Mikä asumisessa mättää?

Yhden ihmisen muut­to muual­ta Suomes­ta töi­hin Helsinki­in mak­saa noin 250 000 euroa. Tästä val­taosan vie asun­to, jon­ka työn perässä muut­ta­va mak­saa yleen­sä itse. Noin 30 000 euroa koituu investoin­tiku­luina kaupungille väk­ilu­vun kasvun aiheut­ta­m­i­na investoin­teina. Tämä tieto on kymme­nen vuo­den takaa. Nyt sum­ma lie­nee korkeampi.

Kuka muu­tos­ta hyötyy?

Muut­ta­ja saa yleen­sä parem­paa palkkaa, mut­ta ero­tuk­ses­ta menee yli puo­let eri­laisi­in veroi­hin ja lop­pu usein asumiseen.

Kaupun­ki saa lisää vero­tu­lo­ja, mut­ta joutuu mak­samaan kas­va­van väestön palve­lut ja kasvun vaa­ti­mat investoinnit.

Kiis­ta­ton voit­ta­ja on val­tio, joka saa työn perässä muut­taval­ta enem­män vero­tu­lo­ja. Ei olisi perus­tee­ton­ta, että val­tio osal­lis­tu­isi enem­män kaupunkien kasvun tuot­tami­in kului­hin, kuten Ruotsissa.

Hin­nat ja vuokrat

Asun­to­jen vuokrat ovat nousseet selvästi nopeam­min kuin niiden hin­nat, vaik­ka korko­jen lask­ies­sa pitäisi käy­dä päin­vas­toin. Tämä kielii merkit­tävästä markkinapuutteesta.

Asun­nos­ta ei sinän­sä joudu mak­samaan Helsin­gin seudul­la kohtu­ut­tomasti, jos ei ole ronke­li osoit­teen suh­teen. On halpo­ja lähiöitä ja kehyskun­nis­sa asun­to­jen hin­nat ovat viime vuosi­na jopa laske­neet. Osoit­teen suh­teen ihmiset ovat kuitenkin tulleet yhä ronke­lim­mik­si. Ollaan valmi­it mak­samaan neljän­nesmiljoona pääsys­tä halut­tuun kaupunginosaan.

Hin­ta ker­too lahjo­mat­tomasti, mis­sä asun­to­ja tarvi­taan lisää. Hin­to­jen alen­tamisek­si asun­to­ja pitäisi rak­en­taa sinne, mis­sä niistä mak­se­taan eniten.

Vain 15 % suo­ma­lai­sista halu­aisi asua suuren kaupun­gin keskus­tas­sa. Se on kuitenkin 800 000 ihmistä eli moninker­tais­es­ti enem­män kuin keskus­toi­hin mahtuu.

Kun aiem­paa use­ampi arvostaa urbaa­nia elämän­ta­paa, pitäisi urbaa­nia asum­ista rak­en­taa paljon lisää. Syyt­tävä sor­mi osoit­taa Helsinkiä. Mik­si Helsinki­in raken­netaan niin vähän asuntoja?

Kaavoitus ei ole help­poa. Kun asuinaluei­ta tiivis­tetään, asukasak­ti­iveil­ta saa har­voin tukea. Kun tiivistyskaa­va kuitenkin hyväksytään ja alueelle raken­netaan lisää, koke­mus ker­too, että van­ho­jen asun­to­jen arvo ei laske vaan nousee.

Vaik­ka tut­tu maise­ma muut­tuu, liiken­ney­htey­det, lähikaup­pa ja koulu paranevat. Uudet asukkaat tuo­vat alueelle vils­ket­tä ja vip­inää. Vasta­lau­seista huoli­mat­ta tiivistämi­nen paran­taa asuinalueita.

Kaavoista se ei silti ole enää kiin­ni. Niitä on tarpeek­si, mut­ta tont­te­ja ei voi­da antaa raken­net­tavak­si ennen kuin kadut, viemärit, vesi­jo­hdot ja ratikkalin­jat on raken­net­tu ja esir­ak­en­tamisel­la on saatu tont­ti raken­nuskelpoisek­si. Helsin­ki investoi liki mil­jardil­la eurol­la, mut­ta sekään ei riitä.

Helsin­ki on sitonut omat kätensä

Korkeat vuokrat eivät tuo­ta lisää asun­to­ja, kos­ka pula on ton­teista. Investoin­tien rahoit­tamisek­si rahan pitäisi ohjau­tua kaupungille. Kaupun­gin tuot­taa itse markki­nae­htoisia vuokra-asun­to­ja painaak­seen markki­navuokria alas ja saadak­seen rahaa asun­to­tuotan­non vaa­timi­in infra-investointeihin.

Helsingis­sä kaupun­ki omis­taa yleen­sä ton­tin, joten se saa kyl­lä omansa pois ja vähän enem­mänkin. Luulisi ole­van kan­nat­tavaa investoi­da 100 miljoon­aa han­kkeeseen, joka tuot­taa 200 miljoon­aa, mut­ta Helsin­ki on sitonut käten­sä kum­mallisil­la investoin­ti- ja lainakatoilla.

Kaupunkia ei voi johtaa kuin osakey­htiötä, mut­ta tässä asi­as­sa niin olisi hyvä toimia. Tulisi paljon lisää asuntoja.

Menoka­tot ovat järke­viä juok­se­vien meno­jen kohdal­la, mut­ta ei niil­lä pitäisi rajoit­taa voit­toa tuot­tavia investoin­te­ja, eri­tyis­es­ti kun se pahen­taa asuntopulaa.

 

= = =

Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Talouselämä-lehden nettisivuilla.

57 vastausta artikkeliin “Mikä asumisessa mättää?”

  1. Ei ole järkeä kas­vat­taa kaupunkia vain kasvun vuok­si. Silti mon­et ovat sokei­ta kasvulle ja pitävät sitä itseis­ar­vona. Jokaisen “itseään kun­nioit­ta­van” poli­itikon päiväu­ni on olla osa aina vain isom­man kaupun­gin hallintoa. — Mut­ta kun­nioit­taako hän kaupunki­laisia? — Saavu­tuk­set mitataan numeroil­la, mut­ta mis­sä kohden brut­tokansan­tuotet­ta on onnel­lisu­u­den luku.

    Ajatel­laan­pa vaik­ka 20’000 asukkaan pikkukaupunkia, joka aset­taa tavoit­teek­seen 2% tasaisen väestönkasvun. Se tarkoit­taa, että tavoit­teena on saa­da väk­iluku nouse­maan 55 miljoon­aan asukkaaseen 400 vuo­den päästä. Yhdel­läkin pros­en­til­la päästään yli miljoo­nan. — Sitäkö kun­ta­laiset todel­la haluavat?

    Jokaisel­la kaupungilla on ole­mas­sa opti­maa­li­nen koko. Se riip­puu mon­es­ta tek­i­jästä mut­ta olen­naista on, että jokin opti­maa­li­nen koko on ole­mas­sa.

    Kun on syn­tynyt tilanne, että jokainen uusi asukas on rasite kaupungille, se on merk­ki siitä, että kyseisen kaupun­gin opti­maa­li­nen koko on jo ylit­tynyt ja kasvua pitää yllä enää “poli­it­ti­nen tah­to”, kaivoon kan­net­tu vesi.

    Val­tion mak­samat tuki­aiset ovat tietenkin osa val­lit­se­vaa infraa, mut­ta tuki­aisi­in perus­tu­va kasvu ei ole kestävän kehi­tyk­sen mukaista. Sil­lä saadaan kyl­lä aikaan keinotekoinen pyrähdys, mut­ta odotet­tavis­sa ole­va rom­ah­dus on sit­ten sitä suurem­pi. Ennen pitkää kaupun­gin koko aset­tuu optimiin.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        K‑Veikko
        Miten ajat­telit vali­ta ne, jot­ka saa­vat asua kaupungis­sa, jon­ka kasvun halu­at lopettaa?

        Markki­na­t­aloudessa ymmärtääk­seni hyödyk­keen saa siitä eniten tar­joa­va. Kaik­ki eivät kuitenkaan voi saa­da sitä, mitä halu­aisi­vat saada.

      2. Lopete­taan kaik­ki asumisen tukem­i­nen, siinähän se selviää. Ja ei tämä ei johtaisi mihinkään katas­trofi­in, esim Zürich.

      3. Lopete­taan kaik­ki asumisen tukem­i­nen, siinähän se selviää. Ja ei tämä ei johtaisi mihinkään katas­trofi­in, esim Zürich.

        Tarkoi­tat siis, että kaik­ki työt­tömät ja eoläkeläiset muut­takoon mah­dol­lisim­man kauas työ­paikoista. Tämä vahvis­taisi Helsin­gin ase­maa keskuk­se­na huo­mat­tavasti, kos­ka kym­meniä tuhan­sia asun­to­ja vaåau­tu­isi työssäkäyville ja suuri määrä työ­paikko­ja siir­ty­isi maakun­nista Helsinkiin.

      4. Osmo Soin­in­vaara: Tarkoi­tat siis, että kaik­ki työt­tömät ja eoläkeläiset muut­takoon mah­dol­lisim­man kauas työ­paikoista. Tämä vahvis­taisi Helsin­gin ase­maa keskuk­se­na huo­mat­tavasti, kos­ka kym­meniä tuhan­sia asun­to­ja vaåau­tu­isi työssäkäyville ja suuri määrä työ­paikko­ja siir­ty­isi maakun­nista Helsinkiin.

        Niin? Voi olla tai voi olla olemat­takin joka tapauk­ses­sa parem­pi kuin se että poli­itikot jatku­vasti ovat sekaan­tu­mas­sa ja sotkemassa.

