Kurkimoision asemakaava
Kurkimoision tiellä kaavoitettuja asuintontteja on jäänyt rakentamatta. Ne on annettu kumppanuuskaavoituksena Rakennusliike Reposen suunniteltavaksi. Kyseessä on viherrakentamisen kehityshanke, jossa toteutetaan uudenlaisia viherkattorakenteita asuinrakennusten kattopinnoille ja parvekkeille. Alueelle on suunniteltu asunnot 350 onnelliselle vuosaarelaiselle.
Kuulemisessa on kaavaa vastustettu ja haluttu, että rakentamattomat tontit jätettäisiin rakentamatta. On myös vaadittu kaavan toteuttamista pientaloina, koska kerrostalotuotanto houkuttelee vain tietynlaisia perheitä.
Kruunuvuorenrannan liikuntapuisto
Öljysataman jäljiltä alue on lähinnä kuun maisemaa. Aika mukava tästä näyttää näin tulevan. Sata puuta istutetaan lisää.
Helsinkiläisten liikkumistottumukset koronavuonna 2020
Tutkimus tehtiin syksyllä 2020 ja muutokset edellisiin vuosiin olivat tietysti merkittäviä. Matkojen määrissä ei tapahtunut muutosta, mikä osoittaa, että koko mittasuure on ongelmallinen, mutta kulkutapaosuus muuttui radikaalisti. Työ-, koulu- ja opiskelumatkat vähenivät, mutta vapaa-ajan matkat ja ostosmatkat lisääntyivät. Kävellen tehtiin 52 % kaikista matkoista, fillarilla 11 %, Joukkoliikenteellä 17 % ja autolla 20 %. Kävellen tehdyt matkat lisääntyivät 32 %, fillarilla 19 %, joukkoliikenteellä tehdyt 44 % ja henkilöautolla tehdyt vähenivät 11 %.
Ryhmärakennuttamisen hakuohje
Ryhmärakennuttamien on hyvä asuntotuotannon muoto, koska siinä tiertty ryhmä rakennuttaa itselleen talon, joko kerrostalon tai joukon pientaloja. Kun asukkaat ovat valinneet toisensa, taloon tulee parempi yhteishenki kuin jos toisiaan tuntemattomat arvotaan toistensa naapureiksi. Tämä yleensä vähentää kaupungin menoja sosiaalitoimessa ja lastensuojelussa. Rakennuttaja ei ole vetämässä välistä, kun asukkaat rakennuttavat itse. Vähän elitistinen rakentamisenmuoto tämä on, koska melkoista sosiaalista pääomaa ryhmältä vaaditaan, että se pystyy tämän viemään läpi. Hakemuksia oletetaan tulevan enemmän kuin on jaettavia tontteja. Niinpä joudutaan turvautumaan arvontaan.
Siitä, millä hinnalla tontit luovutetaan, ei tässä sanota mitään. Aiemmin käytetyistä Hitas-ehdoista kuitenkin luovutaan.
Riihitie 9:n tontille isompi päiväkoti
Joku vielä uskoo syntyvyyteen Suomessa.
Katusuunnitelmat Koirasaarentielle
Minä kun luulin, että me olemme tämän jo hyväksyneet, mutta se oli ilmaisesti asemakaava. Ensin Koirasaarentie jatkuu samanlaisena kuin aiemmissa piirustuksissa ja loppupätkässä on vain ratikka ja kevyt liikenne.
Arvonnousun leikkaus Pasilassa
Radion toimitiloja puretaan ja tilalle tulee asuntoja 500 hengelle Länsi-Pasilaan. Tästä on päätetty aikaisemmin. Nyt toteutaan arvonnousun leikkaus. Kaupunki perii tästä runsaat 5 M€, eli 400 €/k-m2.
Tontinluovutusta Postipuistossa.
Tontteja myydään ja vuokrataan. Myytävien tonttien osalta on ollut jokin kilpailu, mutta hinta perustuu kuitenkin ulkopuoliseen arvioon. Rakennusoikeus arvostetaan noin 800 euroon kerrosneliöltä, josta peritään vuokraa 4 % paitsi ARA-tonteilta 3,2 %.
Fatim Diarran aloite ruokarekkojen sähköpisteistä
On aika ikävää, jos ruokarekan vieressä möyryää aggregaatti. Näitten sähkönjakopisteiden osalta on ollut jotain ohipuhumista Helenin ja kaupunkiympäristön välillä. Sähköpisteet jouduttiin aiemmin purkamaan aina käyttökertojen välillä, mikä teki niistä tolkuttoman kalliita. Nyt hyväksytään pysyvät pistokkeet, josta saa sähköä kahdeksan tunnin ajaksi viidellä eurolla ja kolmivaihevirtaa 15 eurolla.
Ennen vanhaan asuinalueet rakennettiin niin, että lähimetsät ja viheralueet asutuksen ympärillä säästettiin. Nykyään kerrostalot ja liikenneväylät rakennetaan puistoihin ja viheralueille ja viheralueet rakennetaan talojen katoille.
”Tontteja myydään ja vuokrataan. Myytävien tonttien osalta on ollut jokin kilpailu, mutta hinta perustuu kuitenkin ulkopuoliseen arvioon. Rakennusoikeus arvostetaan noin 800 euroon kerrosneliöltä, josta peritään vuokraa 4 % paitsi ARA-tonteilta 3,2 %.”
Onko sinulla tiedossa yhtään tapausta, jossa tontteja oltaisiin Helsingissä luovutettu aidolla markkinahinnalla, eli esim. huutokaupalla?
Kovanrahan tontteja luovutetaan nykyisin tarjouskilpailun perusteella. Nämä ovat vanhoja hankkeita, joita on edeltänyt laatukilpailu.
Onko tutkittu sitä, kuinka hyvin kaupungin kuulemismenettelyissä saamat mielipiteet ja erityisesti kaupunginosayhdistysten lausunnot vastaavat seudun asukkaiden näkemyksiä? Vuosaarelaisena olen erittäin turhautunut siihen, että paikallisyhdistyksiin on valikoitunut porukka, joka useimmiten vastustaa rakentamista ja alueen kehittämistä, ja haluaisi kaiken jäävän ennalleen, jonkinlaiseksi 60-luvun ulkomuseoksi. Me jotka täällä paikan päällä Pohjois-Vuosaaressa kärvistelemme lähes olemattomien paikallispalveluiden (ei yhtään kahvilaa yli kilometrin säteellä jne) ja Helsingin uusiin alueisiin verrattuna yhä ankeammalta ja ilottomammalta näyttävän, harvakseltaan ripotellun matalan rakennuskannan kanssa, todellakin toivoisimme lisää modernia lrakentamista sekä asukkaita ja palveluita tänne. Ja tietysti sen Raidejokeri-2:n, mahdollisimman pian korvaamaan epäsäännöllisesti ajavat ja sisältä ahtaat bussit.
Kaupunginosayhdistys on jäsentensä edustaja. Jos haluaa muuttaa yhdistyksen linjaa, menee mukaan ja ottaa samanmielisiä mukaan. Ei sinne yhdistyksen hallitukseen ole vaikea päästä. Ja kun pääsee, voi lopettaa nimby-hommat tykkänään.
Ei maksa vaivaa eikä aikaa. Lisäksi näen pikemminkin uhkana, että täysipäiset ihmiset alkaisivat toimia kaupunginosayhdistyksissä. Niillä on nykyään ansaittu maine kaikenvastustajien kokoontumisajoina ja virkamiehet sekä poliitikot osaavat suhtautua niihin vakavuudella, jonka ne ansaitsevat. Jos nyt sitten yhtäkkiä kaupunginosayhdistykset alkaisivat toimia rakentavasti, niin se aiheuttaisi vain hämmennystä. Pahimmassa tapauksessa niitä alettaisiin kuulemaan. Hirveä riski, jos valta yhdistyksissä lipsahtaisi takaisin kaikenvastustajille 😉
Ei se nyt ihan noin mene. Ainakin Roihuvuoressa meillä ei ole lainkaan nimby-meininki seurassamme (Roihuvuori-seura, alueemme kaupunginosayhdistys, joka täyttää 60v just kohta) Teemme seuramme kautta paljon yhteistyötä kaupungin kanssa myös kaavoituksessa. Hyvällä yhteistyöllä olemme saaneet vaikutettua täydennysrakentamiseen siten, että meillä on asukasmäärä noussut 1000 asukkaalla vuodessa parissa ja silti alue on viihtyisä.
Olemme myös saaneet paljon muitakin parannuksia palveluihin ja puistoihin. Osin itse tekemällä, osin kaupungin avustuksella.
Rakentavasti ja ammattitaitoisesti ja diplomaattisesti toimiva kaupunginosayhdistys on todella tärkeä Helsingissä.