Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.2.2010

 Oulun­ky­län kaa­va hyväk­syt­tiin yksimielisesti

Lausun­to Öster­sun­do­min luon­non­suo­je­lua­lu­ees­ta. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta hyväk­syi yksi­mie­li­ses­ti lausun­non, jon­ka ydin­a­ja­tus oli, että ennen kuin pää­te­tään luon­non­suo­je­lua­lu­een rajauk­ses­ta ja sään­nöis­tä, tuli­si maan­käy­tön suun­nit­te­lus­sa olla vähän pidem­mäl­lä. Täs­sä ei ole mitään teke­mis­tä Natu­ra-alu­een kans­sa. Sitä ei Hel­sin­gin pää­tök­sin voi kumo­ta, vaik­ka jos­sain sel­lai­sia halu­ja oli­si­kin. Luon­non­suo­je­lua­lue aset­taa alu­eel­le suu­rem­pia käyt­tö­ra­joi­tuk­sia kuin pelk­kä Natura.

Niis­tä Natu­ra-alueis­ta minua enti­se­nä Koi­jär­vi-liik­keen akti­vis­ti­na kiin­nos­tai­si tie­tää, miten on aja­tel­tu estää aluei­den kas­va­mi­nen umpeen, joka tar­koit­tai­si nii­den kuo­le­mis­ta lin­tu­lah­ti­na.   Tuos­sa muo­dos­saan ne eivät elä kym­men­tä vuot­ta pidempään.

9 thoughts on “Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.2.2010”

  1. Voi­si­ko ne Äkki­jyr­kän kyy­töt lait­taa lai­dun­ta­maan ran­to­ja, että pysy­vät luhtina? 

    Vaka­vam­min, mai­se­man­hoi­dol­li­nen lai­dun­ta­mi­nen on lin­tu­jen kan­nal­ta aika pal­jon muka­vam­pi vaih­toeh­to kuin koneel­la aja­mi­nen. Täs­tä­hän on hyviä koke­muk­sia aina­kin Saa­ris­to­me­ren kan­sal­lis­puis­tos­ta. Aluei­den aitaa­mi­nen on toki ongelma.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Oli­si hvyä tie­tää vähä enem­män Öster­sun­do­min lah­des­ta. Maa on kulu­neen vuo­si­sa­dan aika­na nous­sut ja sen muka­na mata­la lah­ti, kuten muu­ten toi­nen­kin mer­kit­tä­vä lin­tua­lue eli Van­han­kau­pun­gin­lah­ti kais­loit­tu­nut. Mis­sä mää­rin joki­lie­te tai muu las­ke­tu­ma (kuol­leet­leh­det jne) on mata­loit­ta­nut lah­tea, sekin oli­si hyvä tie­tää Onko rat­kai­su kais­lan leik­kaa­mi­nen tai jokin muu, siii­hen en ota kantaa.

    Oleel­lis­ta kui­ten­kin on jät­tää Öster­sun­do­min ran­ta-alue raken­ta­mat­ta ja vara­ta se sekä vir­kis­tys- että luon­non­suo­je­lua­lu­eek­si. Kuin­ka leveäl­tä, sii­hen en ota kan­taa. Tie­ten­kin on aina ihmi­siä, jot­ka halua­vat ran­ta­tont­tia — ja ovat val­mii­ta sii­tä mak­sa­maan. Saa­ris­tos­sa muu­ten asuin­ra­ken­nuk­sia ei raken­net­tu ran­nal­le vaan saa­ren kes­kel­le. Ran­ta oli aivan lii­an kyl­mä asuinpaikka.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Mark­ku
    “oli­si hyvä tie­tää vähän enem­män Öster­sun­do­min lahdesta”

    Tutus­tu kart­toi­hin, mis­sä maa-sika­ti­lat, las­kuo­jat, ei kaik­ki meren­lah­det ole lietettä.

    Täs­sä vie­lä uusin­ta­na koko totuus nois­ta natu­rois­ta, Mil­la Peen tyh­jen­tä­vä kir­joi­tus, jopa Eli­na jää sanattomaksi

    Mil­laP kir­joit­ti 5.9.2009 kel­lo 15:05
    Naturat

    Tie­dät Osmo var­maan­kin, että Sipoo mii­noit­ti aika­naan län­ti­sim­mät osan­sa natu­roil­la estääk­sen Hel­sin­gin kas­vu­pai­nei­den suun­tau­tu­mi­sen alu­eel­leen. Muka­na oli eri­tyi­ses­ti kie­li­po­liit­ti­sia syitä.
    Näin toi­sen pol­ven Öster­sun­do­mi­lai­se­na on minul­la­kin mie­le­pi­de alu­een natu­rois­ta, nois­ta ruo­vi­koi­tu­neis­ta merenlahdista.
    Olet var­maan­kin pyö­räil­lyt Uut­ta Por­voon­tie­tä pit­kin ja ehkä pysäh­ty­nyt­kin vaik­ka­pa Öster­sun­do­min kar­ta­non koh­dal­la. Sii­tä kun kat­soo ete­lään päin, edes­sä on läpi­tun­ke­ma­ton ruo­vik­ko. Vie­lä 20–30-luvuilla pai­kal­la oli avoin meren­lah­ti ja kar­ta­non ran­taan pää­si veneel­lä. Sama jut­tu kap­pe­lin tie­noil­la, kirk­ko raken­net­tiin aika­naan nime­no­maan meren­lah­den ääreen niin, että kirk­koon pää­si veneil­lä. Nyt hau­taus­maan edus­ta on mutais­ta ruo­vik­koa, avo­vet­tä ei näy mis­sään. Kor­vaa­ma­ton kult­tuu­ri­mai­se­ma on pilalla.
    Alu­eel­la on asut­tu vuo­si­sa­to­ja ja nämä natu­ra­lah­tien ruo­vi­kot ovat käy­tän­nö­sää ihmi­sen aikaan­sa­nok­sia. Maa- ja kar­ja­ta­lou­den pääs­töt on las­ket­tu sel­lai­se­naan mereen ja vuo­si­kym­men­te ovat teh­neet teh­tä­vän­sä. lan­noit­teet, typ­pi ja fos­fo­ri, siko­jen, leh­mien hevos­ten ja ihmis­ten ulos­teet ovat valu­neet rehe­vöit­tä­neet aiem­min auki ole­vat meren­lah­det ja ruo­vi­koi­tu­mi­nen kas­vien maa­tu­mi­sen myö­tä on kiih­ty­nyt. Nykyi­sin tämän­ta­pais­ta toi­min­taa pidet­täi­siin ympä­ris­tö­ri­kok­se­na, mut­ta kos­ka tapah­tu­mat ovat men­nees­sä, aluet­ta ylis­te­tään luon­toih­mis­ten toi­mes­ta arvook­kak­si suo­je­lu­koh­teek­si. Nii­tä var­si­nai­sia natu­ra-suo­jeklu­koh­tei­ta eli lin­tu­ja on alu­eel­la ollut avo­vedn­kin aikoi­na ja sen lisäk­si myös kaloja.
    Näi­tä “arvok­kai­ta” ihmis­ten val­mis­ta­mia ruo­vi­koi­ta on Suo­men­lah­ti pul­lol­laan, samoin sisäjärvillä.
    Kaik­kein paras­ta oli­si palaut­taa nämä meren­lah­det luon­non­ti­lai­sik­si ja pera­ta p..kat pois. Viih­tyi­si­vät lin­nut ja kalat­kin parem­min, puhu­mat­ta­kaan kult­tuu­ri- ja virkistysarvoista.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Kir­joi­tin: Oli­si kiva tie­tää eenm­män. Tar­koi­tin tie­ten­kin sitä, että oli­si hyvää tie­tää eikä vain luulla.

    Öster­sun­do­min kap­pe­li raken­net­tin alun­pe­rin 1600-luvulla.Sen jäl­keen maa on nous­suut n 40- 50 cm vuo­des­sa eli lähes 2 met­riä. (Tark­kaa arvoa en tie­dä). Venei­den syväys oli alle met­rin. Kuin­ka syväl­le kais­lik­ko kas­vaa, noin met­riin arvelisin..

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Kap­pe­li on tosi­aan raken­net­tu jo 1600 luvul­la, mut­ta vie­lä 1920-luvul­la meri lai­neh­ti avoi­me­na ja vie­lä 1950-luvul­la Karl­vi­kin tilan­ne oli pal­jon parem­pi kuin nyt.
    Dra­maat­ti­nen muu­tos on tapah­tu­nut vii­mei­sen 50 vuo­den aika­na eikä seli­ty pel­käs­tään maan kohoa­mi­sel­la, joka muu­ten on 3–5 mm vuo­des­sa, siis mm.

    Ruo­vi­koi­den kun­nos­tuk­seen jou­du­taan joka tapauk­ses­sa uhra­maan varoja.
    Kun­nos­te­taan­ko alue ihmis­ten vai lin­tu­jen vir­kis­tyk­seen, vai sekä-että.
    Nyky­ti­laan sitä ei voi jät­tää, sen on ympä­ris­tö­kes­kus­kin toden­nut ja laa­ti­nut alu­eel­le mm ruop­paus­suu­ni­tel­man, tilan­ne on vain sen jäkeen kun­ta­lii­tok­sen myö­tä muuttunut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Kap­pe­li on tosi­aan raken­net­tu jo 1600 luvul­la, mut­ta vie­lä 1920-luvul­la meri lai­neh­ti avoi­me­na ja vie­lä 1950-luvul­la Karl­vi­kin tilan­ne oli pal­jon parem­pi kuin nyt.
    Dra­maat­ti­nen muu­tos on tapah­tu­nut vii­mei­sen 50 vuo­den aika­na eikä seli­ty pel­käs­tään maan kohoa­mi­sel­la, joka muu­ten on 3–5 mm vuo­des­sa, siis mm.”

    Ihan sam­maa miel­tä, 20-luvul­ta siis 90 vuo­des­sa vesi onnous­sut 250 — 450 mmm. siis likää­rin puo­li met­riä. Tämä s a a t t a a selit­tää suu­rim­mak­si osak­si ruo­vi­koi­tum­sien. En tie­dä, kuin­ka syväl­le meri­kais­lik­ko ulot­tuu, jär­ves­sä tun­tuu ole­van 50 — 70 cm, mut­ta en oel mitannut.

    Jos meren­poh­ja on pai­kal­la hyvin loi­vaa, niin pie­ne­kin maan­pin­nan nousu tekee laa­jas­ta alu­ees­ta ruo­vi­kon. Olem­me sama miel­tä sii­tä, että rehe­vöi­ty­mi­nen ‑onko täs­sä tapauk­ses­sa kysees­sä pakal­li­nen oji­sat yms tuel­va valu­ma vai koko Itä­me­ren rehe­vöi­ty­mi­nen, en osaa sano — tuo vie­lä löy­lyä kiukaalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.