Katajanokan hotellihankkeesta

Kata­ja­no­kal­le suun­ni­tel­laan hotel­lik­si sveit­si­läi­sen san­ka­riark­ki­teh­tien Herzog ja Meu­ron suun­nit­te­le­maa Tuo­mio­kir­jon kokois­ta lasi­luo­mus­ta. Samat kave­rit ovat suun­ni­tel­leet Pekin­gin olym­pias­ta­dio­nin, joten mai­net­ta siis on. Niin suve­ree­neis­ta ark­ki­teh­deis­ta on kyse, että he pys­ty­vät suun­nit­te­le­maan raken­nuk­sen Hel­sin­gin kes­kus­taan käy­mät­tä ker­taa­kaan Helsingissä.

Sil­lä uhal­la­kin, että tulen lei­ma­tuk­si van­hak­si kalk­kik­sek­si, minus­ta här­vä­ke ei sovi empi­re-kes­kus­tan pei­tok­si. On vai­kea ymmär­tää, mil­lä ihmeel­lä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta on saa­tu innos­tu­maan moi­ses­ta. On kuu­lem­me “vau-ark­ki­teh­tuu­ria”.


Ohei­nen kuva on kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton viral­li­ses­ta havainneaineistosta. 

Tuol­lai­nen kapis­tus sopi­si kyl­lä jon­ne­kin Hel­sin­gin ran­noil­le, mut­ta ei juu­ri tuo­hon paikkaan.

Kun nyt alan kiviä hei­tel­lä, sanon sen­kin, että en ymmär­rä han­ket­ta suo­jel­la Enso Gutzei­tin toi­mis­to­ta­lo oikein raken­nus­suo­je­lu­lail­la. Jos talo oli­si täs­mäl­leen saman­lai­nen, mut­ta sen oli­si suun­ni­tel­lut joku Hakan toi­mis­toark­ki­teh­ti vir­ka­työ­nään, kukaan ei esit­täi­si sen suo­je­lua. Raken­nuk­sia tuli­si suo­jel­la sik­si, että ne raken­nuk­si­na ovat suo­je­lun arvoi­sia, ei hen­ki­lö­kul­tin perusteella.

31 vastausta artikkeliin “Katajanokan hotellihankkeesta”

  1. Mil­lä ilveel­lä me pää­sem­me eroon nois­ta kau­pun­gin ark­ki­teh­deis­tä? Tulis oikeen kun­non lama ja sääs­tö­kuu­ri jot­ta jen­gin sai­si vaih­toon. Aal­lon peril­li­set on tuhon­neet Hel­sin­gin kes­kus­taa jo 50 vuot­ta. Vai tulee­ko jol­le­kul­le mie­leen joku mul­lis­ta­van toi­sen­lai­nen arvo­ra­ken­nus, joka oli­si raken­net­tu tuo­na aikana?

  2. En ymmär­rä Alvar Aal­toon lii­mat­tua kult­tie­ti­ket­tiä. Mah­dot­to­man epä­käy­tän­nöl­li­set raken­nuk­set, nii­den vuo­ta­vat katot, ves­sa­kop­pe­ron­sa, tip­pui­le­vat jul­ki­si­vut. Kol­mi­jal­kai­set, kaa­tui­le­vat jak­ka­rat. Japa­ni­lai­set turis­tit Aal­to-museos­sa kii­pei­le­mäs­sä pit­kin sei­niä saa­dak­seen lähi­ku­via ylänurkista.
    Kau­nii­ta raken­nuk­sia kum­min­kin. Vain Väli­me­ri puuttuu.

  3. Sano­ma­ta­lo vis­siin hai­see niin lähel­lä mei­tä kaik­kia, että emme huo­maa haukkua?

    Oli­si­vat teh­neet sen hir­vi­tyk­sen­sä edes syr­jem­mäl­le. Vaan kun ei. 

    Tuo hotel­li­han­ke on kans­sa. Ei ihme, ettei suo­ma­lai­sil­la ole mitään his­to­ria­nä­kö­kul­maa ja pysy­vyy­den luo­maa tur­val­li­suu­den tun­net­ta, kun raken­net­tu ympä­ris­tö­kin on aina jos­tain tule­vai­suu­des­ta, jota ei kos­kaan sit­ten tule.

  4. Tai pitäis­kö raken­nuk­set jät­tää suo­je­le­mat­ta? Jos ne on oikeas­ti arvok­kai­ta, (eli siis kan­sa pitää nii­tä arvok­kai­na eikä pel­käs­tään kau­pun­gin päät­tä­jät) niin ne säi­ly­vät ilman suojeluakin.

    Mä oon kyl­lä samaa miel­tä Osmo sinun kans­sa tuon raken­nuk­sen sopi­mi­ses­ta pai­kal­leen. Veik­kaan, että jos joku oli­si tuo­hon pai­kal­le halun­nut raken­taa uus­van­han empi­re­tyy­li­sen raken­nuk­sen, niin se ei aina­kaan oli­si men­nyt läpi raken­nus­val­von­nas­ta… Olis mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, että min­kä­lai­nen raken­nus tuo­hon pykät­täi­siin, jos mark­ki­nat sai­si­vat päättää.

  5. Heh, Osmo on tääl­lä vaa­ti­nut muun muas­sa Talin ulkoi­lua­lu­een ja San­ta­ha­mi­nan umpeen rakentamista… 

    Sit­ten, kun ihan pik­ka­sen raken­net­tai­siin “tii­vis­tä” Kata­ja­no­kal­le, niin johan on mie­li­pi­teet ihan toiset. 

