Santahamina asuinkäyttöön!

27 vastausta artikkeliin “Santahamina asuinkäyttöön!”

1. Kaupunkien täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen on harvim­naisen järkevää puuhaa. Järkeväm­pää kuin Van­hasen his­to­ri­an pölyt­tämät puu­tarhakaupun­git tai 70-luvun betoni­rak­en­t­a­mi­nen joi­hin ei ole palu­u­ta. Hieno­ja esimerkke­jä onnis­tuneista täy­den­nys­rak­en­tamis­es­ta ovat mm. 20.000 asukkaan Tukhol­man Ham­mar­by-Sjös­tadt ja Helsin­gin Ara­bi­an­ran­ta. Vaasan kasarmi­laue on hieno esimerk­ki uusiokäytöstä, jos­ta voisi ottaa oppia Suomenlinnaan.
   http://www.jetsongreen.com/2007/10/hammarby-sjstad.html

   Suomelin­na van­hoine säi­lytet­tävine raken­nuksi­neen tar­joaisi hienot edel­ly­tyk­set ekol­o­giselle ja jopa ener­giao­mavaraiselle asuinalueelle. Mer­estä voisi imuroi­da maaläm­pöä Vaasan ener­giao­mavaraisen asun­tomes­su­alueen tapaan.

   Vastaa

2. Mis­tähän tämä 10 min­u­ut­tia on repäisty, kun metrol­la menee Rauta­tien­to­ril­ta Hert­toniemeen jo tämä 10 min­u­ut­tia? Laita­pa vähän tarken­nus­ta uuten pikametrosuunnitelmaasi. 

   Mis­tä muuten tämä ali­tu­inen raken­nusvim­ma? Käsitin vau­raus ja aika ‑teok­ses­ta, ettei jatku­va talouskasvu ole mitenkään toiv­ot­tavaa. Mik­si siis kaikkien pitää pakkau­tua mah­dol­lisim­man lähelle Helsin­gin keskus­taa? Eikö syy tähän ole vain ja ain­oas­taan talouskasvu? 

   Niille San­ta­ham­i­nan luon­non­suo­jeluko­hteille muuten voi heit­tää hyvästi, jos jotain tuhan­sien ihmis­ten lähiöitä ruve­taan San­tik­seen rak­en­ta­maan… Se on aika pieni paik­ka lop­pu­jen lopuksi. 

   Btw, olisi hyvä nähdä tääl­lä muitakin kun­nal­lispoli­ti­ikkaan liit­tyviä aihei­ta kuin ainainen maa­ni­nen rak­en­t­a­mi­nen. Alkaa kyllästyttää!

   Vastaa

3. Onhan San­ta­ham­i­na paljon lähempänä kuin Hert­tonie­mi. Hert­toniemeen on Kamp­ista seit­semän pysäk­in­väliä, San­ta­ham­i­naan olisi ilmeis­es­ti neljä, vaik­ka en ole San­ta­hami­nen metrolin­jan tarkkaa suun­nitel­maa näh­nytkään. (Kata­janok­ka, Öljysa­ta­ma, Laa­jasa­lo ja Santahamina.)

   Vastaa

4. Ymmär­rän tuskan San­ta­ham­i­nan suh­teen, mut­ta Ode ruk­ka; luuletko tosis­saan, että San­tik­seen saataisi­in muka­vat ja edulliset asun­not niitä tarvit­seville? Onko­han kiikaris­sa jo tont­ti val­tioneu­vos­ton saunan tienoilta? 

   Kyl­lä se on niin, että sinne ei putkimies Putko­nen muu­ta. Mietipä mitä hin­to­ja pyy­de­tään Jol­lak­sen ja Laa­jasa­lon ranto­jen ton­teista. Taitaa muutkin köy­hät, kuten Jari Lit­ma­nen omis­taa siitä Hevos­salmen sil­lan kupeesta asun­to­ja. Siel­lä ne sähkömi­esten 500 hv huvi­jahditkin kel­lu­vat näköetäisyydellä. 

