Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 18.2.2010

Kar­husaa­ren suun­nit­te­lun periaatteet

Tämä on lau­ta­kun­nan käsit­te­lyls­sä tois­ta­mi­seen. Peri­aat­teis­ta on pois­tet­tu asu­kas­lu­ku­ta­voi­te, kun sen kuu­lem­ma vai­kut­ti epäi­lyt­tä­väl­tä. (2500 – 4000 asu­kas­ta) Tehok­kuus­lu­vut pysy­vät ennal­laan, tont­ti­te­hok­kuus vähin­tään 0,3:na, joten todel­lis­ta muu­tos­ta ei tai­da olla. Alu­eel­le tulee pien­ta­lo­ja, joi­den ker­ros­lu­ku on 1 – 3. Tär­keä peri­aa­te on, että ran­ta­vii­vas­ta vähin­tään 50 % on jul­ki­ses­sa käy­tös­sä. Ran­to­ja vähän ruo­pa­taan. Kasa­ber­ge­tiä kehi­te­tään näköalapaikkana.

Lausun­to Hel­sin­gin ener­gian kehi­tys­oh­jel­mas­ta ”Koh­ti hii­li­neut­raa­lia tulevaisuutta”

Hel­sin­ki aikoo tur­vau­tua toi­saal­ta jos­sain maa­kaa­su­put­ken var­rel­la kaa­su­tet­tuun hak­kee­seen ja toi­saal­ta meri­tuu­li­voi­maan. Lausun­nos­sa har­mi­tel­laan sitä, että näi­tä hank­kei­ta odo­tel­taes­sa hana­saa­ren voi­ma­la hii­li­ka­soi­neen jököt­tää tule­van asu­tuk­sen tiel­lä, mikä pakot­taa suun­nit­te­le­maan alu­een uudes­taan. Alun perin tar­koi­tuk­se­na oli lait­taa hii­li­ka­sa maan alle, kuten on teh­ty Salmisaaressa.

Minä olen alka­nut arvel­la tuo­ta jät­ti­mäis­tä meri­tuu­li­puis­toa. Joi­den­kin las­kel­mien mukaan säh­kön hin­nak­si niis­tä tuli­si 130 €/WMh. Toi­von, että tämä las­kel­ma on vää­rin, mut­ta jos se on tot­ta, on pak­ko tode­ta, että on pal­jon tehok­kaam­pia tapo­ja vähen­tää hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä. Hii­li­diok­si­di pitää arvot­taa noin sadak­si eurok­si ton­nil­ta, ennen kuin tuos­sa on järkeä.

Tapa­ni­lan Kaner­van­tien alu­een asemakaava

Suo­je­lu­hen­ki­nen kaa­van moder­ni­soin­ti ja tii­vis­tä­mi­nen, jos­sa  jon­kin ver­ran vir­kis­ty­sa­luet­ta menee asuin­ra­ken­ta­mi­sen alle. Uut­ta raken­nusa­laa tulee noin 4900 k‑m2, eli asuk­kai­ta noin sata. Pitäi­si käy­dä kat­so­mas­sa, mut­ta pyö­räi­ly­ke­lit eivät ole par­haim­mil­laan. Suu­ri jouk­ko van­ho­ja raken­nuk­sia suo­jel­laan. Kuvien perus­teel­la ne ovat­kin upeita.

Lid­lil­le myy­mä­lä Vuosaareen

Kall­vi­kin­tien ja Ras­ti­lan­tien ris­teyk­ses­sä huol­toa­se­ma­tont­ti pois­te­taan ja tilal­le tulee myy­mä­lä­ra­ken­nus ja asun­to­ja ja tie­tys­ti pysä­köin­ti­paik­ko­ja. Huol­toa­se­ma on puret­tu, kos­ka se ei saa­nut poh­ja­ve­sia­lu­eel­le ympäristölupaa.

Pöy­däl­tä lausun­to ratik­ka­lii­ken­teen kehittämisselvityksestä

Esit­te­li­jä on lisän­nyt teks­tiin ”Alus­ta­vien sel­vi­tys­ten mukaan Munk­ki­vuo­ren suun­nan bus­si­lii­ken­teen kor­vaa­mi­nen rai­tio­tie­yh­tey­del­lä näyt­täi­si kan­nat­ta­val­ta. Tämän vuok­si asian jat­ko­sel­vi­tyk­siä tuli­si kiirehtiä.”

Kii­tos tpyy­luo­mal­le liit­tei­den ahke­ras­ta lukemisesta.

40 thoughts on “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 18.2.2010”

  1. Munk­ki­vuo­ri on nyt jouk­ko­lii­ken­teen pus­sin­pe­rä. Eten­kin jos asut jos­sa­kin Ulvi­lan­tien alku­pääs­sä, ennen bus­sin kään­ty­mis­tä Tai­teen­te­ki­jän­tien kaut­ta Talin­ran­taan, sinul­la kes­tää hyvin­kin 10 minuut­tia pääs­tä edes Munk­ki­vuo­ren osta­ril­le ilman että oli­sit vie­lä met­riä­kään lähem­pä­nä Hel­sin­gin kes­kus­taa. Ja osta­ril­ta vas­ta var­si­nai­nen via dolo­ro­sa alkaa­kin. Huo­pa­lah­den­tie on ruuh­ka-aika­na toi­vot­to­man tukos­sa Pits­kun ja Lep­pä­vaa­ran suun­nal­ta tule­via työ­mat­ka-autoi­li­joi­ta, ja 6–7 kilo­met­rin mat­ka bus­sil­la Kamp­piin voi kes­tää puo­li tun­tia, ja Kru­nik­kaan 45 minuut­tia. Sik­si ratik­ka oli­si­kin hyvä saada.

    Mis­tä sit­ten ratik­ka­lin­ja voi­daan vetää Munk­ki­vuo­reen? Mah­dol­li­suuk­sia on kolme:
    1) jat­kaa nelos­ta (tai teh­dä sil­le rin­nak­kais­lin­ja 4A?) Laa­ja­lah­den­tie­tä ja Turun­tien yli. Tämä oli­si suo­rin tie, mut­ta en usko tähän, kos­ka Laa­ja­lah­den­tie ja sen jat­ko ovat var­sin kapeat.
    2) teh­dä nelo­sen rei­tis­tä erka­ne­va reit­ti. Täs­sä 4A läh­ti­si Huo­pa­lah­den­tie­tä eteen­päin kun taas nelo­nen jat­kaa Puistotietä.
    3) jat­kaa kymp­piä Pik­ku-Huo­pa­lah­des­ta/E­te­lä-Haa­gas­ta Lapin­mäen­tie­tä. Kier­täi­si aika paljon.

    Jos ratik­ka aio­taan vetää Ulvi­lan­tiel­le„ tämä tar­koit­tai­si tien leven­tä­mis­tä tai sen teke­mis­tä yksi­suun­tai­sek­si. Ulvi­lan­tien leven­tä­mi­nen ei taas ole mah­dol­lis­ta ilman jal­ka­käy­tä­vien pois­toa, talo­jen yksi­tyis­ten piha­mai­den kaven­nuk­sia, kadun­var­si­py­sä­köin­nin pois­toa tai puis­toa­luei­den kaven­nuk­sia. Kan­na­tan kadun­var­si­py­sä­köin­nin poistoa.

    Munk­ki­vuo­ri-Talin­ran­ta-alu­eel­la kol­mes­sa osoit­tees­sa asuneena,
    Michael

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Hel­sin­ki aikoo tur­vau­tua toi­saal­ta jos­sain maa­kaa­su­put­ken var­rel­la kaa­su­tet­tuun hak­kee­seen ja toi­saal­ta meri­tuu­li­voi­maan. Lausun­nos­sa har­mi­tel­laan sitä, että näi­tä hank­kei­ta odo­tel­taes­sa hana­saa­ren voi­ma­la hii­li­ka­soi­neen jököt­tää tule­van asu­tuk­sen tiel­lä, mikä pakot­taa suun­nit­te­le­maan alu­een uudes­taan. Alun perin tar­koi­tuk­se­na oli lait­taa hii­li­ka­sa maan alle, kuten on teh­ty Salmisaaressa.
    Kaup­sun yleis­kom­ment­ti että HELEN voi­si puhua jotain hei­dään kans­sa on täy­sin aiheel­li­nen. HELE­Nin suun­ni­tel­mas­sa Hana­saa­ren voi­ma­lan ton­til­le ei minus­ta ole las­ket­tu mitään arvoa, eli sii­tä luo­pu­mi­nen on puh­taas­ti kulu…

    Ja edel­leen­kin liit­tyen alu­ee­seen, esittelijä/lautakunta voi­si päät­tä onko Kala­sa­ta­man ratik­ka vält­tä­mä­tön (Laa­ja­sa­lon sil­to­jen vara­reit­ti) vai kan­nat­ta­ma­ton (ennen lisä­ra­ken­ta­mis­ta Kala­sa­ta­mas­sa). Jos ollaan sitä miel­tä että se on vält­tä­mä­tön, niin sit­ten se on yhden­te­ke­vää kuin­ka kan­nat­ta­va se on. Ja jos taas Kala­sa­ta­man kis­ko­jen raken­ta­mis­ta halu­taan lykä­tä, niin sit­ten pitää kek­siä joku varajärjestely.