      5. hup­sis:
        Lopete­taan kaik­ki asumisen tukem­i­nen, siinähän se selviää. Ja ei tämä ei johtaisi mihinkään katas­trofi­in, esim Zürich. 

        Sveitsin isom­pi­en kaupunkien pieni­palkkaiset tule­vat töi­hin naa­puri­maista jos­sa asum­i­nen halvem­paa. Mat­ka rajal­ta Zürichi­in n 35 km. Baselista ja Gen­evestä val­takun­nan­ra­ja kul­kee keskus­ta-alueen rajalla.

      6. R.Silfverberg: Sveitsin isom­pi­en kaupunkien pieni­palkkaiset tule­vat töi­hin naa­puri­maista jos­sa asum­i­nen halvem­paa. Mat­ka rajal­ta Zürichi­in n 35 km. Baselista ja Gen­evestä val­takun­nan­ra­ja kul­kee keskus­ta-alueen rajalla.

        Kiitos, tiedän tämän, olen asunut Zürichin lähel­lä jo 20 vuot­ta. Tosin ei ne pien­i­t­u­loiset vält­tämät­tä rajan yli mene, asu­vat vaan vähän kauempana.

        Ei min­ul­lakaan vain noin 200kE vuodessa tien­aa­vana ole mitään asi­aa Zürichi­in keskus­taan asumaan, sel­l­aista se on. Ne piirtää joil­la on liitua.

    1. K‑Veikko: Jokaisel­la kaupungilla on ole­mas­sa opti­maa­li­nen koko. Se riip­puu mon­es­ta tek­i­jästä mut­ta olen­naista on, että jokin opti­maa­li­nen koko on olemassa.

      Var­maankin on opti­maa­li­nen koko, mut­ta se muut­tuu koko ajan, kun kon­tek­sti muuttuu.
      Asumisen hin­ta-laatu-suh­teen kannal­ta hyviä kaupunke­ja ovat olleet esim. Berli­i­ni ja Wien, jois­sa molem­mis­sa asukasluku on alem­pi kuin se on his­to­ri­al­lis­es­ti suurim­mil­laan ollut. Kun asukasluku on viime vuosi­na läht­enyt nousu­un, hin­ta-laatu-suhde on heiken­tynyt. Asukkaan kannal­ta opti­maa­li­nen koko olisi siten pienem­pi kuin mitoi­tuskoko 😉 Ehkä on niin, että samal­la taval­la kuin työ­markki­nat tarvit­se­vat toimi­ak­seen työt­tömyyt­tä, asun­tomarkki­nat tarvit­se­vat toimi­ak­seen tyhjiä asuntoja…

      1. Infor­maa­tioy­hteiskun­nan aikana kaupun­gin otimikoko on aika iso — tai san­o­tan, että kaupun­ki voi kas­vaa suurekl­si ilman merkit­täviä hait­to­ja kun las­ke­taan yhteen suuren koon hai­tat ja kasautu­mise­dun hyödyt. Tokia ja Shang­hai ovat tästä hyviä esimerkke­jä, samoin New York.
        Ennnen vesi­jo­hdon kek­simistä opti­mikoko oli jotain kymme­nen tuhan­nen tienoilla,teollisuuskaupungissa jotain puolen miljoo­nan tienoil­la ja nyt jotain kymme­nen — kolmekym­men­tä miljoonaa.

      2. Osmo Soin­in­vaara: kaupun­ki voi kas­vaa suurekl­si ilman merkit­täviä hait­to­ja kun las­ke­taan yhteen suuren koon hai­tat ja kasautu­mise­dun hyödyt. Tokia ja Shang­hai ovat tästä hyviä esimerkke­jä, samoin New York.

        Yhdessä näistä asuneena ja jokaises­sa aikaa viet­täneenä sanois­in, että isol­la kool­la on rajansa. Noiden kol­men kohdal­la kir­joi­tan kuitenkin siitä isos­ta. Shang­hai on väk­ilu­vul­taan enem­män kuin nuo kak­si muu­ta yhteen­sä. Yksi Nyk­istä Shang­hai­hin tul­lut kol­le­ga kuvaili kaupunkia sanom­al­la, että jos Nykin pump­paisi steroideil­la ensin isok­si ja antaisi sit­ten vauh­tia metham­fe­tami­inil­la, niin siitä tulisi Shanghai.

        Ensin sitä kaupun­gin posi­ti­ivista kehi­tys­tä. Kaupun­ki siis­tiy­tyy ja puhdis­tuu. Sat­un­naista tur­is­tia tämä asia ei var­maan kauheasti kiin­nos­ta, mut­ta kaupungis­sa asu­va elää edelleen elämään­sä AQ-indek­siä tui­jot­taen. Ensim­mäisenä herätessään sitä kat­soo ulos, että kuin­ka kaukana ole­van raken­nuk­sen vielä erot­taa. Käytän­nössä kän­nykkää tulee kat­sot­tua ihan joka ker­ta, kun astuu ulos. Indeksin mukaisia suosi­tuk­sia oppii nou­dat­ta­maan ja tämä tuo rajoituk­sia ulkona liikkumiseen.

        Ja sit­ten siihen liikku­miseen. Aamul­la usein julki­nen liikenne on yhtä hidas­ta kuin kävelem­i­nen. Busse­ja on kaikkialle, mut­ta nopeus on useim­miten käve­lynopeut­ta vas­taa­va. Polkupyöriä on myös tar­jol­la kaikkial­la, joka on nopea kulku­vä­line, mut­ta suurim­man osan aikaa hengästyä ei saa. 

        Itse tykkään käy­dä vapaal­la uimas­sa ja tätä ei saas­teet rajoi­ta. Matkaa hallille oli ajal­lis­es­ti saman ver­ran kuin, että olisi käynyt Lappeen­ran­nas­sa asues­sa Lahdessa uimas­sa. Kun tätä tekee viikos­ta toiseen het­ken, niin kyl­lä se jää. Keskus­tan sisäl­lä siir­tymi­nen paikas­ta toiseen voi todel­lakin ottaa sen 1,5 tun­tia suun­taansa. Bus­sis­sa ja met­rossa oppii kyl­lä nukku­maan ja siitä saa lisää tun­te­ja päivään.

        Pienem­mis­sä miljoon­akaupungeis­sa on yleen­sä kaik­ki, mitä ihmi­nen tarvit­see etäisyy­del­lä, mikä on arjes­sa saavutet­tavis­sa. Olen joskus lait­tanut kaupun­gin koolle sel­l­aisen noin 3 miljoo­nan rajan, jon­ka jäl­keen olen olet­tanut, että siel­lä on aivan kaikkea, mitä minä voin kai­va­ta. Käytän­nössä omien meno­jeni kus­tan­nuk­set ovat olleet myös edullisia, nor­maale­ja tai siedet­täviä siel­lä mis­sä olen halun­nut harrastaa.

        Oikein isos­sa paikas­sa käy hel­posti siten, että kus­tan­nuk­set karkaa­vat myös käsistä. Nor­maali­na pide­tyt asi­at karkaa­vat käsistä, vaik­ka Suomeen ver­rat­tuna rahaa on käytet­tävis­sä erit­täin paljon noin 100 euron neliövuokran jäl­keenkin. Ja täl­lä neliövuokral­la asun­non laatu on vielä alle minkään koti­maisen standardin.

  2. “Asun­to­jen vuokrat ovat nousseet selvästi nopeam­min kuin niiden hin­nat, vaik­ka korko­jen lask­ies­sa pitäisi käy­dä päinvastoin.”

    Tähän voi vaikut­taa myös asun­to­jen kokon­aish­in­ta suh­teessa palkkoi­hin ja säästet­tyyn omaisu­u­teen. Asun­not eivät voi kallis­tua rajat­ta, ilman että tämä alkaa vaikut­taa omis­tusasumisen osu­u­teen. Täl­löin suurem­pi osa asun­noista pää­tyy mak­sukyky­isille insti­tuu­tioille, jot­ka vuokraa­vat niitä sit­ten eteenpäin.

    1. ”antti”:
      Tähän voi vaikut­taa myös asun­to­jen kokon­aish­in­ta suh­teessa palkkoi­hin ja säästet­tyyn omaisu­u­teen. Asun­not eivät voi kallis­tua rajat­ta, ilman että tämä alkaa vaikut­taa omis­tusasumisen osu­u­teen. Täl­löin suurem­pi osa asun­noista pää­tyy mak­sukyky­isille insti­tuu­tioille, jot­ka vuokraa­vat niitä sit­ten eteenpäin. 

      Helsingis­sähän tuo on jo todel­lisu­ut­ta, insti­tu­tion­aal­is­ten omis­ta­jien osu­us on kas­va­maan päin omis­ta­jien ja pien­si­joit­ta­jien kustannuksella.

  3. OS: “Kiis­ta­ton voit­ta­ja on val­tio, joka saa työn perässä muut­taval­ta enem­män vero­tu­lo­ja. Ei olisi perus­tee­ton­ta, että val­tio osal­lis­tu­isi enem­män kaupunkien kasvun tuot­tami­in kului­hin, kuten Ruotsissa.”
    Val­ti­olle kyl­lä tulee mak­set­tavak­si muut­to­tap­pioaluei­den ongel­mat, joten sillekään tuskin tulee muut­toli­ikkestä net­toa. Ain­oat net­toa­vat lienevät muut­ta­jien työ­nan­ta­jat. Minä lait­taisin hei­dät mak­samaan kulut. Työn­tek­i­jöille he joutu­vat mak­samaan lisä­palkan muo­dos­sa, mut­ta yhteiskun­nan kulu­ja he eivät maksa.