   Ja näin vihreälle vaikut­ta­jalle: San­ta­ham­i­na on säi­lynyt luon­noti­las­saan juuri sik­si, että sinne ei raken­nusvim­ma ole ulot­tunut. Taita­vat luon­toar­vot olla sit­tenkin toissijaisia…

   Eikä tuo ken­raali kom­ment­tikaan oikein ole uskot­ta­va. Pistä nimi tiski­in jos mielit väit­tää, että joku ken­raali olisi niin pösilö, että kuvit­telisi sotati­lan aikana San­ta­ham­i­nan ole­van jotenkin merkit­tävä joukko­jen keskitysalue.

   San­ta­ham­i­na, niinkuin kaik­ki puo­lus­tusvoimi­in liit­tyvä aiheut­taa aina mie­lenki­in­toisia ajatuk­sia, mut­ta eiköhän Helsingis­sä (ja pienessä palas­sa ex-sipoo­ta) ole aika paljon vielä järkevälle rak­en­tamiselle tilaa — alueil­la, johon oikeasti on keski­t­u­loisil­la varaa…

   Vastaa

5. Metro ei nou­dat­taisi siis ollenkaan nyky­istä rataansa, vaan tehtäisi­in ihan uusi reit­ti. En ollut lukies­sani näin futuristinen. 

   Kuvit­telin nai­ivisti, että Kulosaares­ta tai Hert­sikas­ta vedet­täisi­in lin­ja Santahaminaan… 

   Tai­dat toivoa Skat­talle metroa?

   Vastaa

6. San­ta­ham­i­nan metro tarkoit­ta­nee käytän­nössä pikaratikkaa, kos­ka sel­l­ainen­han Laa­jasa­loon on nyt päätet­ty rak­en­taa eikä metroa (tai oikeas­t­aan ihan ensim­mäisenä vain tavanomainen katu­verkko-ratik­ka, mut­ta myöhem­min keskus­tan alle tun­neli­in sukelta­va versio).

   Kun metron ja ratikan tekni­nen ero on siinä ote­taanko sähköt ylhäältä vai alhaal­ta, niin keskus­taa tun­nelis­sa alit­tavaa ratikkaa on toki ihan perustel­tua kut­sua metroksi. Ajat­telin vaan täs­men­tää ennen kun joku rupeaa tuo­ta metroa kyseenalaistamaan.

   Laa­jasa­lon ratikoista tarkem­pia tieto­ja mm. tuol­la: http://haltia.blogspot.com/2008/06/joukkoliikennelautakunnan_17.html

   Ja asia on kai vielä jos­sain määrin kesken, jos tuo päätös ei ole Osmon silmi­in kaupung­in­val­tu­us­toon asti ennättänyt.

   Vastaa

7. Pienenä täy­den­nyk­senä, tässä parem­pi link­ki Laa­jasa­lon rataratkais­us­ta ja sen tilanteesta, täl­lä ker­taa Keskus­tan eikä Demarei­den toimesta 🙂 

   http://www.kaupunkiliikenne.net/Helsinki/laajasalo.html

   Kaiken kaikki­aan ilmeis­es­ti melko päätet­ty mut­ta ei aivan kiveen hakat­tu päätös tehdä ratik­ka ja myöhem­min maanalainen pikaratik­ka (pikaratikan ja ratikan erokin taitaa olla aika veteen piir­ret­ty viiva).

   Vastaa

8. Mitä väliä sil­lä on, muut­taako sinne putkimies vai pörssi­hai? Mik­si asun­toa tarvit­se­van pitäisi asua San­ta­ham­i­nas­sa. Tai Helsin­gin keskus­tas­sa? Jos asun­to­ja raken­netaan lisää, niitä on enem­män. Jos niitä on enem­män, niin niitä riit­tää use­am­mille. Sama kai se on, ketä ne ovat, enem­män on enemmän.

   Vastaa

9. “Mis­tä muuten tämä ali­tu­inen rakennusvimma?”

