Helsingin ja Vantaan yhdistyminen viivytyksettä

18 vastausta artikkeliin “Helsingin ja Vantaan yhdistyminen viivytyksettä”

1. Kun­nal­lisalan kehit­tämis­säätiössä on julka­istu tutkimus, jon­ka mukaan verora­hoille saa eniten vastinet­ta kas­vatet­taes­sa kun­nan kokoa 10 000 asukkaaseen saak­ka. Sen jäl­keen kus­tan­nuste­hokku­us ei enää kasva.

   http://www.polemiikki.fi/files/library/attachments/Tutkimus50.pdf

   Mis­tä siis hirveä into kas­vat­taa kun­takokoa entis­es­tään? Keskit­tämi­nen ja kun­takoon kas­vat­ta­mi­nen vain etään­nyt­tää kun­ta­laisia päätök­sen­teosta ja vier­aan­nut­taa poli­ti­ikas­ta yhä pahemmin.

   Vastaa

2. Jos ajatel­laan palvelu­jen jär­jestämistä, 50 000 asukas­ta riit­tää val­lan hyvin. Helsin­gin ja Van­taan osalta kyse on maankäytöstä, asun­topoli­ti­ikas­ta ja kaavoituksesta.

   Vastaa

3. Siinähän sit­ten helsinkiläis­inä jär­jestel­lään mm. täysin lev­äl­lään ole­vat las­ten ja nuorten asi­at Vantaalla. 

   Eri­ty­isop­pi­lai­ta eniten koko maas­sa ja kaikkia ei tietysti ole edes jono­jen takia diag­nosoitu tai muuten annet­tu erityisstatusta. 

   Mut­ta kai se sit­ten on hienoa olla Vansin­ki vai mikä siitä nyt tulee.. Helvantia.

   Vastaa

4. Osmo kir­joit­ti: “…kos­ka virkamieskun­ta ja jotkut poli­itikotkin alka­vat varautua liitok­seen esimerkik­si pyrkimäl­lä toteut­ta­maan nyt investoin­te­ja, jot­ka yhdis­tyneessä kaupungis­sa eivät menisi läpi.”

   Eli, olisiko parem­pi, että virkamiehet eivät saisi aset­tua vaaleis­sa ehdolle, kos­ka oma etu menee yhteisön edun edelle?

   Koke­muk­ses­ta melkein jokainen osaa ker­toa, kan­nat­taako uskoa tunisialaisen torimyyjän vaku­ut­te­lut siitä, että kyse on vain het­ken aikaa voimas­sa olev­as­ta ja vain sin­ulle tarkoite­tus­ta tar­jouk­ses­ta. Tot­ta ihmeessä asi­at pitää huolel­la suun­nitel­la ja selvit­tää, ei päätök­siä saa tehdä intu­iti­ol­la! Tai omas­sa elämässäsi saat, mut­ta tois­t­en rahoil­la se ei käy. Vaik­ka sama intu­itio­han se oli sen surullisen kuu­luisan kah­den metrin tul­vavallin kanssa…

   Vastaa

5. En näköjään sanonut riit­tävän selkeästi, mitä sanoin. Jos kak­si kun­taa on yhdis­tymässä varoi­neen ja velkoi­neen, molem­pi­en kan­nat­taa investoi­da kort­te­lik­oului­hin ja urheilukent­ti­in oma­l­la alueel­laan ja velka­an­tua vaik­ka kuin­ka paljon, kos­ka velat menevät sit­ten yhteiseen piikkiin,mutta investoin­ti jää siihen paikkaan,mihin se on tehty. Täl­laista on näkynyt eräis­sä aikaisem­mis­sa kuntaliitoksissa. 

   Toinen ongel­ma liit­tyy virkami­esten asen­teisi­in uud­is­tuk­sia kohtaan: mitään ei kan­na­ta suun­nitel­la, kos­ka tässä kuitenkin menee kaik­ki uusiksi.

   Täl­lä ei ole tekemistä virkamies-val­tu­utet­tu­jen kanssa, joiden ongel­mallisu­us liit­tyyy val­tu­us­ton henkilöstöä koske­vi­in linjauksiin.

   Vastaa

6. Mikä helkkarin into on tehdä pie­neen maa­han mam­mut­tikun­tia?!? Olen satavar­ma, että muitakin mah­dol­lisuuk­sia ja keino­ja on tiivistää ja järkevöit­tää yhteistyötä eri aloil­la yli kuntarajojen.
   Luo­takoon metropo­lialueelle joku oma hallintoma­lli vaikka­pa tyyli­in Suur-Lon­too (Greater Lon­don). Ja eikös tuo­ta Kain­u­un mallia voisi soveltaa muuallakin!?!