  4. Olen itse aikoinani muual­ta Helsinki­in muut­tanut, omis­tusasun­nonkin keskus­tas­ta han­kkin­ut, mut­ta enpä ole ennen tul­lut ajatelleek­si, että se mak­soi noin paljon… 

    Eihän se nimit­täin mak­sanutkaan. Vuosikym­meniä sit­ten pääsin nykymit­ta­pu­ul­la aika edullis­es­ti asun­toon kiin­ni ja parin vai­h­don jäl­keen ja asun­tove­lat mak­sa­neena asun mielestäni aika edullisesti. 

    Voisin mil­loin tahansa, jos huvit­taisi, myy­dä asun­toni, han­kkia muual­ta vas­taa­van ja rahaa jäisi puo­let säästöön.

    Asun­to on siis sijoi­tus. Ja hyvä sijoi­tus onkin, ainakin Hesan keskustassa.

  5. “Asun­to­jen vuokrat ovat nousseet selvästi nopeam­min kuin niiden hin­nat, vaik­ka korko­jen lask­ies­sa pitäisi käy­dä päin­vas­toin. Tämä kielii merkit­tävästä markkinapuutteesta.”

    En tunne mitään yleis­es­ti hyväksyt­tyä teo­ri­aa, jon­ka mukaan korko­jen lask­ies­sa vuokrat eivät voisi ainakin väli­aikaises­ti nous­ta selvästi nopeam­min kuin asun­to­jen hin­nat. Pitkäl­lä aikavälil­lä asun­to­jen vuokrat aset­tuvat sille rajalle, joka ihmisil­lä on juuri varaa mak­saa. Amurin työläis­museoko­rt­telis­sa voi kat­soa, minkä kokoiseen asun­toon se riit­ti men­neisyy­dessä lap­siper­heil­lä. Nykyään yksi­na­suvil­lakin on paljon isom­mat asun­not kuin sil­loin oli isoil­la lap­siper­heil­lä, mut­ta yhä edelleen asun­to­jen vuokrat aset­tuvat suu­rit­u­loisimpia kulu­tus­lu­okkia luku­unot­ta­mat­ta aika lähel­lä sitä, mihin varat juuri riit­tävät. Amurin työläis­museon asum­isväljyy­del­lä Helsin­gin nykyiseen asun­tokan­taan mah­tu­isi kai yli 5 miljoon­aa asukasta.

    “Kiis­ta­ton voit­ta­ja on val­tio, joka saa työn perässä muut­taval­ta enem­män vero­tu­lo­ja. Ei olisi perus­tee­ton­ta, että val­tio osal­lis­tu­isi enem­män kaupunkien kasvun tuot­tami­in kului­hin, kuten Ruotsissa.”

    Tuo ei ole kai kiis­ta­ton tulos. Helsingis­sä mm. työtä teke­vien asum­is­tuki­menot val­ti­olle ovat maan korkein­ta luokkaa. Sisä­maas­sa asu­vat mak­sa­vat tulovero­jen jälkei­sistä tulois­taan suh­teel­lis­es­ti kai korkein­ta veroa. Rajo­jen lähel­lä asu­vien käteen jäävistä tuloista isom­pi osa katoaa ohi Suomen val­tion vero­tuk­sen. Esim. itära­jal­la tankataan Venäjäl­lä (pait­si kun korona-aikana rajat ovat muul­ta kuin ammat­tili­iken­teeltä kiin­ni), ja Helsingistä käy­dään paljon ostok­sil­la Virossa, laiva­matkoil­la Ahve­nan­maan tax free ‑alueen kaut­ta Ruot­sis­sa jne. Kokon­aisy­htälöstä en ole näh­nyt mis­sään laskelmia, jos­sa käsiteltäisi­in sitä, että paljonko muut­to­jen jäl­keen itse asi­as­sa val­ti­olle jää vero­tu­lo­ja yhteen­sä mis­säkin vai­h­toe­hdos­sa, jos huomioidaan pait­si tuloverot, myös kulu­tusverot sekä myös val­tion menot.

    1. Leikkiä ihmishengillä on myös vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen päätös olla käyt­tämät­tä työterveyshoitoa

      Jos ei olisi markki­na­pu­ut­tei­ta, vuokrien nousu nos­taisi asun­to­jen hin­to­ja, kun homo eco­nom­icuk­set ryn­täi­sivät osta­maan niitä pan­nakseen ne vuokralle.

      1. Osmo Soin­in­vaara:

        Jos ei olisi markki­na­pu­ut­tei­ta, vuokrien nousu nos­taisi asun­to­jen hin­to­ja, kun homo eco­nom­icuk­set ryn­täi­sivät osta­maan niitä pan­nakseen ne vuokralle.

        Ei vält­tämät­tä. Ratio­naa­li­nen sijoit­ta­ja tarkastelisi vuosikym­meniä eteen­päin ole­via odotuk­si niin väk­ilu­vun kehi­tyk­ses­tä, huolto­suh­teesta kuin mon­es­ta muus­takin asi­as­ta. Esimerkik­si mon­es­sa pienessä suo­ma­laiskaupungis­sa kaukana kasvuk­seskuk­sista vuokrat ovat nousseet aika hyvin asun­to­jen hin­toi­hin näh­den, mut­ta ei siel­lä mitään osto­ryn­täys­tä sijoi­tusasun­toi­hin ole. Pienis­sä suo­ma­laiskaupungeis­sa sijoi­tusasun­non tuot­to on usein yli 8 %, ja nousee jatku­vasti — kos­ka sijoit­ta­jat laske­vat, että osa näistä taloista pure­taan esim. 10–15 vuo­den päästä, johon tuo­tot lakkaa­vat, tai sit­ten niihin tulee val­ta­vat remon­tit, jot­ka syövät vuosien tuo­tot — tai on riskiä vuokrat­tomista kuukau­sista tai jopa vuokrat­tomista vuosista.

        Koron­akri­isin ja asun­tomarkki­noiden yhtey­den kannal­ta iso kysymys on, mitä tapah­tuu globaaleille muut­tovir­roille. Tuleeko esim. Kiinas­ta maail­man vauras maa, jonne kan­sain­vä­li­nen muut­toli­ike alkaa vuosikymme­nen sisään siir­tyä koron­akri­i­sis­sä pahasti köy­htyneen ja velka­an­tuneen Euroopan sijaan? Homo Eco­nom­i­cus miet­tii muu­takin kuin vain sen het­ken vuokrata­soa. Jo sen joh­dos­ta asun­to­jen hin­nat ja vuokrat voivat erkaan­tua vuosien ajak­si. Tutkimuskir­jal­lisu­udessa on esitet­ty näyt­töä siitä, että näi­den kehi­tys on voin­ut his­to­ri­as­sa erkaan­tua toi­sis­taan jopa usei­den vuosikym­menten ajak­si put­keen, kunnes niiden kehi­tys vas­ta on palan­nut vas­taa­maan toisi­aan, markki­nako­rko­jen kehi­tys huomioiden. Enkä tiedä syytä, mik­seivät niiden kehi­tys voisi erkaan­tua toi­sis­taan vuosien tai jopa vuosikym­menten ajak­si nykyäänkin.

      2. Esimerkik­si mon­es­sa pienessä suo­ma­laiskaupungis­sa kaukana kasvuk­seskuk­sista vuokrat ovat nousseet aika hyvin asun­to­jen hin­toi­hin näh­den, mut­ta ei siel­lä mitään osto­ryn­täys­tä sijoi­tusasun­toi­hin ole. Pienis­sä suo­ma­laiskaupungeis­sa sijoi­tusasun­non tuot­to on usein yli 8 %, ja nousee jatku­vasti – kos­ka sijoit­ta­jat laske­vat, että osa näistä taloista pure­taan esim. 10–15 vuo­den päästä, johon tuo­tot lakkaa­vat, tai sit­ten niihin tulee val­ta­vat remon­tit, jot­ka syövät vuosien tuo­tot – tai on riskiä vuokrat­tomista kuukau­sista tai jopa vuokrat­tomista vuosista.

        Tuo pitää paikkansa muut­to­tap­pioalueil­la, mut­ta kir­joituk­seni kos­ki Helsinkiä. Asun­to­jen arvon­nousuar­gu­mentin luulisi toimi­van Helsingis­sä toisin päin eli vuokrien suh­teessa hin­toi­hin­pitäisi laskea.

      3. Osmo Soin­in­vaara:

        Tuo pitää paikkansa muut­to­tap­pioalueil­la, mut­ta kir­joituk­seni kos­ki Helsinkiä. Asun­to­jen arvon­nousuar­gu­mentin luulisi toimi­van Helsingis­sä toisin päin eli vuokrien suh­teessa hin­toi­hin­pitäisi laskea.

        Pätee se Helsingis­säkin, että osa taloista on tulos­sa elinkaaren­sa päähän, ja menos­sa purku­un tulev­ina vuosikym­meninä. Ratio­naa­li­nen hin­noit­teli­ja huomioisi talon kun­non tar­joushin­noit­telus­saan ostaes­saan asun­toa sel­l­ais­es­ta talosta, mut­ta perisi silti niin korkean vuokran kuin voi per­iä. Täl­laiset talot ovat toki vain pieni osamarkki­na, ja kuriosi­teet­ti isom­man kokon­aisu­u­den kannal­ta. Viimeisen vuo­den aikana Helsingis­sä asun­to­jen hin­nat ovat kyl­lä keskimäärin nousseet selvästi enem­män kuin vuokrat. Negati­iviset korot ja rahan voimakas painami­nen ovat lisän­neet enem­män asun­non osta­jien ostovoimaa kuin vuokran­mak­sajien ostovoimaa.