   Tämänkin vuo­den ensim­mäis­ten 212 päivän aikana maan väk­iluku kasvoi 14800 henkilöl­lä eli uusia asun­to­ja tarvi­taan koko maas­sa noin 70 henkilölle / päivä.

   “Armei­ja ei halua saares­ta luop­ua, kos­ka se on hei­dän kannal­taan niin mukava.”

   Minus­ta kyl­lä armei­jas­sa pitää olla mukavi­akin asioi­ta. Työ­paik­ka ja asun­to San­ta­ham­i­nas­sa kom­pen­soi­vat raskas­ta ja huonos­ti palkat­tua työtä. Pääkaupun­gin nuorisonkin on luul­tavasti mukavam­paa suorit­taa asepa­lvelus­taan lähistöl­lä kuin jos­sain korpivaruskunnassa.

   Mukavaa on myös se että armei­jan vir­ka-apua saa pääkaupunkiseudulle tarvit­taes­sa jär­jel­lisessä ajas­sa nyt kun Hyrylänkin varuskun­ta lakkautettiin.

   Armei­jan soti­las- ja sivi­il­i­henkilökun­nan työ­suhdea­sun­to­ja saarelle var­mas­tikin mah­tu­isi enem­män jos jostain löy­ty­isi siihen rahat.

   Jos tuol­la suun­nal­la haetaan täy­den­nys­rak­en­tamiselle sopi­vaa kohdet­ta niin se olisi kyl­lä Laa­jasa­lon län­sipää jon­nekin Hen­rik Borgströmin tielle asti sekä Koirasaar­en­tien ympäristö.

   Vastaa

10. Eikö voisi ava­ta sem­moi­sen mihinkään, varsinkaan Helsinki­in, ei saa rak­en­taa kestoaiheketjun?

    Matkak­si, san­o­taan nyt 20 min­u­ut­tia, tosin kokon­ais­mat­ka-aika on suur­in­pi­irtein sama kuin Hert­ton­imestä kun ratik­ka vie per­ille eikä jon­nekin luo­laan. Sen pitämi­nen nykykäytössään on yhtä järkevää kuin että muut­taisi Laut­tasaaren parkkipaikaksi.

    Maa­puo­lus­tus pitää kansan syvien riv­ien mielestä museoi­da ja tämä kos­kee niin asevelvol­lisu­ut­ta, NATOa kuin San­ta­ham­i­naa, ja luul­tavasti vas­tuste­taan myös miehistönkul­je­tusajoneu­vo­ja kun suk­sil­lakin on pärjätty.

    Toisaal­ta lahjon­ta on sivistynyt ratkaisu. Tulisi tehdä niin että San­ta­ham­i­na siir­ret­täisi­in puo­lus­tusvoimien omis­tuk­seen, ja kaupun­ki tar­joaisi siitä sit­ten sen mil­jar­di euroa minkä arvoinen tuo maaplänt­ti suur­in­pi­irtein on. Jol­loin se luul­tavasti muut­tuisi kri­it­tis­es­tä maan­puo­luslin­noituk­ses­ta van­hen­tuneek­si varuskun­nanksi nopeam­min kuin Tupolev lentää Pietarista Helsinkiin.

