Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 19.1.2021

Se on taas alkanut. Alkoi itse asiassa jo viikko sitten, mutta lista oli niin köykäinen, ettei siitä ollut raportoitavaa. En ole aikeissa mennä kokoukseen, vaan Mikko Särelä menee.

Johanna Laisaaren (sd) valtuustoaloite tehdä Aino Acktén huvilasta jännien naisten elävä museo.

Sympaattinen aloite, mutta ei pelitä, sillä huvila ei ole lämmin talvella. Joku vuokralaisista yritti tehdä siitä sellaisen, ja siksi se on nyt todella huonossa kunnossa.

Helsingillä on omistuksessaan paljon arvorakennuksia, jotka on päästetty huonoon kuntoon. Ne on parempi myydä kuin antaa lahota paikalleen. Jotain vikaa on myös vuokrauspolitiikassa. Rakennukset vuokrataan ”markkinavuokralla”, mikä kaupungin kielellä tarkoittaa, että ne vuokrataan kustannusperusteisesti. Kun arvorakennus joudutaan remontoimaan suurin kustannuksin, siitä vaaditaan niin kovaa vuokraa, ettei kukaan suostu sitä maksamaan. Markkinavuokralla tarkoitetaan aivan muuta: sitä vuokraa, joka saadaan vaikka huutokaupan tuloksena. Niin saadaan paras mahdollinen vuokra, jolla tila kuitenkin menee käyttöön eikä jää tyhjilleen. Tyhjäksi hinnoittelu on tilan väärinkäyttöä.

Malmin lentoasemakortteleiden asemakaava

Malmin lentokentän alueelle tulee asukkaita noin Imatran kaupungin verran. Tähän nähden on keskusteltu aika vähän siitä, millaista kaupunkia sinne rakennetaan. Siitä on kyllä keskusteltu, rakennetaanko mitään. Nyt kun lentokoneita jo häädetään alueelta, olisi aika ottaa kantaa myös kaavojen sisältöön.

Ihan kivan näköistä tänne on tulossa. Malmin vanhemmat osat tulevat näyttämään tämän rinnalla harmillisen nuhruiselta.

Tämä kaava on noin kymmenesosa tulevasta kokonaisuudesta, mutta tästä jo näkee, millaista kaupunkia entisen lentokentän alueelle on tulossa.

Tämä kaava oli meillä 17.3. 2020, jolloin selostin sitä tarkemmin. Nyt se on tullut lausunnoilta, joiden pohjalta kaavaan on tehty vähäisiä muutoksia.

Vuokraus- ja myyntiperusteiden määrääminen eräille tonteille Jätkäsaaressa

Näissä ei ole mitään ihmeellistä. Se täytyy kuitenkin todeta, että ARA-tonttien pääoma-arvo on alle puolet kovan rahan tonttien pääoma-arvosta ja Hitas-tonttien noin 70 %. Virallisesti alennusprosentit ovat pienempiä. Voi olla sosiaalisia perusteita luovuttaa tontteja halvemmalla, mutta päätöksenteon avoimuus vaatisi avoimuutta tässäkin asiassa. Tosin tontit voivat erota mikrosijainniltaan toisistaan.

Pilvi Torstin (sd) toivomusponsi nimikkopuun rekisteröimisestä jokaiselle syntyvälle helsinkiläiselle.

Vastauksessa todetaan, että vaikka puita syntyy enemmän kuin lapsia, valtaosa metsästä uusiutuu siementämällä. Avohakkuita Helsingissä ei harjoiteta. Puusta ei toisaalta voida taata, että se säilyy ihmisiän.

Hannu Oskalan (vihr) aloite Ruoholahden metroaseman itäisen sisäänkäynnin rakentamisesta

Aloitteeseen vastataan myötäsukaisesti, mutta ei luvata mitään.

Näitä puuttuvia sisäänkäyntejä on todella paljon. Ruoholahti, Rautatieasema, Yliopisto, Sörnäinen, Kulosaari nyt esimerkiksi. Kun tietä oikeistaan, liikenteelliseksi hyödyksi lasketaan 10 € tunnilta aikasäästönä. Suuruusluokkalaskelmana: jos metroaseman puuttuvan sisäänkäynnin takia 2 000 ihmistä joutuu päivittäin kiertämään viiden minuutin turhan kierroksen, tuottaa se vuodessa puolen miljoonan euron aikakustannuksen vain arkipäiviltä laskettuna.

 

9 thoughts on “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 19.1.2021

  1. ”Kun tietä oikeistaan, liikenteelliseksi hyödyksi lasketaan 10 € tunnilta aikasäästönä.”

    Väylävirastolla on käyttötarkoitusriippuvaiset yksikköarvot. Työssäoloajan matkoilla ohjehintana on noin 26 euroa per tunti, työhön ja sieltä pois sekä opiskeluun liittyvissä matkoissa 11 euroa per tunti ja muissa matkoissa 7 euroa per tunti. Menetelmä suosii oikaisemaan etenkin työmatkapainotteista liikennettä, kun taas esim. shoppailumatkailijoiden ajan arvo on vain noin neljäsosa työssä olevien matka-ajan arvosta.