        Helsingis­säkin ris­ki vuokrat­tomista kuukau­sista on kuitenkin viimeisen vuo­den aikana muut­tunut. Saton ja Koja­mon julk­isten osavu­osikat­sausten mukaan tyhjien asun­to­jen määrä on kas­vanut viimeisen vuo­den aikana noin pros­ent­tiyk­siköl­lä. Se merk­it­see sato­ja asun­to­ja jo noiden yhtiöi­den tapauk­ses­sa. Oletet­tavasti vas­taavaa kehi­tys­tä on ollut muil­lakin toim­i­joil­la. Kysyn­tä­paineen heikken­e­miseen on viimeisen vuo­den aikana vas­tat­tu jät­tämäl­lä ennem­min asun­to­ja hie­man aiem­paa enem­män tyhjik­si kuin alen­ta­mal­la vuokrapyyn­te­jä. Tyhjien asun­to­jen riskin kasvu esimerkik­si voi nos­taa vuokratuot­to­vaa­timus­ta suh­teessa asun­to­jen hin­take­hi­tyk­seen. Jotkut toiset tek­i­jät voivat nos­taa asun­to­jen hin­to­ja suh­teessa vuokrien hin­take­hi­tyk­seen. Point­ti­ni on se, että vuokrien kehi­tys­vauhti ei automaat­tis­es­ti ole sama kuin asun­to­jen hintakehitys.

      4. Saton ja Koja­mon julk­isten osavu­osikat­sausten mukaan tyhjien asun­to­jen määrä on kas­vanut viimeisen vuo­den aikana noin prosenttiyksiköllä. 

        Kun ottaa tasan markki­navuokran tai vähän yli, käy noin. Ne ovat molem­mat riistohinnoittelevia.

    2. tota:
      Tuo ei ole kai kiis­ta­ton tulos. Helsingis­sä mm. työtä teke­vien asum­is­tuki­menot val­ti­olle ovat maan korkein­ta luokkaa. Sisä­maas­sa asu­vat mak­sa­vat tulovero­jen jälkei­sistä tulois­taan suh­teel­lis­es­ti kai korkein­ta veroa. Rajo­jen lähel­lä asu­vien käteen jäävistä tuloista isom­pi osa katoaa ohi Suomen val­tion vero­tuk­sen. Esim. itära­jal­la tankataan Venäjäl­lä (pait­si kun korona-aikana rajat ovat muul­ta kuin ammat­tili­iken­teeltä kiin­ni), ja Helsingistä käy­dään paljon ostok­sil­la Virossa, laiva­matkoil­la Ahve­nan­maan tax free ‑alueen kaut­ta Ruot­sis­sa jne. Kokon­aisy­htälöstä en ole näh­nyt mis­sään laskelmia, jos­sa käsiteltäisi­in sitä, että paljonko muut­to­jen jäl­keen itse asi­as­sa val­ti­olle jää vero­tu­lo­ja yhteen­sä mis­säkin vai­h­toe­hdos­sa, jos huomioidaan pait­si tuloverot, myös kulu­tusverot sekä myös val­tion menot. 

      Siitä olen samaa mieltä että asum­is­tuk­i­jär­jestelmässä on val­u­virhe ja väärät tahot hyö­tyvät siitä. 

      Sit­ten kun se on kor­jat­tu, voidaan puhua siitä paljonko kehä kol­mosen sisäpuoli tukee “met­sä-Suomea”.
      Taxfree-ostok­sil­la käyn­ti on mar­gin­aal­ista. Viimek­si ollut laival­la mon­ta vuot­ta sit­ten. Ben­sa­t­ur­is­mi Venäjälle voi nous­ta kyn­nyk­sek­si miten paljon polt­toain­everoa voi nykyis­es­tään korottaa.

      1. Helsin­gin osu­us asum­is­tuki­menoista on pienem­pi kuin hel­sik­iläis­ten osu­us val­tion vero­tu­loista. Jos siis päätet­täisi­in muut­taa asum­is­tu­ki kun­nan­mak­samak­si etu­udek­si, helsinkiläiset hyötyisivät.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Helsin­gin osu­us asum­is­tuki­menoista on pienem­pi kuin hel­sik­iläis­ten osu­us val­tion vero­tu­loista. Jos siis päätet­täisi­in muut­taa asum­is­tu­ki kun­nan­mak­samak­si etu­udek­si, helsinkiläiset hyötyisivät.

        Val­tion vero­tu­loista mak­se­taan kyl­lä todel­la paljon muu­takin kuin asumistukia…

      3. Jos asum­is­tu­ki siir­ret­täisi­in val­tion mak­set­tavista menoista kun­nan mak­set­taviksi menoik­si, val­ti­olle mak­set­ta­vat verot aleni­si­vat ja kun­nalle mak­set­ta­vat verot nousi­si­vat. Helsinkiläis­ten mak­samat verot lask­i­si­vat. Näin ei voi kuitenkaan tehdä, kos­ka moni van­hus­val­tainen kun­ta menisi nurin.

      4. Tarkoitin edel­lisel­lä komen­til­lani että asum­istuen määräy­tymis­pe­rustei­ta pitäää muut­taa. Nyt pääsee asumaan Suomen kalleim­paan kaupunki­in ilman omaa riskiä. Lisäk­si se suosii sitä että jätetään per­he perus­ta­mat­ta ja asu­taan yksin kos­ka puoli­son kanssa asum­i­nen vähen­tää tukea. Maakun­nis­sa on aihet­ta valit­taa siitä että hei­dän verora­ho­jaan val­uu Helsin­gin asuntosijoittajille.

      5. Tarkoitin edel­lisel­lä komen­til­lani että asum­istuen määräy­tymis­pe­rustei­ta pitäää muut­taa. Nyt pääsee asumaan Suomen kalleim­paan kaupunki­in ilman omaa riskiä. 

        Asdu­mis­tu­ki yksin asu­valle Helsingis­sä on korkein­taan 410 euroa kuus­sa. Muual­la Suomes­sa se on muu­ta­man kympin vähem­män. Erot vuokris­sa ovat paljon suurem­pia. Helsinki­in muut­tamis­es­ta pitää siis mak­saa pääasi­as­sa itse.

      6. Osmo Soin­in­vaara:

        Jos asum­is­tu­ki siir­ret­täisi­in val­tion mak­set­tavista menoista kun­nan mak­set­taviksi menoik­si, val­ti­olle mak­set­ta­vat verot aleni­si­vat ja kun­nalle mak­set­ta­vat verot nousi­si­vat. Helsinkiläis­ten mak­samat verot lask­i­si­vat. Näin ei voi kuitenkaan tehdä, kos­ka moni van­hus­val­tainen kun­ta menisi nurin.

        Perustelu ei vält­tämät­tä pidä paikkaansa. Jos­sain erikois­ti­lanteis­sa se voi pitää paikkaansa. Asia riip­puisi siitä, miten vero­tu­lo­jen muu­tok­set toteutet­taisi­in. Mut­ta aika toden­näköis­es­ti asum­istuen kus­tan­nusten siir­to osit­tain tai kokon­aan (lähin­nä osit­tain ‑ver­sio­ta on kai esitet­ty, jot­ta kun­nal­la olisi parem­min kan­nustin­ta vähen­tää alueen­sa asum­is­tuki­meno­ja) kun­tien vas­tu­ulle ei kaataisi van­hus­val­taisia kun­tia. Jos ne kun­nat kaatu­vat, ne kaatu­vat ennem­min esimerkik­si siihen, että van­hen­tu­van kun­nal­lisen infran (kadut, vesi­jo­hdot yms.) ylläpi­dos­ta tulee liian kallista, jos työikäiset vero­ja mak­sa­vat asukkaat vähenevät kun­nas­ta, ja jos yhteisövero­tu­lo­jakaan ei juuri kerry. 

        Van­hus­val­tai­sis­sa kun­nis­sa asum­is­tuki­menot per asukas ovat yleen­sä olen­nais­es­ti pienem­piä kuin kasvukeskuk­sis­sa — johtuen siitä, että niis­sä asu­taan paljon omakoti­talois­sa, ja omakoti­taloiss, jois­sa omis­ta­ja asuu itse, on olen­nais­es­ti tiukem­mat kri­teer­it asum­istuelle kuin vuokra-asun­nois­sa. Van­hus­val­tai­sis­sa kun­nis­sa on paljon omakoti­talois­sa asu­via omis­tusasu­jia. Asukkaiden pienistä tuloista huoli­mat­ta asum­istuen ehdot estävät näis­sä tapauk­sis­sa usein asum­istuen saamisen. Esimerkik­si kaksin asuvil­la jo se, jos molem­mat saa­vat ain­oana tulon­aan taku­ueläket­tä, ylit­tää eläk­keen­saa­jan asum­istues­sa tulo­ra­jat omakoti­talois­sa, ellei omakoti­taloon liity paljon korkeako­rkoista asun­tovelkaa, jon­ka takia eläk­keen­saa­jan asum­istuen saa­jis­sa ei ole juuri lainkaan omis­tu­so­makoti­talois­sa asu­via pariskun­tia. Toimeen­tu­lotues­sa on paljon löy­sem­mät tulo­ra­jat kuin asum­istues­sa omas­sa asun­nos­sa asu­vien eläkeläis­pariskun­tien osalta, kos­ka siinä huomioidaan todel­liset asumismenot.

