Oden vaaliohjelma (10) Helsinki tuottamaan markkinaehtoisia vuokra-asuntoja

Kun Jätkäsaa­reen raken­netaan 1 500 ARA-asun­toa ja kun näi­den vuokra alit­taa markki­navuokrata­son 500 eurol­la asun­toa kohden, ARA-asukkaiden saa­ma hyö­ty on vuodessa yhdek­sän miljoon­aa euroa. Posi­ti­iviseen diskrim­i­naa­tioon käytet­tävät rahat kohden­tu­vat minus­ta itse ongel­maan tehokkaammin.

Näitä raho­ja ei voi kuitenkaan ver­ra­ta. Vaik­ka ARA-asukkaat hyö­tyvät yhdek­sän miljoon­aa, kaupun­ki ei menetä tont­ti­t­u­loina yhdek­sää miljoon­aa vaan olen­nais­es­ti vähemmän.

Tämä tarkoit­taa, että kaupun­ki saa tont­tivuokria kovan rahan vuokra-asun­noista liian vähän. Miten näin voi olla, vaik­ka vuokrat kil­pailute­taan? Jat­ka lukemista “Oden vaalio­hjel­ma (10) Helsin­ki tuot­ta­maan markki­nae­htoisia vuokra-asuntoja”

Iso päätös Helsingin keskustan rantojen vapauttamisesta

Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­tossa tehti­in tänään suuri päätös vapaut­taa Eteläsa­ta­ma laut­tali­iken­teeltä parem­paan käyt­töön. Val­tu­us­to ei keskustel­lut tästä suures­ta ratkais­us­ta juuri lainkaan vaan keskit­tyi aika pie­neen yksi­tyisko­htaan. Vihreät esit­tivät, että päätöstä sata­matun­nelista Jätkäsaares­ta Län­siväylälle ei tehtäisi nyt vaan selvitet­täisi­in vielä, että osa liiken­teestä siir­ret­täisi­in Jätkäsaares­ta Vuosaa­reen niin, että Jätkäsaari pain­ot­tuisi ihmisi­in ja Vuosaari rekkoi­hin ja henkilöautoihin.

Tämä selvi­tys pää­ty­isi toden­näköis­es­ti siihen, että tun­neli on parem­pi, mut­ta mei­dän tietomme asi­as­ta ker­to­vat, ettei tuo tun­neli ole lainkaan niin hyvä kuin moni kuvit­telee. Se saat­taa tul­la olen­nais­es­ti kalli­im­mak­si eikä sen väl­i­tyskyky ole kovin hyvä.

Sata­man hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jan Mat­ti Parpalan mukaan tun­neli tulee vas­ta joskus 2040-luvul­la, joten pitkään pitää selvitä ilman sitä. Aja­tus ohja­ta liiken­net­tä ainakin sik­si aikaa Vuosaa­reen ei ole aivan pöhkö.

Saat­toi olla vihreiltä tyh­mää jatkaa hävit­tyä sotaa val­tu­us­tossa, sil­lä sen alle peit­tyi se, että tämä oli suuri voit­to vihreille. Me olemme vaati­neet sata­ma-alueen saamista parem­paan käyt­töön pitkään, mut­ta tätä on pidet­ty suo­ras­taan vastuuttomana.

Vihreät ja Vuosaaren satama

Moni halusi muis­tel­la, että vihreät jar­rut­ti­vat sata­man siir­toa Vuosaa­reen niin, että se lykkäy­tyi vuosia. Tämä ei pidä paikkaansa.

Minä esimerkik­si kyl­lä ajoin sitä, että Sata­ma tehtäisi­in Helsin­gin län­sipuolelle Kirkkon­um­melle. Kirkkon­um­men kun­ta olisi tar­jon­nut tähän kohtu­uhin­nal­la maan ja sallinut Helsin­gin har­joit­taa siel­lä satam­a­toim­intaa. Suurin osa logis­ti­ikan asiantun­ti­joista piti tätä parem­pana ratkaisuna. Onhan hölmöä kul­jet­taa lai­vat Helsin­gin ohi, vaikeampi­in jääolosuhteisiin.

Tämä hylät­ti­in, kos­ka ei halut­tu sata­man voiton menevän verolle. Nyt sata­ma on osakey­htiö, joka mak­saa voitostaan veroa.

