Avainsana: Kaupunkisuunnittelu

Autot ja kaupunki: katutila

Har­va asia herät­tää niin vahvo­ja tun­tei­ta kuin suh­tau­tu­mi­nen autoi­hin ja liiken­teeseen kaupungis­sa. Jos mielipi­de­tiedusteluis­sa kysyy jotain asi­aa, saa halu­a­mansa tulok­sen vähän sana­muo­toa muut­ta­mal­la. Mut­ta jos kysyy suh­tau­tu­mis­es­ta autoi­hin, jakau­ma on kysymyk­ses­tä riip­puen sama: selvä enem­mistö helsinkiläi­sistä on auto­ja vas­taan kaikessa ja yhtä määräti­etoinen vähem­mistö kan­nat­taa autoil­i­joiden etu­ja kaikessa. Tässä mus­tavalkoisu­udessa on se vika, ettei hyviä kom­pro­mis­se­ja voi­da saa­da aikaan. Jat­ka lukemista “Autot ja kaupun­ki: katutila”

Katajanokan hotellihankkeesta

Kata­janokalle suun­nitel­laan hotel­lik­si sveit­siläisen sankari­arkkite­htien Her­zog ja Meu­ron suun­nit­tele­maa Tuomiokir­jon kokoista lasilu­o­mus­ta. Samat kaver­it ovat suun­nitelleet Pekingin olympias­ta­dion­in, joten mainet­ta siis on. Niin suvereeneista arkkite­hdeista on kyse, että he pystyvät suun­nit­tele­maan raken­nuk­sen Helsin­gin keskus­taan käymät­tä ker­taakaan Helsingissä.

Sil­lä uhal­lakin, että tulen leimatuk­si van­hak­si kalkkik­sek­si, minus­ta härväke ei sovi empire-keskus­tan peitok­si. On vaikea ymmärtää, mil­lä ihmeel­lä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta on saatu innos­tu­maan moi­ses­ta. On kuulemme “vau-arkkite­htu­uria”.


Oheinen kuva on kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton viral­lis­es­ta havainneaineistosta. 

Tuol­lainen kapis­tus sopisi kyl­lä jon­nekin Helsin­gin ran­noille, mut­ta ei juuri tuo­hon paikkaan.

Kun nyt alan kiviä heit­el­lä, sanon senkin, että en ymmär­rä han­ket­ta suo­jel­la Enso Gutzeitin toimis­to­ta­lo oikein raken­nus­suo­jelu­lail­la. Jos talo olisi täs­mälleen saman­lainen, mut­ta sen olisi suun­nitel­lut joku Hakan toimis­toarkkite­hti virkatyönään, kukaan ei esit­täisi sen suo­jelua. Raken­nuk­sia tulisi suo­jel­la sik­si, että ne raken­nuksi­na ovat suo­jelun arvoisia, ei henkilökultin perusteella.

Tiivis mutta harva

Min­un ihan­nekaupunk­i­ni koos­t­uu tiivi­istä asuinalueista. Riit­tävän tiivi­istä siten, että lähel­lä toisi­aan asuu niin paljon ihmisiä, että saadaan aikaan hyvä palve­lu­ta­so ja yhdyskun­ta, jos­sa käve­ly on nor­maali tapa liikkua. Asuinalue on riit­tävän iso, kun se pystyy pitämään yllä koulua ja kun­nol­lista kaup­paa. Pienet sadan omakoti­talon eris­te­tyt läm­päreet eivät minus­ta ole hyvää kaupunkia. Jat­ka lukemista “Tiivis mut­ta harva”