Valta ja vastuu kaupunkiseutujen liikenneinfrasta kunnille

Suurim­mil­la kaupunkiseuduil­la sovel­letaan MAL-menet­te­lyä, jos­sa kun­nat sitoutu­vat kaavoit­ta­maan maa­ta asumiseen ja val­tio sitoutuu liiken­nein­fra­struk­tu­urin rahoit­tamiseen. Tässä on minus­ta liian mon­ta kokkia ja vääristyneet kan­nus­timet. Siir­ret­täköön nuo investoin­nit kun­tien vas­tu­ulle ja mak­sakoon val­tio avus­tus­ta kun­nille toteu­tuneen asun­to­tuotan­non mukaan euroa/ asun­to tai euroa/asuntoneliö tai jotain siltä väliltä.

Joskus arvostelin Helsingis­sä Öster­sun­domin pohjoisosaan Por­voon moot­tori­tien var­relle kaavail­tu­ja omako­tialuei­ta siitä, että tule­vat todel­la kalli­ik­si, kun vähäi­nen määrä asun­to­ja tuot­taa kym­me­nien miljoonien investoin­ti­tarpeen moot­tori­tien kap­a­siteetin lisäämisek­si. “Val­tio mak­saa ne”, min­ulle vas­tat­ti­in. Näin muutkin kun­nat ajattelevat.

On oikein, että val­tio osal­lis­tuu asun­to­tuotan­non tuot­tami­in infrakus­tan­nuk­si­in, kos­ka val­tio on veron­saa­jana suurin hyö­tyjä kaupunkien kasvus­ta, mut­ta tuonkin pitäisi tapah­tua rationaalisesti.

Val­tion kannal­ta hyö­ty asun­to­tuotan­nos­ta riip­puu siitä ja vain siitä, paljonko asun­to­ja tulee, joten kom­pen­saa­tion tulisi sitoa toteu­tuneen asun­to­tuotan­non määrään. Pelkästä kaavoituk­ses­ta ei pidä palki­ta, sil­lä aina­han voi kaavoit­taa kymme­nen­tuhat­ta asun­toa paikkaan, jonne kukaan ei halua asumaan. Ei pidä mak­saa enem­män asun­to­tuotan­nos­ta, joka on kaavoitet­tu jon­nekin, johon tarvi­taan kallista liikenneinfraa.

Jos Helsin­ki saisi vähäisen kor­vauk­sen vähäis­es­tä määrästä omakoti­talo­ja Öster­sun­domi­in ja jou­tu­isi mak­samaan suuret kus­tan­nuk­set syn­nyt­tämistään moot­tori­tiein­vestoin­neista, Helsin­ki huo­maisi, että sil­lä on edullisem­pia paikko­ja asuntotuotannolle.

Liiken­nein­fra nos­taa maan arvoa – jos ei nos­ta, se on hyödytön­tä. On ole­mas­sa lain­säädän­tö, jol­la kun­ta saa merkit­tävän osan tästä arvon­nousus­ta itselleen, mut­ta ei ole tapo­ja, jol­la val­tion rahas­taa arvon­nousus­ta. Jo sik­si kun­ta on oikeampi taho mak­samaan ja päät­tämään liikenneuinfrasta.

Kokoomus­lais­ten julk­isu­udessa par­jaa­ma Kru­unuratik­ka esimerkik­si mak­saa itsen­sä suurelta osin takaisin kaupungille sil­lä, että kaupun­gin omis­ta­man maan arvo Laa­jasa­los­sa nousee. Jos mukaan las­ke­taan yksi­tyisessä omis­tuk­ses­sa ole­van maan arvon­nousu, investoin­ti on voit­toa tuot­ta­va, mut­ta yksi­ty­is­ten koke­ma voit­to jää heille. Mikäli kaavail­tu kiin­teistöver­ou­ud­is­tus toteu­tuu, kaupun­ki saa omansa pois niistäkin pikkuhil­jaa kiinteistöveroina.

Asun­to­tuotan­non ja liiken­nein­fran opti­moin­ti on mon­imutkainen asia.  Tulisi paljon parem­paa jälkeä, jos tämä opti­moin­ti tapah­tu­isi yhdessä paikas­sa eli siel­lä, mis­sä päätetään kaavoituk­ses­ta. Siis kun­nas­sa. Kun­nal­la on täl­löin pyrkimys sijoit­taa kaavoitus­ta niin, että tarvit­ta­vat liiken­nein­vestoin­nit ovat vähäisiä ja ohja­ta liiken­nein­vestoin­nit niin, että ne nos­ta­vat raken­nus­maan arvoa mah­dol­lisim­man paljon. Nyt opti­moidaan aivan toisin.

Mut­ta entä ne Öster­sun­domin omakoti­talot? Jos Helsin­ki vain kaavoit­taa ne eikä piit­tää Por­voon moot­toriten ruuhkau­tu­mis­es­ta? Tähän tarvit­see kehit­tää pelisään­nöt, jos­sa val­tio laskut­taa ruuhkaa aiheut­tavaa kuntaa.

 

 

 

21 vastausta artikkeliin “Valta ja vastuu kaupunkiseutujen liikenneinfrasta kunnille”

  1. Helsin­gin työ­paikat, palve­lut ja vaikka­pa sata­mat aiheut­ta­vat ruuhkia. 

    Eli niil­lä uusil­la pelisään­nöil­lä Helsinkiä tul­laan laskut­ta­maan reilul­la kädellä? 

