Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.2.2010

 Oulunkylän kaa­va hyväksyt­ti­in yksimielisesti

Lausun­to Öster­sun­domin luon­non­suo­jelu­alueesta. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta hyväksyi yksimielis­es­ti lausun­non, jon­ka ydi­na­ja­tus oli, että ennen kuin päätetään luon­non­suo­jelu­alueen rajauk­ses­ta ja sään­nöistä, tulisi maankäytön suun­nit­telus­sa olla vähän pidem­mäl­lä. Tässä ei ole mitään tekemistä Natu­ra-alueen kanssa. Sitä ei Helsin­gin päätöksin voi kumo­ta, vaik­ka jos­sain sel­l­aisia halu­ja olisikin. Luon­non­suo­jelu­alue aset­taa alueelle suurem­pia käyt­töra­joituk­sia kuin pelkkä Natura.

Niistä Natu­ra-alueista min­ua entisenä Koi­järvi-liik­keen aktivisti­na kiin­nos­taisi tietää, miten on ajatel­tu estää aluei­den kas­vami­nen umpeen, joka tarkoit­taisi niiden kuolemista lin­tu­lahti­na.   Tuos­sa muo­dos­saan ne eivät elä kym­men­tä vuot­ta pidempään.

9 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.2.2010”

  1. Voisiko ne Äkki­jyrkän kyytöt lait­taa laidun­ta­maan ranto­ja, että pysyvät luhtina? 

    Vakavam­min, maise­man­hoidolli­nen laidun­t­a­mi­nen on lin­tu­jen kannal­ta aika paljon mukavampi vai­h­toe­hto kuin koneel­la ajami­nen. Tästähän on hyviä koke­muk­sia ainakin Saaris­tomeren kansal­lispuis­tos­ta. Aluei­den aitaami­nen on toki ongelma.

  2. Lehmät on vaan vähän huono­ja ruop­paa­maan. Kyl­lä ne uida osaa­vat, mut­ta eivät ymmär­rä että pitäisi syödä mutaa.

    Jos ne risteyt­täisi akvaario-mon­nin kanssa? Niil­lähän on koko ajan suu kiin­ni pohjassa.

  3. Eikö ilmas­to­muu­toskatas­tro­f­i­teo­ri­an mukaan meren­pin­ta nouse kiihtyväl­lä vauhdilla?

  4. Olisi hvyä tietää vähä enem­män Öster­sun­domin lahdes­ta. Maa on kuluneen vuo­sisadan aikana nous­sut ja sen mukana mata­la lahti, kuten muuten toinenkin merkit­tävä lin­tu­alue eli Van­hankaupungin­lahti kaisloit­tunut. Mis­sä määrin jok­ili­ete tai muu las­ke­tu­ma (kuolleetle­hdet jne) on mat­aloit­tanut lahtea, sekin olisi hyvä tietää Onko ratkaisu kaislan leikkaami­nen tai jokin muu, sii­ihen en ota kantaa.

    Oleel­lista kuitenkin on jät­tää Öster­sun­domin ranta-alue rak­en­ta­mat­ta ja vara­ta se sekä virk­istys- että luon­non­suo­jelu­alueek­si. Kuin­ka lev­eältä, siihen en ota kan­taa. Tietenkin on aina ihmisiä, jot­ka halu­a­vat ranta­tont­tia — ja ovat valmi­ita siitä mak­samaan. Saaris­tossa muuten asuin­raken­nuk­sia ei raken­net­tu ran­nalle vaan saaren keskelle. Ranta oli aivan liian kylmä asuinpaikka.

  5. Markku
    “olisi hyvä tietää vähän enem­män Öster­sun­domin lahdesta”

    Tutus­tu kart­toi­hin, mis­sä maa-sikati­lat, laskuo­jat, ei kaik­ki meren­lahdet ole lietettä.

    Tässä vielä uus­in­tana koko totu­us noista natur­oista, Mil­la Peen tyh­jen­tävä kir­joi­tus, jopa Eli­na jää sanattomaksi

    “Mil­laP kir­joit­ti 5.9.2009 kel­lo 15:05
    Naturat

    Tiedät Osmo var­maankin, että Sipoo miinoit­ti aikanaan län­tisim­mät osansa natur­oil­la estääk­sen Helsin­gin kasvu­painei­den suun­tau­tu­misen alueelleen. Mukana oli eri­tyis­es­ti kielipoli­it­tisia syitä.
    Näin toisen pol­ven Öster­sun­domi­laise­na on min­ul­lakin mielepi­de alueen natur­oista, noista ruovikoituneista merenlahdista.
    Olet var­maankin pyöräil­lyt Uut­ta Por­voon­ti­etä pitkin ja ehkä pysähtynytkin vaikka­pa Öster­sun­domin kar­tanon kohdal­la. Siitä kun kat­soo etelään päin, edessä on läpitunke­ma­ton ruovikko. Vielä 20–30-luvuilla paikalla oli avoin meren­lahti ja kar­tanon rantaan pääsi veneel­lä. Sama jut­tu kap­pelin tienoil­la, kirkko raken­net­ti­in aikanaan nimeno­maan meren­lah­den ääreen niin, että kirkkoon pääsi veneil­lä. Nyt hau­taus­maan edus­ta on mutaista ruovikkoa, avovet­tä ei näy mis­sään. Kor­vaam­a­ton kult­tuuri­maise­ma on pilalla.
    Alueel­la on asut­tu vuo­sisato­ja ja nämä nat­u­ralah­tien ruovikot ovat käytän­nösää ihmisen aikaansanok­sia. Maa- ja kar­jat­alouden päästöt on las­ket­tu sel­l­aise­naan mereen ja vuosikym­mente ovat tehneet tehtävän­sä. lan­noit­teet, typ­pi ja fos­fori, siko­jen, lehmien hevosten ja ihmis­ten ulosteet ovat val­uneet rehevöit­täneet aiem­min auki ole­vat meren­lahdet ja ruovikoi­tu­mi­nen kasvien maa­tu­misen myötä on kiihtynyt. Nyky­isin tämän­ta­paista toim­intaa pidet­täisi­in ympäristörikok­se­na, mut­ta kos­ka tapah­tu­mat ovat men­neessä, aluet­ta ylis­tetään luon­toih­mis­ten toimes­ta arvookkak­si suo­jeluko­hteek­si. Niitä varsi­naisia natu­ra-suo­jek­luko­htei­ta eli lin­tu­ja on alueel­la ollut avovednkin aikoina ja sen lisäk­si myös kaloja.
    Näitä “arvokkai­ta” ihmis­ten valmis­tamia ruovikoi­ta on Suomen­lahti pul­lol­laan, samoin sisäjärvillä.
    Kaikkein paras­ta olisi palaut­taa nämä meren­lahdet luon­non­ti­laisik­si ja per­a­ta p..kat pois. Viihty­i­sivät lin­nut ja kalatkin parem­min, puhu­mat­takaan kult­tuuri- ja virkistysarvoista.”

  6. Kir­joitin: Olisi kiva tietää een­m­män. Tarkoitin tietenkin sitä, että olisi hyvää tietää eikä vain luulla.

    Öster­sun­domin kap­peli raken­net­tin alun­perin 1600-luvulla.Sen jäl­keen maa on nous­su­ut n 40- 50 cm vuodessa eli läh­es 2 metriä. (Tarkkaa arvoa en tiedä). Venei­den syväys oli alle metrin. Kuin­ka syvälle kaislikko kas­vaa, noin metri­in arvelisin..

  7. Kap­peli on tosi­aan raken­net­tu jo 1600 luvul­la, mut­ta vielä 1920-luvul­la meri laine­hti avoime­na ja vielä 1950-luvul­la Kar­lvikin tilanne oli paljon parem­pi kuin nyt.
    Dra­maat­ti­nen muu­tos on tapah­tunut viimeisen 50 vuo­den aikana eikä seli­ty pelkästään maan kohoamisel­la, joka muuten on 3–5 mm vuodessa, siis mm.

    Ruovikoiden kun­nos­tuk­seen joudu­taan joka tapauk­ses­sa uhra­maan varoja.
    Kun­nos­te­taanko alue ihmis­ten vai lin­tu­jen virk­istyk­seen, vai sekä-että.
    Nykyti­laan sitä ei voi jät­tää, sen on ympäristökeskuskin toden­nut ja laat­in­ut alueelle mm ruop­paus­su­u­nitel­man, tilanne on vain sen jäkeen kun­tali­itok­sen myötä muuttunut.

  8. “Kap­peli on tosi­aan raken­net­tu jo 1600 luvul­la, mut­ta vielä 1920-luvul­la meri laine­hti avoime­na ja vielä 1950-luvul­la Kar­lvikin tilanne oli paljon parem­pi kuin nyt.
    Dra­maat­ti­nen muu­tos on tapah­tunut viimeisen 50 vuo­den aikana eikä seli­ty pelkästään maan kohoamisel­la, joka muuten on 3–5 mm vuodessa, siis mm.”

    Ihan sam­maa mieltä, 20-luvul­ta siis 90 vuodessa vesi onnous­sut 250 — 450 mmm. siis likäärin puoli metriä. Tämä s a a t t a a selit­tää suurim­mak­si osak­si ruovikoi­tum­sien. En tiedä, kuin­ka syvälle merikaislikko ulot­tuu, järvessä tun­tuu ole­van 50 — 70 cm, mut­ta en oel mitannut.

    Jos meren­po­h­ja on paikalla hyvin loivaa, niin pienekin maan­pin­nan nousu tekee laa­jas­ta alueesta ruovikon. Olemme sama mieltä siitä, että rehevöi­tymi­nen ‑onko tässä tapauk­ses­sa kyseessä pakalli­nen ojisat yms tuel­va val­uma vai koko Itämeren rehevöi­tymi­nen, en osaa sano — tuo vielä löy­lyä kiukaalle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.