    Mutta pointti on ihan oikea, eli kyllä metromatkustajien ajallakin tulee nähdä arvoa. Toki lisäsisäänkäynteihin liittyy sitten myös kustannuksia niin rakentamisen, ylläpidon, mahdollisen lämmityksen, korjausten, siivouksen kuin vartioinninkin osalta. Mutta jos asiaa halutaan taloudellisesti tarkastella, niin tulee toki huomioida myös ajansäästöön liittyvä tuottopuoli osana kustannusten ja tuottojen vertailua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Onko jossain karttoja, joista voisi hahmotella minne nuo ”puuttuvat” sisäänkäynnit voisivat sijoittua? Kulosaaressa tämä on aika ilmeinen, mutta esim. Sörnäisten ja Ruoholahden osalta tällä on merkitystä.
      Rautatientorin osalta en näe uusista reiteistä merkittävää etua, kun Kamppi ja Yliopisto jo kovin lähellä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. sitten:
      ”Kun tietä oikeistaan, liikenteelliseksi hyödyksi lasketaan 10 € tunnilta aikasäästönä.”
      Väylävirastolla on käyttötarkoitusriippuvaiset yksikköarvot. Työssäoloajan matkoilla ohjehintana on noin 26 euroa per tunti, työhön ja sieltä pois sekä opiskeluun liittyvissä matkoissa 11 euroa per tunti ja muissa matkoissa 7 euroa per tunti. Menetelmä suosii oikaisemaan etenkin työmatkapainotteista liikennettä, kun taas esim. shoppailumatkailijoiden ajan arvo on vain noin neljäsosa työssä olevien matka-ajan arvosta.

      Mutta pointti on ihan oikea, eli kyllä metromatkustajien ajallakin tulee nähdä arvoa. Toki lisäsisäänkäynteihin liittyy sitten myös kustannuksia niin rakentamisen, ylläpidon, mahdollisen lämmityksen, korjausten, siivouksen kuin vartioinninkin osalta. Mutta jos asiaa halutaan taloudellisesti tarkastella, niin tulee toki huomioida myös ajansäästöön liittyvä tuottopuoli osana kustannusten ja tuottojen vertailua.

      Aikahyötyjen rahallinen arvo on kyseenalainen. Matkan aikana voi esim. lukea tai käyttää viestintävälineitä ym. jolloin matka-aika ei ole kokonaan ”hukkaan heitettyä”. Lisäksi fyysinen liikunta kuten kävely tai pyöräily on paitsi terveellistä myös hyvä hetki koota rauhassa ajatuksiaan ja suunnitella tekemisiään yms. Sellaisiakin hetkiä tarvitaan.
      Aikahyötyjen edistämisellä on kääntöpuolena, että se houkuttelee matkustamaan pidempiä matkoja, kun samassa ajassa pääsee kauemmas tai kauempaa. Tämä lisää liikenteen määrää ja pirstaloittaa yhdyskuntarakennetta. Kestävää kehitystä on edistää hidasta liikkumista 🙂

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Onpa kiva havainnekuva!

    Siihen voisi lisätä 4-5 pihatielle parkkeerattua autoa ja spandex-fillaristi sujahtamaan täydella vauhdilla kävelijöiden vierestä.

    Pihaterassien eteen miehen korkuiset aidat, niin yleisnäkymä on modernin tunnelimainen.

    Harjakatoissa on vähän niukat räystäät, eli 1-2 talon julkisivun voi samantien huputtaa remonttiliikkeen telineillä kun saapuvat korjaamaan vesivahinkoja.

    Keskellä olevalle nurmokkokaistaleelle sopisi rippi potkittu roskis ja joku kaljoitteluporukka.

    Tai nyt kun saatiin kunnon talvi voisi olla lumiaura ihmettelemässä mihin saa lumet kipattua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Mikko: Perutaanko pienempiä, todennäköisemmin budjetissa pysyviä hankkeita muualla kaupungissa nyt sadan miljoonan euron edestä, kun Kruunuvuoren siltojen kustannusarvio on noussut jo nyt 250 miljoonasta 360 miljoonaan?

      Ei peruta. Hanke on yhä tarpeellinen ja hyödyllinen. Miksi ihmeessä se kannataisi perua?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Eli otetaan lisää lainaa tai korotetaan erilaisia veroja ja maksuja. Luultavasti molempia.

        Veikkauksia, pysytäänkö lopulta toteutuneissa kuluissa alle puolessa miljardissa eurossa?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Jätkäsaari: Vieläkö Hitas-tontteja luovutetaan? Eikö niistä päätetty luopua? Kääntyykö kaupunki näin hitaasti? Onko tosiaan niin että asunnot jäisivät rakentamatta ilman Hitasta? Mieluummin vaikka kaupungin Asoja jos jotenkin täytyy jeesata ranta-asumista. Aidosti pienituloisella ei ole varaa asua Jätkäsaaressa edes kaupungin asunnossa joten voisi olla järkevämpää rahastaa tontit kovan rahan asunnoiksi tai sitten opiskelija-asunnoiksi määräaikaisesti tuettuun asujan elinkaaren kannalta tuottavaan asumiseen.

    Aino Acktén huvilan kohtalo muistuttaa paraatipaikalle lahonneen kaupungin omistaman Hästholmenin nuorisotalon kohtaloa. Tämä Aurinkolahden riviera-alueelle sijoittuvava talo oli lahonnut niin pahoin, ettei se kelvannut edes talonvaltaajille. Kaupungin vuokrapyyntö oli 2500 €/kk. Jotain tarttis tehdä. Myös luottamusmiesten ja -naisten. Acktén huvilan arkkitehtoninen arvo lienee keskinkertainen, kai siellä kuvitellaan Ainon hengen liikkuvan.

    Olisi tietenkin hyväksi kävellä työmatkansa, mutta pragmaattisesti katsoen käytännön liikkumisvalintaan vaikuttaa syysviimaisten siirtymäjaksojen koettu mukavuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Lentoasemanpuistosta tulee tosi hieno, ainakin havainnekuvien ja kilpailutöiden mukaan. Erilaiset näkymät ja ilmiöt taivaalla ovat osa puistoa: vierailija voi matkustaa pohjoisesta etelään erilaisten maisemien halki auringonnoususta auringonlaskuun ja pidemmällekin vaihtuvien valojen, värien ja kasvillisuuden verkostossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.