        Esimerkik­si Rauta­lam­mel­la, joka on yksi pien­i­t­u­loisimpi­en asukkaiden kun­nista Suomes­sa, ja jos­sa asuu paljon eläkeläisiä suh­teessa asukasluku­un, eläk­keen­saa­jan asum­is­tukea mak­set­ti­in 186, keskimäärin 181 €/kk ja yleistä asum­is­tukea 136 ruokakun­nalle, keskimäärin 370 €/kk/ruokakunta. Helsingis­sä vas­taa­vat luvut ovat 22 733 eläk­keen­saa­jan asum­istuen saa­jaa 277€/kk keskimääräisel­lä määräl­lä ja 65 968 yleisen asum­istuen saa­jaruokakun­taa keskimäärin 386 €/kk/ruokakunta määräl­lä. Tulota­so eläk­keen­saa­jan asum­istuen saa­jil­la oli Rauta­lam­mil­la keskimäärin 178 €/kk pienem­pi kuin Helsingis­sä. Yhteen­sä mak­se­tun asum­istuen määrä oli Helsingis­sä suur­in­pi­irtein 2‑kertainen per asukas Rauta­lam­mi­in verrattuna.

        Jos asum­is­tu­ki siir­ty­isi kun­nan mak­set­tavak­si, Helsin­gin menot kas­vaisi­vat noin kaksinker­tais­es­ti Rauta­lam­mi­in ver­rat­tuna. Vero­tulo­vaiku­tus­puoli riip­puisi siitä, miten val­tio hyvit­täisi tuon siir­ron. Jos hyvi­tys tapah­tu­isi val­tiono­suuk­sia lisäämäl­lä, Rauta­lam­min talousti­lanne paranisi suh­teessa Helsinki­in. Jos se tapah­tu­isi yhteisöveron jako-osuuk­sia muut­taen, Rauta­lam­men talousti­lanne heikkenisi suh­teessa Helsinkiin.

      7. Yhteen­sä mak­se­tun asum­istuen määrä oli Helsingis­sä suur­in­pi­irtein 2‑kertainen per asukas Rauta­lam­mi­in verrattuna.

        Helösin­gin osu­us val­tion veroista on asukas­ta kohden enem­män kuin kaksinker­tainen Rata­lampi­in ver­rat­tuna. Väit­teni siitä, että sen siirtämi­nen kun­tien mak­set­tavak­si perus­tui ajatuk­seen, että sitä ei kom­pen­soitaisi mitenkään. Jos se kom­pen­soidaan Rauta­lampia suosien, sil­loin tietysti asia on toinen.

      8. Osmo Soin­in­vaara:

        Helösin­gin osu­us val­tion veroista on asukas­ta kohden enem­män kuin kaksinker­tainen Rata­lampi­in ver­rat­tuna. Väit­teni siitä, että sen siirtämi­nen kun­tien mak­set­tavak­si perus­tui ajatuk­seen, että sitä ei kom­pen­soitaisi mitenkään. Jos se kom­pen­soidaan Rauta­lampia suosien, sil­loin tietysti asia on toinen.

        Alun­perin kir­joitit näin:

        “Jos asum­is­tu­ki siir­ret­täisi­in val­tion mak­set­tavista menoista kun­nan mak­set­taviksi menoik­si, val­ti­olle mak­set­ta­vat verot aleni­si­vat ja kun­nalle mak­set­ta­vat verot nousi­si­vat. Helsinkiläis­ten mak­samat verot lask­i­si­vat. Näin ei voi kuitenkaan tehdä, kos­ka moni van­hus­val­tainen kun­ta menisi nurin.”

        Helsingis­sä on mak­set­tu vuon­na 2019 kun­nal­lisveroa keskiar­vois­es­ti 4000 euroa per asukas. Rauta­lam­mil­la 2750 euroa per asukas (vaik­ka nimelli­nen vero­pros­ent­ti jälkim­mäisessä on selvästi korkeampi, asukkaiden verotet­ta­vat tulot selvästi alem­pia, jon­ka takia vero­ker­tymä jää pienem­mäk­si). Jos muu­tos tehtäisi­in niin, että kun­nalle mak­set­ta­vat verot nousi­si­vat, ja muu­tos tehtäisi­in kun­nal­lisveron kaut­ta, Rauta­lam­mil­la asum­is­tuki­menot kas­vaisi­vat määrän A/asukas ja Helsingis­sä määrän 2 A/asukas. Olkoot A vaikka­pa 100 euroa esimerkin vuok­si. Sen jäl­keen Rauta­lam­min pitäisi saa­da kun­nal­lisvero­ja 2850 euroa ja Helsin­gin 4200 euroa, jot­ta tulos pysy­isi muu­toin samana. Eli Rauta­lam­min pitäisi kas­vat­taa kun­nal­lisvero­ker­tymää 3,6 % ja Helsin­gin 5 %. Min­un käsi­tyk­seni mukaan helsinkiläis­ten mak­samat verot nousi­si­vat kun­nal­lisvero­tuk­sen osalta tapauk­ses­sa enem­män kuin rauta­lam­mi­lais­ten. Asi­aa voi mon­imutkaistaa se, että rauta­lampi­laisil­ta voisi silti olla vaikea saa­da 3,6 % lisää kun­nal­lisvero­ker­tymää, kun kun­nas­sa on niin paljon taku­ueläkeläisiä, jot­ka eivät mak­sa lainkaan kun­nal­lisveroa, jol­loin kun­nal­lisveroa korot­ta­mal­la vero­tu­lot eivät hei­dän osaltaan nousisi lainkaan. 

        Mitä sit­ten val­tion­vero­tuk­ses­sa vas­taavasti lähtisi pois (jos lähtisi; val­tion talous kun on pahasti pakkasel­la, joten val­tio saat­taisi halu­ta myös säi­lyt­tää nykyiset vero­tu­lon­sa), riip­puisi siitä, mitä veroa las­ket­taisi­in ja miten. Yhteisövero­tu­lo­ja­ja Helsin­ki saa 4‑kertaisesti Rauta­lam­mi­in ver­rat­tuna, kun taas kun­nal­lisvero­tu­lo­ja 45 % enem­män per asukas. Ajoneu­vovero­ja Rauta­lam­mil­la saate­taan mak­saa Helsinkiä enem­män, kun taas Helsingis­sä pääo­mat­ulovero­ja mak­se­taan selvästi enem­män per asukas jne.

      9. Rauta­lam­mil­las ei mak­se­tav val­tion tuloveroa juuri lainkaan, joten se ei pysty alen­e­maankaan. Arvon­lisäveroa mak­se­taan suun­nilleen net­to­tu­lo­jen suh­teessa. Kyl­lä tuos­sa kau­pas­sa helsinkiläiset jäi­sivät voitolle.

      10. Osmo Soin­in­vaara: Helösin­gin osu­us val­tion veroista on asukas­ta kohden enem­män kuin kaksinker­tainen Rata­lampi­in ver­rat­tuna. Väit­teni siitä, että sen siirtämi­nen kun­tien mak­set­tavak­si perus­tui ajatuk­seen, että sitä ei kom­pen­soitaisi mitenkään. Jos se kom­pen­soidaan Rauta­lampia suosien, sil­loin tietysti asia on toinen.

        Rauta­lampi on huono esimerk­ki. Pitää ver­ra­ta johonkin suo­ma­laiseen keskiver­tokun­taan, jos­sa on työ­paikko­ja ja myös nuorem­paa väestöä. Mun talous­maantiedontaidot lait­taisi jonkun Poh­jan­maal­la tai Hämeessä sijait­se­van n 20.000 asukkaan kun­nan ver­tailues­imerkik­si Helsin­gin kanssa, miten paljon on riip­pu­vainen tuista ja miten paljon mak­se­taan veroja. 

        Joka tapauk­ses­sa eletään vaikei­ta aiko­ja nyt, ja Helsingis­sä se näkyy niin että kun teol­lisu­us on päästet­ty lähtemään pois eikä ole tul­lut juuri mitään järkevää tilalle, niin vielä matkailu ja palvelu­alat on ajet­tu alas koro­nan takia.

      11. R.Silfverberg:
        Taxfree-ostok­sil­la käyn­ti on mar­gin­aal­ista. Viimek­si ollut laival­la mon­ta vuot­ta sit­ten. Ben­sa­t­ur­is­mi Venäjälle voi nous­ta kyn­nyk­sek­si miten paljon polt­toain­everoa voi nykyis­es­tään korottaa.

        Vuon­na 2015 val­tion tekemän/teettämän selvi­tyk­sen mukaan tax free- vero­tu­ki oli matkus­ta­jalaivoil­la arvon­lisäveron osalta 94 miljoon­aa euroa ja valmis­tevero­jen (mm. tupak­ka, alko­holi ja makeiset) osalta 90 miljoon­aa euroa. Lisäk­si Venäjän rajal­la on tax free ‑myyn­tiä, jon­ka vaiku­tus lie­nee joitain kym­meniä miljoo­nia euro­ja. Ja sen lisäk­si kan­sain­välisen liiken­teen polt­toain­everot­to­muu­den arvo lie­nee parisen sataa miljoon­aa euroa. Yhteen­sä kan­sain­välisen liiken­teen verot­to­muuse­tu­jen arvo lie­nee ehkä noin 0,5 mil­jar­dia euroa. Arvon­lisävero­ker­tymä val­ti­ol­la on noin 20,2 mil­jar­dia euroa vuodessa vuo­den 2021 talousarvion mukaan, ja se oli Val­tio­varain­min­is­ter­iön ennus­teen mukaan noin 18 mil­jar­dia euroa vuon­na 2020. Sum­mas­ta ilmeis­es­ti muu­ta­ma mil­jar­di on julkisen sek­torin han­k­in­noista mak­set­tavia arvon­lisävero­ja, jot­ka eivät ole tosi­asi­as­sa tuloa julkiselle sek­to­rille (kun esim. val­tio mak­saa omista han­k­in­nois­taan käytän­nössä itselleen arvon­lisäveroa). Koti­talousten osu­us arvon­lisäveron tuo­to­s­ta on tuor­eim­man val­tion talousarvion ennus­teen mukaan 67 %. Arvon­lisävero­ton myyn­ti ei jakaudu tasais­es­ti ympäri Suomen. Kan­sain­välisen matkailun ja muun kan­sain­välisen liiken­teen rajakun­nista osas­sa arvon­lisäverot­toman myyn­nin osu­us on varsin iso suh­teessa arvon­lisäverol­liseen myyn­ti­in arvon­lisäveroon liit­tyvien vähen­nys­ten jäl­keen, kun taas jois­sain toi­sis­sa kun­nis­sa kan­sain­väliseen liiken­teeseen ei liity lainkaan verottomuusetuja.

