Kaupunkiympäristölautakunnan lista 19.1.2021

Se on taas alka­nut. Alkoi itse asi­as­sa jo viikko sit­ten, mut­ta lista oli niin köykäi­nen, ettei siitä ollut rapor­toitavaa. En ole aikeis­sa men­nä kok­ouk­seen, vaan Mikko Särelä menee.

Johan­na Laisaaren (sd) val­tu­us­toaloite tehdä Aino Ack­tén huvi­las­ta jän­nien nais­ten elävä museo.

Sym­pa­at­ti­nen aloite, mut­ta ei pelitä, sil­lä huvi­la ei ole läm­min talvel­la. Joku vuokralai­sista yrit­ti tehdä siitä sel­l­aisen, ja sik­si se on nyt todel­la huonos­sa kunnossa.

Helsingillä on omis­tuk­ses­saan paljon arvo­raken­nuk­sia, jot­ka on päästet­ty huonoon kun­toon. Ne on parem­pi myy­dä kuin antaa laho­ta paikalleen. Jotain vikaa on myös vuokraus­poli­ti­ikas­sa. Raken­nuk­set vuokrataan ”markki­navuokral­la”, mikä kaupun­gin kielel­lä tarkoit­taa, että ne vuokrataan kus­tan­nus­pe­rusteis­es­ti. Kun arvo­raken­nus joudu­taan remon­toimaan suurin kus­tan­nuksin, siitä vaa­di­taan niin kovaa vuokraa, ettei kukaan suos­tu sitä mak­samaan. Markki­navuokral­la tarkoite­taan aivan muu­ta: sitä vuokraa, joka saadaan vaik­ka huu­tokau­pan tulok­se­na. Niin saadaan paras mah­dolli­nen vuokra, jol­la tila kuitenkin menee käyt­töön eikä jää tyhjilleen. Tyhjäk­si hin­noit­telu on tilan väärinkäyttöä.

Malmin lentoase­mako­rt­telei­den asemakaava

Malmin lento­ken­tän alueelle tulee asukkai­ta noin Ima­tran kaupun­gin ver­ran. Tähän näh­den on keskustel­tu aika vähän siitä, mil­laista kaupunkia sinne raken­netaan. Siitä on kyl­lä keskustel­tu, raken­netaanko mitään. Nyt kun lentokonei­ta jo hääde­tään alueelta, olisi aika ottaa kan­taa myös kaavo­jen sisältöön.

Ihan kivan näköistä tänne on tulos­sa. Malmin van­hem­mat osat tule­vat näyt­tämään tämän rin­nal­la harmil­lisen nuhruiselta.

Tämä kaa­va on noin kymme­ne­sosa tulev­as­ta kokon­aisu­ud­es­ta, mut­ta tästä jo näkee, mil­laista kaupunkia entisen lento­ken­tän alueelle on tulossa.

Tämä kaa­va oli meil­lä 17.3. 2020, jol­loin selostin sitä tarkem­min. Nyt se on tul­lut lausun­noil­ta, joiden poh­jal­ta kaavaan on tehty vähäisiä muutoksia.

Vuokraus- ja myyn­tipe­rustei­den määräämi­nen eräille ton­teille Jätkäsaaressa 

Näis­sä ei ole mitään ihmeel­listä. Se täy­tyy kuitenkin tode­ta, että ARA-tont­tien pääo­ma-arvo on alle puo­let kovan rahan tont­tien pääo­ma-arvos­ta ja Hitas-tont­tien noin 70 %. Viral­lis­es­ti alen­nus­pros­en­tit ovat pienem­piä. Voi olla sosi­aal­isia perustei­ta luovut­taa tont­te­ja halvem­mal­la, mut­ta päätök­sen­teon avoimuus vaatisi avoimuut­ta tässäkin asi­as­sa. Tosin ton­tit voivat ero­ta mikrosi­jain­nil­taan toisistaan.

Pil­vi Torstin (sd) toivo­muspon­si nimikkop­u­un rek­isteröimis­es­tä jokaiselle syn­tyvälle helsinkiläiselle.

Vas­tauk­ses­sa tode­taan, että vaik­ka pui­ta syn­tyy enem­män kuin lap­sia, val­taosa met­sästä uusi­u­tuu siemen­tämäl­lä. Avo­hakkui­ta Helsingis­sä ei har­joite­ta. Puus­ta ei toisaal­ta voi­da taa­ta, että se säi­lyy ihmisiän.

Han­nu Oskalan (vihr) aloite Ruo­ho­lah­den metroase­man itäisen sisäänkäyn­nin rakentamisesta

Aloit­teeseen vas­tataan myötä­sukaises­ti, mut­ta ei luva­ta mitään.

