kuin­ka kal­liik­si käy eris­tää köy­hät ja maa­han­muut­ta­jat omiin lähiöi­hin­sä. Segre­gaa­tion tor­jun­ta on kal­lis­ta, mut­ta kan­nat­taa silti.

ARA-asuk­kaan saa­ma etu on Jät­kä­saa­res­sa noin 500 €/kk suu­rem­pi kuin syr­jem­mäl­lä. Entä, jos hän ottai­si mie­luum­min tuon 500 €/kk raha­na ja tyy­tyi­si asun­toon hal­vem­mas­sa kau­pun­gin­osas­sa? Vain hän­tä aja­tel­len se oli­si jär­ke­vää, mut­ta segre­gaa­tio­ta aja­tel­len ei.

Eko­no­mis­tit suo­si­vat asu­mis­tu­kea ARA-poli­tii­kan sijaan. Tulo­jen nous­tes­sa asu­mis­tu­ki lop­puu, mut­ta ARA-asun­toon saa jää­dä. Asu­mis­tu­ki koh­dis­tuu pal­jon parem­min, mut­ta hei­ken­tää juu­ri sik­si työn­teon kannustimia.

Hyvil­lä pai­koil­la sijait­se­vat ARA-asun­not siir­ty­vät hil­jak­seen hyvä­tu­loi­sil­le. Tulo­jen nous­tua muu­te­taan pois huo­nos­ta ARA-asun­nos­ta, hyvil­tä pai­koil­ta ei muu­te­ta. Huo­neen­vuo­kra­lais­ta löy­ty­neen por­saan­reiän tur­vin asun­non voi siir­tää myös lapsilleen.

Luki­tus­vai­ku­tus kuu­luu ARA-poli­tii­kan huo­noi­hin puo­liin. Asun­nos­ta kan­nat­taa pitää kiin­ni, vaik­ka se oli­si vää­rän kokoi­nen ja vaik­ka oli­si siir­ty­nyt töi­hin toi­sel­le puo­lel­le kaupunkia.

Eikö asu­mis­tu­ki nos­ta vuo­kria? Teh­dään tilaa pie­ni­tu­loi­sil­le asun­to­kan­nas­sa miten tahan­sa, mui­den kil­pail­ta­vak­si jää asun­to­ja vähem­män ja vuo­krat nouse­vat. Myös ARA-poli­tiik­ka nos­taa markkinavuokria.

Segre­gaa­tion tor­jun­ta puhuu ARA-poli­tii­kan puo­les­ta. Asu­mis­tu­ki hyvit­tää vuo­kras­ta euro­mää­räi­ses­ti yhtä pal­jon mis­sä päin kau­pun­kia hyvän­sä. Jos vuo­kra on Jät­kä­saa­res­sa 500 euroa kor­keam­pi kuin syr­jem­mäl­lä, asu­mi­nen Jät­kä­saa­res­sa tulee asu­mis­tu­kea saa­val­le 500 euroa kuus­sa kal­liim­mak­si. ARA-vuo­kris­sa tätä eroa ei ole.

Raken­ta­mal­la ARA-asun­to­ja myös kal­liil­le alueil­le tor­ju­taan sosi­aa­lis­ta eriy­ty­mis­tä. VATT:n tut­ki­muk­sen mukaan ARA-poli­tiik­ka kui­ten­kin edis­tää segre­gaa­tio­ta. ARA-asun­nos­sa asu­va köy­hä asuu toden­nä­köi­sem­min pie­ni­tu­lois­ten asui­na­lu­eel­la kuin yksi­tyi­ses­sä vuo­kra-asun­nos­sa asu­mis­tuen tur­vin asu­va köy­hä. Tämä joh­tuu van­hois­ta syn­neis­tä – kau­pun­gin vuo­kra-asun­not kes­ki­tet­tiin aika­naan tiet­tyi­hin kau­pun­gi­no­siin – mut­ta myös sii­tä, että kal­liil­la asui­na­lueil­la ole­vil­la ARA-asun­noil­la on tai­pu­mus pää­tyä hyvä­tu­loi­sil­le asukkaille.

Mark­ki­na­vuo­krat ovat Jät­kä­saa­res­sa yli kym­me­nen euroa kor­keam­mat kuin ARA-vuo­krat. Näin las­kien Jät­kä­saa­ren ARA-asuk­kai­den saa­ma etu lähe­nee sataa mil­joo­naa euroa vuo­des­sa alu­een valmistuttua.

Ero kau­pun­gin saa­mis­sa ton­tin­vuo­kris­sa on kui­ten­kin vain mur­to-osa täs­tä. On hyvä kysy­mys, mihin tas­kuun ero­tus menee ja mik­si kau­pun­ki saa kovan rahan vuo­kra-asun­to­jen ton­teis­ta niin vähän vuo­kra­tu­lo­ja. Tätä vas­ten ARA-poli­tiik­ka näyt­tää­kin jul­ki­sen talou­den kan­nal­ta kus­tan­nus­te­hok­kaal­ta taval­ta tukea pie­ni­tu­lois­ten asumista.

Asu­mis­tu­ki oli­si segre­gaa­tio­ta lukuun otta­mat­ta kai­kil­la tavoin ratio­naa­li­sem­pi kuin koh­tuu­hin­tais­ten asun­to­jen tuottaminen.

Asu­mis­tuen hyväk­sy­mät enim­mäis­vuo­krat ovat Hel­sin­gis­sä kor­keam­mat kuin muu­al­la. Eivät­kö ne voi­si ero­ta myös kau­pun­gi­no­sit­tain? Näin edis­tet­täi­siin sosi­aa­lis­ta sekoit­tu­mis­ta myös van­has­sa vapaa­ra­hoit­tei­ses­sa asun­to­kan­nas­sa, väl­tyt­täi­siin luki­tus­vai­ku­tuk­sel­ta ja kun­nioi­te­taan pie­ni­tu­lois­ten oikeut­ta päät­tää itse sii­tä, mis­sä asuu. Rik­kaat ja köy­hät voi­si­vat elää sekai­sin samois­sa rapuissa.

= = = = =

Kir­joi­tus on jul­kais­tu kolum­ni­na Talouselämä-lehdessä

 

 

 

19 thoughts on “Miksi kalliille tonteille Jätkäsaareen rakennetaan ARA-asuntoja?”

  1. > Ilman koh­tuu­hin­tai­sia asuntoja
    > pie­ni­palk­kai­set eivät pystyisi
    > asu­maan Hel­sin­gin seudulla.

    Mik­si nämä pie­ni­palk­kai­set sit­ten ovat pie­ni­palk­kai­sia: palk­ka­sään­te­lys­tä johtuen.