   Vastaa

7. Ai mikä into?

   Osmo­han vas­tasi tähän jo aikaisemmin:

   “Helsin­gin ja Van­taan osalta kyse on maankäytöstä, asun­topoli­ti­ikas­ta ja kaavoituksesta”

   Vastaa

8. Osmo kir­joit­ti:

   “Helsin­gin ja Van­taan osalta kyse on maankäytöstä, asun­topoli­ti­ikas­ta ja kaavoituksesta.”

   Eikö siinä tapauk­ses­sa olisi järkevää sopia yhteistyöstä näis­sä asiois­sa ja olla keskit­tämät­tä päätök­sen­tekoa sel­l­ai­sis­sa asiois­sa, joista siitä on vain haittaa?

   Luu­len­pa, että sin­ul­la ja muil­la poli­ti­ikoil­la on hie­man eri­lainen näkökul­ma kun­nal­liseen päätök­sen­tekoon kuin taval­lisil­la kansalaisil­la. Poli­itikoil­la kana­vat päätök­sen­tekoon ovat auki, taval­lis­ten kansalais­ten kohdal­la näin ei ole. Sik­si poli­itikot eivät oikein ymmär­rä poli­ti­ikas­ta vier­aan­tu­misen prob­lemati­ikkaa. Ja puhun poli­ti­ikas­ta vier­aan­tu­mis­es­ta tässä yhtey­dessä tietysti sik­si, että kat­son kun­nal­lisen päätök­sen­teon keskit­tämisen suurem­pi­in yksiköi­hin johta­van päätök­sen­teon karkaamiseen yhä kauem­mak­si taval­li­sista kuntalaisista.

   Vastaa

9. Juhana Har­ju: “Ja puhun poli­ti­ikas­ta vier­aan­tu­mis­es­ta tässä yhtey­dessä tietysti sik­si, että kat­son kun­nal­lisen päätök­sen­teon keskit­tämisen suurem­pi­in yksiköi­hin johta­van päätök­sen­teon karkaamiseen yhä kauem­mak­si taval­li­sista kuntalaisista.”

   Kär­jistän hie­man, mut­ta kumpi on pahempi: Päätök­sen­teon karkaami­nen piirun ver­ran kauem­mak­si vai sen luovut­ta­mi­nen kasvot­tomille ylikun­nal­lisille yhteistyöorganisaatioille?

   Vastaa

10. Maankäyt­tö, asum­i­nen ja liikenne ovat niin keskeisiä asioi­ta val­tu­us­ton päätök­sen­teossa, että niiden dele­goimi­nen “yhteistyössä hoidet­taviksi”, on varsin epädemokraat­tista val­lan siir­toa suo­ril­la vaaleil­la val­i­tu­il­ta päättäjiltä.

    Pääkaupunkiseudul­la voisi toki hallintoa jär­jestää myös eril­lisel­lä metropo­li­val­tu­us­tol­la, joka valit­taisi­in suo­ril­la vaaleil­la. Puolueista vain Vihreät ovat tätä kan­nat­ta­neet, muut puolueet eivät halua uusia vaale­ja. ja ilman vaale­ja val­lan siirtämi­nen on ongelmallista.

    Vastaa

11. Helsin­ki ja Van­taa ovat molem­mat urbaane­ja samoi­hin arvoihin uskovia. Näi­den yhteen­li­it­tymä olisi todel­la voit­ta­va yhdistelmä. 

    Minus­ta kaupun­ki tarvit­sisi myös puis­toaluei­ta urbaanin cityn lisäk­si. Joten ehdotan Helsin­gin, Van­taan ja Itäisen puis­toalueen (Sipoo) yhdis­tämistä yhdek­si kaupungiksi.

    Vastaa

12. J. Värälä kysyi: 

    “…kumpi on pahempi: Päätök­sen­teon karkaami­nen piirun ver­ran kauem­mak­si vai sen luovut­ta­mi­nen kasvot­tomille ylikun­nal­lisille yhteistyöorganisaatioille?”

    Helsingis­sä päätök­sen­teko on jo nyt liian kaukana taval­li­sista kun­ta­lai­sista. Val­tu­ute­tut eivät täl­läkään het­kel­lä tunne kaupungi­nosien eri­ty­isongelmia ja ‑piirteitä (tiedän sen koke­muk­ses­ta). Sik­si pidän päätök­sen­teon karkaamista vielä selvästi kauem­mak­si pahempana asiana.

    Kasvot­tomien yhteistyöelin­ten vai­h­toe­htona voisi ken­ties olla se, että Van­taan ja Helsin­gin val­tu­us­tot kokoon­tu­isi­vat yhteiskok­ouk­si­in käsit­telemään yhteistyötä vaa­tivia asioi­ta, esimerkik­si kaavoitus­ta ja asun­topoli­ti­ikkaa. Kaipa sel­l­ainen olisi teknis­es­ti mah­dol­lista, jos sitä vain halutaan.

    Vastaa

13. Kaavoitus­ta voidaan tietysti tehdä “yhteistyöl­lä”, mikä tarkoit­taa, että virkamiehet neu­vot­tel­e­vat sopimuk­sen ja luot­ta­mus­mi­esten on se pakko sel­l­aise­naan hyväksyä (tai hylätä)

    Val­tu­us­tot voivat tietysti tava­ta ja puhuakin keskenään. Täl­laisia ser­e­mo­ni­oi­ta YTV-kun­tien kesken jär­jestetään jo nyt. Niis­sä ei voi äänestää, vaan jokaisen val­tu­us­ton on hyväksyt­tävä sama päätös erik­seen täs­mälleen saman sisältöisenä. On siinä val­tu­ute­tul­la val­taa! Sel­l­aista kok­ous­ta, jos­sa Helsin­gin ja Van­taan val­tu­us­tot muo­dostaisi­vat yhteisen kok­ouk­sen (85 helsinkiläistä ja 67 van­taalaista) jä voisi­vat äänestää, ei kun­nal­lis­la­ki tunne. Ja onhan siinä helsinkiläisen val­tu­ute­tun takana sil­loin myös yli kak­si ker­taa enem­män äänestäjiä, mikä tek­isi äänestämis­es­tä vähän kummallisen.

    Tässä päätök­sen­teossa ei kuitenkaan ole ongel­man ydin.

    1) Van­taal­la ei ole varaa toteut­taa kaavo­ja, Helsingillä olisi. Jokainen uusi asukas mak­saa kun­nalle noin 10 000 euroa koulu- terveyskeskus‑, päiväkoti ym. investoin­teina. Van­taal­la on pan­tu kasvun rajak­si noin 1,5 pros­ent­tia vuodessa, mikä on kun­nalle suuri kasvunopeus, mut­ta Van­taan tapauk­ses­sa ihan liian vähän, kos­ka rak­en­tamiseen sovel­tuvaa maa­ta kyl­lä olisi. Sik­si Van­taan puoli Nur­mi­jär­ven ja Van­taan rajas­ta on rak­en­tam­a­ton­ta, vaik­ka se sijait­sisi paljon paremmin. 

    2) Helsin­ki ja Van­taa kil­pail­e­vat yri­tyk­sistä ja veron­mak­sajista. Helsin­ki kaavoit­taa nyt pien­talo­ja aluille, jot­ka sovel­tu­isi­vat parem­min ker­rostaloille ja kil­pailee Van­taan kanssa esimerkik­si SOK:n pääkonttorista.

    Vastaa

14. Helsin­gin ja Van­taan yhdis­tämi­nen merk­it­sisi sitä, että val­tu­ute­tu­il­la on entistä vähem­män paikallis­tun­te­mus­ta. Esimerkik­si nykyisen Van­taan Riip­ilästä kotoisin ole­va val­tu­utet­tu jou­tu­isi käsit­telemään asioi­ta, jot­ka koske­vat Helsin­gin Laa­jasa­loa, ja päin­vas­toin. Kun paikallis­tun­te­mus­ta ei ole lainkaan, päätök­set täy­tyy perus­taa pelkki­in numeroi­hin. Se ei voi olla eduk­si niiden kannal­ta, joi­ta päätök­set koskevat.

    Vastaa

15. Helsin­gin ja Van­taan yhdis­tämi­nen ei ole mitenkään paras ratkaisu pääkaupunkiseudun ongelmi­in, mut­ta kyl­lä se nykyti­lanteen voittaa.

    Paras­ta olisi metropoli­hallinto kuten monis­sa yli miljoo­nan asukkaan kaupungeis­sa, toisek­si paras­ta fuu­sioi­da koko pääkaupunkiseu­tu yhteen kun­taan (ja ehkä lähikun­ti­akin) ja vas­ta kol­man­nek­si paras ratkaisu on tämä Van­taa-liitos. Real­is­tis­testi ottaen tämä vaan on se mah­dolli­nen vaihtoehto.

    Täysin hajaute­tus­sa hallinnos­sa on äärim­mäisen vaikea saa­da päätet­tyä yhtään msitään järkevästi, aj toisaal­ta kun­nat alka­vat kil­pail­la epäter­veil­lä tavoil­la (vrt. Espoon ker­mankuor­in­tayri­tyk­set ja etenkin Sipoo).

    Vapaae­htoinen yhteistyö rapaut­taa demokra­t­ian ja val­ta luisuu yhteistyötä pyörit­täville vira­nomaisille, kuten Osmo ja Min­er­va yllä kuvaavat.

    Sik­si vai­h­toe­htoina ovat ylikun­nalli­nen demokraat­ti­nen elin, jol­la on suuri osa kun­tien keskeis­es­tä val­las­ta (kaavoitus ja liikenne), tai yhdis­tel­lä kuntia.

    Vastaa

16. Olin joitakin vuosia sit­ten vielä itsekin pääkaupunkiseudun kun­tien yhdis­tämisen kan­nal­la, mut­ta nähtyäni käytän­nössä joitakin esimerkke­jä siitä, mil­laisi­in lop­putu­lok­si­in riit­tämätön paikallis­tun­te­mus johtaa, en ole enää samal­la kan­nal­la. Yht­enä esimerkkinä viit­taan Kumpu­las­sa sijait­se­van Kumpu­lan­mäen raiskaamiseen bru­taalil­la arkkite­htu­uril­la, joka ei ota huomioon ympäristöä, johon se on raken­net­tu. Olen täysin var­ma, että jos kaupung­in­val­tu­ute­tu­il­la olisi ollut riit­tävää paikallis­tun­te­mus­ta, aluet­ta ei olisi kaavoitet­tu ja raken­net­tu taval­la, jol­la se nyt on raken­net­tu. Pahin­ta Kumpu­lan­mäel­lä on Ilmati­eteen laitok­sen järkyt­tävä lasikolos­si, joka osit­tain pilaa Kumpu­lan kar­tanon hienon kulttuurimaiseman.

    Olin ajatel­lut äänestää Vihre­itä näis­sä kun­nal­lis­vaaleis­sa, mut­ta en voi hyväksyä Vihrei­den aikei­ta keskit­tää kun­nal­lista päätök­sen­tekoa entis­es­tään. Pidän sub­sidiari­teet­tiperi­aatet­ta sen ver­ran tärkeänä, ja päät­täjien on tun­net­ta­va paikalliset olot. Sik­si val­it­sen toisen puolueen.

    Vastaa

17. Jaa että Helsin­ki on nyt mei­dän Van­taan maa-alan perään kun noin on selvitel­lyt paljonko meil­lä on vapaa­ta maa­ta! Huh huh, Helsin­ki pysyköön kaukana Van­taas­ta!!!!!! Yhdis­tymi­nen on vihon viimeinen asia, toivon mukaan myös muut van­taalaiset tajua­vat sen, sil­lä pitäisi­hän tästä jär­jestää kyse­ly van­taalais­ten kesku­udessa, kos­kee­han tämä meitä niin paljon?

    Vastaa

18. Helsin­gin tulee näyt­tää, että se kyke­nee kehit­tämään itseään omien ihantei­den­sa mukaan oma­l­la alueel­laan. Ei ole oikein, että Suomen hal­li­tus = Jan Vapaavuori ajaa metropoli han­ket­ta, joka on Helsinkive­toista ja tarkoi­tus on vain kytkeä metropo­lialue palvele­maan Helsin­gin kaupun­gin tarpei­ta ja aut­ta­maan sitä ylläpitämään monop­o­liase­ma Uudel­la­maal­la ja koko Suomes­sa. Helsin­gin pitää näyt­tää esimerkkiä ja luo­da itse utopi­ansa ilman alupolit­ti­isia tuk­i­toimia. Yhdyskun­taraken­net­ta voidaan Helsingis­sä tiivistää suun­nat­tomasti ja mm. autot voidaan kieltää kehä I:sen eteläpuolel­la. Näin saadaan viehät­tävä kan­sain­väliseltä vaikut­ta­va käyn­tiko­rt­tikaupun­ki puis­toi­neen, kahviloi­neen ja käve­lyka­tu­ineen, joka riit­tää houkut­tele­maan tur­is­te­ja ja halut­tu­ja maa­han­muut­ta­jia. — Kos­ka olemme alue­poli­it­tis­es­ti keskit­täneet val­tiomme keskushallinnon (ja mm. pääkont­tor­e­i­ta) Helsinki­in , on järkevää asut­taa sen työn­tek­i­jät työ­paikko­jen läheisyy­teen, kos­ka läp­pärin kan­toon riit­tää julkiset kulkuneu­vot tai jopa polkupyörä. Näin Helsin­gin voi aidosti vali­ta asuin­paikak­seen sel­l­aiset henkilöt, jot­ka sitä arvosta­vat ja Uuden­maan ne ketä sitä arvosta­vat. Ei Helsin­gin tarvitse kan­taa huol­ta Uuden­maan kehi­tyk­ses­tä, eikä päin­vas­toin. Helsingis­sä on jo min­un mielestä kaik­ki, mitä useim­mat aika-ajoin tarvit­see. Sitä­pait­si niinkuin ymmärsin, asukkaiden asuin­paikalla ja yri­tys­ten sijoi­tu­s­paikalla­han ei ollut val­tion kan­tokyvyn mukaan tehtävän tulon­jaon takia ollut itseasi­as­sa mitään merkitystä ?

    Vastaa