Jos olisi tehty kuten vihreät esit­tivät, Helsingillä olisi nyt kan­nat­tavampi sata­ma Kirkkon­um­mel­la ja paljon arvokas­ta maa­ta Vuosaaressa.

Kun val­tu­us­to äänestyk­sen jäl­keen päät­ti sata­man rak­en­tamis­es­ta Vuosaa­reen, val­tu­us­to­ryh­mämme päät­ti, että vas­tus­tus päät­tyy tähän, emmekä sitä jatkaneet.

Ympäristöjär­jestöt sen sijaan jatkoi­vat kamp­pailua Vuosaaren sata­maa vas­taan Faz­erin perikun­nan ystäväl­lisel­lä rahoituk­sel­la. Hei­di Hau­ta­la tuki EU-par­la­men­tis­sa näitä jär­jestöjä, mut­ta täl­lä ei ollut asi­aan vaiku­tus­ta eikä se ollut Helsin­gin vihrei­den toimintaa.

Sata­ma lykkään­tyi lähin­nä apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Pekka Kor­pis­es­ta (sd) johtuen. Hän päät­ti vali­ta Natu­ra-strate­giak­seen, että Natu­ra voidaan sivu­ut­taa, kos­ka sata­ma on niin tärkeä asia. Paa­vo Niku­la otti mei­hin yhteyt­tä varoit­taen, ettei tuo­ta voi kuin hävitä. Väl­itimme varo­tuk­sen Kor­piselle, mut­ta hän ei ottanut sitä huomioon. Se oli aivan hölmöä, kos­ka näin hän pakot­ti koko Euroopan ympäristöli­ik­keen vas­taansa, sil­lä Kor­pisen aja­tus olisi kumon­nut Nat­u­ran vaiku­tuk­sen koko Euroopasta

Tämä johti men­estyneeseen val­i­tuk­seen, joka ympäristöli­ik­keen oli pakko tehdä, kos­ka Kor­pisen manööveri olisi kaatanut koko Nat­u­ran juridis­en ase­man. Näin menetet­ti­in ainakin kak­si vuotta.

Sata­mali­ikenne

Sata­matun­neli­in sitoutuneet ryh­mät suh­tau­tu­vat tun­neli­in vähän yliop­ti­mis­es­ti. Se ei poista Jätkäsaaren liiken­neon­gelmia ihan siitä syys­tä, että muut kuin sata­man asi­akkaat eivät saa tun­nelia käyt­tää. Arvioiden mukaan vain kol­mannes laival­la tle­vista henkilöau­toista menisi tun­neli­in. Kun lai­vat tuo­vat huo­mat­tavasti enem­män liiken­net­tä, ruuhkat säi­lyvät ennallaan.

Sil­jan Ruotsin­lai­vat siir­tyvät Kata­janokalle ja Kata­janokalle nyt tule­va Tallinnan liikenne Jätkäsaa­reen. Kata­janokalle tulee vähem­män liiken­net­tä, mut­ta sinne tulee kak­si Ruotsin­laivaa samanaikaises­ti. Niiden on tul­ta­va samanaikaises­ti, kos­ka ne toimi­vat tois­t­en­sa pelas­tusveneinä. Se ei ole aivan pieni ongelma.

 

 

Mitä tehdä Jätkäsaaren satamaliikenteelle?

Kun keskus­tatun­neli on tältä erää kuopat­tu, ratkaistavak­si jää, mitä tehdä Jätkäsaaren sata­mali­iken­teelle. Nämä ajatuk­set ovat yksi­no­maa omi­ani ja voivat muut­tua, jos joku pystyy argu­men­toimaan uskot­tavasti toisen­laiselle läh­estymis­ta­van puolesta.

Minä en olisi siirtämässä matkus­ta­jasa­ta­maa Vuosaa­reen. Sekin olisi hyvin kallis oper­aa­tio, ja rahaan­han keskus­tatun­nelikin kaa­tui. Sen sijaan voisi ajatel­la, että rekko­ja ja osit­tain henkilöau­to­jakin kul­jetet­taisi­in nyky­istä enem­män roro-aluk­sil­la Muu­gas­ta Vuosaa­reen. Tämä reit­ti sopii hyvin henkilöau­toille, joiden määrän­pää on muual­la kuin Helsingissä.

Roro-aluk­set eivät tarvitse suur­ta sata­maa vaan lähin­nä lai­turin. Sel­l­ainen voi olla myös Helsin­gin ulkop­uolel­la, esimerkik­si Inkoon entisessä hiil­isa­ta­mas­sa, jonne voisi län­sisuo­ma­laisia varten ajaa ehkä vuoron päivässä noin aluk­si. Tämä merk­it­sisi pienem­piä tulo­ja Helsin­gin sata­malle, mut­ta kaupunkikon­serni voisi siinä voit­taa, kun ote­taan huomioon, kuin­ka kalli­ik­si kaupungille tule­vat rek­ka- ja olutkul­je­tusten vaa­ti­mat liiken­ner­atkaisut Jätkäsaa­res­sa. Toki Helsin­gin sata­ma voi myös ostaa Inkoon hiilisataman.

Laivay­htiöt valit­ta­vat, että niille olisi epä­taloudel­lista eriyt­tää rahti- ja henkilöli­ikenne toi­sis­taan. Näin var­maan on, jos kat­soo vain laivay­htiöi­den talout­ta, mut­ta jos ottaa huomioon liiken­teen ulkoiset kus­tan­nuk­set, opti­mi voikin olla toisenlainen.

Kun ottaa huomioon, miten val­tavia investoin­te­ja on perustel­tu sata­man aiheut­ta­man liiken­teen haitoil­la, voidaan implisi­it­tis­es­ti laskea, että ulkoiset kus­tan­nuk­set sata­mali­iken­teestä ovat suuria. Oppikir­jat­alousti­eteen mukaan opti­mi­in päästään, kun tuo ulkoinen kus­tan­nus sälytetään liiken­teelle – tässä tapauk­ses­sa kätevästi sata­ma­mak­suina. Jätkäsaa­reen tule­val­ta rekalta on otet­ta­va selvästi suurem­pi sata­ma­mak­su kuin Vuosaares­ta. Mah­dolli­nen Inkoon sata­ma tietysti hin­noit­telee liiken­teen niin kuin parhaak­si näkee. Sit­ten kat­so­taan, miten markki­na reagoivat.

On ker­ras­saan outoa, ettei sata­ma lasku­ta autoista euroakaan. (Tämä tieto on tul­lut blogi­ni kom­men­toi­jal­ta, enkä ole sitä tarkastanut.)

Jo pieni koro­tus Jätkäsaa­reen tuleville rekoille siir­si osan liiken­teestä Vuosaa­reen. Vähän isom­pi var­maankin siirtäisi enemmän.

Laivay­htiöt tietysti valit­ta­vat, että ovat tehneet kalus­to­hank­in­tansa nykyisen poli­ti­ikan mukaisik­si. Tähän on todet­ta­va, että keskus­tatun­neli olisi valmis­tunut aikaisin­taan 15 vuo­den kulut­tua, jota ennen kalus­to olisi joka tapauk­ses­sa vai­h­tunut. Maail­mal­la kul­jete­taan rah­tia ja matkus­ta­jia lau­toil­la niin paljon, että kalus­toa voi vai­h­taa aika pienin kustannuksin.

On myös san­ot­tu, että laut­tali­iken­teen ylläpitämi­nen muut­tuu kan­nat­ta­mat­tomak­si kesälo­masesongin ulkop­uolel­la, kun matkus­ta­jia on Helsin­gin ja Tallinnan välil­lä liian vähän ylläpitämään nyky­istä vuoroti­heyt­tä. Oikea ratkaisu on ajaa vähem­män vuoro­ja hil­jaisi­na aikoina. Ilmas­to kiittää.

= = = =

Vaik­ka keskus­tatun­neli on kuopat­tu, ei se tarkoi­ta, ettei kaupungis­sa saisi olla mitään tun­nelei­ta. Yht­enä vai­h­toe­htona tutk­i­taan ymmärtääk­seni myös tun­nelia Jätkäsaares­ta Län­siväylälle. Sitä on tutkit­tu ennenkin. Kallis, eikä toi­mi kovin hyvin, mut­ta var­maankin sekin nyt selvitetään.