    Kun pal­koil­le sää­de­tään ala­ra­ja, sii­tä auto­maat­ti­ses­ti tulee myös ylä­ra­ja. Ja tuol­la hal­lin­to­pää­tök­ses­sä mää­rä­tyl­lä pal­kal­la ei tule toi­meen, siis­pä val­tio antaa hänel­le lisää rahaa, vaik­ka­pa asu­mis­tuen nimik­keel­lä. Onhan se nyt her­ro­jen hyvää elel­lä kau­pun­gis­sa kun val­tio mak­saa osan pii­an pal­kas­ta, mut­ta kan­san­ta­lou­del­le se on tappio.

    Jos palk­ko­ja ei sään­nel­täi­si, niin kau­pun­gin pii­ka, nykyi­sin diplo­mi-yli­siis­ti­jä, ansait­si­si niin pal­jon, että hän pys­tyi­si pal­kal­laan elä­mään. Sata vuot­ta sit­ten pii­at asui­vat aivan ydin­kes­kus­tan kal­leim­mis­sa huo­neis­tois­sa, siel­lä mis­sä her­rat­kin. Ei hei­tä lähe­tet­ty mihin­kään slum­miin yök­si. — Oli heil­lä varaa. — Ja kau­pun­gin kor­keis­ta hin­nois­ta huo­li­mat­ta elin­ta­so sil­ti parem­pi kuin maalaisserkulla.

    Asu­mis­tuen voi näh­dä jat­ku­mo­na tuol­le „pii­kayh­teis­kun­nan” ansain­ta­ra­ken­teel­le. Sil­loin, kuin myös nyt, osa pal­kas­ta mak­set­tiin asun­toe­tu­na. Asun­toe­dul­la sidot­tiin pii­ka työ­nan­ta­jaan­sa. Asu­mis­tuel­la on saman­lai­nen pai­kal­li­nen sitout­ta­mis­vai­ku­tus ja se joh­tuu sii­tä, että tuen raken­net­ta ei ole muu­tet­tu, että kyse on palkanmaksusta,
    – että kau­pun­kiin muut­ta­va las­kee asu­mis­tuen vero­va­paak­si tulok­seen asu­mi­ses­ta kaupungissa.
    – aivan kuten vika­mies­kin saa pal­kan viras­ta ja sen pääl­le on erik­seen mak­set­ta­va teh­dys­tä työstä.

    Kykyi­sen­kal­tai­sen pii­kayh­teis­kun­nan (kaik­ki on ilmais­ta) yllä­pi­tä­mi­nen on poliit­ti­nen pää­tös. Yksi suu­ri ris­ki sii­hen kui­ten­kin sisältyy:
    – sii­tä on aivan lii­an lyhyt askel orjayhteiskuntaan,
    – mut­ta eihän se her­ro­ja kosketa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. K‑Veikko:
      OS> Ilman koh­tuu­hin­tai­sia asuntoja
      OS> pie­ni­palk­kai­set eivät pystyisi
      OS> asu­maan Hel­sin­gin seudulla.

      >Mik­si nämä pie­ni­palk­kai­set sit­ten ovat pie­ni­palk­kai­sia: palk­ka­sään­te­lys­tä johtuen.

      Näin maal­li­kon sil­miin koko kuvio näyt­tää sil­tä, jos­sa työ­nan­ta­jat eivät suos­tu mak­sa­maan sel­lais­ta palk­kaa, joka mah­dol­lis­tai­si asu­mi­sen koh­tuu­etäi­syy­del­lä työ­pai­kas­ta. Tämä (ero­tus) on sit­ten siir­ret­ty yhteis­kun­nan vas­tuul­le, joka kek­sii eri­lai­sia ja moni­mut­kai­sia sään­tö­jä sii­hen, miten kohdentaa/jakaa “parin mijar­din euron asumistukimenoja”.
      Kaik­ki asu­mis­tu­ki jota anne­taan jat­ku­vass­sa koko­päi­vä­työs­sä ole­vil­le on siis epä­suo­raa yri­tys­tu­kea. Asu­mis­tu­ki ja ARA ovat tulos­siir­to­ja sekä yksit­täi­sel­la asuk­kail­le että yri­tyk­sil­le. Tämä hyväk­sy­tään ilman min­kään­lais­ta kri­tiik­kiä joten se lie­nee siis erit­täin ok.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. ARA:n ja asu­mis­tuen kes­kei­nen ero on se, että ARA:ssa on varal­li­suus­ra­jat ensim­mäi­seen tuet­tuun asun­toon pää­sys­sä. Asu­mis­tues­sa varal­li­suus­ra­jat on vain eläk­keen­saa­jan asu­mis­tues­sa. Ylei­ses­sä asu­mis­tues­sa ei sel­vi­te­tä, onko haki­ja rikas vai köy­hä, vaan tuen saa­mi­nen riip­puu vain sii­tä, miten pal­jon on tues­sa huo­mioi­ta­via tuloja.

    Minus­ta oli­si erit­täin hyvä, jos rik­kaat ja köy­hät voi­si­vat asua samois­sa rapuis­sa. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa käy esim. Jät­kä­saa­res­sa niin, että lopul­ta ARA-koh­tees­sa asuu lähin­nä varak­kai­ta hyvä­tu­loi­sia ja varak­kai­ta pie­ni­tu­loi­sia, kun taas lähiön huo­no­kun­toi­ses­sa ARA-talos­sa asuu lähin­nä köy­hiä pie­ni­tu­loi­sia, ja osin köy­hiä parempituloisia.

    Jos parin mijar­din euron asu­mis­tu­ki­me­nois­ta pitäi­si jos­sain koh­taa sääs­tää, voi­si ylei­seen asu­mis­tu­keen palaut­taa varal­li­suu­den huo­mioin­nin tuen mää­rään vai­kut­ta­va­na teki­jä­nä. ARA:n osal­ta puo­les­taan oli­si hyvä, jos tulo­jen nous­tes­sa voi­si siir­tyä mak­sa­maan mark­ki­na­vuo­kraa — jol­loin ARA-tason ja mark­ki­na­vuo­kran ero­tus mak­set­tai­siin vaik­ka­pa ARA:lle, joka sitou­tui­si mak­sa­maan kor­va­mer­kat­tu­na näin ker­ty­vät rahat seu­raa­vien koh­tei­den tukina.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Eikö ARA asun­nois­sa ole se leik­ku­ri, että 25 vuo­den jäl­keen ne vapau­tu­vat kai­kis­ta rajoi­tuk­sis­ta. Tämä näkyy nyt Ruo­ho­lah­des­sa. Vuo­krat muu­tu­vat rajoi­tus­ten jäl­keen heti mark­ki­na­pe­rus­tei­sik­si eikä näis­sä asun­nois­sa ole todel­la­kaan varaa asua. Kau­pun­gin omis­ta­mis­sa omas­sa vuo­kra­ta­lo­yh­tiöis­sä tapah­tui näin vähän aikaan sit­ten eli ARA ei ole ikustata

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. kal­liil­la asui­na­lueil­la ole­vil­la ARA-asun­noil­la on tai­pu­mus pää­tyä hyvä­tu­loi­sil­le asukkaille”

    Mut­ta eikö tuo ole juu­ri todis­te segre­gaa­tion­tor­ju­mis­po­li­tii­kan onnis­tu­mi­ses­ta? Köy­hä ei pysy noil­la alueil­la köy­hä­nä vaan onnis­tuu kes­ki­mää­rin vau­ras­tu­maan. Tätä­hän voi­si sanoa hie­nok­si sosi­aa­li­sek­si kierroksi.