      12. Koti­talousten osu­us arvon­lisäveron tuo­to­s­ta on tuor­eim­man val­tion talousarvion ennus­teen mukaan 67 %.

        Siis mitä? Mikä taho sen 33 % mak­saa. Yri­tyk­sille­hän niiden mak­sama arvon­lisävero on vähen­nyskelpoista, joten yri­tyk­sille arvon­lisäveroa ei jää mak­set­tavak­siu käytän­nössä lainkaan.

      13. Osmo Soin­in­vaara: Siis mitä? Mikä taho sen 33 % mak­saa. Yri­tyk­sille­hän niiden mak­sama arvon­lisävero on vähen­nyskelpoista, joten yri­tyk­sille arvon­lisäveroa ei jää mak­set­tavak­siu käytän­nössä lainkaan.

        Siteer­aan Val­tio­varain­min­is­ter­iön tuor­eim­man ajan­ta­saisen talousarvion selvi­tysosaa kohdas­ta “Arvon­lisävero”:

        “Vero perus­tuu arvon­lisävero­laki­in (1501/1993). Merkit­tävim­män osan arvon­lisävero­tuk­sen veropo­h­jas­ta muo­dostaa koti­talouk­sien kulu­tus, jos­ta ker­tyy noin 67 % arvon­lisäveron tuo­to­s­ta. Arvon­lisäveroa ker­tyy myös verova­pail­ta sek­tor­eil­ta ja toimi­aloil­ta. Niil­lä ei ole veron vähen­nysoikeut­ta, joten osto­jen sisältämät arvon­lisäverot ker­ryt­tävät val­tion vero­tuot­toa. Arvon­lisäveroa ker­tyy siten val­tiosek­torin ja julkisen sek­tori­in luet­tavien sosi­aal­i­tur­vara­has­to­jen väl­i­tuotekäytöstä ja investoin­neista. Kun­tien ja kun­tay­htymien väl­i­tuotekäytöstä ja investoin­neista kerätään myös arvon­lisäveroa, mut­ta kos­ka kerä­tyt verot palaute­taan paikall­ishallinnolle, ne eivät lisää val­tion bud­jetis­sa näytet­täviä arvonlisäverotuottoja.”

        https://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2021&lang=fi&maindoc=/2021/aky/aky.xml&id=/2021/aky/YksityiskohtaisetPerustelut/11/04/01/01.html

        Eli 20,2 mil­jardin euron ALV-tuo­to­s­ta yhteen­sä 6,7 mil­jar­dia euroa ker­tyy muil­ta kuin koti­talouk­sil­ta. Arvon­lisäveroa ker­tyy val­tion itsen­sä sekä julkisen sek­tori­in luet­tavien sosi­aal­i­tur­vara­has­to­jen väl­i­tuotekäytöstä ja investoin­neista. Lisäk­si arvon­lisävero­mak­su­ja ker­tyy mm. yhdis­tyk­siltä sekä sel­l­aisil­ta pienen liike­vai­h­don yri­tyk­siltä, jot­ka eivät saa vähen­tää mak­sami­aan alve­ja vero­tuk­ses­saan. Kun­tien mak­samat ja niille takaisin tilite­tyt arvon­lisäverot eivät kier­rä val­tion bud­jetin kaut­ta, mut­ta val­tion itsen­sä ja lak­isääteis­ten sosi­aal­i­tur­vara­has­to­jen mak­samat arvon­lisäverot ovat mukana arvon­lisäveron tuottolaskelmissa.

        Arvon­lisäveron tuot­to oli­vat yksi EU-jäsen­mak­sun määräy­tymis­pe­rusteista edel­lisel­lä bud­jet­tikaudel­la, jol­loin val­tion itse itselleen mak­samat verot ovat lisän­neet Suomen EU-jäsen­mak­su­o­su­ut­ta. Tätä vero­tuot­toa lisäsi se, että val­ti­ol­ta perit­ti­in EU-alueen yhtä korkeim­mista arvonlisäveroprosenteista.

      14. Kyl­lä, julkisen sek­torin kulu­tuk­ses­ta mak­se­taan arvon­lisäveroa, mut­ta se ei ole oikeas­t­aan veron­tuot­toa, kos­ka se mak­setyaan verol­la Mut­ta tot­ta, tuos­ta 20 mil­jardista todel­lista veroa on 67%.

    3. Olen aika kyl­lästynyt iänikuiseen vään­töön aluei­den väli­sistä “elät­tämi­sistä” mihin tämän aihep­i­irin keskustelu tosi­aan hel­posti menee (ja meni jo osin tämän ketjun vas­tauk­sis­sa, en siis nyt viit­taa suo­raan tähän kom­ment­ti­in mihin vas­taan). Sen ver­ran kyl­lästynyt että kir­joitin tästä nyt ihan oman kir­joituk­sen blogiini:
      https://lauspalo.com/2021/01/elattaako-paakaupunkiseutu-muun-suomen/

      Mut­ta itse aiheeseen, sanois­in että jos Helsin­gin kasvun esteenä on se että kun­nal­la ei ole kykyä kus­tan­taa työperäis­es­tä muut­toli­ik­keestä aiheutu­via kulu­ja (mikä tun­tuu kuitenkin aika hur­jal­ta ajatuk­selta eri­toten kun raha on nykyti­lanteessa käytän­nössä ilmaista, ja työperäi­nen muut­toli­ike pitkäl­lä aikavälil­lä kun­nan taloudelle vah­vasti net­toposi­ti­ivi­nen ilmiö), kan­nat­taisi kyl­lä tarkasti miet­tiä sekä kun­nan rahankäyt­töä, kun­nan kykyä toimia, kuin myös sitä että pitäisikö tosi­aan val­tion osal­lis­tua enem­män noi­hin kuluihin.

      Siinä laskel­mas­sa sit­ten että pitäisikö val­tion osal­lis­tua nyky­istä enem­män, ja paljonko kan­nat­taa kyl­lä ottaa tosi­aan mainit­semi­asi aspek­te­ja esille monien muiden asioiden ohel­la (esimerkik­si sen suh­teen että paran­taako val­tion osal­lis­tu­mi­nen kului­hin ihan oikeasti tilan­net­ta vai meneekö mah­dolli­nen tukem­i­nen vain esim. asun­to­jen hintoihin). 

      Tässä tosi­aan kan­nat­taa vah­vasti miet­tiä aspek­tia että valtio/muu Suo­mi on jo vah­vasti osal­lis­tunut ylipäätään siihen että Helsingillä ja muil­la kasvukeskuk­sil­la on riit­tänyt ja riit­tää sitä sisään­päin­tule­vaa koulutet­tua työvoimaa jopa ongel­mak­si asti (tästä pääasi­as­sa kir­joitin äsken linkkaa­mas­sani kir­joituk­ses­sa). Äkik­seltään tämä valmi­in työvoiman muut­toli­ike kuu­lostaa kyl­lä ns. posi­ti­iviselta ongel­mal­ta, eikä mainit­tu 30 000€ investoin­ti­tarve kuu­losta kovin isol­ta hinnal­ta siitä mak­set­tavak­si ottaen sen pitkän aikavälin hyödyt huomioon.

      Kokon­aisy­htälöstä en ole näh­nyt mis­sään laskelmia, jos­sa käsiteltäisi­in sitä, että paljonko muut­to­jen jäl­keen itse asi­as­sa val­ti­olle jää vero­tu­lo­ja yhteen­sä mis­säkin vai­h­toe­hdos­sa, jos huomioidaan pait­si tuloverot, myös kulu­tusverot sekä myös val­tion menot.

      Olisi kyl­lä hienoa jos täl­läisiä laskelmia tosi­aan olisi saatavilla.

  6. Ei kaupungilla ole opti­mikokoa, vaik­ka kasvukaan ei ole itseisarvo. 

    Staat­tises­sa tilanteessa, jos­sa ei ole kasvua asum­isväljyys ja väestön kes­ki-ikä alka­vat käytän­nössä vääjäämät­tä kas­vaa. Tämä johtaa vähitellen palvelu­jen heikken­e­miseen ja ympäristön huonone­miseen. Kiin­teistö­jen arvot alka­vat laskea ja kor­jaus­lain­oi­hin on yhä vaikeampi saa­da vakuuk­sia, mikä nopeut­taa kier­ret­tä. Asukkaiden tilanne heikkenee.

    Kasvua (uusia asukkai­ta) tarvi­taan palvelu­jen ylläpitämiseen ja kehit­tämiseen. Kasvun seu­rauk­se­na välil­lä ylitetään jokin kyn­nys, jol­loin pitää investoi­da enem­män. Ei ole kuitenkaan sel­l­aista täy­del­lisen kokoista kaupunkia, joka toimisi muut­tumat­tomana ja aina opti­maalis­es­ti, jos­sa syn­tyvyys ja kuolleisu­us, ulos­muut­to ja sisään­muut­to pysy­i­sivät tas­apain­os­sa. Ei käytän­nössä. Maltill­i­nen kasvu on yleen­sä paras strate­gia siel­lä, mis­sä sille on edellytyksiä.