    BTW huo­ma­sin vaa­li­ko­nees­ta, että Osmo kan­nat­taa lail­li­sia graf­fi­ti­paik­ko­ja. Sel­lai­nen­han sopi­si maan mai­nios­ti Kata­ja­no­kal­le. Siel­lä­hän on kai­ken­lais­ta hyö­dy­tön­tä muu­ria ja jugend-talo­jen kivi­jal­ko­ja niil­le, joi­ta lail­li­suu­den sivu­tuot­tee­na kiin­nos­taa myös laittomuus.. 

    Lail­lis­ten töh­ri­mis­paik­ko­jen lähei­syy­des­sä asu­vat­han sai­vat tuta koko har­ras­tuk­sen kir­jon kotitaloissaan.

  6. Eli­na on taas kiu­kut­te­lu­tuu­lel­la. Tuo paik­ka on hyvä hotel­lil­le, mut­ta ulko­näöl­lä­kin on mer­ki­tys­tä. Kata­ja­nok­ka on kyl­lä Munk­ki­vuo­reen ver­rat­tu­na aika tii­viis­ti rakennettu.

  7. Nyky­ään on oikein muo­tia hauk­kua 60- ja 70-luku­jen ark­ki­teh­tuu­ria. Monil­ta osin tämä onkin jopa aiheel­lis­ta, mut­ta minus­ta tun­tuu oudol­ta, että yksi kri­ti­soi­duim­mis­ta raken­nuk­sis­ta on nime­no­maan Enson pää­kont­to­ri. Raken­nus on mie­les­tä­ni var­sin onnis­tu­nut: raken­nuk­sen mit­ta­kaa­va on sopi­va ja se ero­aa sel­väs­ti aikan­sa massa-arkkitehtuurista.

    Mie­les­tä­ni pai­kal­le, johon uut­ta hotel­lia suun­ni­tel­laan sopii hyvin raken­taa, sil­lä pai­kal­la ei ole täl­lä het­kel­lä oikein mitään jär­ke­vää käyt­töä. Tuol­lai­sil­le pai­koil­le nime­no­maan kuu­luu raken­taa roh­keas­ti. Mie­les­tä­ni Kias­ma on hyvä esi­merk­ki täs­tä. Töö­lön­lah­del­le on vii­meiai­koi­noi­na raken­net­tu Kais­man lisäk­si Sano­ma-talo sekä hotel­li. Nämä molem­mat kär­si­vät sel­väs­ti roh­keu­den puut­tees­ta ja kes­kin­ker­tai­suu­des­ta. Uskon, että ne tule­vat saa­maan huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­man his­to­rial­li­sen tuo­mion, kuin Kiasma.

    Oman ajan ark­ki­teh­tuu­ria on usein pidet­ty ruma­na. Täy­tyy muis­taa, että Ate­neu­mia­kin pidet­tiin rumi­luk­se­na, kun se val­mis­tui. Raken­nuk­set löy­tä­vät paik­kan­sa ympä­ris­tös­tään vas­tan kym­me­nien vuo­sien pääs­tä valmistumisesta.

    Kun joi­den­kin kym­me­nien vuo­sien pääs­tä tul­laan ihai­le­maan vuo­si­tu­han­nen vaih­teen ark­ki­teh­tuu­ria, ei todel­la­kaan tul­la Hel­sin­kiin. Huo­mat­ta­vas­ti parem­paa ark­ki­teh­tuu­ria löy­tyy Tal­lin­nas­ta, sil­lä siel­lä on uskal­let­tu raken­taa (ja tosin samal­la vali­tet­ta­vas­ti puret­tu — kyl­lä­kin var­sin rau­nioi­tu­nei­ta — van­ho­ja rakennuksia).

    Itse nime­no­maan toi­voi­sin roh­keut­ta Hel­sin­gin kes­kus­taa raken­net­taes­sa. Mie­les­tä­ni kes­kus­taa ei saa uhra­ta visiot­to­muu­teen ja roh­keu­den puutteeseen.

  8. AP:n kans­sa tis­mal­leen samaa miel­tä! Mie­les­tä­ni jokai­sen uusia hank­kei­ta vas­tu­van kan­nat­tai­si kat­soa itse­ään pei­liin. Tämän hotel­lin vas­tus­ta­mi­nen kun nim­byi­lyä koko kau­pun­gin skaa­las­sa. Kysei­sel­le pai­kal­le on jo kau­an sit­ten suun­ni­tel­tu raken­net­ta­vak­si saman kokoi­nen ARMI-kes­kus, jos­ta ei muis­ta sys­tä tul­lut mitään. Mie­les­tä­ni täy­sin uut­ta lasiark­ki­teh­tuu­ria edus­ta kak­sois­ris­ti sum­maa hie­nos­ti Hel­sin­gin kaa­val­li­sen läh­tö­koh­dan, kah­den koor­di­naa­tis­ton koh­taa­mi­sen. Myös mitä tie­de­tään suun­nit­te­li­joi­den ark­ki­teh­tuu­ris­ta, tulee hotel­lis­ta ehkä Hel­sin­gin vii­meis­tel­lyin raken­nus. Kaup­pa­to­rin ympä­ris­töä on täy­den­net­ty vuo­si­kym­men vuo­si­kym­me­nel­tä, eikä nyt ole mitään jär­keä pysäyt­tää tätä kehi­tys­tä. Vii­mek­si naa­pu­riin on tai­det­tu raken­taa 80-luvul­la se rahoi­tus­lai­tok­sen talo sii­hen Enson vie­reen. Mik­si suo­jel­la joku jo konk­kaan men­neen Nor­dic­je­tin pölyi­nen ter­mi­naa­li, kun ker­ran­kin oli­si mah­dol­li­suut­ta saa­da kan­sain­vä­lis­tä ark­ki­teh­tuu­ria Hel­sin­gin ummen­tu­neil­le suun­nit­te­lu­mark­ki­noil­le. Eikö vih­rei­den pitä­nyt juu­ri Uskal­taa näis­sä vaaleissa?