    Onko se sit­ten suu­ri ongel­ma että “onnis­tu­nees­ti gent­ri­fioi­dun” vähä­va­rai­sen asu­mi­nen pysyy edul­li­se­na vaik­ka varal­li­suus kas­vaa? Raken­ne­taan vain sen sijaan pal­jon pal­jon lisä-ARA-asun­to­ja uusien pie­ni­tu­lois­ten tar­pei­siin, mah­dol­li­sim­man kal­liil­le alueil­le, jos täl­lä saa­daan alu­eel­le lisää ns. hyviä veron­mak­sa­jia 20 vuo­den päästä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Mik­ko:

      Mut­ta eikö tuo ole juu­ri todis­te segre­gaa­tion­tor­ju­mis­po­li­tii­kan onnis­tu­mi­ses­ta? Köy­hä ei pysy noil­la alueil­la köy­hä­nä vaan onnis­tuu kes­ki­mää­rin vau­ras­tu­maan. Tätä­hän voi­si sanoa hie­nok­si sosi­aa­li­sek­si kierroksi.

      Käy­tän­nös­sä siis pie­ni­tu­loi­nen on esi­mer­kik­si yli­opis­to-opis­ke­li­ja. Sit­ten kun tämä on val­mis­tu­nut vaik­ka­pa lää­kä­rik­si ja vie­lä eri­kois­tuu aikan­sa, tulot muun­tu­vat sel­väs­ti parem­mik­si. ARA-koh­tei­den haun ja pidon parem­mis­ta pai­kois­ta ovat pit­kään osan­neet eri­tyi­sen hyvin kor­keas­ti kou­lu­te­tut. Sii­nä ei tapah­du sosi­aa­lis­ta kier­toa, vaan kyse on enem­män­kin ihmi­sen elin­kaa­ren ete­ne­mi­ses­tä esi­mer­kik­si juu­ri opis­ke­lu­vai­hees­ta työ­elä­mään, ja edel­leen kehit­ty­mi­ses­tä asian­tun­ti­jas­ta eri­tyis­asian­tun­ti­jak­si, jol­loin ansio­tu­lot nouse­vat. Pääl­le tulee sit­ten ihmi­sen ikään­tyes­sä usein esi­mer­kik­si perin­tö­jä edel­li­sisl­tä suku­pol­vil­ta, jot­ka lisää­vät pysy­väm­pien­kin pää­oma­tu­lo­jen saa­mis­mah­dol­li­suut­ta. Jos ARA-koh­tee­seen on haet­tu sisään pie­ni­tu­loi­se­na opis­ke­li­ja­na, tulo­ti­lan­ne on jo ihan ihmi­sen kou­lut­tau­tu­mi­sen tavan­omai­sen elin­kaa­ren takia sii­nä vai­hees­sa pie­ni — vaik­ka ihmi­nen oli­si jo syn­ty­jään­kin sosio­eko­no­mi­ses­ti suu­ri­tu­lois­ten van­hem­pien lapsi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. siten: Käy­tän­nös­sä siis pie­ni­tu­loi­nen on esi­mer­kik­si yli­opis­to-opis­ke­li­ja. Sit­ten kun tämä on val­mis­tu­nut vaik­ka­pa lää­kä­rik­si ja vie­lä eri­kois­tuu aikan­sa, tulot muun­tu­vat sel­väs­ti parem­mik­si. ARA-koh­tei­den haun ja pidon parem­mis­ta pai­kois­ta ovat pit­kään osan­neet eri­tyi­sen hyvin kor­keas­ti kou­lu­te­tut. Sii­nä ei tapah­du sosi­aa­lis­ta kier­toa, vaan kyse on enem­män­kin ihmi­sen elin­kaa­ren ete­ne­mi­ses­tä esi­mer­kik­si juu­ri opis­ke­lu­vai­hees­ta työ­elä­mään, ja edel­leen kehit­ty­mi­ses­tä asian­tun­ti­jas­ta eri­tyis­asian­tun­ti­jak­si, jol­loin ansio­tu­lot nouse­vat. Pääl­le tulee sit­ten ihmi­sen ikään­tyes­sä usein esi­mer­kik­si perin­tö­jä edel­li­sisl­tä suku­pol­vil­ta, jot­ka lisää­vät pysy­väm­pien­kin pää­oma­tu­lo­jen saa­mis­mah­dol­li­suut­ta. Jos ARA-koh­tee­seen on haet­tu sisään pie­ni­tu­loi­se­na opis­ke­li­ja­na, tulo­ti­lan­ne on jo ihan ihmi­sen kou­lut­tau­tu­mi­sen tavan­omai­sen elin­kaa­ren takia sii­nä vai­hees­sa pie­ni – vaik­ka ihmi­nen oli­si jo syn­ty­jään­kin sosio­eko­no­mi­ses­ti suu­ri­tu­lois­ten van­hem­pien lapsi.

        Opis­ke­li­joi­den pitäi­si asua heil­le tar­koi­te­tuis­sa asun­nois­sa kuten HOAS:in, HYY:n tai osa­kun­tien. Ja sit­ten kun val­mis­tuu niin len­tää ulos. Muut tue­tut ARA-asun­not pitäi­si olla ensi­si­jai­ses­ti vain ammat­tiin val­mis­tu­nei­ta varten.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. R.Silfverberg:

        Opis­ke­li­joi­den pitäi­si asua heil­le tar­koi­te­tuis­sa asun­nois­sa kuten HOAS:in, HYY:n tai osa­kun­tien. Ja sit­ten kun val­mis­tuu niin len­tää ulos. Muut tue­tut ARA-asun­not pitäi­si olla ensi­si­jai­ses­ti vain ammat­tiin val­mis­tu­nei­ta varten.