  7. Van­hem­man arvion mukaan opti­mikoko voisi olla 60 000 asukas­ta. Tätä voisi käyt­tää parem­man puut­teessa. Esimer­rkke­jä ovat Lep­pä­vaara, Hyvikää ja Hämeen­lin­na. Omia toivo­muk­siani ovat ostoskesku­us jos­ta voi ostaa vaat­teet, luon­topolku­ja jot­ka eivät kaik­ki talvel­la muu­tu laduik­si, ruokakaup­pa aika lähel­lä, vähän kotip­i­haakin olisi kiva, ulko-oves­ta ei heti joudu autokadulle.
    Kun joku varakas muut­taa Helsinki­in niin tarvi­taan lisäk­si pien­i­t­u­loisia myymälähenkilöitä, liiken­nehenkiläitä yms jot­ka joutu­vat asumaan jos­sain epä­muka­van työ­matkan päässä. Tämäkin pitäisi huomioi­da. Helsin­gin kasvu tun­tuu vaa­ti­van eri­laisia kalli­ita sil­to­ja sekä tun­nelei­ta, onko tämä huomioitu missään.
    PS suosit­te­len luke­maan koronaroko­tuskokemul­sia täältä https://www.timesofisrael.com/.

  8. Osmo: “Kaavoitus ei ole help­poa. Kun asuinaluei­ta tiivis­tetään, asukasak­ti­iveil­ta saa har­voin tukea. Kun tiivistyskaa­va kuitenkin hyväksytään ja alueelle raken­netaan lisää, koke­mus ker­too, että van­ho­jen asun­to­jen arvo ei laske vaan nousee.”
    Oikeas­t­aan on aika luon­nol­lista, että asukasak­ti­iv­it vas­tus­ta­vat alueen­sa tiivistämistä. Läh­eskään kaik­ki eivät asu lähiössä sik­si, että heil­lä ei olisi varaa asua keskikaupungilla. Mon­et lähiössä asu­vat nimeno­maan arvosta­vat sitä, että talot on raken­net­tu väljästi, jonkin­lainen met­sä on lähel­lä, asun­non lähel­lä on lenkkipolku­ja muual­lakin kuin auto­tien var­res­sa jne. Tot­takai he vas­tus­ta­vat, kun hei­dän asuinaluet­taan yritetään muoka­ta toiseen suun­taan. Tämä ei poista sitä, että on ole­mas­sa mui­ta ihmisiä, jot­ka mielel­lään muut­ta­vat samalle alueelle sen jäl­keen, kun se on tiiviimpi.

  9. Kaupun­gin opti­mikoko vaikut­taa ole­van yksit­täisen kir­joit­ta­jan henkilöko­htainen näke­mys. Luk­isin mielel­läni opti­mikoon määritelmän ja kriteerit/mittarit + kei­den näkökul­mas­ta nuo on valittu.

  10. Tuo logi­ik­ka että kalleim­mat asuinalueet ovat parhai­ta ja sik­si niihin on raken­net­ta­va lisää käy kyl­lä ainakin paper­il­la jär­keen, mut­ta tun­tuu silti jotenkin vaaralliselta.

    Asun itsekin pk-seudul­la kehä ykkösen sisäpuolel­la. En eri­tyisem­min tykkää asua tääl­lä enkä varsinkaan pidä asuinaluet­tani sinän­sä hin­tansa väärt­inä. Ain­oa syy mik­si asun tääl­lä on, että työ­paikkani on tääl­lä enkä halua pitk­iä työ­matko­ja. Tuo painaa vaakakupis­sa niin paljon, että muut­to esimerkik­si väl­jem­mälle Kirkkon­um­melle tun­tuu han­kalal­ta vaik­ka oikeas­t­aan kaik­ki muut asuinalueen para­metrit oli­si­vat siel­lä enem­män mieleeni ja hin­ta halvem­pi. Talousti­eteil­i­jälle se, että olen valmis mak­samaan tääl­lä asumis­es­ta tietysti tarkoit­taa että halu­an sitä.

    Minus­ta kyseessä on jonkin­lainen noidanke­hä; ihmiset “halu­a­vat” asua kehä I:n sisäl­lä kos­ka työ­paikat ovat siel­lä ja työ­paikat ovat siel­lä kos­ka ihmiset asu­vat siel­lä. Jos saisin kollek­ti­ivis­es­ti sovit­tua työ­nan­ta­jani ja kaikkien muiden työn­tek­i­jöi­den kesken, että siir­rämme toimis­ton 50km pohjoiseen, siir­ty­isin mielel­läni mukana ja olisin lop­putu­lok­seen tyy­tyväisem­pi kuin nykyiseen elämääni.

    Ehkä sen sijaan, että raken­netaan juuri Helsin­gin halu­tu­im­mille alueille lisää kan­nat­taisikin rak­en­taa lisää noi­ta tiheitä keskit­tymiä joille mah­dol­lis­es­ti voisi työ­paikko­jakin syn­tyä. Eikä vält­tämät­tä Helsinki­in. Olen havain­nut että suo­ma­laises­sa kaavoituk­ses­sa Helsinkiä luku­unot­ta­mat­ta usein tehdään niin, että raken­netaan puoli­ti­heää riv­i­ta­lo- tai ker­rostalopel­toa vähän sinne sun tänne niin, että väen­ti­heys ei mis­sään nouse tarpeek­si korkeak­si palvelu­iden syn­nyt­tämisek­si. Tästä jos pää­sisi eroon, niin ehkä osa noi­hin Helsin­gin halu­tu­impi­in alueisi­in kohdis­tu­vas­ta muut­topaineesta siir­ty­isi muualle.

    1. Min­ua ihme­tyt­tää se, mik­si Espoo ja Van­taa kehyskun­nista puhu­mat­takaan, eivät kaavoita kun­nol­lista kaupunki­maista asum­ista, vaan tekevät joko teho­ton­ta hajarak­en­tamista tai viime vuosi­tuhan­nen tyylin mukaisia nukku­malähiöitä. Mut­ta helsinkiläi­nen ei voi kaavoit­taa Espoota.

      1. Olen jo ihme­tel­lyt pitkään tuo­ta samaa. Turun keskus­ta-alueen laita­mil­la on kak­si van­haa tiheästi raken­net­tua kaupungi­nosaa, Port Arthur ja Mart­ti, joiden miljööt suo­si­vat sosi­aal­isu­ut­ta. Kaik­ki tietävät, että nuo alueet ovat hyvin suosit­tu­ja, vaik­ka asun­not ovat epäkäytän­nöl­lisiä. Mihinkään ei silti raken­neta nykya­jan uut­ta Port­saa tai Mart­tia. Vai­h­toe­htoina ovat vain omakoti­talot 1000 neliön ton­teil­la tai har­vaan sijoite­tut riv­i­talot tai 3–6 yksik­seen seiso­vaa kerrostaloa.

  11. Helsin­gin haave lie­nee, että esim espoolaiset kävi­sivät töis­sä Helsingis­sä, tek­i­sivät siel­lä ostok­sen­sa ja käyt­täi­sivät viihde­palvelu­ja. Mon­et espoolaiset taas halu­a­vat asua väl­jem­min, luon­non­läheisem­min, työ­paikalle pää­sisi ilman koronabus­sia, rav­in­to­la­palve­lut eivät houku­ta evätkä juuri muutkaan Helsin­gin jutut. Kat­selti­in juuri netistä Vatikaanin taideaartei­ta, Kiva kun ei tarvin­nut paikan päälle matkus­taa ja luon­tokin tykkää. Helsinkiläisetkin voisi­vat miet­tiä, mitä net­ti, korona ja sel­l­aiset vaikut­ta­vat asumisrakenteisiin.

    1. Kyl­lä Helsingille olisi edullista, että helsinkiläiset eläi­sivät kuten minä. Asun­to Helsingis­sä ja työ­paik­ka Espoossa.

    2. erk­ki nii­ni:
      Helsin­gin haave lie­nee, että esim espoolaiset kävi­sivät töis­sä Helsingissä,tekisivät siel­lä ostok­sen­sa ja käyt­täi­sivät viihde­palvelu­ja. Mon­et espoolaiset taas halu­a­vat asua väl­jem­min, luon­non­läheisem­min, työ­paikalle pää­sisi ilman koronabus­sia, rav­in­to­la­palve­lut eivät houku­ta evätkä juuri muutkaan Helsin­gin jutut. Kat­selti­in juuri netistä Vatikaanin taideaartei­ta, Kiva kun ei tarvin­nut paikan päälle matkus­taa ja luon­tokin tykkää.Helsinkiläisetkinvoisivat miet­tiä, mitä net­ti, korona ja sel­l­aiset vaikut­ta­vat asumisrakenteisiin.

      Onko Espoon haave sit­ten että koronara­joi­tusten jäl­keenkin kiel­letään rav­in­tolois­sa, teat­tereis­sa ja kon­serteis­sa ym käyn­ti ja joukkoli­ikenne lakkaute­taan, ja että liikku­mi­nen hoide­taaan vain henkilöau­toil­la? Jos se on kaikkien espoolais­ten tah­to, niin asun väärässä kaupungis­sa. Espoo­ta ei olisi ole­mas­sa jos Helsin­ki ei olisi pääkaupunki!

      Niille jot­ka eivät sopeudu siihen ja halu­a­vat kehit­tyä ural­laan ja elää jotenkin muul­la tavoin kuin kat­sel­la kotiteat­te­ria ja käy­dä kaup­pakeskuk­sis­sa ja syödä piz­zaa joutu­vat sit­ten muut­ta­maan ulko­maiseen miljoon­akaupunki­in työn perässä vaik­ka se tietää koronabus­seis­sa istu­mista, jos se vai­h­toe­hto viedään Espoos­sa, Helsingis­sä ja Van­taal­la asuvil­ta pois. Tämä on se syy mik­si Helsin­ki ei halua alen­tua hil­jaisek­si provinssikaupungik­si vaik­ka jotenkin tun­tuu että sille uralle sekin on ajautumassa.

  12. Hesaris­sa jut­tu (23.1.), jon­ka mukaan Helsin­gin kaupun­ki peri 2017 miljonääriltä 44 kan­takaupun­gin asun­toa, suurin osa niistä Alp­pi­har­jus­ta. Niitä on pis­tet­ty hil­jak­seen myyn­ti­in. Osta­jis­sa on var­masti sijoit­ta­jia, joiden mielestä asun­non ost­a­mi­nen ja vuokraami­nen on kan­nat­tavaa. Kaupun­gin mielestä läh­es ilmaisek­si saat­u­akaan (per­in­tövero) ei kan­na­ta vuokra­ta, vaan pistää se pistää asun­not lihoik­si. Kaupungeil­la on yhtiöitet­tyjä vesi- ja sähkölaitok­sia, mik­sei voi olla myös vuokra-asun­toy­htiöitä? Ajatel­laanko, että se on yri­ty­selämän alueelle tunkeu­tu­mista? Jotain saman­laista kuin Ylen tek­stimuo­tois­t­en uutis­ten rajoittaminen.

    1. Kaupun­gin mielestä läh­es ilmaisek­si saat­u­akaan (per­in­tövero) ei kan­na­ta vuokra­ta, vaan pistää se pistää asun­not lihoiksi.

      Tämä panee vihak­si. Suurimpia saavu­tuk­siani kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa oli aikanaan Helsin­gin asun­to­hank­in­ta Oy, joka osti yli 3000 asun­toa van­has­ta asun­tokan­nas­ta ja pani nevuokralle. Se on osoit­tau­tunut aivan val­ta­van hyväk­si liike­toimek­si, mut­ta kokoomus halusi lakkaut­taa sen ja onnis­tui. Kenen leipää syöt sen laulu­ja laulat.

  13. Kokoomus on edelleen “lahtarien” puolue. Iro­ni­aa, mut­ta kaik­ki var­maan tietävät mitä tarkoitan. 

    Eikö siitä ollut joku tutkimus vähän aikaa sit­ten että kil­pail­e­vat nimeno­maan Per­su­jen kanssa äänestäjistä? Sil­lä arvo­maail­mal­la kaik­ki vuokral­la asum­i­nen on väärin, ja se on eri­tyisen väärin jos veron­mak­sa­ja hyö­tyy siitä.

  14. Shang­hai kas­vaa siten, että raken­netaan ympärille vapaam­malle alueelle aina uusi ulom­pi kehätie jonne sit­ten tulee usia asun­to­ja, ostare­i­ta, työ­paikko­ja sekä muu­ta tarpeel­lista. Uusi liikenne kul­kee sit­ten kehäl­lä, ei kaupun­gin keskiosan kaut­ta. Onko siel­lä kehä 6 menos­sa, en ole käynyt viime aikoina. Van­has­sa keskus­tas­sa ei tarvitse pahem­min käy­dä. Sama sys­tee­mi tun­tuu ole­van monis­sa muis­sakin Kiinan kaupungeissa.

  15. Kestävään kehi­tyk­seen liit­tyvä kysymys: Onko maail­mal­la esimerkke­jä miljoon­akaupungeista, jois­sa nais­ten hedelmäl­lisyys­luku olisi yli 2? Bagdad?

  16. >“Kun tiivistyskaa­va kuitenkin hyväksytään ja alueelle raken­netaan lisää, koke­mus ker­too, että van­ho­jen asun­to­jen arvo ei laske vaan nousee.”

    Nämä meitin kaupun­ki talousti­eteil­i­jät edelleen pon­nekkaasti markki­noi­vat lisärak­en­tamista sil­lä, että se las­kee hin­tata­soa lähistöl­lä ja hiukan kauem­panakin. Ovat luke­neet kysyn­tä-tar­jon­ta peruske­hikon liian hyvin ja kun malli on sisäis­tet­ty niin usko­taan että kaik­ki toimii sen mukaisesti.
    Itse uskon, että rak­en­t­a­mi­nen tuo paikalle ihmisiä. Ihmis­paljous tekee paikas­ta halu­tun ja hin­ta­van. Lisärak­en­t­a­mi­nen nos­taa hin­to­ja vähänkään pidem­mäl­lä aikavälil­lä. As sim­ple as that.

    1. Lisärak­en­tam­nen las­kee hito­ja koko kaupun­gin tasol­la. Jos lisärak­e­nam­nen paran­taa kyseistä aluet­ta, se kumoaa tämän hito­jen laskun ja enem­mänkin. Ja jos heiken­tää aluet­ta, tiet­tysti alen­taa hintatasoa.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Lisärak­en­tam­nen las­kee hito­ja koko kaupun­gin tasol­la. Jos lisärak­e­nam­nen paran­taa kyseistä aluet­ta, se kumoaa tämän hito­jen laskun ja enem­mänkin. Ja jos heiken­tää aluet­ta, tiet­tysti alen­taa hintatasoa.

        Voi olla, että jois­sain erikoistapauk­sis­sa rak­en­t­a­mi­nen las­kee hin­to­ja, mut­ta rak­en­tamisen ja sen aiheut­ta­man väkimäärän kasvu domi­noi. Muus­sa tapauk­ses­sa asun­not oli­si­vat yleis­es­tiot­taen kaupungeis­sa edullisem­pia kuin syrjäseuduilla.

  17. Havain­nol­lis­tan esimerkil­lä “kaupun­gin luon­nol­lista kokoa”.

    Olet­takaamme, että meil­lä on yksinker­tais­tet­tu kaupun­ki, jos­sa syödään ruisleipää, juo­daan maitoa ja aje­taan hevosel­la. Täl­laisen kaupun­gin ympärille muo­dos­tuu maat­alousvyöhyke, jol­la tuote­taan elin­tarvikkeet kaupun­gin väestölle, alueen vil­jeli­jäväestölle ja hevosille.

    Jot­ta kaupunki­lainen saisi joka päivä maitoa pöytään­sä on se tuotet­ta­va enin­tään hevosen kulke­man päivä­matkan etäisyy­del­lä, kos­ka kauem­paa haet­tu maito ehtii pilaan­tua matkalla eikä enää kel­paa ravin­nok­si (tässä yksinker­tais­te­tus­sa esimerkissä ei tun­neta piimää eikä juus­toa — ne kek­sitään vas­ta myöhem­min). Tästä seu­raa, että kaupun­gin teo­reet­ti­nen mak­simikoko on sel­l­ainen väestömäärä, jon­ka tarvit­se­ma maito pystytään tuot­ta­maan enin­tään hevosen kulke­man yhden päivä­matkan säteel­lä kaupungista.

    Osmon ideat kaupun­gin kas­vat­tamisek­si (raken­netaan lisää ym.) ovat kuin menisi tuonne esimerkkikaupunki­in ehdot­ta­maan, että voimme kas­vat­taa kaupun­gin kokoa han­kki­mal­la lisää hevosia.

    Jos maid­on kul­jet­tamiseen han­ki­taan lisää hevosia on seu­rauk­se­na vain väestön vähen­e­m­i­nen sil­lä nuo hevoset laidun­ta­vat samoil­la pel­loil­la kuin lehmätkin. Kaupun­gin pika-aju­rit muut­ta­vat maaseudulle tal­lirengeik­si. Pieni­palkkaisim­mat muut­ta­vat ensim­mäisenä pois kaupungista.

    Kukaan ei näe, että ongel­ma ei ole hevosten määrässä vaan niiden kulkunopeudessa. He näkevät vain kaupun­gin, staat­tise­na kokon­aisuute­na. Kuin aika olisi pysähtynyt. Jos olisikin kek­sit­ty rauta­hevo­nen, joka kulk­isi moninker­taisel­la hevosen nopeudel­la, niin kaupun­ki voisi edelleen kas­vaa. Mut­ta kukaan ei ole sel­l­aista keksinyt.

    Point­ti­ni on, että kaupun­gin kasvun edel­ly­tyk­set eivät tule kaupungista itses­tään, siitä että talo­ja raken­netaan tai pure­taan, siitä että katu­ja siir­retään paikas­ta toiseen tai muus­ta sellaisesta.
    – Kasvun edel­ly­tyk­set tule­vat aivan jostain muual­ta kuin kaupungista itses­tään. Ne tule­vat uusista keksin­nöistä, joi­ta ei ole vielä kek­sit­ty tai van­ho­jen keksin­tö­jen uud­es­ta inno­vati­ivis­es­ta käytöstä, jota ei vielä ole sovel­let­tu kaupunkirakenteeseen.

    Yksi merkit­tävä inno­vaa­tio on tietotekni­ik­ka. Enää työn­tek­i­jät eivät tarvitse nopei­ta rauta­he­p­o­ja men­näk­seen töi­hin kaupunki­in. He tarvit­se­vat nopean nettiyhteyden.
    – Ja tämä vaikut­taa kaupunki­rak­en­teeseen niin asukas­määrän kuin ladunkin suhteen.

    Miten se ruisleipä sit­ten liit­tyy tähän esimerkkiin?
    – No. Minä söin sen tätä kirjoittaessani.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *