Iso päätös Helsingin keskustan rantojen vapauttamisesta

Helsingin kaupunginvaltuustossa tehtiin tänään suuri päätös vapauttaa Eteläsatama lauttaliikenteeltä parempaan käyttöön. Valtuusto ei keskustellut tästä suuresta ratkaisusta juuri lainkaan vaan keskittyi aika pieneen yksityiskohtaan. Vihreät esittivät, että päätöstä satamatunnelista Jätkäsaaresta Länsiväylälle ei tehtäisi nyt vaan selvitettäisiin vielä, että osa liikenteestä siirrettäisiin Jätkäsaaresta Vuosaareen niin, että Jätkäsaari painottuisi ihmisiin ja Vuosaari rekkoihin ja henkilöautoihin.

Tämä selvitys päätyisi todennäköisesti siihen, että tunneli on parempi, mutta meidän tietomme asiasta kertovat, ettei tuo tunneli ole lainkaan niin hyvä kuin moni kuvittelee. Se saattaa tulla olennaisesti kalliimmaksi eikä sen välityskyky ole kovin hyvä.

Sataman hallituksen puheenjohtajan Matti Parpalan mukaan tunneli tulee vasta joskus 2040-luvulla, joten pitkään pitää selvitä ilman sitä. Ajatus ohjata liikennettä ainakin siksi aikaa Vuosaareen ei ole aivan pöhkö.

Saattoi olla vihreiltä tyhmää jatkaa hävittyä sotaa valtuustossa, sillä sen alle peittyi se, että tämä oli suuri voitto vihreille. Me olemme vaatineet satama-alueen saamista parempaan käyttöön pitkään, mutta tätä on pidetty suorastaan vastuuttomana.

Vihreät ja Vuosaaren satama

Moni halusi muistella, että vihreät jarruttivat sataman siirtoa Vuosaareen niin, että se lykkäytyi vuosia. Tämä ei pidä paikkaansa.

Minä esimerkiksi kyllä ajoin sitä, että Satama tehtäisiin Helsingin länsipuolelle Kirkkonummelle. Kirkkonummen kunta olisi tarjonnut tähän kohtuuhinnalla maan ja sallinut Helsingin harjoittaa siellä satamatoimintaa. Suurin osa logistiikan asiantuntijoista piti tätä parempana ratkaisuna. Onhan hölmöä kuljettaa laivat Helsingin ohi, vaikeampiin jääolosuhteisiin.

Tämä hylättiin, koska ei haluttu sataman voiton menevän verolle. Nyt satama on osakeyhtiö, joka maksaa voitostaan veroa.

Jos olisi tehty kuten vihreät esittivät, Helsingillä olisi nyt kannattavampi satama Kirkkonummella ja paljon arvokasta maata Vuosaaressa.

Kun valtuusto äänestyksen jälkeen päätti sataman rakentamisesta Vuosaareen, valtuustoryhmämme päätti, että vastustus päättyy tähän, emmekä sitä jatkaneet.

Ympäristöjärjestöt sen sijaan jatkoivat kamppailua Vuosaaren satamaa vastaan Fazerin perikunnan ystävällisellä rahoituksella. Heidi Hautala tuki EU-parlamentissa näitä järjestöjä, mutta tällä ei ollut asiaan vaikutusta eikä se ollut Helsingin vihreiden toimintaa.

Satama lykkääntyi lähinnä apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisesta (sd) johtuen. Hän päätti valita Natura-strategiakseen, että Natura voidaan sivuuttaa, koska satama on niin tärkeä asia. Paavo Nikula otti meihin yhteyttä varoittaen, ettei tuota voi kuin hävitä. Välitimme varotuksen Korpiselle, mutta hän ei ottanut sitä huomioon. Se oli aivan hölmöä, koska näin hän pakotti koko Euroopan ympäristöliikkeen vastaansa, sillä Korpisen ajatus olisi kumonnut Naturan vaikutuksen koko Euroopasta

Tämä johti menestyneeseen valitukseen, joka ympäristöliikkeen oli pakko tehdä, koska Korpisen manööveri olisi kaatanut koko Naturan juridisen aseman. Näin menetettiin ainakin kaksi vuotta.

Satamaliikenne

Satamatunneliin sitoutuneet ryhmät suhtautuvat tunneliin vähän ylioptimisesti. Se ei poista Jätkäsaaren liikenneongelmia ihan siitä syystä, että muut kuin sataman asiakkaat eivät saa tunnelia käyttää. Arvioiden mukaan vain kolmannes laivalla tlevista henkilöautoista menisi tunneliin. Kun laivat tuovat huomattavasti enemmän liikennettä, ruuhkat säilyvät ennallaan.

Siljan Ruotsinlaivat siirtyvät Katajanokalle ja Katajanokalle nyt tuleva Tallinnan liikenne Jätkäsaareen. Katajanokalle tulee vähemmän liikennettä, mutta sinne tulee kaksi Ruotsinlaivaa samanaikaisesti. Niiden on tultava samanaikaisesti, koska ne toimivat toistensa pelastusveneinä. Se ei ole aivan pieni ongelma.

 

 

Markkinaliberaali liikennepolitiikka (1) Rekkojen tuottama haitta kantakaupungissa

Olen kirjoittanut, että maailmasta tulisi parempi, jos politiikaksi otettaisiin vasemmistolainen markkinaliberalismi. Yritän muutaman kirjoituksen voimin hahmotella sitä, mitä se merkitsisi kaupunkiliikenteessä. Pontimen tähän antoi tietysti keskustatunneliselvitys ja Juhana Vartiaisen esittämä vaatimus taloudellisten laskelmien odottamisesta.