        En tie­dä vii­mei­sim­piä tilas­to­ja asias­ta, mut­ta aiem­min muis­taak­se­ni noin kol­man­nes opis­ke­li­jois­ta on asu­nut opis­ke­li­ja-asun­nois­sa. Pää­osa opis­ke­li­jois­ta asuu muu­al­la kuin var­si­nai­ses­sa opis­ke­li­ja-asun­nos­sa, jot­ka nekin toki ovat ARA:n tuke­mia (val­tio mak­saa 10 % inves­toin­ti­kus­tan­nuk­ses­ta opis­ke­li­ja-asun­to­jen osal­ta + antaa kor­ko­tuen). Sii­hen on monia syi­tä. Opis­ke­li­ja-asun­to­ja ensin­nä­kin on vain rajat­tu mää­rä. Mui­ta­kin syi­tä toki on, kuten asun­non valin­ta myös puo­li­son tilan­ne huo­mioi­den, tai halu asua kave­rien kans­sa, jois­ta osa ehkä on opis­ke­li­joi­ta, osa ei.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Ei itses­sään todis­ta hypo­tee­sia­si. Äkik­sel­tään tulee mie­leen toi­nen hypo­tee­si, että vain hyvä­osai­sil­la on tar­peek­si vakaa ase­ma pitää asun­nos­ta kiin­ni. Huo­no-osai­sel­le tar­vi­taan vain yksi huo­no pät­kä, tai työ­paik­ka jos­tain muu­al­ta jon­ka peräs­sä on käyyän­nös­sä pak­ko muut­taa, ja oikeus muu­ten mah­ta­vaan asun­toon menee siinä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Kun­nioi­te­taan pie­ni­tu­lois­ten oikeut­ta päät­tää itse sii­tä, mis­sä asuu.”

    Mis­sä tuol­lai­sia oikeuk­sia jae­taan? Aikoi­naan opis­ke­lu­jen jäl­keen vuo­kra­sään­nös­te­lyn aikaan oli pak­ko ostaa kämp­pä kovaeh­toi­sel­la lai­na­ra­hal­la. Pan­kin­joh­ta­ja sanoi, että sal­do ei rii­tä Ete­lä-Haa­gaan, mut­ta Kor­son Mik­ko­lan­puis­tos­ta löy­ty­nyt 28 m² yksiö hyväksyttiin.

    Minus­ta blo­gin­pi­tä­jä sekoit­taa pie­ni­tu­loi­set lähi­hoi­ta­jat ja maa­han­muu­ton ongel­mat. Ei siel­lä köy­häs­sä Kor­sos­sa­kaan ammus­kel­tu ja käy­ty ambu­lans­sien kimppuun.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. QTC:
      ”Kun­nioi­te­taan pie­ni­tu­lois­ten oikeut­ta päät­tää itse sii­tä, mis­sä asuu.”

      Mis­sä tuol­lai­sia oikeuk­sia jae­taan? Aikoi­naan opis­ke­lu­jen jäl­keen vuo­kra­sään­nös­te­lyn aikaan oli pak­ko ostaa kämp­pä kovaeh­toi­sel­la lai­na­ra­hal­la. Pan­kin­joh­ta­ja sanoi, että sal­do ei rii­tä Ete­lä-Haa­gaan, mut­ta Kor­son Mik­ko­lan­puis­tos­ta löy­ty­nyt 28 m² yksiö hyväksyttiin.

      Minus­ta blo­gin­pi­tä­jä sekoit­taa pie­ni­tu­loi­set lähi­hoi­ta­jat ja maa­han­muu­ton ongel­mat. Ei siel­lä köy­häs­sä Kor­sos­sa­kaan ammus­kel­tu ja käy­ty ambu­lans­sien kimppuun.

      Mul­la oli suu­rin piir­tein sama tari­na. Sii­hen aikaan ei Kela jaka­nut mitään asu­mis­tu­kea­kaan muil­le kuin niil­le jot­ka sitä todel­la tarvitsivat. 

      Jos ei asu­mis­tues­ta huo­li­mat­ta työl­li­syys­ti­lan­ne pk-seu­dul­la para­ne, niin jos­sain on vikaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Eikös HEKA tar­joa vuo­kra-asun­to­jaan sosi­aa­li­sin perus­tein, asunn­ot­to­muu­den tms. perus­teel­la? Läpi­nä­ky­mät­tö­mäs­ti, tie­to­suo­ja­syis­tä. No tuos­sa menos­sa pys­ty­vä, ove­la haki­ja var­maan osaa kiel­täy­tyä ’huo­nois­ta’ ja ottaa sit­ten Jät­kä­saa­res­ta asun­non. Ja sela­ta myö­hem­min HEKAn usko­mat­to­mia vaih­to­si­vu­ja jois­sa tar­jol­la on meri­nä­ky­mää as.osakkeen vas­tik­keen tasoi­sel­la vuo­kral­la. Näin erot kyvyk­kyy­des­sä tuhoa­vat idean segregaatiosta…

    Jät­kä­saa­ren vapaa­ra­hoit­teis­ten tont­tien vuo­kriin täy­tyy liit­tyä jotain raken­teel­lis­ta kor­rup­tio­ta. Kun ker­ran saa­tiin Paa­si­ran­nas­sa huu­to­kaup­pa aikaan, voit­ta­ja mak­soi 3.300 euroa per asuin­ne­liö­met­ri kau­pun­gil­le. Muu­al­la saa­res­sa Hki vuo­kraa eri­lai­sil­le yhdis­tyk­sil­le tont­te­ja pilkkahintaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Oikeas­ti köy­häl­lä” ei ole kos­kaan varaa roik­kua vuo­si­kausia asu­mis­jo­nois­sa, vaan asun­to tar­vi­taan aina nopeam­min. Asu­mis­jo­not ovat vain niil­le, joil­la on varaa ja mah­dol­li­suus jonottaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Segre­gaa­tion ensi­si­jai­nen, mah­dol­li­nen hait­ta syn­tyy sii­tä, että sosio­eko­no­mi­ses­ti hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vat, myö­hem­min lyhyes­ti köy­hät, asu­vat kes­ke­nään samal­la alu­eel­la, kuten radan­var­si­lä­hiös­sä. Tätä mah­dol­lis­ta hait­taa ei kui­ten­kaan onnis­tu­ta tor­ju­maan niin, että osal­le köy­his­tä anne­taan asun­to “parem­mal­la alu­eel­la”. Tor­jun­ta ei onnis­tu, kos­ka köy­hiä jää kui­ten­kin riit­tä­vän pal­jon, jot­ta oma alue muo­dos­tuu — rikas­han har­voin muut­taa “köy­hien alu­eel­le”, pikem­min­kin siel­tä pois. 