    Vastaa

11. En usko, että San­ta­ham­i­naan mah­tuu sekä luon­non­suo­jelu­aluei­ta että tuhan­sia uusia asukkai­ta. Tietysti, jos kaupunkimet­sää ale­taan kut­sua luon­non­suo­jelu­alueek­si… Osa San­ta­ham­i­nan maista saat­taa ainakin maal­likon mieliku­vis­sa olla ampumara­to­jen saas­tut­ta­maa, jol­loin rak­en­taa voisi vas­ta kalli­in puhdis­tamisen jälkeen.
    En oikein ymmär­rä, mik­si on raken­net­ta­va ranto­ja ja saaria ja niille suht kalli­ik­si tule­via mer­e­nalaisia tai ‑pääl­lisiä reit­te­jä. Rak­en­tam­a­ton­ta maata­han on man­tereelle päin rutosti, tosin vääris­sä kaupungeis­sa. Kun Espoon keskuk­ses­ta läh­tee junal­la Kirkkon­um­melle, näkee vain hehtaare­it­tain pel­toa ja met­sää. Rantaradan paran­t­a­mi­nen ja radan­var­sien rak­en­t­a­mi­nen olisi luul­tavasti mon­in­ver­roin tehokkaam­paa kuin Helsin­gin vähien ranto­jen. Mer­inäköalas­ta tietenkin mak­se­taan, mut­ta tehokas asun­torak­en­t­a­mi­nen kan­nat­taisi keskit­tää man­tereen suun­taan (kun vielä saataisi­in yksi iso kaupun­ki tai yhteistyökykyi­nen seutu).
    Onko muuten Kata­janokalta San­ta­ham­i­naan suun­nitel­lus­ta met­ros­ta (joka taidet­ti­in jo välil­lä hau­da­ta) tehty YVA? Ei kai me Itämereen upote­ta mitä vain?

    Vastaa

12. Heh,

    Spo­tun päät­te­lyn mukaan siis aina kun per­heeseen syn­tyy uusi lap­si, niin tarvi­taan yksi uusi asun­to… Jokaista vas­ta­syn­tynyt­tä varten siis asunto?

    Väestönkasvu nol­laan­tuu lähivu­osi­na, ellei haali­ta tänne Afrikan rikkak­sia. Sit­ten se läh­tee lasku­un. Mitä siinä tilanteessa tehdään näille hätäpäis­sä raken­ne­tu­ille taloille. Puretaan?

    Malt­tia nyt ja legot ja dublot käteen, jos niin kihelmöi tämä rakentaminen…

    Vastaa

13. Min­unkin mielestäni San­tis joutaisi pois armei­jal­ta. Joku osa voitaisi­in rak­en­taa asun­noik­si vähän kalli­im­min ja joitakin jo ole­mas­sa ole­via osia voitaisi­in ottaa kaupunki­lais­ten virkistyskäyttöön.

    San­tik­ses­sa­han on jo ampumara­ta, joten se kan­nat­taisi tietenkin säi­lyt­tää ja vähän ajan­mukaistaa sekä tehdä sopi­vak­si isopis­too­lila­jeille. Aseli­it­to tai SAL olisi sopi­va ylläpitäjä. Näin tuet­taisi­in ruo­hon­ju­u­ri­ta­son toim­intaa ja kansalais­ten oma-aloit­teisu­ut­ta. Jos radal­la har­rastet­taisi­in osak­si mus­taruu­ti­ammuntaa olisi se ekol­o­gis­takin. Ainakin niin voisi väit­tää arvostelijoille. 

    Golf­fareille ei ole Helsingis­sä vielä tarpeek­si palvelu­ja, joten San­ta­ham­i­nan olisi sopi­va siihenkin käyt­töön. Panos­taisin laatu­un, sil­lä nk. kansan­mi­esten rato­ja on kyl­lä ja niis­sä ei oikein viihdy täl­lä tasoituk­sel­la. Kaver­it sanoo ihan samaa.

    Radan läheisyy­teen — siihen uuden pieno­is­for­mu­la­radan viereen — voisi tehdä helikopteriken­tän. Näin esimerkik­si Malmil­ta ja edem­pääkin pääsee kätevästi vaikka­pa aja­maan kier­roksen pari tai ammuskele­maan. Uskon että Robert Lap­palainen olisi innos­tunut tästä autoradas­ta. Ampumaradal­la ja for­mu­la­radal­la voisi olla yhteinen rav­in­to­la. Golf­far­it viihtyvät parem­min omis­sa ympyröis­sään, on se sel­l­ainen laji.

    Myös kil­paveneily saisi uut­ta puh­tia. F1-venei­den seu­raami­nen pal­jaan taivaan alta ei ole kivaa, joten joku katos siihen uuden rav­in­tolan viereen olisi var­maan laitet­ta­va. Patun hie­man tun­te­vana uskon hänen pystyvän keräämään lai­turei­den rak­en­tamiseen tarvit­ta­vat rahat. 

    Rantaa voisi ruopa­ta jonkin ver­ran itälaidal­ta esimerkik­si läm­mitet­tyä maauimalaa varten. Maa-ainek­sen voisi mielestäni läjit­tää mini­cross-radan poh­jak­si. Sitähän ei tarvitse asfal­toi­da, joten se on hyvin lap­si- ja ympäristäys­tävälli­nen. Samoin uima-allas, joka käyt­täisi tuulisähköä. Sitä samaa kuin muutkin mut­ta jota sit­ten san­o­taan tuulisähköksi.

    Täl­lä kaaval­la toteut­taen San­tis saataisi­in mon­een käyt­töön: maau­malakin voitaisi­in jäädyt­tää talvek­si kylmäputk­istol­la ja pitää niitä van­han kansan ruset­tiluis­telu­ja. Nuorukaiset ajaisi­vat ilomielin auto­lasteit­tain heilaa etsimään vaik­ka sit­ten San­ta­ham­i­naan, vaik­ka siel­lä ei voi las­ketel­la. Luis­telu laadukkaal­la teko­jääl­lä kor­van­nee tämän puutteen.

    Vastaa

14. Raken­netaan Nur­mi­jär­ven pel­loille lento­kent­tä ja soti­las­tukiko­h­ta niin saadaan Malmille ja San­ta­ham­i­naan asuntoja. 

    San­ta­ham­i­nas­ta voisi myös rak­en­taa tien Kuninkaansaaren kaut­ta Kaivopuis­toon. Koko muu Suomi­han on lähin­nä erä­maa­ta. Mik­si juuri se ihmisiä lähin­nä ole­va pieni parin hehtaarin luon­tokaistale on se kaikkein tärkein suojeltava?

    Vastaa

15. Eli­na: “Väestönkasvu nol­laan­tuu lähivu­osi­na, ellei haali­ta tänne Afrikan rikkaksia.”

    “Suomen väk­ilu­vun kasvu jatkuu melko voimakkaana vuo­teen 2030 asti, jos kehi­tys jatkuu nykyisen kaltaise­na, ilme­nee Tilas­tokeskuk­sen tuoreesta väestöen­nus­teesta. Tuol­loin maas­samme asu­isi ennus­teen mukaan 5,68 miljoon­aa henkeä.

    …Suh­teel­lis­es­ti eniten väk­ilu­vun ennuste­taan kas­va­van Ahve­nan­maan, Pirkan­maan, Uuden­maan ja Itä-Uuden­maan maakun­nis­sa. Niiden väk­iluku olisi vuon­na 2020 noin 10 pros­ent­tia nyky­istä suurem­pi.” http://www.tilastokeskus.fi/til/vaenn/2007/vaenn_2007_2007-05–31_tie_001.html

    Vastaa

16. Raken­nusten elinkaari on kuitenkin ainakin sata vuot­ta, eli ei nyt liikaa ainakaan kande innos­tua rakentamaan. 

    Naiset Suomes­sa syn­nyt­tävät täl­lä het­kel­lä keskimäärin 1,7 las­ta eli väestö alkaa vähetä aika jyrkästikin tuon maagisen 2030 jäl­keen, kun suuret ikälu­okat tarvit­se­vat vain pikkuyk­siön mul­lan alla. Mikään ei myöskään viit­taa siihen, että lap­siluku per­heis­sä olisi kas­va­maan päin. Pidem­pi­en koulu­tus­putkien takia asia voi olla jopa päinvastoin. 

    Joka tapauk­ses­sa vas­tus­tan siis jyrkästi kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti arvokkaiden kohtei­den rak­en­tamista. San­ta­ham­i­na on sel­l­ainen. Tun­tuu, ettei Osmo ymmär­rä maise­malli­sista ja his­to­ri­al­li­sista arvoista hölkäsen pöläys­tä. Tiivistä laatikkoa vain joka plänt­ti täy­teen… Mikään ei Osmon ajat­telus­sa kuvas­ta vihre­itä arvo­ja luon­non ymmärtämisenä ja kun­nioit­tamise­na. Johtotäht­enä on tehokku­usa­jat­telu, jon­ka sivu­tuot­teena sit­ten tulee joitain ekol­o­gisia ratkaisu­ja. Epäilen, ettei Osmo ero­ta var­pus­ta västäräk­istä? En ymmär­rä puoluevalintaa. 

