Kategoria: Kaupunkisuunnittelu

Karhusaaren suun­nit­telun periaatteet

Tämä on lau­takun­nan käsit­te­lylssä tois­tamiseen. Peri­aat­teista on pois­tet­tu asukasluku­tavoite, kun sen kuulem­ma vaikut­ti epäi­lyt­tävältä. (2500 – 4000 asukas­ta) Tehokku­us­lu­vut pysyvät ennal­laan, tont­tite­hokku­us vähin­tään 0,3:na, joten todel­lista muu­tos­ta ei tai­da olla. Alueelle tulee pien­talo­ja, joiden ker­rosluku on 1 – 3. Tärkeä peri­aate on, että rantavi­ivas­ta vähin­tään 50 % on julkises­sa käytössä. Ranto­ja vähän ruopataan. Kasaber­getiä kehitetään näköalapaikkana.

Lausun­to Helsin­gin ener­gian kehi­tyso­hjel­mas­ta ”Kohti hiilineu­traalia tulevaisuutta”

Helsin­ki aikoo tur­vau­tua toisaal­ta jos­sain maakaa­suputken var­rel­la kaa­sutet­tuun hak­keeseen ja toisaal­ta mer­itu­ulivoimaan. Lausun­nos­sa har­mitel­laan sitä, että näitä han­kkei­ta odoteltaes­sa hanasaaren voimala hiilika­soi­neen jököt­tää tule­van asu­tuk­sen tiel­lä, mikä pakot­taa suun­nit­tele­maan alueen uud­estaan. Alun perin tarkoituk­se­na oli lait­taa hiilikasa maan alle, kuten on tehty Salmisaaressa.

Minä olen alka­nut arvel­la tuo­ta jät­timäistä mer­itu­ulipuis­toa. Joidenkin laskelmien mukaan sähkön hin­naksi niistä tulisi 130 €/WMh. Toivon, että tämä laskel­ma on väärin, mut­ta jos se on tot­ta, on pakko tode­ta, että on paljon tehokkaampia tapo­ja vähen­tää hiilid­iok­sidipäästöjä. Hiilid­iok­si­di pitää arvot­taa noin sadak­si euroksi ton­nil­ta, ennen kuin tuos­sa on järkeä.

Tapani­lan Kan­er­vantien alueen asemakaava

Suo­jeluhenk­i­nen kaa­van mod­ernisoin­ti ja tiivistämi­nen, jos­sa  jonkin ver­ran virk­istysaluet­ta menee asuin­rak­en­tamisen alle. Uut­ta raken­nusalaa tulee noin 4900 k‑m², eli asukkai­ta noin sata. Pitäisi käy­dä kat­so­mas­sa, mut­ta pyöräi­lyke­lit eivät ole parhaim­mil­laan. Suuri joukko van­ho­ja raken­nuk­sia suo­jel­laan. Kuvien perus­teel­la ne ovatkin upeita.

Lidlille myymälä Vuosaareen

Kallvikin­tien ja Rasti­lantien risteyk­sessä huoltoase­ma­tont­ti pois­te­taan ja tilalle tulee myymäläraken­nus ja asun­to­ja ja tietysti pysäköin­tipaikko­ja. Huoltoase­ma on puret­tu, kos­ka se ei saanut poh­javesialueelle ympäristölupaa.

Pöy­dältä lausun­to ratikkali­iken­teen kehittämisselvityksestä

Esit­telijä on lisän­nyt tek­sti­in ”Alus­tavien selvi­tys­ten mukaan Munkkivuoren suun­nan bus­sili­iken­teen kor­vaami­nen raiti­otiey­htey­del­lä näyt­täisi kan­nat­taval­ta. Tämän vuok­si asian jatko­selvi­tyk­siä tulisi kiirehtiä.”

Kiitos tpyy­lu­o­ma­lle liit­tei­den ahk­eras­ta lukemisesta.

Arka­di­ankadun pyörätiejärjestelyt

Uuden pyöräi­lypääl­likkö Saler­mo Marekin käden­jäl­ki alkaa näkyä. Nyt muute­taan puoli­toista vuot­ta van­haa pyörätiesu­un­nitel­maa Arka­di­ankadul­la. Alku­peräisessä suun­nitel­mas­sa oli tavanomaiset pyöräti­et Runeberginkadul­ta kre­ma­to­ri­olle, eli pyöräil­i­jät olisi pakotet­tu hitaille jalka­käytävfän laitaan tehdy­ille pyöräteille. Nyt Meche­lininkadun län­sipuolelta pyörätie jätetään kokon­aan pois turhana. Runeberginkadun ja Meche­lininkadun välille tehdään keskelle kat­ua (kaisto­jen väli­in!) pyöräkaista län­teen päin. Itään päin (kiel­let­tyyn ajo­su­un­taan siis) tehdään yksisu­un­tainen pyörätie kadun vierelle.

Tämä nopeut­taa pyöräi­lyä huo­mat­tavasti ja tulee paljon halvem­mak­si, mut­ta arim­mat pyöräil­i­jät var­maan arastel­e­vat. Ei toi­mi lumisi­na talv­ina, mut­ta ei niin välik­si. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 11.2.2010”

 Oulunkylän kaa­va hyväksyt­ti­in yksimielisesti

Lausun­to Öster­sun­domin luon­non­suo­jelu­alueesta. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta hyväksyi yksimielis­es­ti lausun­non, jon­ka ydi­na­ja­tus oli, että ennen kuin päätetään luon­non­suo­jelu­alueen rajauk­ses­ta ja sään­nöistä, tulisi maankäytön suun­nit­telus­sa olla vähän pidem­mäl­lä. Tässä ei ole mitään tekemistä Natu­ra-alueen kanssa. Sitä ei Helsin­gin päätöksin voi kumo­ta, vaik­ka jos­sain sel­l­aisia halu­ja olisikin. Luon­non­suo­jelu­alue aset­taa alueelle suurem­pia käyt­töra­joituk­sia kuin pelkkä Natura.

Niistä Natu­ra-alueista min­ua entisenä Koi­järvi-liik­keen aktivisti­na kiin­nos­taisi tietää, miten on ajatel­tu estää aluei­den kas­vami­nen umpeen, joka tarkoit­taisi niiden kuolemista lin­tu­lahti­na.   Tuos­sa muo­dos­saan ne eivät elä kym­men­tä vuot­ta pidempään.

Nyt on kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa laiskotel­tu oikein kun­nol­la. Listal­la on yksi ain­oa uusi a‑asia.

Oulunkylän Mikkolantien kaava

Mikkolantien tont­te­ja koske­va ase­makaa­va Oulunkylässä. Ammat­tik­oulun raken­nuk­sia pan­naan nurin ja tial­lle raken­netaan asun­to­ja noin 200 hen­gelle, 9640 k‑m². Ton­til­la ole­va 1930-luvul­ta ole­va asuin­raken­nus suo­jel­laan. Kaik­ki tämä kaupun­gin omas­ta aloit­teesta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 4.2.2010”

Aika moni var­teenotet­ta­va taho on esit­tänyt viime aikoina Helsin­gin ja Van­taan kun­tali­itos­ta. Olen ottanut asi­aan kan­taa aiem­mis­sa kir­joituk­sis­sani sitä kan­nat­taen minäkin. Nyt virkamieskun­nas­sa usko­taan varsin yleis­es­ti liitok­sen joskus toteu­tu­van. Täl­lainen “koh­ta yhdis­tytään” vai­he on vaarallinen,koska virkamieskun­ta ja jotkut poli­itikotkin alka­vat varautua liitok­seen esimerkik­si pyrkimäl­lä toteut­ta­maan nyt investoin­te­ja, jot­ka yhdis­tyneessä kaupungis­sa eivät menisi läpi. Kauaskan­tois­t­en uud­is­tusten valmis­telu taas saat­taa men­nä jäi­hin. Odotus­vai­he tulee kalli­ik­si. Sik­si kun­tali­itok­ses­ta pitäisi tehdä päätös pikaises­ti — tai sit­ten hylätä koko hanke.

Nur­mi­jär­ven kun­nan­jo­hta­ja ei halua rataa Klaukkalaan, kos­ka hänen mukaansa “juna tuo huumeet”.

En usko, että hän tarkoit­ti huumeil­la huumei­ta, vaan yleisem­min huono-osaisia ihmisiä. Yksi syy, mik­si ihmiset muut­ta­vat automatkan päähän on, ettei köy­hillä ole varaa autoon ja sik­si köy­histä pääsee eroon muut­tan­mal­la joukkoli­iken­teen tavoit­ta­mat­tomi­in. Jat­ka lukemista ““Juna tuo huumeet””

Yhdys­val­tain rahoi­tus­markki­noil­la val­lit­se­van puhurin kiel­teiset vaiku­tuk­set Suomes­sa tulee min­i­moi­da. Yksi vaiku­tuk­sista on raken­nus­toimin­nan uhkaa­va pysähtymi­nen. Nyt ei pidä tehdä kumpaakaan 1990-luvun virheistä. Sil­loin raken­nus­toimin­nan annet­ti­in notkah­taa kovin alas ja lop­ut pelastet­ti­in rak­en­ta­mal­la vain ja ain­oas­taan aravavuokra-asun­to­ja. Tämän seu­rauk­se­na Vuosaaren asun­tokan­ta muut­tui kovin yksipuolisek­si, jota virhet­tä on sen jäl­keen kalli­isti yritet­ty paikata.

Helsin­gin on taat­ta­va tasainen asun­to­tuotan­to pait­si raken­nut­ta­mal­la sovit­tu määrä sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, myös raken­nut­ta­mal­la itse oma­l­la rik­sil­lään omis­tusasun­to­ja. Jos ne eivät mene kau­pak­si asukkaille, niistä voi tehdä aluk­si kovan rahan vuokra-asun­to­ja ja myy­dä myöhem­min asukkaille.

San­ta­ham­i­na on saata­va asuinkäyt­töön. Siitä tulisi eri­no­mainen asunalue noin 20 000 ihmiselle kymme­nen min­uutin metro­matkan päässä keskus­tas­ta. Saar­ta ei tietenkään raken­net­taisi kokon­aan, kos­ka siel­lä on myös eri­no­maisia luonnonsuojelualueita.

Soti­laal­lista merk­i­tys­tä alueel­la ei tosi­asi­as­sa ole. “Ei kai kukaan ole niin hul­lu, että kokoaisi
kri­isi­na­jan joukko­ja kah­den sil­lan päässä San­ta­ham­i­nas­sa, mis­sä ne ovat valmi­ik­si motis­sa.” Näin vahvisti uskoani eräs eläk­keel­lä ole­va ken­raali, joka myös piti San­ta­ham­i­naa tarpeet­tomana puo­lus­tusvoimille. Armei­ja ei halua saares­ta luop­ua, kos­ka se on hei­dän kannal­taan niin mukava.