    Segre­gaa­tion tois­si­jai­nen, mah­dol­li­nen hait­ta syn­tyy sii­tä, että rik­kai­den alueil­la ei asu köy­hiä: rik­kaat eris­ty­vät kuplaan eivät­kä koe yhtei­söl­li­syyt­tä köy­hien kans­sa. Blo­gi­kir­joi­tus näyt­täi­si kes­kit­ty­vän tähän tois­si­jai­seen ilmi­öön. Täs­sä valos­sa blo­gis­tin rin­nas­tus Ruot­sin esi­merk­kiin vai­kut­tai­si epäonnistuneelta. 

    En ole vakuut­tu­nut sii­tä, että tois­si­jai­sen ilmiön tor­ju­mi­nen on kan­nat­ta­vaa; voi­voi­sin kes­kus­te­lua kan­nat­ta­vuu­des­ta. Kal­lis­ta se var­mas­ti­kin on. 

    Mis­tä on tul­lut aja­tus sii­tä, että pie­ni­tu­loi­sel­la (tai yli­pää­tään kenel­lä­kään) oli­si oikeus päät­tää itse sii­tä, mis­sä asuu? Joku voi­nee ystä­väl­li­ses­ti selit­tää, min­kä­lai­nen tul­kin­ta täs­sä on taka­na. Eikö niuk­ko­ja resurs­se­ja ole yleen­sä pyrit­ty jaka­maan mark­ki­na­ta­lou­den peri­aat­tei­den mukai­ses­ti? Kun jokai­nen ei kui­ten­kaan voi saa­da sitä, mitä haluaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Jät­kä­saa­ri tai­taa olla vähän huo­no esi­merk­ki onnis­tu­nees­ta segre­gaa­tion tor­jun­nas­ta. OP:n asun­to­mark­ki­na­kat­sauk­sen mukaan 2018 Suo­men vuo­kra-asun­to­val­tai­sin kau­pun­gin­osa oli Jät­kä­saa­ri (vuo­kra-asun­to­kun­tien osuus 77%), toka­na Jako­mä­ki (73%). Molem­mat ovat top-vii­to­ses­sa, vaik­ka mukaan las­ket­tai­siin opis­ke­li­ja-alu­eet, kuten Espoon Ota­nie­mi ja Turun Vesi­lin­na. Omis­tusa­sun­nois­ta pää­osa on Hitak­sia. Suu­rin pula on kovan rahan omis­tusa­sun­nois­ta. Segre­gaa­tion vas­tai­nen tais­te­lu näyt­tää Jät­kä­saa­res­sa kään­ty­neen päälaelleen.

    Mie­les­tä­ni Jät­kä­saa­ren (ja monen muun­kin pai­kan) suu­rin ongel­ma on suur­si­joit­ta­jien häi­jy rahan­te­ko tue­tuil­la vuo­kra­ta­loil­la, jot­ka täy­te­tään ala­mit­tai­sil­la yksiöil­lä. Sii­tä ei hyvää seu­raa alu­eel­le ajan oloon, siis sen lisäk­si, että tuki­mil­joo­nat pitäi­si yli­pään­sä käyt­tää fik­sum­min. Tont­te­ja on luo­vu­tet­tu raha-auto­maa­teik­si vuo­kra-asun­to­fir­mo­jen lisäk­si jos jon­kin­lai­sil­le sää­tiöil­le ym.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Osmo kir­joit­ti:
    “Ruot­sin esi­merk­ki osoit­taa, kuin­ka kal­liik­si käy eris­tää köy­hät ja maa­han­muut­ta­jat omiin lähiöi­hin­sä. Segre­gaa­tion tor­jun­ta on kal­lis­ta, mut­ta kan­nat­taa silti.”

    Siis mitä, eivät­kö maa­han­muut­ta­jat ole­kaan rik­kaus? Tätä väi­tet­tä olen kuul­lut mones­ti. Jos maa­han­muut­ta­jat ovat rik­kaus, eikö hei­tä nime­no­maan tuli­si sijoit­taa köy­hil­le alueil­le rikas­ta­maan aluet­ta, eikä rik­kail­le alueil­le, jois­sa rik­kaut­ta on jo valmiiksi? 

    Vaka­vas­ti puhuen: segre­gaa­tion tor­jun­ta on kal­lis­ta, mut­ta se todel­la­kin kan­nat­taa. Tosi­asioit­ten tun­nus­ta­mi­nen on täs­sä­kin vii­sau­den alku. Tosia­sia on se, että resurs­sit ovat rajal­li­set. Ja täsät läh­tö­koh­das­ta läh­tien resurs­sit tuli­si koh­den­taa mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti. Lähiöi­den tasoa tulee nos­taa puis­toil­la, lii­kun­ta­pai­koil­la yms. Se on sitä oike­aa segre­gaa­tion vähen­tä­mis­tä, ja resurs­sien oike­aa allo­koi­mis­ta. Nykyi­nen rat­kai­su, jos­sa köy­hä / pie­ni­tu­loi­nen saa asun­non hyväl­tä alu­eel­ta lot­to­voit­toon ver­rat­ta­val­la arval­la (A) , joka sisäl­tää sen, että “kur­juut­ta jae­taan tasai­ses­ti” kai­kil­le (B) ei ole toi­mi­va ratkaisu. 

    A) koh­ta joh­taa sii­hen, että kukaan jär­ke­vä ei kos­kaan luo­vu lot­to­voi­tos­taan. Jär­jes­tel­mäs­sä on myös se vika, että vain pie­ni osa voit­taa arvon­nois­sa. Suu­rin osa arvon­taan osal­lis­tu­neis­ta saa “voit­to­ku­pon­gin”, joka oikeut­taa asu­maan huon­omai­nei­ses­sa lähiössä. 

    B) Kenen etu on se, että hyvien aluei­den viih­ty­vyyt­tä pois­te­taan tuo­mal­la ongel­mia hyvil­le alueil­le? Varak­kaat veron­mak­sa­jat voi­vat hakeu­tua muu­al­le. Hyvä käy­tän­nön esi­merk­ki täs­tä on Kulos­aa­reen raken­net­tu asunn­ot­to­mien mies­ten talo, joka muu­tet­tiin huu­mei­den­käyt­tä­jien asun­to­lak­si (Kulos­aa­ren yhteis­kou­lun vie­reen, Svin­hu­fu­din­ku­jan pää­hän, 100 met­riä ostos­kes­kuk­ses­ta). Seu­raus: Kulos­aa­ren ostos­kes­kus on kuo­le­mas­sa, eihän sin­ne kukaan jär­ke­vä mitään kaup­paa perus­ta, kun tava­roi­den hävik­ki vie kat­teet. Jopa R‑kioski lopet­ti. Var­tioin­tiy­ri­tys­ten ja tur­va­jär­jes­tel­mien myy­jät tie­tys­ti ovat innois­saan täl­lai­ses­ta kehi­tyk­ses­tä. Mitä­hän Osmo luu­lee, voit­taa­ko Hel­sin­ki täl­lä mal­lil­la? Rik­kaat myy­vät asun­ton­sa, siir­ty­vät vaik­ka Espoon Wes­ten­diin, ja Hel­sin­ki on voit­ta­ja, kun kur­juut­ta on jaet­tu tasaisesti? 