Keskustatunnelia on perusteltu voittopuolisesti sillä, että se vapauttaisi kantakaupungin satamasta vyöryvien rekka-autojen piinalta. Vaihtoehdoksi on esitetty, että rekat voitaisiin ohjata Vuosaareen. Sitä vartenhan sinne rakennettiin satama. Satama ja varustamot esittävät, ettei se käy, koska on halvempaa kuljettaa rekat ja matkustajat samassa laivassa ja matkustajat haluavat keskustaan eivätkä Vuosaareen.

Pitäisi tietysti selvittää kuinka paljon halvempaa, jos toisessa vaakakupissa on 1,4 miljardin euron menoerä.

Markkinaliberaali ratkaisu tähän on sisäistää ulkoinen kustannus osaksi rekoilta perittävää satamamaksua ja antaa jokaisen osapuolen päättää omalta osaltaan, mitä sitten tekee. Ulkoisvaikutusten hinnoittelu on olennainen osa markkinaliberaalia ratkaisua. Kaupunkiliikenne on lähes pelkkää ulkoisvaikutusta

Paljonko haittaa kantakaupunkiin saapuvasta rekasta on? Lähdetään liikkeelle vähimmäishaitasta, joka rekoista on aiheuduttava, että tunnelin rakentaminen niille kannattavaa. Tehdyn selvityksen mukaan rekoilta ei voi periä käyttömaksua tunnelista, koska muuten ne ajaisivat katuverkossa. Rekka ei siis tämän selvityksen mukaan huödy tunnelista euron vertaa, joten perustelut on löydyttävä muille aiheutuvasta haitasta.

Esitän seuraavassa karkean laskelman, joka ei ole siis tarkka, mutta esittää ajatustavan ja suuruusluokan.

Oletan, että rekkaliikenteen osuus tunnelin kustannuksista on puolet, 700 M€. Rekkojen kustannuksiksi lasken satamien yhteydet kokonaan (550 M€) ja kolmasosa itse tunnelin kustannuksesta. Kun tämä muutetaan vuotuisiksi pääomakustannuksiksi ja lisätään siihen puolet käyttökustannuksista, päästään 50 miljoonaan euroon vuodessa. Näin paljon haittaa kantakaupungin läpi jyräävästä rekkaliikenteestä on siis oltava, jotta sen torjumiseksi kannattaisi rakentaa noin kallis tunneli. Kun tunnelin puoltajat väittävät haittaa näin suureksi, miksi emme uskoisi heitä?

Rekkoja saapuu ja lähtee kai noin 300 000 vuodessa. (Tämä luku on muistinvarainen). Yhtä rekkaa kohden haitta on siis 170 €.

Liberaalin markkinatalousteorian mukaan tuo haitta pitäisi laskuttaa rekoilta. Se käy todella helposti satamamaksuilla. Laskutettakoon Jätkäsaareen, Eteläsatamaan ja Katajanokalle tulevia laivoja 170 euroa enemmän kyydissä olevista rekoista. Vuosaaressa tätä haittamaksua ei olisi. Tuota maksua pitäisi alkaa kerätä heti, koska haitta on olemassa jo nyt.

Olen tässä laittanut satamien osuuden kokonaan rekkojen piikkiin. Jos osa pannaan laivojen tuomien henkilöautojen piikkiin, rekkojen osuus tietysti laskisi.

Sitten nähdään, mitä tapahtuu. Jos ne kiltisti maksavat, keskustatunnelin rakentamisen rahoituksesta puolet on olemassa. Jos eivät maksa vaan liikenne siirtyy Vuosaareen, perusteet tunnelilta ovat menneet saman tien.

Minä todellakaan en tiedä, mitä tapahtuisi, mutta antaisin rahan ratkaista.

= = =

Lisäys 15.9.2019 klo 17:40:

Unohdin mainita, että minimaalinen askel tähän suuntaan on otettu. Rekan satamamaksu on Vuosaaressa 10 € halvempi kuin keskustan satamissa. Lisksi keskustan satamissa peritään ruuhka-aikaan saapuvilta 15 € haittamaksua. Tästä on vielä matkaa 170 euroon.

 

 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.11.2016

Listan voi lukea itsekin tästä

Kaivoskalliolle kahdeksan uutta huvilaa

Laajasalossa, Koirasaarentien varrella on vuodelta 2013 suojelukaava, jossa on suojeltu kolme arvokasta huvilaa, mutta kielletty niissä asuminen. Nyt asuminen sallitaan samalla kun omakotitaloja saa rakentaa kahdeksan lisää.

Vuosaaren keskustan suunnitteluperiaatteet

Pöydältä.

Varsin korkeata rakentamista pukkaa. Jonkin verran on tullut korkeaa rakentamista vastustavaa viestiä.

Minun on pakko sanoa, että olen vähän epävarma. Kun kävimme silmiä avaavalla lautakuntamatkalla Vancouverissa, meille sanottiin, että korkea rakentaminen on perustelua keskustassa, jossa ulko-ovesta avautuu kiehtova, täyssä palveluja ja kaikkea jännää tarjoava maailma, mutta ei esikaupunkialueilla, joissa saadaan vain korkean rakentamisen nurjat puolet.Lähiöistä tulee paremmin toimivia, jos niitä tiivistetän, mutta siihebn ei välttämttä tarvita mitään pilvenpiirtäjiä. Vancouverissa tällaista rakentamista ei toisaalta pidettäisi kovin korkeana.

Demarit pyysivät tämän kahdeksi viikoksi pöydälle. Heiltä on kuulemma tulossa ehdotuksia, mutta en tiedä yhtään, mitä. Jatka lukemista ”Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.11.2016”