Näitä puut­tuvia sisäänkäyn­te­jä on todel­la paljon. Ruo­ho­lahti, Rautatiease­ma, Yliopis­to, Sörnäi­nen, Kulosaari nyt esimerkik­si. Kun tietä oikeis­taan, liiken­teel­lisek­si hyödyk­si las­ke­taan 10 € tun­nil­ta aikasäästönä. Suu­ru­us­lu­okkalaskel­mana: jos metroase­man puut­tuvan sisäänkäyn­nin takia 2 000 ihmistä joutuu päivit­täin kiertämään viiden min­uutin turhan kier­roksen, tuot­taa se vuodessa puolen miljoo­nan euron aikakus­tan­nuk­sen vain arkipäiviltä laskettuna.

 

9 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 19.1.2021”

  1. “Kun tietä oikeis­taan, liiken­teel­lisek­si hyödyk­si las­ke­taan 10 € tun­nil­ta aikasäästönä.”

    Väylävi­ras­tol­la on käyt­tö­tarkoi­tus­ri­ip­pu­vaiset yksikköar­vot. Työssäoloa­jan matkoil­la ohje­hin­tana on noin 26 euroa per tun­ti, työhön ja sieltä pois sekä opiskelu­un liit­tyvis­sä matkois­sa 11 euroa per tun­ti ja muis­sa matkois­sa 7 euroa per tun­ti. Menetelmä suosii oikaise­maan etenkin työ­matka­pain­ot­teista liiken­net­tä, kun taas esim. shop­pailumatkail­i­joiden ajan arvo on vain noin neljä­sosa työssä ole­vien mat­ka-ajan arvosta.

    Mut­ta point­ti on ihan oikea, eli kyl­lä metro­matkus­ta­jien ajal­lakin tulee nähdä arvoa. Toki lisä­sisäänkäyn­tei­hin liit­tyy sit­ten myös kus­tan­nuk­sia niin rak­en­tamisen, ylläpi­don, mah­dol­lisen läm­mi­tyk­sen, kor­jausten, siivouk­sen kuin var­tioin­ninkin osalta. Mut­ta jos asi­aa halu­taan taloudel­lis­es­ti tarkastel­la, niin tulee toki huomioi­da myös ajan­säästöön liit­tyvä tuot­top­uoli osana kus­tan­nusten ja tuot­to­jen vertailua.

    1. Onko jos­sain kart­to­ja, joista voisi hah­motel­la minne nuo “puut­tuvat” sisäänkäyn­nit voisi­vat sijoit­tua? Kulosaa­res­sa tämä on aika ilmeinen, mut­ta esim. Sörnäis­ten ja Ruo­ho­lah­den osalta täl­lä on merkitystä.
      Rauta­tien­torin osalta en näe uusista reit­eistä merkit­tävää etua, kun Kamp­pi ja Yliopis­to jo kovin lähellä.

    2. sit­ten:
      ”Kun tietä oikeis­taan, liiken­teel­lisek­si hyödyk­si las­ke­taan 10 € tun­nil­ta aikasäästönä.”
      Väylävi­ras­tol­la on käyt­tö­tarkoi­tus­ri­ip­pu­vaiset yksikköar­vot. Työssäoloa­jan matkoil­la ohje­hin­tana on noin 26 euroa per tun­ti, työhön ja sieltä pois sekä opiskelu­un liit­tyvis­sä matkois­sa 11 euroa per tun­ti ja muis­sa matkois­sa 7 euroa per tun­ti. Menetelmä suosii oikaise­maan etenkin työ­matka­pain­ot­teista liiken­net­tä, kun taas esim. shop­pailumatkail­i­joiden ajan arvo on vain noin neljä­sosa työssä ole­vien mat­ka-ajan arvosta.

      Mut­ta point­ti on ihan oikea, eli kyl­lä metro­matkus­ta­jien ajal­lakin tulee nähdä arvoa. Toki lisä­sisäänkäyn­tei­hin liit­tyy sit­ten myös kus­tan­nuk­sia niin rak­en­tamisen, ylläpi­don, mah­dol­lisen läm­mi­tyk­sen, kor­jausten, siivouk­sen kuin var­tioin­ninkin osalta. Mut­ta jos asi­aa halu­taan taloudel­lis­es­ti tarkastel­la, niin tulee toki huomioi­da myös ajan­säästöön liit­tyvä tuot­top­uoli osana kus­tan­nusten ja tuot­to­jen vertailua. 

      Aikahyö­ty­jen rahalli­nen arvo on kyseenalainen. Matkan aikana voi esim. lukea tai käyt­tää viestin­tävä­lineitä ym. jol­loin mat­ka-aika ei ole kokon­aan “hukkaan heit­et­tyä”. Lisäk­si fyysi­nen liikun­ta kuten käve­ly tai pyöräi­ly on pait­si ter­veel­listä myös hyvä het­ki koo­ta rauhas­sa ajatuk­si­aan ja suun­nitel­la tekemisiään yms. Sel­l­aisi­akin het­k­iä tarvitaan.
      Aikahyö­ty­jen edis­tämisel­lä on kään­töpuole­na, että se houkut­telee matkus­ta­maan pidem­piä matko­ja, kun samas­sa ajas­sa pääsee kauem­mas tai kauem­paa. Tämä lisää liiken­teen määrää ja pirstaloit­taa yhdyskun­taraken­net­ta. Kestävää kehi­tys­tä on edis­tää hidas­ta liikkumista 🙂

  2. Onpa kiva havainnekuva!

    Siihen voisi lisätä 4–5 pihatielle park­keer­at­tua autoa ja span­dex-fil­lar­isti sujah­ta­maan täy­del­la vauhdil­la käveli­jöi­den vierestä.

    Pihat­erassien eteen miehen korkuiset aidat, niin yleis­näkymä on mod­ernin tunnelimainen. 

    Har­jaka­tois­sa on vähän niukat räys­täät, eli 1–2 talon julk­i­sivun voi samantien huput­taa remont­tili­ik­keen telineil­lä kun saa­pu­vat kor­jaa­maan vesivahinkoja.

    Keskel­lä ole­valle nurmokkokaistaleelle sopisi rip­pi potkit­tu roskis ja joku kaljoitteluporukka.

    Tai nyt kun saati­in kun­non talvi voisi olla lumi­au­ra ihmettelemässä mihin saa lumet kipattua.

  3. Perutaanko pienem­piä, toden­näköisem­min bud­jetis­sa pysyviä han­kkei­ta muual­la kaupungis­sa nyt sadan miljoo­nan euron edestä, kun Kru­unuvuoren sil­to­jen kus­tan­nusarvio on nous­sut jo nyt 250 miljoonas­ta 360 miljoon­aan? Niil­lä pienem­mil­lä han­kkeil­lakin lie­nee omat, toden­näköis­es­ti posi­ti­iviset hyö­ty-kus­tan­nusarviot ole­mas­sa jos ovat edenneet.…
    (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007751300.html)

    1. Mikko: Perutaanko pienem­piä, toden­näköisem­min bud­jetis­sa pysyviä han­kkei­ta muual­la kaupungis­sa nyt sadan miljoo­nan euron edestä, kun Kru­unuvuoren sil­to­jen kus­tan­nusarvio on nous­sut jo nyt 250 miljoonas­ta 360 miljoonaan? 

      Ei peruta. Han­ke on yhä tarpeelli­nen ja hyödylli­nen. Mik­si ihmeessä se kan­nataisi perua?

      1. Eli ote­taan lisää lainaa tai korote­taan eri­laisia vero­ja ja mak­su­ja. Luul­tavasti molempia.

        Veikkauk­sia, pysytäänkö lop­ul­ta toteu­tuneis­sa kuluis­sa alle puo­lessa mil­jardis­sa eurossa?

  4. Jätkäsaari: Vieläkö Hitas-tont­te­ja luovute­taan? Eikö niistä päätet­ty luop­ua? Kään­tyykö kaupun­ki näin hitaasti? Onko tosi­aan niin että asun­not jäi­sivät rak­en­ta­mat­ta ilman Hitas­ta? Mielu­um­min vaik­ka kaupun­gin Aso­ja jos jotenkin täy­tyy jeesa­ta ranta-asum­ista. Aidosti pien­i­t­u­loisel­la ei ole varaa asua Jätkäsaa­res­sa edes kaupun­gin asun­nos­sa joten voisi olla järkeväm­pää rahas­taa ton­tit kovan rahan asun­noik­si tai sit­ten opiske­li­ja-asun­noik­si määräaikaises­ti tuet­tuun asu­jan elinkaaren kannal­ta tuot­tavaan asumiseen.

    Aino Ack­tén huvi­lan kohta­lo muis­tut­taa paraati­paikalle lahon­neen kaupun­gin omis­ta­man Hästhol­menin nuoriso­talon kohtaloa. Tämä Aurinko­lah­den riv­iera-alueelle sijoit­tuva­va talo oli lahon­nut niin pahoin, ettei se kel­van­nut edes talon­va­l­taa­jille. Kaupun­gin vuokrapyyn­tö oli 2500 €/kk. Jotain tart­tis tehdä. Myös luot­ta­mus­mi­esten ja ‑nais­ten. Ack­tén huvi­lan arkkite­htoni­nen arvo lie­nee keskinker­tainen, kai siel­lä kuvitel­laan Ain­on hen­gen liikkuvan.

    Olisi tietenkin hyväk­si kävel­lä työ­matkansa, mut­ta prag­maat­tis­es­ti kat­soen käytän­nön liikku­mis­val­in­taan vaikut­taa syysvi­imais­ten siir­tymä­jak­so­jen koet­tu mukavuus.

  5. Lentoase­man­puis­tos­ta tulee tosi hieno, ainakin havain­neku­vien ja kil­pailutöi­den mukaan. Eri­laiset näkymät ja ilmiöt taivaal­la ovat osa puis­toa: vierail­i­ja voi matkus­taa pohjois­es­ta etelään eri­lais­ten maisemien hal­ki auringonnousus­ta auringonlasku­un ja pidem­mällekin vai­h­tu­vien val­o­jen, värien ja kasvil­lisu­u­den verkostossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *