Helsingin ja Vantaan yhdistyminen viivytyksettä

Aika moni var­tee­no­tet­ta­va taho on esit­tä­nyt vii­me aikoi­na Hel­sin­gin ja Van­taan kun­ta­lii­tos­ta. Olen otta­nut asi­aan kan­taa aiem­mis­sa kir­joi­tuk­sis­sa­ni sitä kan­nat­taen minä­kin. Nyt vir­ka­mies­kun­nas­sa usko­taan var­sin ylei­ses­ti lii­tok­sen jos­kus toteu­tu­van. Täl­lai­nen “koh­ta yhdis­ty­tään” vai­he on vaarallinen,koska vir­ka­mies­kun­ta ja jot­kut polii­ti­kot­kin alka­vat varau­tua lii­tok­seen esi­mer­kik­si pyr­ki­mäl­lä toteut­ta­maan nyt inves­toin­te­ja, jot­ka yhdis­ty­nees­sä kau­pun­gis­sa eivät meni­si läpi. Kau­as­kan­tois­ten uudis­tus­ten val­mis­te­lu taas saat­taa men­nä jäi­hin. Odo­tus­vai­he tulee kal­liik­si. Sik­si kun­ta­lii­tok­ses­ta pitäi­si teh­dä pää­tös pikai­ses­ti — tai sit­ten hylä­tä koko hanke.

18 thoughts on “Helsingin ja Vantaan yhdistyminen viivytyksettä”

  1. Kun­nal­li­sa­lan kehit­tä­mis­sää­tiös­sä on jul­kais­tu tut­ki­mus, jon­ka mukaan vero­ra­hoil­le saa eni­ten vas­ti­net­ta kas­va­tet­taes­sa kun­nan kokoa 10 000 asuk­kaa­seen saak­ka. Sen jäl­keen kus­tan­nus­te­hok­kuus ei enää kasva.

    http://www.polemiikki.fi/files/library/attachments/Tutkimus50.pdf

    Mis­tä siis hir­veä into kas­vat­taa kun­ta­ko­koa enti­ses­tään? Kes­kit­tä­mi­nen ja kun­ta­koon kas­vat­ta­mi­nen vain etään­nyt­tää kun­ta­lai­sia pää­tök­sen­teos­ta ja vie­raan­nut­taa poli­tii­kas­ta yhä pahemmin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Sii­nä­hän sit­ten hel­sin­ki­läi­si­nä jär­jes­tel­lään mm. täy­sin leväl­lään ole­vat las­ten ja nuor­ten asiat Vantaalla. 

    Eri­tyi­sop­pi­lai­ta eni­ten koko maas­sa ja kaik­kia ei tie­tys­ti ole edes jono­jen takia diag­no­soi­tu tai muu­ten annet­tu erityisstatusta. 

    Mut­ta kai se sit­ten on hie­noa olla Van­sin­ki vai mikä sii­tä nyt tulee.. Helvantia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Osmo kir­joit­ti: “…kos­ka vir­ka­mies­kun­ta ja jot­kut polii­ti­kot­kin alka­vat varau­tua lii­tok­seen esi­mer­kik­si pyr­ki­mäl­lä toteut­ta­maan nyt inves­toin­te­ja, jot­ka yhdis­ty­nees­sä kau­pun­gis­sa eivät meni­si läpi.”

    Eli, oli­si­ko parem­pi, että vir­ka­mie­het eivät sai­si aset­tua vaa­leis­sa ehdol­le, kos­ka oma etu menee yhtei­sön edun edelle?

    Koke­muk­ses­ta mel­kein jokai­nen osaa ker­toa, kan­nat­taa­ko uskoa tuni­sia­lai­sen tori­myy­jän vakuut­te­lut sii­tä, että kyse on vain het­ken aikaa voi­mas­sa ole­vas­ta ja vain sinul­le tar­koi­te­tus­ta tar­jouk­ses­ta. Tot­ta ihmees­sä asiat pitää huo­lel­la suun­ni­tel­la ja sel­vit­tää, ei pää­tök­siä saa teh­dä intui­tiol­la! Tai omas­sa elä­mäs­sä­si saat, mut­ta tois­ten rahoil­la se ei käy. Vaik­ka sama intui­tio­han se oli sen surul­li­sen kuu­lui­san kah­den met­rin tul­va­val­lin kanssa…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. En näkö­jään sano­nut riit­tä­vän sel­keäs­ti, mitä sanoin. Jos kak­si kun­taa on yhdis­ty­mäs­sä varoi­neen ja vel­koi­neen, molem­pien kan­nat­taa inves­toi­da kort­te­li­kou­lui­hin ja urhei­lu­kent­tiin omal­la alu­eel­laan ja vel­kaan­tua vaik­ka kuin­ka pal­jon, kos­ka velat mene­vät sit­ten yhtei­seen piikkiin,mutta inves­toin­ti jää sii­hen paikkaan,mihin se on teh­ty. Täl­lais­ta on näky­nyt eräis­sä aikai­sem­mis­sa kuntaliitoksissa. 

    Toi­nen ongel­ma liit­tyy vir­ka­mies­ten asen­tei­siin uudis­tuk­sia koh­taan: mitään ei kan­na­ta suun­ni­tel­la, kos­ka täs­sä kui­ten­kin menee kaik­ki uusiksi.

    Täl­lä ei ole teke­mis­tä vir­ka­mies-val­tuu­tet­tu­jen kans­sa, joi­den ongel­mal­li­suus liit­tyyy val­tuus­ton hen­ki­lös­töä kos­ke­viin linjauksiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Mikä helk­ka­rin into on teh­dä pie­neen maa­han mam­mut­ti­kun­tia?!? Olen sata­var­ma, että mui­ta­kin mah­dol­li­suuk­sia ja kei­no­ja on tii­vis­tää ja jär­ke­vöit­tää yhteis­työ­tä eri aloil­la yli kuntarajojen.
    Luo­ta­koon met­ro­po­lia­lu­eel­le joku oma hal­lin­to­mal­li vaik­ka­pa tyy­liin Suur-Lon­too (Grea­ter Lon­don). Ja eikös tuo­ta Kai­nuun mal­lia voi­si sovel­taa muuallakin!?!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Osmo kir­joit­ti:

    Hel­sin­gin ja Van­taan osal­ta kyse on maan­käy­tös­tä, asun­to­po­li­tii­kas­ta ja kaavoituksesta.”

    Eikö sii­nä tapauk­ses­sa oli­si jär­ke­vää sopia yhteis­työs­tä näis­sä asiois­sa ja olla kes­kit­tä­mät­tä pää­tök­sen­te­koa sel­lai­sis­sa asiois­sa, jois­ta sii­tä on vain haittaa?

    Luu­len­pa, että sinul­la ja muil­la poli­tii­koil­la on hie­man eri­lai­nen näkö­kul­ma kun­nal­li­seen pää­tök­sen­te­koon kuin taval­li­sil­la kan­sa­lai­sil­la. Polii­ti­koil­la kana­vat pää­tök­sen­te­koon ovat auki, taval­lis­ten kan­sa­lais­ten koh­dal­la näin ei ole. Sik­si polii­ti­kot eivät oikein ymmär­rä poli­tii­kas­ta vie­raan­tu­mi­sen proble­ma­tiik­kaa. Ja puhun poli­tii­kas­ta vie­raan­tu­mi­ses­ta täs­sä yhtey­des­sä tie­tys­ti sik­si, että kat­son kun­nal­li­sen pää­tök­sen­teon kes­kit­tä­mi­sen suu­rem­piin yksi­köi­hin joh­ta­van pää­tök­sen­teon kar­kaa­mi­seen yhä kau­em­mak­si taval­li­sis­ta kuntalaisista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Juha­na Har­ju: “Ja puhun poli­tii­kas­ta vie­raan­tu­mi­ses­ta täs­sä yhtey­des­sä tie­tys­ti sik­si, että kat­son kun­nal­li­sen pää­tök­sen­teon kes­kit­tä­mi­sen suu­rem­piin yksi­köi­hin joh­ta­van pää­tök­sen­teon kar­kaa­mi­seen yhä kau­em­mak­si taval­li­sis­ta kuntalaisista.”

    Kär­jis­tän hie­man, mut­ta kum­pi on pahem­pi: Pää­tök­sen­teon kar­kaa­mi­nen pii­run ver­ran kau­em­mak­si vai sen luo­vut­ta­mi­nen kas­vot­to­mil­le yli­kun­nal­li­sil­le yhteistyöorganisaatioille?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Maan­käyt­tö, asu­mi­nen ja lii­ken­ne ovat niin kes­kei­siä asioi­ta val­tuus­ton pää­tök­sen­teos­sa, että nii­den dele­goi­mi­nen “yhteis­työs­sä hoi­det­ta­vik­si”, on var­sin epä­de­mo­kraat­tis­ta val­lan siir­toa suo­ril­la vaa­leil­la vali­tuil­ta päättäjiltä.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la voi­si toki hal­lin­toa jär­jes­tää myös eril­li­sel­lä met­ro­po­li­val­tuus­tol­la, joka valit­tai­siin suo­ril­la vaa­leil­la. Puo­lueis­ta vain Vih­reät ovat tätä kan­nat­ta­neet, muut puo­lu­eet eivät halua uusia vaa­le­ja. ja ilman vaa­le­ja val­lan siir­tä­mi­nen on ongelmallista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Hel­sin­ki ja Van­taa ovat molem­mat urbaa­ne­ja samoi­hin arvoi­hin usko­via. Näi­den yhteen­liit­ty­mä oli­si todel­la voit­ta­va yhdistelmä. 

    Minus­ta kau­pun­ki tar­vit­si­si myös puis­toa­luei­ta urbaa­nin cityn lisäk­si. Joten ehdo­tan Hel­sin­gin, Van­taan ja Itäi­sen puis­toa­lu­een (Sipoo) yhdis­tä­mis­tä yhdek­si kaupungiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. J. Värä­lä kysyi: 

    …kum­pi on pahem­pi: Pää­tök­sen­teon kar­kaa­mi­nen pii­run ver­ran kau­em­mak­si vai sen luo­vut­ta­mi­nen kas­vot­to­mil­le yli­kun­nal­li­sil­le yhteistyöorganisaatioille?”

    Hel­sin­gis­sä pää­tök­sen­te­ko on jo nyt lii­an kau­ka­na taval­li­sis­ta kun­ta­lai­sis­ta. Val­tuu­te­tut eivät täl­lä­kään het­kel­lä tun­ne kau­pun­gi­no­sien eri­tyi­son­gel­mia ja ‑piir­tei­tä (tie­dän sen koke­muk­ses­ta). Sik­si pidän pää­tök­sen­teon kar­kaa­mis­ta vie­lä sel­väs­ti kau­em­mak­si pahem­pa­na asiana.

    Kas­vot­to­mien yhteis­työ­elin­ten vaih­toeh­to­na voi­si ken­ties olla se, että Van­taan ja Hel­sin­gin val­tuus­tot kokoon­tui­si­vat yhteis­ko­kouk­siin käsit­te­le­mään yhteis­työ­tä vaa­ti­via asioi­ta, esi­mer­kik­si kaa­voi­tus­ta ja asun­to­po­li­tiik­kaa. Kai­pa sel­lai­nen oli­si tek­ni­ses­ti mah­dol­lis­ta, jos sitä vain halutaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Kaa­voi­tus­ta voi­daan tie­tys­ti teh­dä “yhteis­työl­lä”, mikä tar­koit­taa, että vir­ka­mie­het neu­vot­te­le­vat sopi­muk­sen ja luot­ta­mus­mies­ten on se pak­ko sel­lai­se­naan hyväk­syä (tai hylätä)

    Val­tuus­tot voi­vat tie­tys­ti tava­ta ja puhua­kin kes­ke­nään. Täl­lai­sia sere­mo­nioi­ta YTV-kun­tien kes­ken jär­jes­te­tään jo nyt. Niis­sä ei voi äänes­tää, vaan jokai­sen val­tuus­ton on hyväk­syt­tä­vä sama pää­tös erik­seen täs­mäl­leen saman sisäl­töi­se­nä. On sii­nä val­tuu­te­tul­la val­taa! Sel­lais­ta kokous­ta, jos­sa Hel­sin­gin ja Van­taan val­tuus­tot muo­dos­tai­si­vat yhtei­sen kokouk­sen (85 hel­sin­ki­läis­tä ja 67 van­taa­lais­ta) jä voi­si­vat äänes­tää, ei kun­nal­lis­la­ki tun­ne. Ja onhan sii­nä hel­sin­ki­läi­sen val­tuu­te­tun taka­na sil­loin myös yli kak­si ker­taa enem­män äänes­tä­jiä, mikä teki­si äänes­tä­mi­ses­tä vähän kummallisen.

    Täs­sä pää­tök­sen­teos­sa ei kui­ten­kaan ole ongel­man ydin.

    1) Van­taal­la ei ole varaa toteut­taa kaa­vo­ja, Hel­sin­gil­lä oli­si. Jokai­nen uusi asu­kas mak­saa kun­nal­le noin 10 000 euroa kou­lu- terveyskeskus‑, päi­vä­ko­ti ym. inves­toin­tei­na. Van­taal­la on pan­tu kas­vun rajak­si noin 1,5 pro­sent­tia vuo­des­sa, mikä on kun­nal­le suu­ri kas­vu­no­peus, mut­ta Van­taan tapauk­ses­sa ihan lii­an vähän, kos­ka raken­ta­mi­seen sovel­tu­vaa maa­ta kyl­lä oli­si. Sik­si Van­taan puo­li Nur­mi­jär­ven ja Van­taan rajas­ta on raken­ta­ma­ton­ta, vaik­ka se sijait­si­si pal­jon paremmin. 

    2) Hel­sin­ki ja Van­taa kil­pai­le­vat yri­tyk­sis­tä ja veron­mak­sa­jis­ta. Hel­sin­ki kaa­voit­taa nyt pien­ta­lo­ja aluil­le, jot­ka sovel­tui­si­vat parem­min ker­ros­ta­loil­le ja kil­pai­lee Van­taan kans­sa esi­mer­kik­si SOK:n pääkonttorista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Hel­sin­gin ja Van­taan yhdis­tä­mi­nen mer­kit­si­si sitä, että val­tuu­te­tuil­la on entis­tä vähem­män pai­kal­lis­tun­te­mus­ta. Esi­mer­kik­si nykyi­sen Van­taan Rii­pi­läs­tä kotoi­sin ole­va val­tuu­tet­tu jou­tui­si käsit­te­le­mään asioi­ta, jot­ka kos­ke­vat Hel­sin­gin Laa­ja­sa­loa, ja päin­vas­toin. Kun pai­kal­lis­tun­te­mus­ta ei ole lain­kaan, pää­tök­set täy­tyy perus­taa pelk­kiin nume­roi­hin. Se ei voi olla eduk­si nii­den kan­nal­ta, joi­ta pää­tök­set koskevat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Hel­sin­gin ja Van­taan yhdis­tä­mi­nen ei ole miten­kään paras rat­kai­su pää­kau­pun­ki­seu­dun ongel­miin, mut­ta kyl­lä se nyky­ti­lan­teen voittaa.

    Paras­ta oli­si met­ro­po­li­hal­lin­to kuten monis­sa yli mil­joo­nan asuk­kaan kau­pun­geis­sa, toi­sek­si paras­ta fuusioi­da koko pää­kau­pun­ki­seu­tu yhteen kun­taan (ja ehkä lähi­kun­tia­kin) ja vas­ta kol­man­nek­si paras rat­kai­su on tämä Van­taa-lii­tos. Rea­lis­tis­tes­ti ottaen tämä vaan on se mah­dol­li­nen vaihtoehto.

    Täy­sin hajau­te­tus­sa hal­lin­nos­sa on äärim­mäi­sen vai­kea saa­da pää­tet­tyä yhtään msi­tään jär­ke­väs­ti, aj toi­saal­ta kun­nat alka­vat kil­pail­la epä­ter­veil­lä tavoil­la (vrt. Espoon ker­man­kuo­rin­tay­ri­tyk­set ja eten­kin Sipoo).

    Vapaa­eh­toi­nen yhteis­työ rapaut­taa demo­kra­tian ja val­ta lui­suu yhteis­työ­tä pyö­rit­tä­vil­le viran­omai­sil­le, kuten Osmo ja Miner­va yllä kuvaavat.

    Sik­si vaih­toeh­toi­na ovat yli­kun­nal­li­nen demo­kraat­ti­nen elin, jol­la on suu­ri osa kun­tien kes­kei­ses­tä val­las­ta (kaa­voi­tus ja lii­ken­ne), tai yhdis­tel­lä kuntia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Olin joi­ta­kin vuo­sia sit­ten vie­lä itse­kin pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­tien yhdis­tä­mi­sen kan­nal­la, mut­ta näh­tyä­ni käy­tän­nös­sä joi­ta­kin esi­merk­ke­jä sii­tä, mil­lai­siin lop­pu­tu­lok­siin riit­tä­mä­tön pai­kal­lis­tun­te­mus joh­taa, en ole enää samal­la kan­nal­la. Yhte­nä esi­merk­ki­nä viit­taan Kum­pu­las­sa sijait­se­van Kum­pu­lan­mäen rais­kaa­mi­seen bru­taa­lil­la ark­ki­teh­tuu­ril­la, joka ei ota huo­mioon ympä­ris­töä, johon se on raken­net­tu. Olen täy­sin var­ma, että jos kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­la oli­si ollut riit­tä­vää pai­kal­lis­tun­te­mus­ta, aluet­ta ei oli­si kaa­voi­tet­tu ja raken­net­tu taval­la, jol­la se nyt on raken­net­tu. Pahin­ta Kum­pu­lan­mäel­lä on Ilma­tie­teen lai­tok­sen jär­kyt­tä­vä lasi­ko­los­si, joka osit­tain pilaa Kum­pu­lan kar­ta­non hie­non kulttuurimaiseman.

    Olin aja­tel­lut äänes­tää Vih­rei­tä näis­sä kun­nal­lis­vaa­leis­sa, mut­ta en voi hyväk­syä Vih­rei­den aikei­ta kes­kit­tää kun­nal­lis­ta pää­tök­sen­te­koa enti­ses­tään. Pidän sub­si­dia­ri­teet­ti­pe­ri­aa­tet­ta sen ver­ran tär­keä­nä, ja päät­tä­jien on tun­net­ta­va pai­kal­li­set olot. Sik­si valit­sen toi­sen puolueen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Jaa että Hel­sin­ki on nyt mei­dän Van­taan maa-alan perään kun noin on sel­vi­tel­lyt pal­jon­ko meil­lä on vapaa­ta maa­ta! Huh huh, Hel­sin­ki pysy­köön kau­ka­na Van­taas­ta!!!!!! Yhdis­ty­mi­nen on vihon vii­mei­nen asia, toi­von mukaan myös muut van­taa­lai­set tajua­vat sen, sil­lä pitäi­si­hän täs­tä jär­jes­tää kyse­ly van­taa­lais­ten kes­kuu­des­sa, kos­kee­han tämä mei­tä niin paljon?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Hel­sin­gin tulee näyt­tää, että se kyke­nee kehit­tä­mään itse­ään omien ihan­tei­den­sa mukaan omal­la alu­eel­laan. Ei ole oikein, että Suo­men hal­li­tus = Jan Vapaa­vuo­ri ajaa met­ro­po­li han­ket­ta, joka on Hel­sin­ki­ve­tois­ta ja tar­koi­tus on vain kyt­keä met­ro­po­lia­lue pal­ve­le­maan Hel­sin­gin kau­pun­gin tar­pei­ta ja aut­ta­maan sitä yllä­pi­tä­mään mono­po­lia­se­ma Uudel­la­maal­la ja koko Suo­mes­sa. Hel­sin­gin pitää näyt­tää esi­merk­kiä ja luo­da itse uto­pian­sa ilman alu­po­lit­tii­sia tuki­toi­mia. Yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta voi­daan Hel­sin­gis­sä tii­vis­tää suun­nat­to­mas­ti ja mm. autot voi­daan kiel­tää kehä I:sen ete­lä­puo­lel­la. Näin saa­daan vie­hät­tä­vä kan­sain­vä­li­sel­tä vai­kut­ta­va käyn­ti­kort­ti­kau­pun­ki puis­toi­neen, kah­vi­loi­neen ja käve­ly­ka­tui­neen, joka riit­tää hou­kut­te­le­maan turis­te­ja ja halut­tu­ja maa­han­muut­ta­jia. — Kos­ka olem­me alue­po­liit­ti­ses­ti kes­kit­tä­neet val­tiom­me kes­kus­hal­lin­non (ja mm. pää­kont­to­rei­ta) Hel­sin­kiin , on jär­ke­vää asut­taa sen työn­te­ki­jät työ­paik­ko­jen lähei­syy­teen, kos­ka läp­pä­rin kan­toon riit­tää jul­ki­set kul­ku­neu­vot tai jopa pol­ku­pyö­rä. Näin Hel­sin­gin voi aidos­ti vali­ta asuin­pai­kak­seen sel­lai­set hen­ki­löt, jot­ka sitä arvos­ta­vat ja Uuden­maan ne ketä sitä arvos­ta­vat. Ei Hel­sin­gin tar­vit­se kan­taa huol­ta Uuden­maan kehi­tyk­ses­tä, eikä päin­vas­toin. Hel­sin­gis­sä on jo minun mie­les­tä kaik­ki, mitä useim­mat aika-ajoin tar­vit­see. Sitä­pait­si niin­kuin ymmär­sin, asuk­kai­den asuin­pai­kal­la ja yri­tys­ten sijoi­tus­pai­kal­la­han ei ollut val­tion kan­to­ky­vyn mukaan teh­tä­vän tulon­jaon takia ollut itsea­sias­sa mitään merkitystä ?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.