Kategoria: Kaupunkisuunnittelu

 Oulunkylän kaa­va hyväksyt­ti­in yksimielisesti

Lausun­to Öster­sun­domin luon­non­suo­jelu­alueesta. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta hyväksyi yksimielis­es­ti lausun­non, jon­ka ydi­na­ja­tus oli, että ennen kuin päätetään luon­non­suo­jelu­alueen rajauk­ses­ta ja sään­nöistä, tulisi maankäytön suun­nit­telus­sa olla vähän pidem­mäl­lä. Tässä ei ole mitään tekemistä Natu­ra-alueen kanssa. Sitä ei Helsin­gin päätöksin voi kumo­ta, vaik­ka jos­sain sel­l­aisia halu­ja olisikin. Luon­non­suo­jelu­alue aset­taa alueelle suurem­pia käyt­töra­joituk­sia kuin pelkkä Natura.

Niistä Natu­ra-alueista min­ua entisenä Koi­järvi-liik­keen aktivisti­na kiin­nos­taisi tietää, miten on ajatel­tu estää aluei­den kas­vami­nen umpeen, joka tarkoit­taisi niiden kuolemista lin­tu­lahti­na.   Tuos­sa muo­dos­saan ne eivät elä kym­men­tä vuot­ta pidempään.

Nyt on kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa laiskotel­tu oikein kun­nol­la. Listal­la on yksi ain­oa uusi a‑asia.

Oulunkylän Mikkolantien kaava

Mikkolantien tont­te­ja koske­va ase­makaa­va Oulunkylässä. Ammat­tik­oulun raken­nuk­sia pan­naan nurin ja tial­lle raken­netaan asun­to­ja noin 200 hen­gelle, 9640 k‑m². Ton­til­la ole­va 1930-luvul­ta ole­va asuin­raken­nus suo­jel­laan. Kaik­ki tämä kaupun­gin omas­ta aloit­teesta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 4.2.2010”

Aika moni var­teenotet­ta­va taho on esit­tänyt viime aikoina Helsin­gin ja Van­taan kun­tali­itos­ta. Olen ottanut asi­aan kan­taa aiem­mis­sa kir­joituk­sis­sani sitä kan­nat­taen minäkin. Nyt virkamieskun­nas­sa usko­taan varsin yleis­es­ti liitok­sen joskus toteu­tu­van. Täl­lainen “koh­ta yhdis­tytään” vai­he on vaarallinen,koska virkamieskun­ta ja jotkut poli­itikotkin alka­vat varautua liitok­seen esimerkik­si pyrkimäl­lä toteut­ta­maan nyt investoin­te­ja, jot­ka yhdis­tyneessä kaupungis­sa eivät menisi läpi. Kauaskan­tois­t­en uud­is­tusten valmis­telu taas saat­taa men­nä jäi­hin. Odotus­vai­he tulee kalli­ik­si. Sik­si kun­tali­itok­ses­ta pitäisi tehdä päätös pikaises­ti — tai sit­ten hylätä koko hanke.

Nur­mi­jär­ven kun­nan­jo­hta­ja ei halua rataa Klaukkalaan, kos­ka hänen mukaansa “juna tuo huumeet”.

En usko, että hän tarkoit­ti huumeil­la huumei­ta, vaan yleisem­min huono-osaisia ihmisiä. Yksi syy, mik­si ihmiset muut­ta­vat automatkan päähän on, ettei köy­hillä ole varaa autoon ja sik­si köy­histä pääsee eroon muut­tan­mal­la joukkoli­iken­teen tavoit­ta­mat­tomi­in. Jat­ka lukemista ““Juna tuo huumeet””

Yhdys­val­tain rahoi­tus­markki­noil­la val­lit­se­van puhurin kiel­teiset vaiku­tuk­set Suomes­sa tulee min­i­moi­da. Yksi vaiku­tuk­sista on raken­nus­toimin­nan uhkaa­va pysähtymi­nen. Nyt ei pidä tehdä kumpaakaan 1990-luvun virheistä. Sil­loin raken­nus­toimin­nan annet­ti­in notkah­taa kovin alas ja lop­ut pelastet­ti­in rak­en­ta­mal­la vain ja ain­oas­taan aravavuokra-asun­to­ja. Tämän seu­rauk­se­na Vuosaaren asun­tokan­ta muut­tui kovin yksipuolisek­si, jota virhet­tä on sen jäl­keen kalli­isti yritet­ty paikata.

Helsin­gin on taat­ta­va tasainen asun­to­tuotan­to pait­si raken­nut­ta­mal­la sovit­tu määrä sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, myös raken­nut­ta­mal­la itse oma­l­la rik­sil­lään omis­tusasun­to­ja. Jos ne eivät mene kau­pak­si asukkaille, niistä voi tehdä aluk­si kovan rahan vuokra-asun­to­ja ja myy­dä myöhem­min asukkaille.

San­ta­ham­i­na on saata­va asuinkäyt­töön. Siitä tulisi eri­no­mainen asunalue noin 20 000 ihmiselle kymme­nen min­uutin metro­matkan päässä keskus­tas­ta. Saar­ta ei tietenkään raken­net­taisi kokon­aan, kos­ka siel­lä on myös eri­no­maisia luonnonsuojelualueita.

Soti­laal­lista merk­i­tys­tä alueel­la ei tosi­asi­as­sa ole. “Ei kai kukaan ole niin hul­lu, että kokoaisi
kri­isi­na­jan joukko­ja kah­den sil­lan päässä San­ta­ham­i­nas­sa, mis­sä ne ovat valmi­ik­si motis­sa.” Näin vahvisti uskoani eräs eläk­keel­lä ole­va ken­raali, joka myös piti San­ta­ham­i­naa tarpeet­tomana puo­lus­tusvoimille. Armei­ja ei halua saares­ta luop­ua, kos­ka se on hei­dän kannal­taan niin mukava.

En voi sanoa, kuin että mitäs minä sanoin. Kat­so artikke­liani viime eloku­ul­ta tästä.

Hämeen­lin­na kuu­luu kaupunkei­hin, jos­sa syn­type­r­äi­nen helsinkiläi­nenkin suos­tu­isi asumaan. Mut­ta jos minä muut­taisin Hämeen­lin­naan, ei tulisi mieleenkään muut­taa tun­nin käve­ly­matkan päähän keskus­tas­ta. Hämeen­lin­nan asukasluku mah­tu­isi hyvin asumaan käve­lyetäisyy­delle keskus­tas­ta. Jos näin tehtäisi­in, kaik­ki oli­si­vat myös käve­lyetäisyy­del­lä rak­en­ta­mat­tomas­ta maaseudus­ta. Mik­si rak­en­tamista hajaute­taan epäkaupunki­maisik­si, vail­la palvelu­ja ole­viksi muu­ta­man sadan asukkaan alueik­si ja työn­netään viher­alueet vas­taavasti kauem­mak­si asukkaista.

Yksi vas­taus tietysti on, että Suomes­ta puut­tuu järkevä maapoli­it­ti­nen lain­säädän­tö, joka tek­isi mah­dol­lisek­si osoit­taa rak­en­tamiseen aluei­ta, jot­ka rak­en­tamiseen parhait­en sopi­vat. Se tulee kalli­ik­si meille kaikille, sil­lä jhotenkin tuokin Hämeen­lin­nan epäon­nis­tu­mi­nen veron­mak­sajien syli­in kaatuu.

Palaan edelleen kaupunkisu­un­nit­telu­un päämin­is­teri Van­hasen Espoo-puheen innoittamana.
Van­hanen halusi sen mukaan jonkin­laista kehyskun­tien verkot­tumista pahan Helsin­gin vastapain­ok­si; Helsin­gin, jos­sa ihmis­poloiset pakote­taan asumaan tyl­sis­sä kerrostaloissa.

Jo artikke­lis­sa tiivis mut­ta har­va sanoin,että min­un ihanteeni on kaupun­ki, joka koos­t­uu tiivi­istä kaupunkikylistä, joiden välis­sä on kun­non viher­aluei­ta. Kylän on olta­va asukaslu­vul­taan riit­tävän iso, jot­ta se ylläpitäisi esimerkik­si koulua ja kun­nol­lista kaup­paa. Ne ovat vält­tämät­tömiä kylän omavaraisu­u­den kannal­ta. Kylän on olta­va pin­ta-alal­taan riit­tävän pieni,jotta se toimisi myös jalanku­lun varas­sa. Noin 200 hehtaaria on ehkä mak­simikoko. Jat­ka lukemista “Kylä­nauha parem­pi kuin Van­hasen himmeli”