    Samaan aikaan, kun resurs­se­ja on käy­tet­ty hyvien aluei­den “arpa­voit­toi­hin”, lähiöi­den viih­ty­vyy­teen ei resurs­se­ja sit­ten rii­tä (rajal­lis­ten resurs­sien jaka­mi­nen on nol­la­sum­ma­pe­liä). Eli ongel­ma­lä­hiöt pysy­vät jat­kos­sa­kin ongel­ma­lä­hiöi­nä. Onko sit­ten jat­kos­sa­kin rat­kai­su­na asun­toar­pa­jai­set, joil­la kur­juut­ta jae­taan jat­kos­sa vie­lä­kin enem­män? Yleen­sä hyvä rat­kai­su on sel­lai­nen, että se lisää hyvin­voin­tia. Hyvin­voin­tia lisä­tään paran­ta­mal­la huo­no­jen aluei­den veto­voi­maa, lait­ta­mal­la nii­hin resurs­se­ja. Ei kur­jis­ta­mal­la hyviä asui­na­luei­ta lait­ta­mal­la nii­hin resursseja. 

    Segre­gaa­tion vähen­tä­mi­nen näil­lä arpa­jai­sil­la on toi­min­taa, jos­sa päät­tä­jät eivät osaa las­kea syy-seu­raus ‑suh­tei­ta kol­mea askel­ta pidem­mäl­le. Täl­lai­nen lot­toar­von­ta­sys­tee­mi tulee lopet­taa. Resurs­sit tulee käyt­tää lähiöi­den asu­mi­sen laa­tuun. Laa­tu tulee ymmär­tää laa­jas­ti. Esim. kou­lut voi­si­vat olla osa rat­kai­sua: opet­ta­jil­le “ongel­ma­lä­hiöis­sä” tuli­si mak­saa enem­män, jot­ta hyvil­lä opet­ta­jil­la oli­si talou­del­li­nen kan­nus­tin siir­tyä opet­ta­maan sin­ne, mis­sä laa­du­kas­ta ope­tus­ta tar­vi­taan eni­ten. Nyt tilan­ne on se, että hyvät opet­ta­jat siir­ty­vät (hyvän opis­ke­li­ja­ma­te­ri­aa­lin takia) ns. “hyviin kou­lui­hin”, jois­sa opet­ta­mi­nen on mie­lek­kääm­pää, kun val­tao­sa ope­tusa­jas­ta ei mene ongel­mien rat­kai­suun. Mark­ki­nat toi­mi­vat täs­sä­kin: kysyn­nän ja tar­jon­nan laki, eikä se tar­koi­ta ainoas­taan rahaa. 

    Osmo kir­joit­ti: “…kun­nioi­te­taan pie­ni­tu­lois­ten oikeut­ta päät­tää itse sii­tä, mis­sä asuu”. 

    Tätä lauset­ta voi­sit Osmo ava­ta vähän enem­män. Siir­re­tään­kö tämä sama sama oikeus myös ruo­kaan ja vaik­ka autoi­hin? Pie­ni­tu­loi­sel­la­kin tulee olla oikeus syö­dä Käm­pis­sä ajaa Tes­lal­la? Mark­ki­na­ta­lou­des­sa kukin voi teh­dä itse omat valin­tan­sa, oman lom­pa­kon mukaan. Jos lom­pak­ko ei kes­tä Tes­laa, niin sit­ten Toy­ota saa riit­tää (ehkä vuo­sia käy­tet­ty). Tai jos lom­pak­ko ei kes­tä vii­den tuhan­nen euron pol­ku­pyö­rää, niin 50 euron pyö­räl­lä­kin pää­see eteen­päin. Mik­si ihmees­sä asu­mi­sen tuli­si olla joku poik­keus, jos­sa pie­ni­tu­loi­sel­la oli­si vapaus vali­ta hyvä asui­na­lue? Kuu­los­taa ank­ka­teo­rian* mukai­ses­ti sosialismilta.
    *(Jos jokin näyt­tää ankal­ta, vaak­kuu kuin ank­ka, ui kuin ank­ka ja len­tää kuin ank­ka, se on toden­nä­köi­ses­ti ank­ka, vaik­ka sitä väi­tet­täi­siin maitovalaaksi). 

    Täl­lai­nen “pie­ni­tu­loi­sen oikeus vali­ta asuin­paik­kan­sa” on sosia­lis­mia. Lisäk­si se rapaut­taa veron­mak­su­mo­raa­lia: “mik­si mak­saa pal­jon vero­ja, kun osa saa asun­non samal­ta asui­na­luel­ta mak­sa­mil­la­ni vero­ra­hoil­la”. Jos pie­ni­tu­loi­nen saa yhteis­kun­nan mak­sa­man hal­van asun­non hyväl­tä asui­na­lu­eel­ta, niin mikä­hän mah­taa olla ko. pie­ni­tu­loi­sen kan­nus­tin kou­lut­tau­tua, teh­dä lisä­töi­tä jne. kun eli­ta­so on tur­vat­tu yliar­vos­tet­tu­na omia tulo­ja vas­taa­mat­to­mak­si kau­pun­gin jär­jes­tä­mäl­lä asun­to­lot­to­voi­tol­la? Ei mikään. 

    Resurs­sien allo­koi­mi­nen lähiöi­hin on taas hyvän jaka­mis­ta. Jos resurs­se­ja allo­koi­daan lähiöi­hin, nii­hin saa­daan jat­kos­sa myös hyvä­tu­loi­sia ihmi­siä (asun­to­jen hin­nat ovat hal­vem­pia kau­em­pa­na kes­kus­tas­ta). Jos täl­lais­ta allo­koin­tia ale­taan teke­mään jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti, niin lähiös­tä asun­non osta­mi­seen liit­tyy myös talou­del­li­nen kan­nus­tin: tule­vai­suu­des­sa näi­den aluei­den arvo nousee, sitä enem­män mitä viih­tyi­sem­mik­si asui­na­lu­eet saa­daan. Viih­tyi­syys tuo tuo alueil­le uusia mak­su­ky­kyi­siä asuk­kai­ta, jot­ka enti­ses­tään luo­vat parem­paa asui­nym­pä­ris­töä. Se on itse itse­ään ruok­ki­va posi­tii­vi­nen kier­re, jol­la tor­ju­taan segre­gaa­tio­ta ja lisä­tään hyvin­voin­tia. Kur­juu­den tasai­nen jaka­mi­nen “segre­gaa­tion estä­mi­sek­si” on… (rum­mun­pä­ri­nää…) itse itse­ään ruok­ki­va kur­jis­tu­mi­sen kier­re! Ei tämä ole vai­ke­aa, kun­han ensin vain mie­ti­tään asi­aa vähän pidem­mäl­le kuin kah­den aske­leen päähän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Osmo kir­joit­ti: ”…kun­nioi­te­taan pie­ni­tu­lois­ten oikeut­ta päät­tää itse sii­tä, mis­sä asuu”.

      Tätä lauset­ta voi­sit Osmo ava­ta vähän enemmän. 

      Tai­sit ymmär­tää vää­rin. En tar­koi­ta­nut, että jokai­sel­la on halu­tes­saan oikeus asua Meri­ka­dul­la vaan että pitäi­si voi­da vali­ta asun­ton­sa bud­jet­tin­sa puit­tei­sa. Kun saat Ara-asun­non Vuo­saa­res­ta, sinus­ta tulee Vuo­saa­re­lai­nen, vaik­ka oli­sit halun­nut Pitä­jän­mäel­le. Yksi­tyis­tä vuo­kra-asun­toa (asu­misr­tuen tur­vin) hake­va voi vali­ta asun­non siel­tä mis­tä haluaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Julius:
      Osmo kirjoitti:
      ”Ruot­sin esi­merk­ki osoit­taa, kuin­ka kal­liik­si käy eris­tää köy­hät ja maa­han­muut­ta­jat omiin lähiöi­hin­sä. Segre­gaa­tion tor­jun­ta on kal­lis­ta, mut­ta kan­nat­taa silti.”

      Siis mitä, eivät­kö maa­han­muut­ta­jat ole­kaan rik­kaus? Tätä väi­tet­tä olen kuul­lut mones­ti. Jos maa­han­muut­ta­jat ovat rik­kaus, eikö hei­tä nime­no­maan tuli­si sijoit­taa köy­hil­le alueil­le rikas­ta­maan aluet­ta, eikä rik­kail­le alueil­le, jois­sa rik­kaut­ta on jo valmiiksi? 

      Vaka­vas­ti puhuen: segre­gaa­tion tor­jun­ta on kal­lis­ta, mut­ta se todel­la­kin kan­nat­taa. Tosi­asioit­ten tun­nus­ta­mi­nen on täs­sä­kin vii­sau­den alku. Tosia­sia on se, että resurs­sit ovat rajal­li­set. Ja täsät läh­tö­koh­das­ta läh­tien resurs­sit tuli­si koh­den­taa mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti. Lähiöi­den tasoa tulee nos­taa puis­toil­la, lii­kun­ta­pai­koil­la yms. Se on sitä oike­aa segre­gaa­tion vähen­tä­mis­tä, ja resurs­sien oike­aa allo­koi­mis­ta. Nykyi­nen rat­kai­su, jos­sa köy­hä / pie­ni­tu­loi­nen saa asun­non hyväl­tä alu­eel­ta lot­to­voit­toon ver­rat­ta­val­la arval­la (A) , joka sisäl­tää sen, että ”kur­juut­ta jae­taan tasai­ses­ti” kai­kil­le (B) ei ole toi­mi­va ratkaisu. 

      A) koh­ta joh­taa sii­hen, että kukaan jär­ke­vä ei kos­kaan luo­vu lot­to­voi­tos­taan. Jär­jes­tel­mäs­sä on myös se vika, että vain pie­ni osa voit­taa arvon­nois­sa. Suu­rin osa arvon­taan osal­lis­tu­neis­ta saa ”voit­to­ku­pon­gin”, joka oikeut­taa asu­maan huon­omai­nei­ses­sa lähiössä. 

      B) Kenen etu on se, että hyvien aluei­den viih­ty­vyyt­tä pois­te­taan tuo­mal­la ongel­mia hyvil­le alueil­le? Varak­kaat veron­mak­sa­jat voi­vat hakeu­tua muu­al­le. Hyvä käy­tän­nön esi­merk­ki täs­tä on Kulos­aa­reen raken­net­tu asunn­ot­to­mien mies­ten talo, joka muu­tet­tiin huu­mei­den­käyt­tä­jien asun­to­lak­si (Kulos­aa­ren yhteis­kou­lun vie­reen, Svin­hu­fu­din­ku­jan pää­hän, 100 met­riä ostos­kes­kuk­ses­ta). Seu­raus: Kulos­aa­ren ostos­kes­kus on kuo­le­mas­sa, eihän sin­ne kukaan jär­ke­vä mitään kaup­paa perus­ta, kun tava­roi­den hävik­ki vie kat­teet. Jopa R‑kioski lopet­ti. Var­tioin­tiy­ri­tys­ten ja tur­va­jär­jes­tel­mien myy­jät tie­tys­ti ovat innois­saan täl­lai­ses­ta kehi­tyk­ses­tä. Mitä­hän Osmo luu­lee, voit­taa­ko Hel­sin­ki täl­lä mal­lil­la? Rik­kaat myy­vät asun­ton­sa, siir­ty­vät vaik­ka Espoon Wes­ten­diin, ja Hel­sin­ki on voit­ta­ja, kun kur­juut­ta on jaet­tu tasaisesti?

      Samaan aikaan, kun resurs­se­ja on käy­tet­ty hyvien aluei­den ”arpa­voit­toi­hin”, lähiöi­den viih­ty­vyy­teen ei resurs­se­ja sit­ten rii­tä (rajal­lis­ten resurs­sien jaka­mi­nen on nol­la­sum­ma­pe­liä). Eli ongel­ma­lä­hiöt pysy­vät jat­kos­sa­kin ongel­ma­lä­hiöi­nä. Onko sit­ten jat­kos­sa­kin rat­kai­su­na asun­toar­pa­jai­set, joil­la kur­juut­ta jae­taan jat­kos­sa vie­lä­kin enem­män? Yleen­sä hyvä rat­kai­su on sel­lai­nen, että se lisää hyvin­voin­tia. Hyvin­voin­tia lisä­tään paran­ta­mal­la huo­no­jen aluei­den veto­voi­maa, lait­ta­mal­la nii­hin resurs­se­ja. Ei kur­jis­ta­mal­la hyviä asui­na­luei­ta lait­ta­mal­la nii­hin resursseja. 

      Segre­gaa­tion vähen­tä­mi­nen näil­lä arpa­jai­sil­la on toi­min­taa, jos­sa päät­tä­jät eivät osaa las­kea syy-seu­raus ‑suh­tei­ta kol­mea askel­ta pidem­mäl­le. Täl­lai­nen lot­toar­von­ta­sys­tee­mi tulee lopet­taa. Resurs­sit tulee käyt­tää lähiöi­den asu­mi­sen laa­tuun. Laa­tu tulee ymmär­tää laa­jas­ti. Esim. kou­lut voi­si­vat olla osa rat­kai­sua: opet­ta­jil­le ”ongel­ma­lä­hiöis­sä” tuli­si mak­saa enem­män, jot­ta hyvil­lä opet­ta­jil­la oli­si talou­del­li­nen kan­nus­tin siir­tyä opet­ta­maan sin­ne, mis­sä laa­du­kas­ta ope­tus­ta tar­vi­taan eni­ten. Nyt tilan­ne on se, että hyvät opet­ta­jat siir­ty­vät (hyvän opis­ke­li­ja­ma­te­ri­aa­lin takia) ns. ”hyviin kou­lui­hin”, jois­sa opet­ta­mi­nen on mie­lek­kääm­pää, kun val­tao­sa ope­tusa­jas­ta ei mene ongel­mien rat­kai­suun. Mark­ki­nat toi­mi­vat täs­sä­kin: kysyn­nän ja tar­jon­nan laki, eikä se tar­koi­ta ainoas­taan rahaa.

      Osmo kir­joit­ti: ”…kun­nioi­te­taan pie­ni­tu­lois­ten oikeut­ta päät­tää itse sii­tä, mis­sä asuu”. 

      Tätä lauset­ta voi­sit Osmo ava­ta vähän enem­män. Siir­re­tään­kö tämä sama sama oikeus myös ruo­kaan ja vaik­ka autoi­hin? Pie­ni­tu­loi­sel­la­kin tulee olla oikeus syö­dä Käm­pis­sä ajaa Tes­lal­la? Mark­ki­na­ta­lou­des­sa kukin voi teh­dä itse omat valin­tan­sa, oman lom­pa­kon mukaan. Jos lom­pak­ko ei kes­tä Tes­laa, niin sit­ten Toy­ota saa riit­tää (ehkä vuo­sia käy­tet­ty). Tai jos lom­pak­ko ei kes­tä vii­den tuhan­nen euron pol­ku­pyö­rää, niin 50 euron pyö­räl­lä­kin pää­see eteen­päin. Mik­si ihmees­sä asu­mi­sen tuli­si olla joku poik­keus, jos­sa pie­ni­tu­loi­sel­la oli­si vapaus vali­ta hyvä asui­na­lue? Kuu­los­taa ank­ka­teo­rian* mukai­ses­ti sosialismilta.
      *(Jos jokin näyt­tää ankal­ta, vaak­kuu kuin ank­ka, ui kuin ank­ka ja len­tää kuin ank­ka, se on toden­nä­köi­ses­ti ank­ka, vaik­ka sitä väi­tet­täi­siin maitovalaaksi). 

      Täl­lai­nen ”pie­ni­tu­loi­sen oikeus vali­ta asuin­paik­kan­sa” on sosia­lis­mia. Lisäk­si se rapaut­taa veron­mak­su­mo­raa­lia: ”mik­si mak­saa pal­jon vero­ja, kun osa saa asun­non samal­ta asui­na­luel­ta mak­sa­mil­la­ni vero­ra­hoil­la”. Jos pie­ni­tu­loi­nen saa yhteis­kun­nan mak­sa­man hal­van asun­non hyväl­tä asui­na­lu­eel­ta, niin mikä­hän mah­taa olla ko. pie­ni­tu­loi­sen kan­nus­tin kou­lut­tau­tua, teh­dä lisä­töi­tä jne. kun eli­ta­so on tur­vat­tu yliar­vos­tet­tu­na omia tulo­ja vas­taa­mat­to­mak­si kau­pun­gin jär­jes­tä­mäl­lä asun­to­lot­to­voi­tol­la? Ei mikään. 

      Resurs­sien allo­koi­mi­nen lähiöi­hin on taas hyvän jaka­mis­ta. Jos resurs­se­ja allo­koi­daan lähiöi­hin, nii­hin saa­daan jat­kos­sa myös hyvä­tu­loi­sia ihmi­siä (asun­to­jen hin­nat ovat hal­vem­pia kau­em­pa­na kes­kus­tas­ta). Jos täl­lais­ta allo­koin­tia ale­taan teke­mään jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti, niin lähiös­tä asun­non osta­mi­seen liit­tyy myös talou­del­li­nen kan­nus­tin: tule­vai­suu­des­sa näi­den aluei­den arvo nousee, sitä enem­män mitä viih­tyi­sem­mik­si asui­na­lu­eet saa­daan. Viih­tyi­syys tuo tuo alueil­le uusia mak­su­ky­kyi­siä asuk­kai­ta, jot­ka enti­ses­tään luo­vat parem­paa asui­nym­pä­ris­töä. Se on itse itse­ään ruok­ki­va posi­tii­vi­nen kier­re, jol­la tor­ju­taan segre­gaa­tio­ta ja lisä­tään hyvin­voin­tia. Kur­juu­den tasai­nen jaka­mi­nen ”segre­gaa­tion estä­mi­sek­si” on… (rum­mun­pä­ri­nää…) itse itse­ään ruok­ki­va kur­jis­tu­mi­sen kier­re! Ei tämä ole vai­ke­aa, kun­han ensin vain mie­ti­tään asi­aa vähän pidem­mäl­le kuin kah­den aske­leen päähän.

      Huo­maan kes­kus­te­lu­ket­jus­sa pien­tä katee­li­suut­ta ja huol­ta, että joku saa enem­män kuin pitäi­si. Paljastan
      täs­sä että jät­kä­saa­ri on yksi rumim­pia kaui­pun­gi­no­sia ja meri­nä­kö­ala on har­vo­jen herk­kua. Raken­nuis­suu­nit­te­lus­sa ollaan men­ty kes­kiai­kai­seen kau­pun­ki­suun­niot­te­luun, jos­sa mai­se­ma­na on vii­den met­rin pääs­sä ole­va naa­pui­ri­huo­neis­to. Mik­si halusin kom­men­toi­da edel­lä ole­vaa lai­naus­ta oli että täs­sä oli jär­je­nää­ni eli raken­ne­taan viih­tyi­siä asu­mi­sym­pä­ris­tö­jä. Kyl­lä jät­kä­saa­rea ja sen epä­viih­tyi­syyt­tä on myy­ty sil­lä että pie­ni­palk­kai­sel­la on varaa asua kes­kus­tas­sa. Täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sen laa­tuon­gel­mat­kin lakais­taan maton alle pie­ni­tu­lois­ten asu­mi­sen mah­dol­lis­ta­mi­sel­la, vaik­ka rahat valu­vat raken­ta­jil­le ja vuokranantajille.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.