    Minä olen alka­nut arvel­la tuo­ta jät­ti­mäis­tä meri­tuu­li­puis­toa. Joi­den­kin las­kel­mien mukaan säh­kön hin­nak­si niis­tä tuli­si 130 €/WMh.
    Saa sitä epäil­lä ja jos se on jär­je­tön niin sitä ei tie­ten­kään tule raken­taa. HELEN voi vaik­ka ostaa osuu­den jos­tain Poh­jan­me­ren tuu­li­puis­tos­ta, ydin­voi­ma­las­ta, tms. jos niin halu­taan. Hel­pom­paa on tosin ostaa vain säh­köä mark­ki­noil­ta. Suh­tau­tui­sin mihin­kä tahan­sa las­kel­miin (myös nii­hin hal­vim­piin) meri­tuu­li­voi­mas­ta suu­rin varauk­sin, meri­tuu­li­voi­man raken­ta­mi­nen kiih­tyy jat­ku­vas­ti eli elää teol­lis­tu­mis­vai­het­ta jos­sa hae­taan stan­dar­di­rat­kai­su­ja ja ‑pro­ses­se­ja, siir­to­yh­tey­det on iso kus­tan­nus eli paik­ka vai­kut­taa sitä kaut­ta, toi­saal­ta tie­ten­kin tuu­li­suus vai­kut­taa, samoin meren­käyn­ti, syvyys vähän jalus­tas­ta riip­puen… Eli lyhyes­ti en oikein usko että kukaan tie­tää vie­lä mitä se meri­tuu­li­puis­to oikeas­ti maksaisi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Luin Mic­hael Perun­kaan kir­joi­tuk­sen. Myön­nän ongel­mien ole­vaan todel­li­sa, vaik­ka en itse jou­du­kaan nii­tä koke­maan. Mut­ta mitä rai­tio­lin­ja asi­aa aut­tai­si? Samat ongel­mat­han sil­lä on Huo­pa­lah­den­tiel­lä ja samal­la lail­la sen pitäi­si kier­tää Ulvi­lan­tie jom­paan kum­paan suuntaan.

    Talin­ran­ta tekee 1–2 minuu­tin kier­rok­sen bus­sil­le, mut­ta aut­taaa­lu­een asuk­kai­ta. Ja jos halu­aa vält­tää keir­rok­sen ja pääs­tä nopeam­min, käve­lee osta­rin toi­sel­le puo­len ja ottaa bus­sin matkalta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Itse liit­täi­sin Munk­ki­vuo­ren rai­tio­tien Laa­ja­sa­lon rati­kan yhtey­teen. Eli muu­ten sama reit­ti, kuin tuos­sa Jouk­ko­lii­ken­ne­foo­ru­min havain­ne­ku­vas­sa, mut­ta Kam­pin koh­dal­ta kään­nyt­täi­siin ase­maa koh­ti, jos­ta edel­leen Lii­san­ka­dul­le ja sii­tä sil­lan yli Kruu­nu­vuo­ren­ran­taan. Täs­sä oli­si mai­nio tilai­suus raken­taa uudel­la pika­rai­tio­tien peri­aat­teel­la teho­kas heilurilinja.

    Mark­ku auf Heur­lin ihmet­te­li, miten ratik­ka tar­jo­aa parem­man pal­ve­lun Munk­ki­vuo­res­ta, kuin bus­si. Ratik­ka tar­jo­aa parem­man pal­ve­lun, isom­man kapa­si­teet­tin­sa ja mat­kus­tus­mu­ka­vuu­ten­sa ansios­ta. Nopeut­ta saa­daan lisät­tyä kun­han kysei­sel­le lin­jal­le taju­taan antaa rati­kal­le täy­sin omat kais­tat siel­lä mis­sä se on mah­dol­lis­ta (Huo­pa­lah­den­tien jom­man­kum­man puo­len talous­kais­ta) ja ris­teyk­siin toteu­te­taan lii­ken­ne­va­loe­tui­suu­det, jot­ka takaa­vat rati­kal­le pysäh­ty­mät­tö­män kulun. Näil­lä rat­kai­sul­la saa­daan bus­si­ral­lia hal­vem­pi ja tehok­kaam­pi kulkumuoto.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Olen samaa miel­tä sii­tä, että uusi rai­tio­vau­nu on muka­vam­pi kuin uusi bus­si. )Samoin, että rai­tio­vau­nun kul­je­tus­ka­pa­si­tee­ti on suu­rem­pi kuin bus­sin.) Mut­ta kysy­mys onkin sii­tä, onko se oleel­li­ses­ti parem­pi, ja kor­vaa­ko bus­sien tiheäm­pi vuo­ro­vä­li jau sema­pi lin­ja nämä edut? Onko bus­si ker­ran 10 minuu­tis­sa Ulvi­lan­tiel­lä kur­jem­pi kuin rai­to­vau­nu ker­ran 15 minuu­tis­sa? Onko mie­le­käs­tä vie­dä ratik­kaa­kaan Munk­ki­vuo­ren sisäl­le, kun alu­een idea on sii­nä, että sen sisäl­lä on vain vähän ajo­neu­vo­lii­ken­net­tä (huol­to- ja häly­tys­ajot, osa parkkiliikenteestä).

    Voi­daan­ko bus­sien kul­kua nopeut­taa, eri­tyi­ses­ti Huoplah­den­tiel­lä? Ja lisää­vät­kö Jyr­ki Maja­maan ehdo­tuk­set oleel­li­ses­ti rai­tio­vau­nun kul­ku­no­peut­ta koko mat­ka­lal, kun var­si­nai­nen ongel­ma-alue alkaa Tope­liuk­sen­ka­dul­ta, näin puus­ta katsoen.

    Välil­lä tun­tuu hie­man sil­tä, että monien kir­joit­ta­jien mie­les­sä rai­tio­vau­nun idea on nopeam­pi ja muka­vam­pi kuin bus­sin idea jul­ki­sen lii­ken­teen ideas­sa. Pla­to­ni­lai­se­na tie­ten­kin ymmär­rän, että todel­li­suuu­den syvin ole­mus löy­tyy ideois­ta eikä mate­ri­aa­li­ses­ta todellisuudesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Täs­sä Huo­pa­kah­den­tien dolo­ro­sas­sa oli­si kaik­kein tär­kein­tä ja ainoa kei­no saa­da lii­ken­ne kuriin on jat­kaa pikai­ses­ti Turun moot­to­ri­tie­tä tun­ne­lis­sa Nie­men­mäen ali yhtyen Haka­mäen­tie­hen. Tätä­hän kut­su­taan Pasi­lan­rai­tik­si joka jos­tain päät­tä­mät­tö­myy­des­tä jih­tuen on taa­sen halut­tu unohtaa.
    Muu­ta rat­kai­sua ei ole eikä tule.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Munk­ki­vuo­ren sisään on pak­ko men­nä, jos sitä halu­taan jouk­ko­lii­ken­teel­lä pal­vel­la. Toki… Voi­han sin­ne met­ron­kin raken­taa, mut­ta met­ro­kaan ei pois­ta pin­ta­lii­ken­teen tarvetta. 

    Ja kysy­myk­seen onko ratik­ka vii­den­tois­ta minuu­tin välein parem­pi, kuin bus­si kym­me­nen minuu­tin välein, niin käy­tän­nös­sä kyl­lä, sil­lä sil­loin sel­vi­tään muu­ta­mal­la rati­kal­la usean bus­sin sijaan. Tosin pidän Munk­ki­vuo­ren rati­kal­le­kin kym­men­tä minuut­tia sopi­va­na sil­lä lin­jan var­rel­la on myös vil­kas Töö­lö ja jos kuvi­tel­laan, että ratik­ka oli­si ainoa jul­ki­nen kul­ku­neu­vo Tope­liuk­sen­ka­dul­la niin sil­loin ehdot­to­mas­ti kym­me­nen minuut­tia vuo­ro­vä­lik­si. Rati­kan on tar­koi­tus Munk­ki­vuo­res­sa kor­va­ta lin­jat 14 ja 18, jot­ka ovat ras­kaim­min kuor­mi­te­tut kes­kus­taan mene­vät lin­jat. Edel­leen muut bus­si­lin­jat jää­vät yllä­pi­tä­mään tar­jon­taa muu­al­lek­kin. Tie­tys­ti nel­jän­tois­ta molem­mis­sa ääri­päis­sä pal­ve­lu hiu­kan heik­ke­nee, mut­ta: Eiran pääs­sä tulee uut­ta rai­tio­tie­tä (Meri­ka­dul­le ja Her­ne­saa­reen), jol­loin nel­jän­tois­ta reit­ti siir­tyy täs­sä pääs­sä rai­teil­le ja Paja­mä­ke­läi­set pää­se­vät edel­leen 39 lin­jal­la keskustaan. 

    Sit­ten bus­sien kulun nopeut­ta­mi­seen liit­ty­vä kysy­mys: Huo­pa­lah­den­tiel­lä voi­daan toki nopeut­taa bus­sien kul­kua aivan samoil­la kons­teil­la kuin rati­kal­la­kin, eli tar­joa­mal­la omat kais­tat ja lii­ken­ne­va­loe­tui­suu­det, mut­ta mut­ta… Bus­si ei tar­joa edel­leen­kään suu­rem­paa kapa­si­teet­tia ja mat­kus­tus­mu­ka­vuut­ta. Lisäk­si vilk­kaas­ti lii­ken­nöi­dyl­lä bus­si­kais­tal­la jou­du­taan uusi­maan kadun pin­ta hyvin usein (arviol­ta vii­den vuo­den välein), kun taas rai­tio­tien kis­kot pitää uusia noin parin­kym­me­nen vuo­den välein. Kus­tan­nuk­sis­sa sääs­te­tään jäl­leen. Lisäk­si rai­tio­tien voi toteut­taa tyl­sän har­mau­den sijaan nur­mi­ra­ta­na, jol­loin se kau­nis­taa mai­se­maa ja sitoo pölyä itseen­sä. Yhte­nä etu­na myös bus­sei­hin rati­kan pysäk­kiai­ka voi olla hyvin lyhyt, kos­ka mat­kus­ta­jat voi­vat kul­kea kai­kis­ta ovis­ta. Tule­vai­suu­des­sa kun kul­jet­ta­ja­ra­has­tus pois­tuu rati­kois­ta, niin kul­ku nopeu­tuu edel­leen, kun kus­ki voi kes­kit­tyä 100% aja­mi­seen. Toki… Bus­seil­lek­kin ollaa suun­nit­te­le­mas­sa kul­jet­ta­ja­ra­has­tuk­ses­ta luo­pu­mis­ta ja kaik­kien ovien käyt­töön­ot­toa pysä­keil­lä sisään­tu­loon, mut­ta itse pitäi­sin edel­leen bus­sis­sa etuo­ves­ta sisään ja muis­ta ulos peri­aat­teen käy­tös­sä, kos­ka sil­lä este­tään var­sin tehok­kaas­ti ilmais­mat­kus­ta­mi­nen. Rati­kois­sa tämä estet­täi­siin run­sal­la val­von­nal­la ja met­ros­sa porteilla. 