    Odotan mil­loin Osmo ehdot­taa Seurasaaren rak­en­tamista. Siinähä on lääniä ker­rak­seen keskus­tan kupeessa.

    Vastaa

17. “Spo­tun päät­te­lyn mukaan siis aina kun per­heeseen syn­tyy uusi lap­si, niin tarvi­taan yksi uusi asun­to… Jokaista vas­ta­syn­tynyt­tä varten siis asunto?”

    Ei sitä asun­toa vielä sil­loint arvi­ta, vaan joskus 18–23 vuo­den kulut­tua. Se on näis­sä asiois­sa lyhyt aika 😉

    Vastaa

18. Annuk­ka,

    Tuo on ihan tot­ta! Tyl­sän näköistä joutomaa­ta on L- ja E‑junan reit­il­lä hehtaar­i­tolkul­la. Rata ja seisak­keet ovat valmi­ina ja parinkymme­nen min­uutin mat­ka keskustaan. 

    Sinne mah­tu­isi hyvin omakotitaloalueitakin!

    Vastaa

19. San­ta­ham­i­nan rak­en­t­a­mi­nen on hyvä aja­tus, kun­han ensin saadaan rak­en­tamisen mallit kun­toon eli saadaan kohtu­uhin­taista rak­en­tamista pidet­tyä käyn­nis­sä, vaik­ka raken­nus­li­ikkei­den kat­teet eivät olisikaan hui­pus­sa. Sitä odotel­lessa saaren omis­tus­suhtei­ta voisi selvitel­lä ja kaavoitus­ta aloitella.

    Olen samaa mieltä kuin yksi kir­joit­ta­jista: Suo­mi on suuri maa, ja luon­non­suo­jeluko­htei­ta löy­tyy kyl­lä muual­takin kuin Helsin­gin kupeesta. Sen sijaan kasarmi­raken­nuk­sia on hyvä säi­lyt­tää osana uut­ta kaupungi­nosaa anta­mas­sa sille oma­leimaista ilmettä.

    Mik­si rak­en­taa meren äärelle eikä Kirkkon­um­melle? Kos­ka San­tik­seen on tulos­sa nopea ja järkevä joukkoli­iken­ney­hteys keskus­taan. Ja kos­ka matkan var­relle tulee myös muu­ta tiivistä asu­tus­ta, toisin kuin Etelä-Espoon puu­tarhakaupunki­in. Eikä Kirkkon­um­mi ole (vieläkään) osa Helsinkiä, eli sen elämään on vaikea vaikuttaa.

    Vastaa

20. Keskustelus­sa uno­hde­taan valitet­ta­van usein se asian ulot­tuvu­us että San­ta­ham­i­na ei vain ole “armei­jan” kli­inisenä & varas­toitu­na kuolleena omaisuute­na vaan nykyisel­lään mah­dol­lis­taa merkit­tävälle osalle pääkaupunkiseudun asevelvol­li­sista palveluk­sen suorit­tamisen motivoivan lähel­lä kotia, har­ras­tusten jatkamisen asepa­lveluk­sen aikana ja mm. joukkoli­iken­teel­lä suju­vat loma­matkat eli on osaltaan osa toimi­vaa & elävää kaupunkia siinä mis­sä Seurasaari tai Tal­in Golfkenttäkin.. 

    Se että San­ta­ham­i­na on niin “muka­va” on hyvin oleelli­nen asia yleiseen asevelvol­lisu­u­teen nojaavas­sa yhteiskun­nas­sa sil­lä käsit­tääk­seni kansalaisvelvol­lisuuk­sis­sakin on hyvä olla yleisen edun nimis­sä edes jotain mukavuuk­si­akin pelkkien rasit­tei­den sijaan.

    Vastaa

21. Riit­ta,

    Kah­denkymme­nen vuo­den kulut­tua väestönkasvu on kään­tynyt lasku­un. Suuret ikälu­okat siir­tyvät sankoin joukoin man­an majoille tai vähin­täänkin laitok­si­in.. Sil­loin vapau­tuu asun­to­ja pil­vin pimein. Suuret ikälu­okat ovat tehneet aika niukasti itse lap­sia, joten muka­vat perin­nöt odot­tel­e­vat seu­raavaa sukupolvea. 

    Raken­nus­tarvet­ta ei voi siis perustel­la tämän het­ken syntyvyydellä. 

    Itse asi­as­sa Suo­mi on pul­lol­laan asun­tokan­taa tyhjil­lään. Ongel­ma on se, että asun­to­jen liepeil­lä ei ole työ­paikko­ja. Mitähän mak­saa koh­ta omakoti­ta­lo UPM:n tienoil­la.. ei paljoa.

    Vastaa

22. “Olen samaa mieltä kuin yksi kir­joit­ta­jista: Suo­mi on suuri maa, ja luon­non­suo­jeluko­htei­ta löy­tyy kyl­lä muual­takin kuin Helsin­gin kupeesta. Sen sijaan kasarmi­raken­nuk­sia on hyvä säi­lyt­tää osana uut­ta kaupungi­nosaa anta­mas­sa sille oma­leimaista ilmettä.”
    Ihan var­masti löy­tyy — ja jos ei Suo­mi riitä, maa­pal­lol­ta ainakin.
    Jos pääa­sia on nimi “luon­non­suo­jelu­alue”, asia on näin. Luon­to vain on eri­laista eri puo­lil­la maa­ta, Itämeren ran­nikon ekosys­tee­mi on hiuk­ka toisen­lainen kuin Kain­u­un kor­pi­en tai Afrikan savan­nien. Jos San­ta­ham­i­na on mität­tömän pieni luon­non­suo­jelu-alueek­si, se on mität­tömän pieni myös asuinalueek­si mikäli ver­taamme niihin rak­en­ta­mat­tomi­in mai­hin, joi­ta on muual­la pääkaupunkiseudul­la ja ympäristökun­nis­sa. Onko taloudel­lisem­paa rak­en­taa San­ta­ham­i­na vai radan­var­sien vapaat alueet?

    Vastaa

23. Annuk­ka Karo­nen, San­ta­ham­i­nan koko on noin 400 hehtaaria eli se ei ole mikään pieni luo­to. Ver­tailun vuok­si, Kata­janok­ka on noin 60 hehtaaria. Hehtaari raken­nus­maa­ta tuol­la sijain­nil­la mak­saa varovasti arvioiden viisi miljoon­aa. Euroal­lergikoille todet­takoon että se on niin kallista, kos­ka se on arvokas­ta, eli lähel­lä keskus­taa. Eli sieltä pää­sisi nopeasti ja julk­isil­la keskus­taan. Päin­vas­toin kuin Tuusu­las­ta. Tai jostain muual­ta mis­sä “maa­ta riittää”.

    Ker­a­van ja Järveen­pään väli var­maan raken­netaan, miten se tähän liit­tyy? Ja mitä ihmettä tarkoi­tat että tulis halvem­mak­si? Toki voi olla että siel­lä on jo jokin raken­nus, eli se on raken­nushis­to­ri­al­lis­es­ti ain­ut­laa­tu­inen, ja eiköhän sieltäkin löy­dy joku met­sikkö, eli kor­vaa­mat­to­mia luon­toar­vo­ja. Joten eiköhän museoi­da sekin radan­var­si­pusikon perinnemaisemana.

    Vastaa

24. Tpyy­lu­o­ma,
    San­ta­ham­i­na on lähel­lä keskus­taa vas­ta sit­ten, kun on raken­net­tu suo­ra yhteys. Todista min­ulle, että metron tai pikaraiti­o­tien vetämi­nen suo­raan San­ta­ham­i­nas­ta keskus­taan olisi yhtä taloudel­lista kuin kaupunki­radan jatkami­nen Kirkkon­um­men suun­taan. Tuusu­laan on vain Tuusu­lantie, mut­ta en muista main­in­neeni sitä, vaan radan­var­ret, joi­ta riit­tää sekä rantaradal­la että pääradal­la. Siel­lä on raken­nus­maa­ta. vaik­ka mah­dol­lisia kor­vaa­mat­to­mia arvo­ja säilytettäisiin.

    Vastaa

25. Annuk­ka, on päivän­selvää että pari kilo­metriä pikaratikkaa Laa­jasa­losta San­ta­ham­i­naan ei ainakaan mak­sa enem­pää kuin tuplas­ti pitem­pi raide­pari junaradalle…

    Vastaa

26. Soin­in­vaaran kir­joi­tus oli jälleen hyvä, ihmette­len vain mik­si San­tik­seen tulisi asut­taa vain 20 000 ihmistä?
    Ihmette­len myös hie­man että minkälaises­sa sosial­is­tises­sa “eko”-kuplassa osa kom­men­toi­jista elää. Käytän­nössä on aivan sama vaik­ka maail­man väestönkasvu pysähty­isi, ihmiset jatkaisi­vat silti muut­toa kasvukeskuk­si­in. Ja asun­not on tietenkin paras­ta rak­en­taa mah­dol­lisim­man lähelle keskus­taa, ja alueille joil­la on kysyn­tää (ran­nat). Kyse on pait­si markki­na­t­aloud­es­ta, myös ekolo­gias­ta. Eikä asun­nois­sa kyse ole mis­tään nol­la­summapelistä, jos­sa kallis on pois köy­hem­miltä ihmisiltä, päin­vas­toin. P.S. Laa­jasa­lon raiti­otiehen voi tutus­tua vaikka­pa joukkoli­iken­nefoo­ru­min tai kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton sivuilla.

    Vastaa

27. San­ta­ham­i­na olisi eri­no­mainen alue Helsin­gin laa­je­ta, mut­ta tämän sukupol­ven asi­ak­si en sitä pri­or­isoisi. San­ta­ham­i­na ei myöskään ole sil­lä taval­la rik­ki että se pitäisi kor­ja­ta, se toimii nykyisessä tarkoituk­ses­saan val­lan erinomaisesti.

    Kaavoituskat­sauk­ses­sa http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/kaavoituskatsaus/kaavoituskatsaus_2008.pdf on kuusi yleiskaavako­hdet­ta ja satakun­ta ase­makaavako­hdet­ta, ja nämä eivät vielä sisäl­lä sel­l­aisia aluei­ta kuten Kes­ki-Pasi­la (pl. aloi­tusko­rt­teli), tai Viikin pel­lot Sipoos­ta nyt puhu­mat­takaan. Min­un on hyvin vaikea nähdä miten toisaal­ta suun­nit­telu­voima ja toisaal­ta raken­nut­ta­jien raken­nushalukku­us riit­täisi vielä 20–40 tuhan­nen asukkaan asuinalueelle kun nyky­ta­sol­lakin näyt­tää tekevän tiukkaa.

    Pelkästään käytän­nössä var­moille raken­nusalueille Jätkäsaari, Her­ne­saari, Suvi­lahti, Kru­unuvuoren­ran­ta, Kalasa­ta­ma, Kuninkaan­tam­mi, Koivusaari mah­tuu yli 50000 asukas­ta ympäristöön näh­den jär­jel­lisel­lä asukasti­hey­del­lä. Kun näi­den päälle tule­vat vielä pienem­mät täy­den­nys­rak­en­tamis­hankkeet on hyvinkin perustel­tua tode­ta ettei päätös San­ta­ham­i­nan tule­vaisu­ud­es­ta ole vielä muu­ta­maan kymme­neen vuo­teen ajankohtainen.

    Vastaa