  9. Roh­keu­den puut­tees­ta täs­sä ark­ki­teh­te­jä juu­ri pil­ka­taan­kin! Enso-talo näyt­ti koh­tuul­li­sen moder­nil­ta kun se oli raken­net­tu. Vas­ta vuo­si­kym­men myö­hem­min kaik­ki bon­ja­si­vat, että kyse oli vain mah­dol­li­sim­man hal­vas­ta ele­ment­ti­laa­ti­kos­ta kan­sa­kun­nan hie­noim­mal­la paikalla.

    Me haluai­sim­me nime­no­maan jotain “roh­ke­aa” tuon hotel­li­laa­ti­kon sijas­ta. Vaik­ka­pa jotain joka kopioi tai pilk­kaa Uspens­kin kate­draa­lia. Tai vaik­ka sel­la­sen, joka sai­si muo­to­kie­len­sä jään­mur­ta­jas­ta, ran­ta­sau­nas­ta ja uuni­mak­ka­ra­ras­ta. Siis vit­tu ihan mitä tahan­sa, mut­ta ei Enson laa­ti­kon kopioita.

  10. Tämän hotel­lin vas­tus­ta­mi­nen kun nim­byi­lyä koko kau­pun­gin skaalassa. ”
    Täs­tä­hän ei ole kyse, vaan sii­tä onko voit­ta­nut ehdo­tus hyvän­nä­köi­nen sii­nä. Kuten Enson talo­kin, se voi olla raken­nuk­se­na näyt­tä­vä, mut­ta istuu­ko se suun­ni­tel­lul­le pai­kal­le? Pölyi­sen ter­mi­naa­lin perään en ole kuul­lut kenen­kään hai­kai­le­van. Ihan erik­seen ja ylei­sel­lä tasol­la: Onko muu­tos itsei­sar­vo? Kehi­tys kehit­tyy, mut­ta kai sisäl­tö­kin jota­kin painaa?

  11. En minä aina­kaan kuvien perus­teel­la hah­mo­ta miten ris­tin muo­toi­nen laa­tik­ko edus­tai­si joten­kin uut­ta ark­ki­teh­tuu­ria. Ala­ker­ran orien­taa­tio­jip­po ei katu­ta­sol­ta käsin auke­ne, pikem­min­kin lop­pu­tu­lok­se­na on var­joi­saa ja epä­miel­lyt­tä­vää tilaa. Toden­nä­köis­tä on ettei havain­ne­ku­vis­sa esi­tet­tyä elä­vää elo­ho­pea­mais­ta mate­ri­aa­lia ole ole­mas­sa­kaan, vaan jul­ki­si­vu oli­si oleel­li­ses­ti tummempi.

    Osas­sa havain­ne­ku­vis­ta mit­ta­suh­teet vai­kut­tai­si­vat hil­li­tyil­tä, osas­sa taas räys­täs­kor­keus nousee reip­paas­ti yli Enso-laa­ti­kon, joka nyt vaan on liikaa.

    Paik­ka on sikä­li arvo­kas että se sel­keäs­ti ansait­see (kan­sain­vä­li­sen) arkkitehtikilpailun.

  12. AP, olen var­maan yhden ihmi­sen vähem­mis­tö, mut­ta minus­ta Sano­ma­ta­lo ei ole has­sum­pi. Perus­rat­kai­su­na kort­te­lin läpi kul­mas­ta kul­maan kul­ke­va väy­lä on hyvä ja pää­see parem­min oikeuk­siin­sa jah­ka Musiiik­ki­ta­lo ja Ruo­ho­lah­den käve­ly­väy­lä val­mis­tu­vat, nyt se on vähän katu ei mihin­kään. Kias­mas­sa taas mät­tää se että se on täy­sin sul­jet­tu toi­sel­ta puo­lel­ta mikä tekee Pos­ti­ku­jas­ta takapihan.

    Jul­ki­si­vun mate­ri­aa­li on sit­ten jut­tu sinän­sä, ark­ki­teh­tuu­ri on niin laa­ja käsi­te että kinas­te­li­jat usein puhu­vat eri asiois­ta. Kau­pun­gin­suun­ni­te­lul­la on nyky­ään pää­pe­ri­aa­te että kan­ta­kau­pun­gis­sa teh­dään rapat­tu tii­li­jul­ki­si­vu, eikä nois­ta kol­kois­ta lasi­fa­ka­deis­ta muu­ten­kaan juu­ri kukaan pidä, joten en oikein ymmär­rä mik­si nii­tä sit­ten pitäi­si tehdä?

    On ongel­mal­lis­ta, että polii­ti­kot puut­tuu ark­ki­teh­tuu­riin ja täl­lä on ollut usein kam­mot­ta­via tulok­sia. Toi­saal­ta, minus­ta kan­sa valit­see edus­ta­jia nime­no­maan tuo­maan esil­le miel­ty­myk­si­ään, eli vaik­ka val­tuu­te­tun pitää voi­da vas­tus­taa ihan esteet­ti­sin perus­tein raken­ta­mis­ta jos sil­tä tuntuu.

  13. Onhan tämä aika kolos­saa­li­sen näköi­nen, var­sin­kin merel­tä katsottuna.

    Yksi asia, jos­ta isä­ni muis­taa aina muis­tut­taa, on että mil­tä tämä näyt­tää 10, 20 ja 50 vuo­den kulut­tua? Kun mate­ri­aa­lit ovat menet­tä­neet lois­ton­sa ja muo­to­kie­li uutuutensa?

    Minus­ta täl­lais­ta voi­si hyvin raken­taa Hel­sin­kiin, mut­ta samal­la alu­eel­la pitäi­si olla mui­ta­kin saman­lai­sia raken­nuk­sia ja mie­lel­lään pal­jon kor­keam­pia. Kaik­ki nämä mata­lik­si pako­te­tut raken­nuk­set saa­vat Hel­sin­gin näyt­tä­mään niin kes­kin­ker­tai­sel­ta. Mik­si meil­lä ei voi­si olla his­to­rial­lis­ta kes­kus­taa ja pil­ven­piir­tä­jiä vaik­ka Pasilassa?

    Mitä­pä, jos tähän paik­kaan oli­si raken­net­tu hotel­li vaik­ka­pa puu­ele­men­teis­tä? Käsit­tääk­se­ni se on muo­tia nyt ja toi­si enem­män esil­le suo­ma­lais­ta omi­nais­laa­tua kuin tämä “lasi­pa­lat­si”.

  14. Suo­raan sanoen, en jak­sa­nut kaik­kia edel­lä­ni ole­via koment­te­jä läpi lukemaan.

    Täl­lä het­kel­lä emme Nordbergin(?)linnaa enää takai­sin saa. Finn­jet­ti­kin on jo puret­tu, joten kult­tuu­rit­to­muu­tem­me on jäl­leen ker­ran todennettu.

    Jäl­jel­lä on enää Aal­lon aikoi­naan jon­ne­kin, ilmei­ses­ti Ita­li­aan, suun­ni­tel­tu hotel­li. Olen sii­nä muu­ta­man vuo­den elä­mäs­tä­ni elä­nyt ja mat­kai­lus­sa nuo­ruu­te­ni tuhlannut.

    Nykyi­nen suun­ni­tel­ma muut­tuu osak­si kau­pun­ki­ku­vaa vain toteu­tuk­sen kaut­ta. Mie­lum­min ottai­sin sii­hen nyt vaik­ka jon­kin Ketshup-Linen lai­van yhdis­tet­ty­nä Kusei­tin enti­seen pää­kont­to­riin. Tämä lasi­ris­ti on osoi­tus nyt jo men­nees­tä Me, Me, Me (edel­li­set kol­me sanaa englan­tia) maailmasta.

    Mitä me, ihan oikeas­ti haluamme?

  15. Käsit­tääk­se­ni hotel­lia ajaa raken­nut­ta­ja eikä jul­kis­ta kil­pai­lua ole käy­ty. Bil­bao-efek­tin peräs­sä lauk­kaa­mi­nen näin epä­toi­voi­sel­la vim­mal­la on aika noloa (en kyl­lä tie­dä oli­ko Bil­baon museos­ta kil­pai­lu vai kut­sut­tiin­ko Geh­ry sin­ne oiko­pää­tä), var­sin­kin kun Hel­sin­gis­sä on jo maa­il­man­kuu­lu­ja raken­nuk­sia ennestäänkin.

    Olen ihail­lut usei­ta­kin Herzog & de Meu­ro­nin teke­lei­tä, mut­ta tuo Kata­ja­no­kan loo­ta on kyl­lä totaa­li­nen huti heil­tä. Lie­kö anta­neet hom­man ensim­mäi­sel­le toi­mis­ton­sa käy­tä­väl­lä vas­taan tul­leel­le avus­ta­jal­le. Raken­nus­pai­kal­la käy­mi­sen luu­li­si ole­van tuol­lai­ses­sa kil­pai­lut­to­mas­sa tilaus­työs­sä alkeel­li­sin mini­mi­vaa­ti­mus, var­sin­kin näin haas­teel­li­sel­la ton­til­la. Jos tar­koi­tus oli saa­da Hel­sin­kiin supers­ta­ran suun­nit­te­le­ma veto­nau­la, niin ilmi­sel­väs­ti sen aja­tuk­sen saa unoh­taa. Huo­nos­ti pai­kal­leen sopi­via laa­ti­koi­ta ovat näh­neet kaik­ki, monet koti-ikkunastaan.

    Uut­ta hotel­lia on vis­siin tar­koi­tus mark­ki­noi­da Aal­lon nimel­lä ja huo­ne­ka­luil­la. Sii­nä lie­nee osut­tu jon­kun sor­tin iro­nia­suo­neen, noin niin kuin kun­nia­no­soi­tuk­se­na yhdel­tä ympä­ris­tös­tään piit­taa­mat­to­mal­ta supers­ta­ral­ta toi­sel­le. (Olen Aal­lon töi­den suu­ri ihai­li­ja, mut­ta luval­la sanoen hän ajoit­tain viis vei­sa­si raken­nus­ten­sa naa­pu­rus­tos­ta. Enson kont­to­ri lie­nee täs­tä kuu­lui­sin esimerkki.)

  16. Sep­po Ryväs:
    “Mil­lä ilveel­lä me pää­sem­me eroon nois­ta kau­pun­gin arkkitehdeista?”

    Onko heis­tä kiin­ni, mitä kau­pun­kiin raken­ne­taan? Olen kyl­lä ihme­tel­lyt samaa, heil­lä on lii­an nopeat suun­nit­te­luoh­jel­mat, niin että ehti­vät suol­taa suun­ni­tel­man toi­sen­sa perään monen kau­his­tuk­sek­si. Hei­tä pitäi­si olla vähemmän.

    Minus­ta kaik­ki arvok­kaam­mat ympä­ris­töt pitäi­si pan­na raken­nus­kiel­toon yhden tai useam­man suku­pol­ven ajak­si. Osa suun­nit­te­li­jois­ta ja päät­tä­jis­tä on ole­tet­ta­vas­ti sii­nä mää­rin novii­se­ja kau­pun­ki­kult­tuu­rin suh­teen, että mitä tahan­sa mel­kein voi odottaa.

    Raken­net­tu­jen ympä­ris­tö­jen ymmär­tä­mis­tä ei saa­da syn­nyn­näi­se­nä lah­ja­na, sitä ei saa edes Hel­sin­gis­sä syn­ty­nyt, jos ei nime­no­maan ole aihees­ta kiinnostunut.

    Minus­ta ihmi­set pitäi­si kas­vat­taa kiin­nos­tu­maan ympä­ris­töis­tään, uskoi­sin, että kysei­nen kiin­nos­tu­mi­nen hei­jas­tui­si monel­le muul­le elä­mä­na­lu­eel­le, kau­pun­kiym­pä­ris­tö­jen tark­kai­lu on ekologistakin.

    Miten pal­jon päät­tä­jil­lä on sanan­sa sanot­ta­va­naan, ihmet­te­len ihmet­te­le­mäs­tä pääs­tyä­ni monen muun kans­sa asun­to­lai­va­han­ket­ta Kai­sa­nie­men­lah­del­le. Kysees­sä on kes­ki­sor­men nos­ta­mi­nen ja hel­sin­ki­läis­ten häpäi­se­mi­nen, jol­lais­ta ei käsi­tä mil­lään ilveellä. 

    Este­tii­kan taju on haus­sa, his­to­rian taju on haus­sa, kysei­seen paik­kaan eivät kuu­lu raken­nel­mat, jot­ka vää­jää­mät­tä yhdis­te­tään huu­mei­siin sano­vat kan­nat­ta­jat mitä sanovat.

    Vai tulee­ko jol­le­kin mie­leen joku mul­lis­ta­va toi­sen­lai­nen arvorakennus…”

    Minus­ta opis­ke­li­ja­kir­jas­ton suun­ni­tel­man voit­ta­nut alus­ta­va suun­nit­te­lu­han­ke AVAUS on hyvä, se tulee Kodin Ant­ti­lan jul­ki­si­vuk­si, pie­nois­mal­li on esil­lä opis­ke­li­ja­kir­jas­ton aulassa.

    Mal­li käy­tää upeas­ti hyväk­seen kadul­le avau­tu­vaa katunäkymää.

    Olen läh­dös­sä Firenzeen, olen käy­nyt siel­lä jos­kus, on kiin­nos­ta­vaa näh­dä, miten rene­sans­sin keh­dos­sa on raken­net­tu, onko raha rat­kais­sut vai onko pysyt­ty uskol­li­se­na perin­teik­kääl­le ympä­ris­töl­le. — Tai­ta­mat­to­muu­teen en usko ita­lia­lais­ten syyllistyvän.

    Kata­ja­no­kan hotel­li­han­ke on käsit­tä­mä­tön, kau­pun­gil­la usko­taan, että joku tai jot­kut tahot saa­vat lah­jus­ra­haa. Huh, huh.

    Välil­läå tulee mie­leen, että suun­ni­tel­laan­ko Hel­sin­kiä jon­kin­lai­sen uhman tai tuho­vie­tin val­las­sa vai onko Axerl Oxens­tier­nan sana tätä päi­vää: “Poi­ka­ni, kun­pa tie­täi­sit, kuin­ka vähäl­lä jär­jel­lä tätä maa­il­maa hallitaan.”

  17. Minus­ta mei­dän pitäi­si vaa­lia perin­neym­pä­ris­tö­jä, nii­tä meil­lä Suo­mes­sa on vähän, oli­si ollut enem­män­kin, mut­ta tun­tuu, että joi­ta­kin ympä­ris­tö­jä on tuhot­tu suo­ras­taan tuhoa­mis­vim­man val­las­sa, tai rahan­hi­mon. Sym­bo­lii­kan taju ei tai­da olla nuo­ren kan­san par­haim­pia avu­ja, hyö­ty (mai­to­lit­rat) ratkaisevat.

    Yksi tuhot­tu ympä­ris­tö on Veho­nie­men auto­museo Kan­ga­sa­lal­la, paik­kaa ei ollut tun­tea entiseksi.
    Että auto­museo Veho­nie­men kar­ta­no­ra­ken­nuk­sen yhtey­des­sä, käsit­tä­mä­tön­tä ja raha­sasm­po hotel­li Kata­ja­no­kan kupeeseen.

    Perin­teet lisää­vät tur­val­li­suu­den tun­net­ta, joka aina­kin monien taval­lis­ten kan­sa­lais­ten koh­dal­la on puut­tu­va luon­non­va­ra. Päät­tä­jät eivät tai­da taju­ta, että moni ihmi­nen kai­paa ympä­ril­leen rau­haa ja pysy­vyyt­tä, mitä edus­taa myös perin­neym­pä­ris­tö­jen ja ‑raken­nus­ten kunnioittaminen.

    Mitä tämä roh­keus ja roh­keat avauk­set mah­taa pitää sisäl­lään? Kaik­ki uusi ja eri­lai­nen ei ole roh­keut­ta, roh­keus voi sisäl­tää kokemattomuutta,uhmaa ja mon­ta muu­ta asiaa.

    Roh­keu­teen suo­ma­lai­sit­tain liit­tyy mie­les­tä­ni usein uhma, kum­mal­li­suus, mer­kil­li­syys, arvo­jen pää­lael­laan ole­mi­nen ym.

  18. Aivan vää­rä paik­ka ja mit­ta­kaa­va. Vie­rai­lin syk­syl­lä Toru­nis­sa Puo­las­sa. Siel­lä oli osat­tu raken­taa uut­ta kes­kiai­kai­seen kes­kus­taan aivan upeas­ti. Samat mate­ri­aa­lit kuin van­has­sa (esim. tii­li) ja sama mit­ta­kaa­va, ei uus­van­haa kui­ten­kaan, vaan nöy­räs­ti ja hie­nos­tu­nees­ti ympä­ris­töön­sä sopeutuvaa.

  19. Enso-talo: upea (ja sopii Uspens­kin kai­na­loon kuin nenä päähän).
    Kias­ma: upea.
    Sano­ma­ta­lo: tyylikäs.
    Uusi ris­ti­ho­tel­li: kaamea.

  20. Hel­sin­gis­sä on tapa­na lii­an usein kes­kist­tyä puhu­maan vain yksit­täi­sis­tä raken­nuk­sis­ta ja unoh­de­taan koko­nai­suus. Kau­pun­ki­mai­se­mia ei arvos­te­ta vaan tuho­taan nii­tä surut­ta. Meil­lä on val­lal­la kir­kon­ky­lä­kult­tuu­ri, jos­sa kaik­ki pitää raken­taa täl­le yhdel­le niemennokalle.
    Kau­pun­gis­ta tekee mie­len­kiin­toi­sen eri­lai­set alu­eet, joil­la on eri­lai­nen hen­ki. Se, että raken­ne­taan sikin sokin uut­ta ja van­haa, ei luo kuin kaa­os­ta. Tämä ei tar­koi­ta sitä, ettei uut­ta voi­si raken­taa, mut­ta kyl­lä sen pitäi­si edes joten­kin istua jo ole­mas­sao­le­vaan arkkitehtuuriin.
    Havain­ne­ku­vat ovat­kin sit­ten jo aivan toi­nen asia. Mit­ta­suh­teet ja kuva­kul­mat ovat sel­lai­sia, että teki­jöi­tä voi­si jo syyt­tää suo­ra­nai­ses­ta valeh­te­lus­ta ja harhaanjohtamisesta.

  21. Uut­ta 13.5.2009:

    Raken­nus­vi­ras­to esit­tää, että hotel­lil­le etsi­tään paik­kaa esi­mer­kik­si Län­si­ter­mi­naa­lin lähel­tä tai Her­ne­saa­res­ta, jos­sa ympä­ris­tön vaa­ti­muk­set ovat lie­vem­piä ja anta­vat suun­nit­te­lul­le vapaam­mat lähtökohdat.”

    No nyt on enem­män jär­keä. Her­ne­saa­ren läh­tö­koh­ta on 32 heh­taa­ria tasais­ta täyt­tö­maa­ta jon­ne suu­ri­suun­tai­nen muo­to­kie­li parem­min sopii.

    1. Toi­mii pal­jon parem­min kau­pun­ki­ku­val­li­ses­ti, mut­ta toi­mii­ko noin syr­ji­nen paik­ka kau­pal­li­ses­ti. Siis onko yrit­tä­jä kiinnostunut.

  22. Hel­sin­gin Sano­mien Han­nu Pöp­pö­nen kir­joit­ti Gug­gen­hei­mia käsit­te­le­väs­sä artik­ke­lis­saan yhtey­des­sä 21.1.2011:

    Kata­ja­no­kan hotel­li­han­ket­ta vas­tus­tet­tiin muun muas­sa sil­lä perus­teel­la, että sen myö­tä tuhou­tui­si kansallismaisema.

    Jos pai­kal­le ei sopi­nut mel­ko hil­lit­ty sveit­si­läi­sark­ki­teh­tien ehdo­tus,… tus­kin sin­ne kel­paa ulko­maa­lais­ten museohankekaan.

    HÖPÖNPÖPÖN, Pöp­pö­nen! Kata­ja­no­kan hotel­li oli KAAMEAN RUMA. Joku Met­so tai Pra­han Dancing House oli­si­vat saa­neet minun hyväk­syn­tä­ni heti. Ja mik­sei Bil­baon Guggenheimkin.

    Pöp­pö­nen ei tajua mikä on wau-raken­nus. Se ei ole enää vuo­si­kym­me­niin ollut lasi­laa­tik­ko, ei edes hir­viö­mäi­sen iso lasi­laa­tik­ko. Tai no, ehkä hir­viö­mäi­sen iso, joku Mount Eve­res­tin kokoi­nen oli­si kiel­tä­mät­tä wau.

  23. Täy­si komp­paus Anna-Liisalle.

    Minä vas­tus­tin huo­nos­ti suun­ni­tel­tua lasi­py­tin­kiä, mut­ta hyvin suun­ni­tel­lun Gug­gen­heim-museon ottai­sin ilol­la vas­taan (siis sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä että se todel­la edus­tai­si hyvää suun­nit­te­lua, kuten Bil­baon museo). Lisäk­si hotel­li on kau­pun­ki­ku­val­li­ses­ti tyh­mää sijoit­taa kes­kei­sel­le pai­kal­le, kos­ka sen toi­min­not eivät ole kau­pun­ki­lai­sil­le olen­nai­sia — museo taas on aivan eri asia. Kun kuu­lin Gug­gen­heim-sel­vi­tyk­ses­tä, rin­nas­sa lii­kah­ti ilos­ta, ettei se hir­viö­ho­tel­li­han­ke men­nyt läpi. Nyt on tilaa mah­dol­li­sel­le tule­val­le huippumuseolle!

    Minus­ta on häpeäl­lis­tä, että maam­me suu­rim­man sano­ma­leh­den kult­tuu­ri­toi­mi­tus on niin asian­tun­te­ma­ton­ta ja ammat­ti­tai­do­ton­ta kuin on (tämä kom­ment­ti ei perus­tu ainoas­taan tuo­hon yksit­täi­seen kir­joi­tuk­seen). Vaik­ka kai­pa sen­kin alen­nus­ti­la vain hei­jas­te­lee luki­ja­kun­nan mie­len­laa­tua: net­ti­he­sa­rin kysyes­sä, oli­si­ko hie­noa saa­da Hel­sin­kiin uusi maa­il­man­luo­kan tai­de­museo, 41% luki­jois­ta vas­taa “Ei”. 😀

  24. Saa­ra,

    Net­ti­ky­se­lyn vas­taa­jat var­mas­ti arvioi­vat kus­tan­nuk­sia eivät­kä vain yksioi­koi­ses­ti vas­tus­ta tai­det­ta. Pelk­kään sel­vi­tys­työ­hön Hel­sin­ki on lait­ta­mas­sa yli puo­li­tois­ta mil­joo­naa euroa. 

    Eli mikä toi­min­to nyt kel­le­kin on olennaista. 

    Jon­kin Gug­gen­heim-museon toi­min­taa epä­olen­nai­sem­paa minul­le ei voi­si hel­sin­ki­läi­se­nä juu­ri­kaan olla. Pal­jon mie­luum­min näki­sin näil­lä rahoil­la pyö­ri­tet­tä­vän vaik­ka­pa lak­kau­tusu­han alla ole­vien nuo­ri­so­ti­lo­jen toimintaa. 

    Asioi­den ei-saa­ra­mai­nen arvot­ta­mi­nen ei siis mie­les­tä­ni ker­ro mis­tään kan­sa­kun­nan alennustilasta.

    Itse­tun­nol­taan ter­ve kan­sa­kun­ta ei ehkä näe mitään miel­tä puo­len mil­joo­nan asuk­kaan kau­pun­gin öky-pöm­pöö­si ‑hank­keis­sa ja “maa­il­man­luo­kan” mai­neen tavoittelussa.

  25. Suh­tau­tu­mi­se­ni Gug­gik­seen vii­le­ni, kun luin Bil­baon Gug­gen­hei­mis­ta että Gug­gis-sää­tiö ei mak­sa latin latia koko hom­mas­ta, päin­vas­toin sil­le pitää mak­saa rojal­te­ja brän­di­ni­men käy­tös­tä. Toi­vot­ta­vas­ti Osmo kir­joit­taa blo­gi­mer­kin­nön täs­tä niin kuin muis­ta­kin HS-raa­ti­ky­sy­myk­sis­tä niin pää­sen kir­joit­ta­maan pitemmästi.

  26. Toi­von Osmo, että otat saman kriit­ti­sen lin­jan Puna­vuo­ren Meri­kort­te­lin tul­les­sa käsit­te­lyyn kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­taan. Mie­les­tä­ni Skat­tan hotel­lil­la ja koh­ta käsit­te­lyyn tule­val­la Meri­kort­te­lin hank­keel­la on pal­jon yhteis­tä — van­ha kau­nis mil­jöö halu­taan muut­taa radi­kaa­lis­ti uudel­la lasi­ra­ken­nel­mal­la. Toi­von että blo­gii­si tulee vie­lä ennen vaa­le­ja kan­ta­si täs­tä asiasta.

  27. Bil­baon Gug­gem­heim-museon kokoi­nen raken­nus ei mah­du Kata­ja­no­kan ton­til­le — täy­tyy pur­kaa Enson talo ja ulko­asian­mi­nis­te­riön raken­nus että saa­daan tilaa tarpeeksi…
    Meri­kort­te­lin osal­ta olen luke­nut vain HS:sta jutun sii­tä — onko hank­keel­la jon­kin­lai­nen kau­pun­gin puo­lel­ta annet­tu hil­jai­nen hyväk­syn­tä, vai onko se vain deve­lop­pe­rin ehdotus?

  28. Tuu­li: “Mie­les­tä­ni Skat­tan hotel­lil­la ja koh­ta käsit­te­lyyn tule­val­la Meri­kort­te­lin hank­keel­la on pal­jon yhteis­tä – van­ha kau­nis mil­jöö halu­taan muut­taa radi­kaa­lis­ti uudel­la lasirakennelmalla.”

    Minus­ta se Meri­kort­te­lin här­ve­li on hie­no, tosin var­jos­taa pilal­le vie­rei­sen kort­te­lin sisä­pi­han ilta-aurin­gon joten asuk­kaat tus­kin tyk­kää­vät. Välit­tö­mään katu­ti­laan se ei juu­ri­kaan vai­ku­ta, Meri­kort­te­li on niin mas­sii­vi­nen että Perä­mie­hen­ka­tu ja Pur­si­mie­hen­ka­tu ovat tun­nel­mal­taan läpi­kul­ku­kui­lu­ja joka tapauksessa.

  29. Meri­kort­te­lin hank­keen mai­nos­si­vu­ja vai­vaa sama vika kuin ylei­sem­min­kin raken­nut­ta­jien ja suun­nit­te­li­joi­den selos­tuk­sia töis­tään, eli yli­sa­nat ja lii­oit­te­lu käy­vät jo naurettaviksi… 

    Ja itse suun­ni­tel­ma on vähän vai­su, vaik­ka sii­nä hie­man perin­tei­sen ame­rik­ka­lai­sen pil­ven­piir­tä­jän hah­moa ais­tii — Meri­kort­te­li itses­sään on mitoil­taan kuin perus-pil­ven­piir­tä­jän alao­sa, jol­lai­sis­ta kes­kio­sa nousee kuin pil­viin asti; jos pil­ven­piir­tä­jiä on syy­tet­ty fal­lis­ti­ses­ta muo­to­kie­les­tä, Meri­kort­te­lin suun­ni­tel­mas­ta tulee mie­leen pie­ni­mu­nai­suus… Hups.

  30. Tämän tar­kem­min Gug­gen­heim-kuse­tus­ta liip­paa­vaa blo­gi­mer­kin­töä tai kom­ment­te­ja en Oden blo­gis­ta löy­tä­nyt. Lisään Gug­gen­heim-kom­ment­ti­ni tähän.

    Talous­sa­no­mat kir­joit­ti jutus­saan Hel­sin­ki ava­si pii­kin Gug­gen­hei­mil­le 29.1.2011:

    Kau­pun­gin­joh­ta­ja Jus­si Paju­nen sanoo, että Hel­sin­ki ei vie­lä ole neu­vo­tel­lut Gug­gen­hei­min kans­sa lisens­si­mak­sun suu­ruu­des­ta. Hän ei myös­kään tie­dä, mil­lai­sia lisens­se­jä Gug­gen­heim on muil­ta kau­pun­geil­ta pyytänyt.

    – Meil­le ei ole vies­ti­tet­ty Gug­gen­hei­min puo­lel­ta (lisens­si­mak­sus­ta), emme­kä ole sitä kysy­neet, Paju­nen sanoo.

    Usei­den kan­sain­vä­lis­ten läh­tei­den mukaan lisens­si­mak­su on 20–30 mil­joo­naa euroa.

    New York Time­sin mukaan uudet museot sitou­tu­vat myös osta­maan joka vuo­si tai­det­ta tie­tyl­lä sum­mal­la (esi­mer­kik­si Bil­baos­sa 10 mil­joo­nal­la dol­la­ril­la) sekä kat­ta­maan museon toi­min­nan mah­dol­li­sen ali­jää­män. Paju­nen sanoo, että hän “ei tun­ne ole­mas­sao­le­vaa mal­lia”, jol­la Gug­gen­heim-museoi­ta ylläpidetään.

    Tun­tuu pelot­ta­vas­ti sil­tä, että on oltu suo­ma­lais­kan­sal­li­seen tyy­liin onnel­li­sia ja otet­tu­ja sii­tä että ”hei ne haluu olla meiän kaa”, että ei ole ilet­ty edes hin­taa kysyä vaan anne­taan lelut lahjaksi.

    Bil­baos­sa turis­ti­vir­ta on jät­tä­nyt muh­keat sum­mat Bil­baoon. Käsi sydä­mel­lä: uskot­te­ko että Hel­sin­kiin vir­taa saman­lai­nen turis­ti­vyö­ry? Muis­ta­kaa tal­vi ja muis­ta­kaa Espan­jan ylei­nen veto­voi­ma. Venä­läi­set lie­ne­vät mei­dän ainoa toi­vom­me, hehän eivät säi­käh­dä tal­vea­kaan. Mut­ta ei kai hei­tä­kään nyt niin pal­jon ole?

    Beat­riz Plaza jul­kai­si vuon­na 2007 Bas­ki­maan yli­opis­ton talous­tie­teel­li­ses­sä tie­de­kun­nas­sa tut­ki­muk­sen Bil­bao-efek­tis­tä (tar­koit­taa hur­jan wow-raken­nuk­sen veto­voi­maa): The Bil­bao Effect. Sen mukaan muu­al­la Bil­bao on innoit­ta­nut mui­ta­kin tavoit­te­le­maan samaa efek­tiä, mut­ta efek­ti ei ole toi­mi­nut. Tut­ki­muk­ses­sa jopa mai­ni­taan Kias­ma esi­merk­ki­nä epäonnistumisesta.

    Pal­jon­ko Hel­sin­gin kau­pun­gil­le jää tai­de­museo­ra­haa Gug­gen­heim-lisens­si­mak­su­jen ja uuden museon tap­pioi­den jälkeen?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.