    Kaik­ki edel­lä mai­ni­tut toi­men­pi­teet ovat tut­tu­ja euroop­pa­lai­sis­ta jouk­ko­lii­ken­tee­seen tukeu­tu­vis­ta kau­pun­geis­ta, jois­ta rati­koi­ta löy­tyy. Lop­pu­tu­lok­set ovat olleet näh­tä­vis­sä lii­ken­teen suju­voi­tu­mi­sel­la ja mat­kus­ta­ja­mää­rien nousul­la. Esi­merk­kei­nä toi­mii var­sin­kin lii­ken­ne­va­loe­tui­suuk­sien osal­ta Rans­kan Stras­bourg ja Sveit­sin Zürich. Tope­liuk­sen­ka­dul­la oli­si erit­täin hyvin tilaa rati­koi­den omal­le kais­tal­le, jos vain oli­si roh­keut­ta pois­taa epä­käy­tän­nöl­li­set kadunvarsiparkit.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. af Heur­lin: “Välil­lä tun­tuu hie­man sil­tä, että monien kir­joit­ta­jien mie­les­sä rai­tio­vau­nun idea on nopeam­pi ja muka­vam­pi kuin bus­sin idea jul­ki­sen lii­ken­teen ideas­sa. Pla­to­ni­lai­se­na tie­ten­kin ymmär­rän, että todel­li­suuu­den syvin ole­mus löy­tyy ideois­ta eikä mate­ri­aa­li­ses­ta todellisuudesta.”

    Lyhyes­ti. Omas­ta koke­muk­ses­ta ja yllä ole­via kom­ment­te­ja lukie­as­sa­ni, koros­tuu näke­mys, että rai­tio­vau­nun käyt­tö­mu­ka­vuus ja nii­den Aris­to­te­li­nen hyvää elä­mää tuke­va koke­muk­sel­li­nen tie­to ja ymmär­rys vie voi­ton Pla­to­ni­lai­ses­ta bus­si­lii­ken­teen näen­näi­sen toi­mi­vas­ta idea­maa­il­mas­ta, jota arjen prag­ma­tiik­ka ei tue.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Välil­lä tun­tuu hie­man sil­tä, että monien kir­joit­ta­jien mie­les­sä rai­tio­vau­nun idea on nopeam­pi ja muka­vam­pi kuin bus­sin idea jul­ki­sen lii­ken­teen ideas­sa. Pla­to­ni­lai­se­na tie­ten­kin ymmär­rän, että todel­li­suuu­den syvin ole­mus löy­tyy ideois­ta eikä mate­ri­aa­li­ses­ta todellisuudesta.

    Mik­si kai­kil­la on niin kii­re jon­ne­kin? Pol­ku­pyö­räl­lä pää­see kaik­kein kii­rei­sim­mät ja loput ehti­vät kyl­lä peril­le vähän pie­nem­mäl­lä tohi­nal­la. Vauh­ti lisää lisäk­si huo­mat­ta­vas­ti ris­ke­jä myös ratikkarallissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Ricca­do: Eikä pidä unoh­taa sitä­kään, että rai­tio­vau­nu on Hus­ser­li­lai­sit­tain tan­ner­kap­pa­le, joka esit­täy­tyy feno­me­no­lo­gi­ses­sa koke­mus­maa­il­mas­sa tila­na, jos­sa toi­mia. Bus­si toi­saal­ta on kui­ten­kin vain iso auto, jos­sa ole­mi­nen Töö­lön ruuh­kis­sa vie pal­jon aikaa, näin Hei­deg­ge­riä mukaillen.

    Kim­mo:

    Mik­si kai­kil­la on niin kii­re jon­ne­kin? Pol­ku­pyö­räl­lä pää­see kaik­kein kii­rei­sim­mät ja loput ehti­vät kyl­lä peril­le vähän pie­nem­mäl­lä tohi­nal­la. Vauh­ti lisää lisäk­si huo­mat­ta­vas­ti ris­ke­jä myös ratikkarallissa. 

    Itse­kin kul­jen pyö­räl­lä suu­rim­man osan vuot­ta, ja kiel­tä­mät­tä se on kau­pun­gis­sa nopeam­paa kuin mikään muu liik­ku­mis­ta­pa. Rati­koi­den nopeut­ta­mi­sen suu­rin hyö­ty ei ole sii­nä, että mat­kus­ta­jat pää­se­vät nopeam­min peril­le. 10% nopeu­tu­mi­nen omas­sa työ­mat­kas­sa­ni säs­täi­si minul­le 2 minuut­tia, mil­lä ei ole juu­ri mitään väliä. Mut­ta 10% nopeu­tu­mi­nen kai­kes­sa ratik­ka­lii­ken­tees­sä sääs­täi­si kau­pun­gil­le lähes 10% ratik­ka­lii­ken­teen kuluis­ta. Se on tois­ta­kym­men­tä mil­joo­naa euroa.

    Jos ratik­ka­lii­ken­ne on hal­vem­paa, parem­paa pal­ve­lua voi­daan tar­jo­ta yhä useam­mal­le, kun rahat riit­tä­vät. Sinä on hom­man ydin. Eikä nopeu­tus lin­ja­no­peu­des­sa 15km/h tie­nool­ta johon­kin 16,5 kilo­met­riin tun­nis­sa ole kovin pahaa hur­jas­te­lua. Kes­kus­tan ulko­puo­lel­la 20km/h antai­si vie­lä aivan hyvin aikaa varoa jalan­kul­ki­joi­ta ja pör­röi­siä eläimiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Salk­ku:

    Täs­sä Huo­pa­kah­den­tien dolo­ro­sas­sa oli­si kaik­kein tär­kein­tä ja ainoa kei­no saa­da lii­ken­ne kuriin on jat­kaa pikai­ses­ti Turun moot­to­ri­tie­tä tun­ne­lis­sa Nie­men­mäen ali yhtyen Haka­mäen­tie­hen. Tätä­hän kut­su­taan Pasi­lan­rai­tik­si joka jos­tain päät­tä­mät­tö­myy­des­tä jih­tuen on taa­sen halut­tu unohtaa.
    Muu­ta rat­kai­sua ei ole eikä tule. 

    Mikä­hän täs­sä rat­kai­sus­sa, jos­sa espoo­lai­sil­le autoi­li­joil­le avat­tai­siin poi­kit­tai­nen “moo­to­ri­tie” hal­ki Hel­sin­gin, oli­si se kom­po­nent­ti jol­la lii­ken­ne saa­tai­siin “kuriin”? Näyt­tää pikem­min sil­tä, että kävi­si päinvastoin. 

    On tie­ten­kin hir­vit­tä­vää, että Huo­pa­lah­den­tien kal­tai­nen kaa­haus­väy­lä on pääs­syt syn­ty­mään asu­tuk­sen kes­kel­lä. Autot Huo­pa­lah­den­tiel­lä voi­si ehkä ohja­ta tun­ne­liin, jon­ka autoi­li­jat itse rahoi­tet­tai­si­vat käyttömaksuilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Minä olen alka­nut arvel­la tuo­ta jät­ti­mäis­tä merituulipuistoa.”
    Ja ehkä ympä­ris­tö­atr­voi­hi pitäi­si lukea myös mai­se­ma-arvot. Eli ei tuu­li­puis­to­ja mihin vain. Ja oli­ko nyt niin, ettei jät­teen­polt­to tule Hel­sin­gis­sä onnistumaan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Otso:

    Eikä nopeu­tus lin­ja­no­peu­des­sa 15km/h tie­nool­ta johon­kin 16,5 kilo­met­riin tun­nis­sa ole kovin pahaa hur­jas­te­lua. Kes­kus­tan ulko­puo­lel­la 20km/h antai­si vie­lä aivan hyvin aikaa varoa jalan­kul­ki­joi­ta ja pör­röi­siä eläimiä.

    Kuten Otso var­maan tie­tää, niin puhum­me täs­sä kes­ki­no­peu­des­ta. Rai­tio­vau­nun (kuten myös lin­ja-auton) nopeus­käy­rä Hel­sin­gis­sä ja jopa Hel­sin­gin nie­mel­lä hui­te­lee aina tuon­ne 60km/h parem­mal­le puo­lel­le. En toki kiis­tä kei­no­va­li­koi­maa teo­rian tasol­la juu­ri tuon kes­ki­no­peu­den nos­tos­sa. Kes­ki­no­peu­den toteu­tu­mi­nen on hel­pom­pi miel­tää ajas­sa kuin mat­kas­sa tai vauh­dis­sa; jokais­ta seis­tyä minuut­tia koh­taan pitäi­si ajaa minuut­ti kak­si ker­taa halut­tua kes­ki­no­peut­ta lujem­paa, jot­tei kes­ki­no­peus las­ki­si. Lii­ken­ne­tur­val­li­suus ja kes­ki­no­peu­den nos­to nyky­kau­pun­gis­sa ovat kyl­lä jyr­käs­ti vas­tak­kai­sia tavoitteita.

    Täs­sä muu­ten jotain fak­taa tämän, ah niin iha­nan, koli­se­van wan­na-be met­ron vihreydestä:

    CO2 pääs­töt per henkilökilometrit

    1. met­ro­lii­ken­ne (0,29 kg/hkm)
    2. lin­ja-auto­lii­ken­ne (0,32 kg/hkm)
    3. pyö­räi­ly (0,38 kg/hkm)
    4. len­to­lii­ken­ne (0,56 kg/hkm)
    5. rai­tio­vau­nu­lii­ken­ne (0,66 kg/hkm)
    6. juna­lii­ken­ne (1,20kg/hkm)
    7. hen­ki­lö­au­toi­lu (1,44 kg/hkm)

    Jos vie­lä poh­di­taan mikä on lyhin tai perä­ti nopein reit­ti pis­teen A ja B välil­lä. Miten pär­jää suo­ra mat­ka pis­tees­tä A pis­tee­seen B? Miten pär­jää mat­ka, joka läh­tee ensin vas­tak­kai­seen suun­taan, pala­tak­seen sit­ten pis­tee­seen A jat­kaen pis­tei­siin C ja D, tul­lak­seen aikaan pis­tee­seen B?

    Pal­jon­ko kulut­taa 8,5km auto­mat­ka vas­taan 35km bus­si­mat­kaa? Entä kuin­ka pit­kä on tun­nin bus­si­mat­ka vas­taan tun­nin pyö­rä­mat­kaa, jos edel­li­nen on kol­me ker­taa pidempi?

    Totuuk­sia on siis aika monia. Auto­saa­ta­na on tie­tys­ti sata­va kuriin, sen sanoo jo järki…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Luvut kopioi­tu http://jlf.fi/f17/2739-raitiovaunun-saasteettomuus/ ja tääl­tä http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips/liikennemips

    Samaa asi­aa ker­too mm. “Sel­vi­tys mak­sut­to­man jouk­ko­lii­ken­teen vai­ku­tuk­sis­ta Hel­sin­gis­sä”. Vali­tet­ta­vas­ti tämä tut­ki­mus esit­tää luku­ja, jois­sa on pal­jon olet­ta­muk­sia, kuten Euro‑5 nor­min bus­se­ja, kun nyky­ti­lan­ne on sel­lai­nen, jos­sa val­tao­sa kalus­tos­ta on Euro‑2 ja Euro‑3 nor­mit uute­na täyt­tä­vät, usean vuo­den ikäi­set (jopa +10v) linja-autot.

    Rai­tio­vau­nun osal­ta luke­maan vai­kut­taa kes­kei­ses­ti mitä sii­hen sisäl­ly­te­tään ( läm­mi­te­tyt vaih­teet, hal­lit, jne) ja mil­lä säh­köl­lä näi­tä rati­koi­ta ajel­laan. Juu­ri nyt tänä tal­vel­la tämä Hel­sin­gin Ener­gian säh­kö on var­mas­ti jotain ihan muu­ta kuin las­kel­mien ~250 g/kWh CO2, vaan ehkä pikem­min 700g/kWh.

    Met­ros­sa­kin tiet­ty infra kulut­taa, mut­ta sen osal­ta uskon niin objek­tii­vi­seen kuin sub­jek­tii­vi­seen vihreyteen. 

    Ihan näin mar­gi­naa­liin, niin mei­dän omas­sa 4 lap­sen ja 2 aikui­sen uusio­per­hees­sä kul­ke­mi­nen on jotain käve­lyn tai pyö­räi­lyn, tai met­ron ja auton yhdis­tä­mis­tä. Itse saas­tu­tan enim­mäk­seen siis jalan tai pyö­räl­lä, mut­ta työ vaa­tii välil­lä kul­ke­mis­ta myös auto­saa­ta­nal­la. Lap­set käyt­tä­vät sit­ten tasai­ses­ti kaik­kia jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nei­tä, jos­kin osa myö­hään iltaa mene­vis­tä har­ras­tuk­sis­ta tapah­tuu taas äidin auto­saa­ta­nan kyy­dil­lä. Per­hees­sä onkin kak­si autoa, toi­nen sei­soo kes­kus­tas­sa, toi­nen met­ro­par­kis­sa itik­ses­sä. Tois­ta autoa käy­te­tään päi­vit­täin, tois­ta (minun autoa) ei juu­ri ollenkaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Jos pyö­räi­lyl­le las­ke­taan tuol­lai­nen CO2-pääs­tö per mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­ri, niin var­maan jalan­ku­lul­le tehot­to­mam­pa­na muo­to­na tulee vie­lä kor­keam­pi. Nuo luvut näyt­tä­vät kovin hatus­ta revi­tyil­tä tai epä­rea­lis­ti­siin ole­tuk­siin perustuvilta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Kim­mo: “Kuten Otso var­maan tie­tää, niin puhum­me täs­sä kes­ki­no­peu­des­ta. Rai­tio­vau­nun (kuten myös lin­ja-auton) nopeus­käy­rä Hel­sin­gis­sä ja jopa Hel­sin­gin nie­mel­lä hui­te­lee aina tuon­ne 60km/h parem­mal­le puolelle.”

    Mut­ta tär­kein kei­no kes­ki­no­peu­den nos­ta­mi­seen ei ole­kaan huip­pu­no­peuk­sien nos­ta­mi­nen vaan 0 km/h ‑osuuk­sien vähen­tä­mi­nen. Mitä vähem­män rai­tio­vau­nu sei­soo, sitä suu­rem­mak­si kes­ki­no­peus nousee. Vaik­ka huip­pu­no­peus vaik­ka las­ket­tai­siin 40 km/h:iin.

    Täl­lä het­kel­lä rai­tio­vau­nu pysäh­tyy jokais­ta pysäk­kiä koh­den 2–3 ker­taa. Hyvä tavoi­te oli­si pääs­tä 1,2 pysähdykseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Kim­mo:

    Vali­tet­ta­vas­ti tämä tut­ki­mus esit­tää luku­ja, jois­sa on pal­jon olet­ta­muk­sia, kuten Euro‑5 nor­min bus­se­ja, kun nyky­ti­lan­ne on sel­lai­nen, jos­sa val­tao­sa kalus­tos­ta on Euro‑2 ja Euro‑3 nor­mit uute­na täyt­tä­vät, usean vuo­den ikäi­set (jopa +10v) linja-autot. 

    No sehän riip­puu täy­sin sii­tä, mihin vuo­teen tuo tut­ki­mus on ase­tet­tu, kyl­lä­hän nuo bus­sit uusiu­tu­vat kovaa vauhtia:
    http://www.motiva.fi/files/963/bussiliikenteen-kilpailutus_makinen_041207.pdf

    Kil­pai­lu­tus 2006:
    Yhteen­sä 179 autoa, joista:
    49 EEV tasoa ja 27 Euro 5 ‑tasoa.

    Rai­tio­vau­nun osal­ta luke­maan vai­kut­taa kes­kei­ses­ti mitä sii­hen sisäl­ly­te­tään ( läm­mi­te­tyt vaih­teet, hal­lit, jne) ja mil­lä säh­köl­lä näi­tä rati­koi­ta ajellaan. 

    Olet lai­nan­nut vää­rin. Kysees­sä eivät ole CO2-pääs­töt, kuten väi­tit, vaan uusiu­tu­mat­to­mien luon­non­va­ro­jen käyt­tö per henkilökilometri.

    Eikö­hän noi­hin lukui­hin vai­ku­ta eni­ten se, että ratain­fran raken­ta­mi­nen kulut­taa pal­jon uusiu­tu­mat­to­mia luon­non­va­ro­ja suh­tees­sa kul­jet­tuun hen­ki­lö­ki­lo­met­riin (mm. kiveä). Tämä sama syy nos­taa pyö­räi­lyn kulutusta.

    Toi­nen vika on sii­nä, että tuos­sa jaka­ja­na käy­te­tään hen­ki­lö­ki­lo­met­re­ja, eikä esi­mer­kik­si mat­ko­ja. Tämä paran­taa nopei­den liik­ku­mis­muo­to­jen suh­teel­lis­ta ase­maa, mikä ei ole oikein jär­ke­vää, jos haluam­me ver­ra­ta eri­lais­ten elä­män­ta­pa­va­lin­to­jen ekologisuutta.

    On hert­tai­sen yhden­te­ke­vää, kulut­taa­ko jepen A pyö­räl­lä teke­mä kol­men kilo­met­rin työ­mat­ka 380 gram­maa per hen­ki­lö­ki­lo­met­ri (yhteen­sä rei­lun kilon) luon­non­va­ro­ja, kun autoi­li­ja kul­kee työ­mat­kal­laan 15 kilo­met­riä ja höräi­see yli 20 kiloa uusiutumattomia.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Kim­mo: juu­ri kes­ki­no­peut­ta voi­kin nos­taa lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta vaa­ran­ta­mat­ta, huip­pu­no­peut­ta oikein ei.

    20km/h kek­si­no­peu­den saa vaik­ka­pa 40km/h alu­eel­la opti­mi­ti­lan­tees­sa siten, että jokais­ta 15s pysäk­kiai­kaa koh­den täy­tyy siis ajaa 15s nopeus­ra­joi­tuk­sen mukaan. Tämä onnis­tuu tuol­lai­sel­la 300m pysä­kin­vä­lil­lä. Joka meil­lä käte­väs­ti jo onkin. Noin siis opti­mi­ti­lan­tees­sa, käy­tän­nös­sä tulee var­mas­ti mut­kia mat­kaan, ja 20km/h lie­nee uto­pi­aa, ellei pysäk­ki­vä­lei­hin­kin puu­tu­ta. Mut­ta jo 16–18km/h oli­si suu­ri parannus.

    Eikä 40km/h kes­kel­lä katua kul­ke­va ratik­ka ole mikään suu­ri lii­ken­ne­ris­ki, kun sen kum­mal­la­kin puo­lel­la kul­kee muu lii­ken­ne myös­kin 40km/h, tai lujem­paa­kin. Rati­koi­den osuus hel­sin­gin kuo­lon­ko­la­reis­sa tai vam­mau­tu­mi­sia aiheut­ta­vis­sa kola­reis­sa on aika pie­ni. Ja vie­lä pie­nem­pi suh­tees­sa liik­ku­jien määrään.

    Mitä tulee auto­saa­ta­noi­hin; jos halu­taan vih­jai­lui­hin läh­teä, niin aina voi­si toki keit­tää kokoon hölyn­pö­lyä sii­tä, kuin­ka mer­sus­sa ruuh­kas­sa istues­sa ärsyt­tää jos jotain köy­hiä menee rati­kas­sa ohi, ja sik­si nii­tä pitää hidas­taa. Mut­ta se oli­si tie­tys­ti aika lap­sel­lis­ta. Omas­ta puo­les­ta­ni koi­tan pysyä asiallisena.

    Auto­ja tar­vi­taan, se on aivan sel­vää. Toi­mi­va yksi­tyi­sau­to­lii­ken­ne edel­lyt­tää kui­ten­kin, että teil­le mah­tuu. Ja jos ei kaik­kea maa­ta kau­pun­gis­sa halu­ta muut­taa moot­to­ri­ka­duik­si, ainoa tapa saa­da autot mah­tu­maan on se, että nii­den mää­rä ei nouse lii­an suu­rek­si. Tämä taas onnis­tuu kaik­kien kan­nal­ta kivut­to­mim­min niin, että teh­dään hyvä ja toi­mi­va jul­ki­nen liikenne.

    Eli kun mah­dol­li­sim­man moni saa­daan omas­ta tah­dos­taan kolis­te­le­maan sin­ne wan­na­be-met­roon, jää kadul­le enem­män tilaa niil­le joi­den täy­tyy, tai jot­ka halua­vat ajaa autol­la. Jokai­nen saa kul­kea niin kuin itse par­haak­si har­kit­see, ja lii­ken­ne sujuu. Kaik­ki voit­ta­vat, ja voi­daan men­nä yhdes­sä pai­jaa­maan pör­röi­siä city-kane­ja. Jot­ka sit­ten syö­vät puis­tot kal­juik­si. Stana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Kan­nat­taa pitää mie­les­sä, että Hel­sin­gin Ener­gian ohjel­ma on laa­dit­tu kar­koit­ta­maan hii­li­neut­raa­liu­den piru lait­ta­mal­la se näyt­tä­mään mah­dol­li­sim­man kal­liil­ta ja epä­var­mal­ta. Meri­tuu­li­puis­to hyväl­lä pai­kal­la (ei ehkä Hel­sin­gin edus­tal­la vaan Ahve­nan­maal­la) ei tule mak­sa­maan 130 e/MWh, eten­kin jos mal­te­taan odot­taa Kes­ki-Euroo­pan tuki­po­li­tii­kan aika­ra­jois­ta joh­tu­van tuu­li­voi­main­ves­toin­ti­buu­min tasaan­tu­mis­ta ja hal­van kau­koi­dän tuu­li­voi­ma­tek­no­lo­gian nousua.

    Ks. http://www.tekniikkatalous.fi/energia/energia-lehti/article373275.ece

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Olet lai­nan­nut vää­rin. Kysees­sä eivät ole CO2-pääs­töt, kuten väi­tit, vaan uusiu­tu­mat­to­mien luon­non­va­ro­jen käyt­tö per henkilökilometri.

    Ei pitäi­si kos­kaan lai­na­ta tar­kas­ta­mat­ta fak­to­ja. Tämä lai­naus oli jouk­ko­lii­ken­ne­foo­ru­mil­ta, jos­ta en tämän­suun­tais­ta vää­ris­te­lyä oli­si odottanut 😉

    Fak­ta on kui­ten­kin läh­tee­seen kat­so­mat­ta, että met­ro on sel­keäs­ti vähä­pääs­töi­sin ennen pai­kal­lis­ju­naa ja ratik­ka­lii­ken­ne on Hel­sin­gin säh­kön­tuo­tan­nol­la lähes yhtä saas­tut­ta­va kuin hen­ki­lö­au­to. Lin­ja-auto pär­jäi­si tod.näk. val­lit­se­vaa käy­tän­töä parem­min­kin, jos vaan kalus­toa saa­tai­siin uusit­tua nopeam­min. En mil­lään jak­sa uskoa uute­na var­sin saas­teis­ten bus­sien tul­len aina­kaan puh­taim­mik­si, jyrät­ty­ään sta­din katu­ja sen 5–15 vuotta. 

    Ja jot­tei totuus unoh­tui­si, niin lii­ken­teen pääs­töt, niil­tä osin kuin voim­me nii­hin vai­kut­taa (nol­la­rat­kai­su vs käy­tän­nön opti­mi­ti­lan­ne) on max. luok­kaa 5% Suo­men kasvihuonepäästöistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Kim­mo:

    Ei pitäi­si kos­kaan lai­na­ta tar­kas­ta­mat­ta fak­to­ja. Tämä lai­naus oli jouk­ko­lii­ken­ne­foo­ru­mil­ta, jos­ta en tämän­suun­tais­ta vää­ris­te­lyä oli­si odottanut 

    Niin, tosin minus­ta ko. foru­mil­la­kin todet­tiin, että tuos­sa puhut­tiin uusiu­tu­mat­to­mien luon­non­va­ro­jen käy­tös­tä, eikä pääs­töis­tä — eikä var­sin­kaan hiilidioksidipäästöistä.

    Fak­ta on kui­ten­kin läh­tee­seen kat­so­mat­ta, että met­ro on sel­keäs­ti vähä­pääs­töi­sin ennen pai­kal­lis­ju­naa ja ratik­ka­lii­ken­ne on Hel­sin­gin säh­kön­tuo­tan­nol­la lähes yhtä saas­tut­ta­va kuin henkilöauto. 

    Ja nyt sit­ten puhut vie­lä saas­teis­ta, ängh.

    Läh­de­tään­pä nyt vaik­ka näis­tä käsitteistä:

    Uusii­tu­mat­to­mien luon­non­va­ro­jen käyt­tö tar­koit­taa sitä, pal­jon­ko ko. luon­non­va­ro­ja (esi­mer­kik­si öljyä, kiveä, metal­le­ja) käy­täm­me. Näi­den varo­jen käyt­tö kuvaa jol­lain tasol­la, jos­kaan ei tyh­jen­tä­väs­ti, sitä kuin­ka suu­ria vai­ku­tuk­sia aiheu­tam­me ympäristöllemme.

    Pääs­töt tar­koit­ta­vat nii­tä mate­ri­aa­le­ja, joi­ta toimn­tam­me vapaut­taa ympä­ris­töön, kuten esi­mer­kik­si rik­ki­pääs­töt ja hiilidioksidi.

    Saas­teet tar­koit­ta­vat nii­tä pääs­tö­jä, jot­ka ovat ihmi­sel­le hai­tal­li­sia, kuten vaik­ka­pa lyi­jy tai pien­hiuk­ka­set. Ja eri­tyi­ses­ti: hii­li­diok­si­di ei ole saaste.

    Noi­ta eri lii­ken­ne­muo­to­jen pääs­tö­jä (jois­ta osa on myös ilman­saas­tei­ta) voi tar­kas­tel­la vaik­ka tuolta:
    http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/index.htm

    Tuol­la ei ole erik­seen rai­tio­vau­nua (aina­kaan vie­lä), mut­ta on var­sin luul­ta­vaa, että se ei kovin suu­res­ti poik­kea säh­kö­ju­nas­ta, kos­ka molem­pien käyt­tä­mä ener­gia tuo­te­taan olen­nai­ses­ti samoil­la menetelmillä.

    Luul­ta­vas­ti rai­tio­vau­nun pääs­töt ovat junaa pie­nem­mät, kos­ka se kul­kee hitaam­mil­la nopeuk­sil­la (=käyt­tää vähem­män ener­gi­aa), olkoon­kin, että se toi­saal­ta pysäh­tyy useammin.

    Ja jot­tei totuus unoh­tui­si, niin lii­ken­teen pääs­töt, niil­tä osin kuin voim­me nii­hin vai­kut­taa (nol­la­rat­kai­su vs käy­tän­nön opti­mi­ti­lan­ne) on max. luok­kaa 5% Suo­men kasvihuonepäästöistä. 

    Minus­ta­kin tämä hii­li­diok­si­di­vou­ho­tus on saa­nut jo hie­man jär­jet­tö­mät­kin mittasuhteet.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Kim­mo, rai­tio­vau­nun pääs­töt on per hen­ki­lö­ki­lo­met­ri nega­tii­vi­set, 0 — 160g tai enem­män, perus­te­lut eri vaih­toeh­doil­le alle, käyt­tö luki­jan vastuulla.

    - Nega­tii­vi­set, Siir­ty­mä hen­ki­lö­au­tois­ta, bus­seis­ta, tms. vähen­tää kokonaispäästöjä.

    - 0g/hkm, kos­ka mar­gi­naa­li­säh­kön­ku­lu­tus on 0w/hkm. Ratik­ka ei ole juu­ri kos­kaan aivan täyn­nä eli mat­kus­ta­jien lisää­mi­nen tai pois­ta­mi­nen ei oikeas­taan vai­ku­ta sähkönkulutukseen.

    - Vähän yli nol­la, vaik­ka jon­kun­lais­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä pitää joka tapauk­ses­sa tar­jo­ta niin sitä voi­si vähen­tää jos oli­si vähem­män mat­kus­ta­jia, samoin vuo­ro­ja voi­si kar­sia, eli mar­gi­naa­li­säh­kön­lu­tus ei ole nolla.

    - noin 30g/hkm. Ratik­ka kulut­taa säh­köä noin 0,25kWh/hkm. Kuu­kau­den kes­ki­pääs­töt Suo­mes­sa on noin 150g/kW, ja ratik­ka kulut­taa tasai­ses­ti säh­köä ympä­ri vuo­den. Kes­ki­pääs­tö on minus­ta jär­ke­vin tapa las­kea eri kulu­tus­ta­po­jen osuuuk­sia päästöistä.

    - Noin 50g/hkm, sel­keäs­ti vää­rä vaih­toeh­to nro 1. Suo­mes­sa tuo­te­tun säh­kön kes­ki­pääs­töt vuo­si­ta­sol­la on noin 200g/kWH, mut­ta mik­si ihmees­sä kausi­vaih­te­lua ei pitäi­si ottaa huomioon?

    - Noin 90g/hkm, sel­keäs­ti vää­rä vaih­toeh­to nro 2. HELE­Nin kes­ki­pääs­töt vuo­si­ta­sol­la on noin 360g/kWH, mut­ta mik­si ihmees­sä pitäi­si las­kea yhteis­mark­ki­noil­la yhden tuot­ta­jan mukaan?

    - Noin 160/hkm, mar­gi­naa­li­pääs­tö. Hii­li­lauh­de on noin 800g/kWh ja jos­sain päin Nord­Poo­lia on aina hii­li­lauh­de­voi­ma­la käyn­nis­sä. Tämä on oikea tapa las­kea säh­kön­ku­lu­tuk­sen muu­tok­sen vai­ku­tuk­sia, Osmon suo­si­ma. Toi­saal­ta, jos las­ke­taan säh­köl­le mar­gi­naa­li­pääs­töt, niin mik­sei sit­ten mar­gi­naa­li­ku­lu­tus matkustajille?

    - Enem­män. Ote­taan mukaan huol­lon, val­mis­tuk­sen, jne. pääs­töt. Toi­saal­ta met­rol­le ei yleen­sä muis­te­ta las­kea ase­mien säh­kön­ku­lu­tus­ta, suu­rin­piir­tein saman ver­ran kuin met­ron. Vas­taa­vas­ti muu­ten autoil­le pitäi­si sit­ten las­kea tien­ra­ken­nuk­sen, polt­toai­neen kul­je­tuk­sen, huol­toa­se­mien, auto­teh­tai­den, jne. päästöt.

    - Enem­män 2. Auto­lus­ta sääs­ty­nyt raha käy­te­tään johon­kin joko tuot­taa enem­män pääs­tö­jä kuin autoi­lu per euro.

    - Tode­taan nyt vie­lä että kes­kus­ta-autoi­lun polt­toai­neen­ku­lu­tus eli pääs­töt per hkm on jotain ihan muu­ta kuin keskipäästöt.

    Että valit­see sii­tä. Polt­to­moot­to­reil­la ja säh­kö­moot­to­reil­la on ero­ja, polt­to­moot­to­rin pääs­tö­las­ken­ta on myös suo­ra­vii­vai­sem­paa ja ver­tai­lu täten vähän han­ka­laa. Jouk­ko­lii­ken­tees­sä yli­pään­sä olen­nai­nen asia on kul­ku­vä­li­neen käyt­tö­as­te, niin pääs­tö­jen kuin kus­tan­nus­ten­kin kan­nal­ta: tyh­jä met­ro on erit­täin saas­tut­ta­vaa lii­ken­net­tä per hkm, täy­si die­sel­bus­si taas hyvin eko­te­ho­kas­ta per hkm. Täyt­tö­as­tee­seen taas vai­kut­taa lin­jas­to­suun­nit­te­lu, käyt­tö­paik­ka, käyt­tö­ta­pa, jne.

    Tämän takia pääs­tö­jen tai kulu­jen las­ke­mi­nen lii­ken­ne­vä­li­ne­koh­tai­ses­ti on suo­raan sanoen tyh­mää. Sil­loin kun näi­tä luku­ja käy­tän­nös­sä tar­vi­taan, esi­mer­kik­si pää­tet­täes­sä eri vaih­toeh­toi­sen jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mien välil­lä, voi­daan las­kea ihan oikeil­la yksik­kö­kus­tan­nuk­sil­la eikä mil­lään keskiarvoilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Osmon blo­gin kes­kus­te­lun taso hipoo jo pil­viä, kun sek­sik­käim­mät filo­so­fit­kin jo astu­vat aree­nal­le. Var­mas­ti Deleuze ja Quat­ta­ri ovat myös perus­te­le­mas­sa rai­tio­vau­nu­jen ajat­te­lua syven­tä­vän vai­ku­tuk­sen levit­tä­mis­tä munkkivuorelaisille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Sep­po: ootas… eikö­hän rati­kas­ta saa­da joten­kin sisus­tet­tua noma­di sotakone 🙂

    Filo­so­fit lie­ne­vät muka­na lähin­nä huu­mo­ri­mie­lel­lä, mut­ta kyl­lä kes­kus­te­lun asia­lin­ja ihan oikeas­ti tun­tuu nyt aika laa­duk­kaal­ta. Kii­tos oman­kin panoksesi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Sepol­le tie­dok­si. Filo­so­fit puke­vat esi­mer­kik­si sanoik­si sen, mitä todel­li­suus on tai mil­tä se näyt­tää (nuo rans­ka­lai­set jätän kyl­lä väliin). Kon­kreet­ti­ses­ti. Kun tulen junal­la Hel­sin­kiin Turus­ta (eri osoit­tei­siin), suun­nis­tan aina met­rol­le tai rati­kal­le, vaik­ka lop­pu­pääs­sä vähän jou­tui­si käve­le­mään. Bus­si on vii­mei­nen vaih­toeh­to. (Tosin omal­la paik­ka­kun­nal­la ensim­mäi­nen, jos jos­tain syys­tä jää pyö­rä tal­liin, n. 1–3 krt./kk, auto satun­nai­nen.) Vie­lä me tän­ne Tur­kuun sen rati­kan rakennamme.
    Voim­me tämän perus­tel­la niin­kin, että rati­kan käyt­tö ei ole filo­so­fi­sen ajat­te­lun perus­teel­la syn­ty­nyt rat­kai­su (vaan jäl­ki­kä­tei­nen perus­te­lu). Rati­kan käyt­tö on pikem­min­kin evo­luu­tion pidem­män aika­vä­lin lukuis­ten valin­to­jen satun­nai­nen lop­pu­tu­le­ma. Ei jär­jen valin­ta, vaan valin­to­jen sum­ma. Ja näis­sä valin­nois­sa näkyy Adam Smit­hin näky­mät­tö­män käden jälki.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Luul­ta­vas­ti rai­tio­vau­nun pääs­töt ovat junaa pie­nem­mät, kos­ka se kul­kee hitaam­mil­la nopeuk­sil­la (=käyt­tää vähem­män ener­gi­aa), olkoon­kin, että se toi­saal­ta pysäh­tyy useammin

    Oli­si­kin jär­kyt­tä­vä, jos ratik­ka vei­si yhtä pal­jon säh­köä kuin pai­kal­lis­ju­na. Onnek­si pai­kal­lis­ju­na har­vem­min kul­kee 5 mat­kus­ta­jan kuor­mal­la. Eikä junal­la ole 1–500m välein läm­mi­tet­ty­jä vaihteita. 

    Täl­lä mati­kal­la alku­pe­räi­nen iso Hum­me­ri on kes­kus­tas­sa suo­ras­taan eko-teko! 

    Täs­sä muu­ten uusi yri­tys kau­pun­ki­lii­ken­teen fak­tois­ta. Ratik­ka pär­jää täs­sä ihan suve­ree­nis­ti, kun ainoa mit­ta­puu on vau­nun päästöt.

    PÄÄSTÖMÄÄRÄ (g/km), CO2 (die­sel) tai CO2 (Helen) HLÖAUTO (kes­ki­mää­räi­nen 06/08)
    TELIBUSSI 1155 NIVELBUSSI 1300 RAITIOVAUNU 780 HENKILÖAUTO 163

    CO2-pääs­töt (g/matk.km) TELIBUSSI 101 RAITIOVAUNU (ei infraa) 52 HENKILÖAUTO (1,4hlö) 116

    Tilastokeskus/AKE 2008, HSL Joh­di­nau­to­lii­ken­teen toteutettavuusselvitys.

    Type­nok­si­deis­sa ja pien­hiuk­kas­pääs­töis­sä hen­ki­lö­au­to pär­jä­si tun­tu­vas­ti parem­min, mut­ta edel­lä tren­di­käs hiilidioksidi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Sep­po Vepä­sä­läi­nen kirjoitti:

    Katu­jen pysä­köin­ti on rai­tio­lii­ken­teen pysy­vä mur­he. Tal­vel­la on mur­heel­li­sem­paa kuin kesäl­lä, mut­ta kaik­ki­na vuo­de­nai­koi­na tämän jouk­ko­lii­ken­ne­muo­don sään­nöl­li­syys kär­sii huo­li­mat­to­mas­ti ja vää­rin pysä­köi­dyis­tä autoista.”

    Ongel­ma on todel­li­nen. — Ris­to Vor­ma­la ker­toi bus­si­kus­kin koke­mus­ken sii­tä. Mut­ta kuin­ka pal­jon se kos­ket­taa rai­to­vau­nu­ja? Olen kul­ke­nut vii­me aikoi­na aika lail­la kau­pun­gil­la (Autol­la, kos­ka jou­dun liik­ku­maan eri puo­li­le, mut­ta täl­löin­hän minun on myös hyvin tark­kaan seu­rat­ta­va lii­ken­net­tä.) En ole näh­nyt, että rai­tio­vau­nu oli­si jou­tu­nut pysäh­ty­mään vää­rin­park­kee­ra­tun auton vuok­si, tai että rati­ka­kis­kot eivät olis olleet vapai­na. Kaik­kea auto­lii­ken­ne ttä (siis hen­kil­sau­to, taksi‑, jake­lu- ja lin­ja-auto­lii­ken­net­tä) lumi­ka­sat tie­ten­kin hidastavat.

    Rai­tio­va­nu­lii­ken­teel­lä on fii­lis­te­ly­ulot­tu­vuus vah­vem­pi kuin muil­la jouk­ko­lii­ken­teen kul­ku­muo­doil­la. Sik­si sen heik­kouk­sia ymmär­re­tään ja Hel­sin­ki oli­si ilmeel­tään rujom­pi, jos rati­kan kis­kon kirs­kun­ta puut­tui­si sen äänimaaimasta.” 

    Pal­jon samaa miel­tä. Kyl­lä­hän ihmi­sen täy­tyy kokea posi­tii­vi­sia tajunnantiloja. 

    Mut­ta eikö­hän lii­ken­ne­muo­toa kui­ten­kin ene­si sijas­sa pipä arvioi­da sen mukaan, kuin­ka hyvin se kul­jet­taa ihmi­siä pai­kois­ta toi­siin. Nyt meil­lä on aina­kin lin­jan puo­les­ta hyvät suo­rat yhtey­det Munk­ki­vuo­res­ta sekä Kruu­nun­ha­kaan että Eiraan.

    Munk­ki­vuo­ren rati­kan tar­koi­tus on kor­vat ne. Paran­taa­ko se kokoai­suu­des­saan pal­ve­lu­ta­soa? Mehän lie­nem­me aika samaa miel­tä sii­tä, että täl­lä välil­lä rai­tio­vau­nu ja bus­si ovat liki­pi­tä­nen yhtä nopei­ta. Eikä valoe­duil­la, jot­ka käsit­tääk­se­ni rati­kal­la jo on, voi­da nopeut­taa par­haim­mass­kaan tapauk­ses­sa sen kul­kua enem­pää kuin 10 % . (3,5 minut­tia pää­te­py­sä­kil­tä pää­te­py­sä­kil­le, tai 2 minuut­tia Munk­ki­vuo­re­ta Ylioppilastalolle),

    Uusim­mat bus­sit ovat hybri­de­jä ja ener­gia­ta­lou­del­li­sem­pia. Peri­aat­tees­sa lin­jal­le voi­si myös sopia sähkökenno/akkukäyttöinen säh­kö­bus­si, mut­ta se on vie­lä hypo­teet­ti­nen mah­dol­li­suus. Ei voi sanoa, että säh­köl­lä kul­ke­va rai­tio­vau­nu olis sinän­sä eko­lo­gi­sem­pi, sil­lä OS on aivan oikein todennt täl­lä blo­gil­la, että peri­aat­tees­sa kaik­ki säh­kö on hii­li­säh­köä. pri­mää­rie­ner­giak­si muun­net­tu­na rai­to­vau­nu ja bus­si käyt­tä­vät aika lail­la saman ver­ran enr­gi­aa hen­ki­lö­paik­ka­ki­lo­met­riä kohden.

    Eme kes­kust­le sii­tä, onko rai­tio­vau­nu sinän­sä parem­pi tai huo­nom­pi kau­pun­ki­lii­ken­ne­muo­to kuin lin­ja-auto. (Ystä­vä­ni lähet­ti kes­ki­viik­koilt­nan iloi­sen vies­tin: Van­taan suun­nan Kulo­mäen bus­sin kes­kio­vi ei sul­keu­tu­nut kun­nol­la, ja oli todel­la kyl­mää.) Täs­sä mudos­sa kysy­myk­sel­lä ei ole miel­tä. Nyt kes­kus­te­lem­me sii­tä, vas­taa­ko rai­to­vau­nu­lin­jan 5 raken­ta­mien tar­koi­tus­taan. Ja ensin pitää näh­dä, miten sen halu­taan lin­ja­ta: Huo­pa­lah­den­tie­tä vai Munk­ki­nie­men kaut­ta esimerksi

    Miten laa­ja verk­ko on hyvä, sii­tä tais­tel­laan sit­ten katu­pät­kä kerrallaan.”

    Kuu­los­taa vähän Stalingradilta.

    Eikö­hän paras­ta ole ensin miet­tiä, mikä koko­nai­uu­den pitää näyttää. 

    Samoin arvioi­taes­sa rai­tio­vau­nun lin­jan kus­tan­nuk­sia nii­hin tulee las­kea myös mah­dol­li­ses­ti mene­te­tyt kadun­var­sia­park­ki­pai­kat (n 50.000 e/ kpl ). Auto­jen suh­teel­li­nen hin­ta on las­ke­nut, ja meil­lä on aika pal­jon kan­ta­kau­pun­ki­lai­sia, joil­la on per­hees­sä auto ja tar­vit­se­vat (tai usko­vat tar­vit­se­van­sa) sitä, vaik­ka he eivät sitä päi­vit­täin käyt­täi­si­kään. Tyy­pi­li­sen yksi­por­tai­sen töö­lö­läis­ta­lon eteen mah­tuu 4–5 auto­paik­kaa, mut­ta asun­to­ja on 30 — 40.

    Olen aika lail­la kul­ke­nut autol­la ilta­päi­väl­lä tai alkuil­las­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa. Hyvin usein niin Marian­ka­dul­la, Kor­kea­vuo­ren­ka­dul­la ja jopa Stu­ren­ka­dul­la on olen kort­te­lin mat­kal­la ainoa autol­la liik­kel­lä ole­va. Ei sen puo­leen; käve­li­jöi­tä­kään tus­kin näkee.

    Park­ki­pai­ko­ja muu­ten illal­la mah­do­ton­ta löy­tää. Päi­väl­lä löy­tyy, kun ne ovat hyvin hinnoiteltuja.

    Täs­sä yhtey­des­sä pitää myös kes­kus­tel­la Töö­lön met­ros­ta. Onko se todel­la tar­peel­li­nen? Ja voi­tai­siin­ko Pisa­ra ohja­ta kul­ke­maan Mei­lah­den kaut­ta Huo­pa­lah­teen. Mene­tään tosin toi­sel­la suun­nal­la suo­ra Pisa­ra-yhteys Pasi­laan, mut­ta lop­pu­jen lopuk­si suh­teel­li­sen har­va käy päi­vit­täin Pasi­las­sa. Itse kävin siel­lä vii­mek­si vajaa vuo­si sit­ten Mes­su­kes­kuk­ses­sa Kemian päivillä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Af Heur­lin:
    En ole näh­nyt, että rai­tio­vau­nu oli­si jou­tu­nut pysäh­ty­mään vää­rin­park­kee­ra­tun auton vuok­si, tai että rati­ka­kis­kot eivät olis olleet vapaina.
    Rai­tio­vau­nu­lii­ken­teen häi­riöi­den syyt tilas­toi­daan ja vää­rin­py­sä­köin­ti on kirk­kaas­ti ylei­nen syy. Olen näh­nyt täl­lai­sen tapauk­sen Alek­san­te­rin­ka­dul­la Pajusen resi­dens­sin edes­sä, keik­ka­bus­si oli sen ver­ran leveäs­ti pysä­köi­ty että vähin­tään pei­li oli­si lähtenyt.

    Mut­ta eikö­hän lii­ken­ne­muo­toa kui­ten­kin ene­si sijas­sa pipä arvioi­da sen mukaan, kuin­ka hyvin se kul­jet­taa ihmi­siä pai­kois­ta toisiin.

    Tar­kal­leen ottaen ei. Jouk­ko­lii­ken­ne on pal­ve­lu, ja pal­ve­lun mit­ta­ri on koet­tu laa­tu, ei joku pla­to­ni­nen ide­aa­li. Hyvä proxy tuol­la koe­tul­la laa­dul­le on mat­kus­ta­ja­mää­rät. Esi­mer­kik­si 18 ne on tie­tääk­se­ni ollut jat­ku­vas­sa las­kus­sa, samoin muil­la kes­kus­tan bus­si­lin­joil­la, tie­tääk­se­ni varaus sik­si että HKL ei enää lii­ke­sa­lai­suuk­siin (kil­pai­lu­tus) vedo­ten jul­kai­se lin­ja­koh­tai­sia mat­kus­ta­mää­riä. Minun on hyvin vai­kea ymmär­tää mitä bus­sien muut­ta­mi­nen säh­kö­käyt­töi­sik­si aut­tai­si tuo­hon. Toi­saal­ta esi­mer­kik­si rai­tio­vau­nu 9, ja jäl­leen ker­ran tie­tääk­se­ni, kerää lähes tuplat sen ver­ran mat­kus­ta­jia mitä van­ha 17 vaik­ka reit­ti on huo­mat­ta­vas­ti lyhyempi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. tpyy­luo­ma

    Rai­tio­vau­nu­lii­ken­teen häi­riöi­den syyt tilas­toi­daan ja vää­rin­py­sä­köin­ti on kirk­kaas­ti ylei­nen syy” — tätä en kiis­tä, mut­ta kuin­ka usein tätä tapah­tuu: päi­vit­täin, vii­koit­tain? Tie­dän tapausk­sen Kruu­nun­haas­ta vuo­del­ta 1978, jol­loin itse olin syypää.

    Tar­kal­leen ottaen ei. Jouk­ko­lii­ken­ne on pal­ve­lu, ja pal­ve­lun mit­ta­ri on koet­tu laa­tu, ei joku pla­to­ni­nen ide­aa­li. Hyvä proxy tuol­la koe­tul­la laa­dul­le on mat­kus­ta­ja­mää­rät. Esi­mer­kik­si 18 ne on tie­tääk­se­ni ollut jat­ku­vas­sa las­kus­sa, samoin muil­la kes­kus­tan bus­si­lin­joil­la, tie­tääk­se­ni varaus sik­si että HKL ei enää lii­ke­sa­lai­suuk­siin (kil­pai­lu­tus) vedo­ten jul­kai­se lin­ja­koh­tai­sia matkustamääriä”

    Käsit­tääk­se­ni tar­koitn juu­ri samaa. Ehkä kes­kus­ta­lin­jo­jen mat­kus­taj­mää­rän las­kuun on mui­ta syi­tä eli lähin­nöä tar­peen vähe­ne­mi­nen: Työ­pai­kat ja kou­lut ovat pal­jot­li siir­ty­neet kes­kus­tan ulko­puo­lel­le. Myös yksi­tyi­sau­to­lii­ke­nen kes­kus­tas­saon vuo­deat 1970 pysy­nyt sama­na tai vähen­ty­nyt. (Toden­nä­köi­set­si ruuh­ka-ajan lii­ke­nen on vähen­ty­nyt ja muu lii­ken­ne lisään­ty­nyt. )Mah­dol­li­ses­ti (minul­la ei ole var­maa tie­toa) asu­kas­ti­heys on vähen­ty­nyt, kos­ka asu­mis­väl­jyys on lisään­ty­nyt… Nämä ovat arvailuja. 

    9 menee Kor­kea­vuo­ren­ka­dul­ta Kal­lion kaut­ta Itä-Pasi­laan, siis hyvin tiheän asu­tuk­sen läpi ja työ­paik­ka­kes­kuk­seen. Mikä oli 17:n reit­ti. Ovat­ko nämä ver­tai­lu­kel­poi­sia. Mit­kä oli­vat ja ovat mat­kus­ta­mää­rät bus­sis­sa / rai­tio­vau­nus­sa ajan ja pai­kan funktiona?

    Niin. Ja voi­vat­ko nämä kaik­kia kau­pun­ki­lai­sia kos­ke­vat sei­kat olla lii­ke­sa­lai­suuk­sia? Sen asian pää­tät­mi­nen kuu­luu lautakunnalle.

    Jää­nyt epä­sel­väk­si. Onko Huo­lah­den­tiel­lä joukkoliikenenkaistaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. af Heur­lin,

    Huo­pa­lah­den­tiel­lä ei ole joukkoliikennekaistaa. 

    Tpyy­luo­ma,

    Lin­jan 18 pal­ve­lu­ta­so on las­ke­nut 15 vuo­den sisään kuin nau­tae­läi­men selän­jat­ke. Kun muu­tin Munk­ki­vuo­reen vuo­ro­vä­li oli aamui­sin ja ilta­päi­vi­sin 8–9 minuut­tia, nyt 13 minuuttia. 

    Syn­tyy tie­tys­ti hel­pos­ti kier­re, jos­sa mat­kus­ta­ja­mää­rän hie­man pudo­tes­sa hei­ken­ne­tään pal­ve­lua, mikä vähen­tää mat­kus­ta­jia edel­leen jne. 

    En minä­kään em. bus­siin astu enää kuin pakon edes­sä. Onnek­si pojal­la on nyky­ään ajo­kort­ti ja auto käy­tös­sä. Ajo­kort­ti on niin tuo­re, että tois­tai­sek­si into on riit­tä­nyt mut­sin kuskaamiseen. 

    (On minul­la­kin ajo­kort­ti, mut­ta ei autoa. Tämä huo­mau­tus vain sik­si, ettei kukaan epäi­le päte­vyyt­tä­ni lii­ken­net­tä kos­ke­vis­sa ketjuissa :))

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Lin­jo­jen vuo­ro­vä­lien suun­nit­te­lus­sa läh­tö­koh­ta­na ovat tilas­toi­dut mat­kus­ta­ja­mää­rät. Lin­jan 18 osal­ta ne ovat pie­nen­ty­neet Munk­ki­vuo­ren asu­kas­ra­ken­teen van­he­tes­sa ja asu­mis­väl­jyy­den kas­vaes­sa. En oikein ymmär­rä väi­tet­tä, että HKL ei ole anta­nut tie­to­ja lin­ja­koh­tai­sis­ta mat­kus­ta­ja­mää­ris­tä lii­ke­sa­lai­suu­teen vedo­ten. Aina­kin met­roa­se­mien mat­kus­ta­ja­mää­rät on saa­ta­vis­sa netis­tä­kin. Nii­tä kysy­tään eniten. 

    HKL kuten muut­kin kau­pun­gin pal­ve­luor­ga­ni­saa­tiot jou­tu­vat jaka­maan niuk­kuut­ta koko ajan. Kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen hyväk­sy­mä suun­nit­te­luoh­je on ohje­nuo­ra­na, kun aika­tau­lu­kausit­tain allo­koi­daan lin­joit­tain tar­jon­ta eri lii­ken­nöin­tia­joil­le niin, että tas­a­puo­li­suus toteu­tuu mah­dol­li­sim­man hyvin. 

    Mat­kus­ta­ja­väl­jyys on paran­tu­nut koko lail­la vuo­si­kym­me­nien aika­na. Var­mas­ti lin­jan 18 bus­sis­sa­kin oli 80-luvul­la useam­min ahdas­ta. Nyt bus­si saat­taa täyt­tyä sei­so­ma­kuor­maan, jos linjan
    aika­tau­lua ei syys­tä tai toi­ses­ta pys­ty­tä noudattamaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Vep­sä­läi­nen, voin toki olla vää­räs­sä, mut­ta bus­si­lin­ja­koh­tai­set mat­kus­ta­ja­mää­rät oli ver­kos­sa vie­lä joku­nen vuo­si taka­pe­rin. En tie­dä mik­si ne ovat pois­tu­neet, mut­ta olen kuul­lut että se liit­tyy joten­kin kil­pai­lu­tuk­siin. En tie­ten­kään syy­tä HKL tie­don pii­lot­te­lus­ta. Väit­täi­sin että mat­kus­ta­jat ovat siir­ty­neert 57:n tai vaih­ta­neet autoon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Minul­la ei ole asias­ta nyt mitään tilas­toa, mut­ta näp­pi­tun­tu­ma­ni on, että lap­si­per­heet ovat lisään­ty­neet Munk­ki­vuo­res­sa 2000-luvun puo­lel­la paljonkin.

    Kou­lu­tu­lok­kail­le on pai­kal­li­sel­le ala-asteel­le jo pit­kään perus­tet­tu kak­si, jopa kol­me aloi­tus­luok­kaa, kun 90-luvun puo­lel­la riit­ti yksi. Tämä on osa sitä ilmiö­tä, että lap­si­per­hei­den haluk­kuus muut­taa “savi­pel­loil­le” (Osmon ilmaus)on vähentynyt. 

    Kun 18 on niin epä­toi­mi­va kuin on, niin on sel­vä, ettei­vät tän­ne muut­ta­neet sitä opi käyt­tä­mään ja lap­si­per­heil­lä­hän on usem­mi­ten auto.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Mm HKL:N laa­tu­mit­taus­ra­por­teis­sa (Mat­kus­ta­jien tyy­ty­väi­syys Hel­sin­gin jouk­ko­lii­ken­ne­pal­ve­lui­hin 2009 vii­mei­sin )on lii­te­ai­neis­tos­sa lin­jo­jen mat­kus­ta­ja­mää­rä­tie­dot vuorokausitasolla.

    Rapor­tis­ta voi tode­ta myös lin­jaa 18 kos­ke­vat laa­tuar­vo­sa­nat ja ver­tail­la nii­tä mui­den lin­jo­jen vas­taa­viin. Koke­mus­pe­räi­ses­ti on tut­kit­tu, että meto­di rea­goi laa­tu­muu­ok­siin, joten aineis­to ker­too mat­kus­ta­jien käsi­tyk­sen lin­jan palvelusta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Vep­sä­läi­nen, pal­jon kii­tok­sia tie­dos­ta. Mie­len­kiin­toi­sia luku­ja, 18 nousi­ja­mää­rä on yli puo­lit­tu­nut (!?) vuo­des­ta 2004 vuo­teen 2009, isoin pudo­tus 2006 luvuis­sa (nuo ei ilmei­ses­ti päi­vi­ty vuo­sit­tain). Osa ilmei­ses­ti siir­ty­nyt 58:lle mut­ta sil­ti. Onko täs­sä joku tilas­toin­ti­muu­tos? Alla luvut oleel­li­sil­ta linjoilta:

    Lin­ja 2004 2009 Muutos
    4 35430 36893 +4 %
    14 10774 10 371 ‑4 %
    14B 3210 3 102 ‑3 %
    18 15092 7 152 ‑53 %
    57 4399 2 413 ‑45 %
    58, 58B 3437 9 995 +191 %
    Yht. 72342 69926 ‑3 %
    14, 18 29076 20625 ‑29 %

    Munk­ki­vuo­ren väki­lu­vun kehi­tys 2005 — 2009 on 4607 — 4 698 eli ihan pien­tä kas­vua, 91 asu­kas­ta lisää. Läh­de: http://www.aluesarjat.fi

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Voi olla, että lin­jo­jen 18, 57 ja 58 luvuis­sa on joku käpy. Aivan kuin nii­den luvut oli­si­vat sot­keu­tu­neet kes­ke­nään. Sum­maa­mal­la mat­kus­ta­ja­mää­rä­tie­dot saa­daan luo­tet­ta­vam­man tun­tui­nen luku. Mat­ka­kort­tiai­neis­ton käsit­te­lys­sä on ollut ajoit­tain ongelmia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.