    Siir­retäänkö siis Helsin­gin alueel­la sijait­se­vat hait­tatyö­paikat ja turhakepalve­lut suo­si­ol­la sinne mis­sä niiden perässä kulke­vat ihmiset asuvat. 

    Vai kehitetäänkö raskas­ta raideli­iken­net­tä (jon­ka infraku­lu­ja val­tio ei täl­lä mallil­la nähtävästi enää jatkos­sa mak­sa vaan liiken­teen aiheut­ta­ja eli Helsin­ki mak­saa 100% myös kaupun­gin ulkop­uolelle vaa­dit­tavas­ta lisäkapasiteetista).

    Vastaa

  2. Osmo, ker­taa­pa meille par­il­la luvul­la ja viit­teel­lä kuin­ka Kru­unuratik­ka vaikut­taa maan arvoon Laa­jasa­los­sa? Muu­ta­man vuo­den takaa muis­tan luku­ja 159 meur jos kaik­ki kaupun­gin maa myydään/vuokrataan markki­nahin­taan. Sil­loin taisi Var­tiosaarikin olla mukana. Ken­ties tiedät arvion yksi­ty­i­sistä maista? Aika haas­tavaa voi kyl­lä olla koo­ta 350plus meu­roa tämmöisestä…

    Vastaa

    1. Laa­jasa­lon tule­va asukasluku on noin 40 000, mikä tarkoit­taa, että siel­lä on 1,6 miljoon­aa asuin­neliötä. Jos ratik­ka nos­taa niiden arvoa 250 eurol­la /neliö, mikä on jo taopah­tunut, sil­loin arvon­nousu on yhteen­sä 400 miljoon­aa euroa.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Laa­jasa­lon tule­va asukasluku on noin 40 000, mikä tarkoit­taa, että siel­lä on 1,6 miljoon­aa asuin­neliötä. Jos ratik­ka nos­taa niiden arvoa 250 eurol­la /neliö, mikä on jo taopah­tunut, sil­loin arvon­nousu on yhteen­sä 400 miljoon­aa euroa.

        HS ker­too raide-jok­erin vaiku­tuk­sista. Arvio on että asun­to­jen arvo nousee n 6 pros­ent­tia pysäk­istä aina 800m päähän. Eihän Laa­jasa­lon asun­noista kuin pieni osa tule­vaisu­udessakaan ole tuol­la etäisyydellä!

      2. MikkoIM: HS ker­too raide-jok­erin vaiku­tuk­sista. Arvio on että asun­to­jen arvo nousee n 6 pros­ent­tia pysäk­istä aina 800m päähän. Eihän Laa­jasa­lon asun­noista kuin pieni osa tule­vaisu­udessakaan ole tuol­la etäisyydellä!

        Kat­sopa kar­tas­ta kuin­ka val­ta­va ympyrä 800 metrin säteel­lä tulee. Laa­jasa­lon pien­taloalueet toki jää osin tuon ulkop­uolelle, mut­ta ylivoimainen val­taosa väestöstä ja kaik­ki uusi rak­en­t­a­mi­nen on sen sisäpuolel­la. Uudet alueet ovat pääosin 200 metrin säteel­lä lähim­mästä pysäk­istä, jos­sa hin­tavaiku­tuk­sen voi olet­taa ole­van vielä oleel­lis­es­ti suurempikin.

  3. “Liiken­nein­fra nos­taa maan arvoa – jos ei nos­ta, se on hyödytön­tä. On ole­mas­sa lain­säädän­tö, jol­la kun­ta saa merkit­tävän osan tästä arvon­nousus­ta itselleen, mut­ta ei ole tapo­ja, jol­la val­tion rahas­taa arvon­nousus­ta. Jo sik­si kun­ta on oikeampi taho mak­samaan ja päät­tämään liikenneuinfrasta.”

    Nät­ti sanon­ta, mut­ta ehkä myös pop­ulisti­nen sanon­ta. Siitä tulee mieleen tun­nin juna ‑han­ke, joka halkoisi usei­den kun­tien asuinaluei­ta, ja tek­isi niistä kuin saaria. Juna ei pysähty­isi matkan var­rel­la. Sat­tuneesta syys­tä näil­lä radan var­ren kun­nis­sa on han­kkeelle vas­tus­tus­ta, kun taas kan­na­tus­ta löy­tyy radan päis­sä asuvil­ta. Oletet­tavasti han­ke alen­taisi radan var­ren asun­to­jen arvo­ja, kun ne saisi­vat osak­seen este­vaiku­tuk­sen jalankulk­i­joille, pyöräil­i­jöille ja autoil­i­joille sekä liiken­nemelua ja tärinää, mut­ta radan­var­sikun­nista ei kuitenkaan pysty­isi hyp­päämään junaan kyyti­in, eli hyö­tyjä niille ei tulisi.

    Tosi­asi­as­sa liiken­nehankkeil­la on aika usein neu­traali tai jopa negati­ivi­nen vaiku­tus asun­to­jen arvoihin jos­sakin — vaik­ka jos­sain toisaal­la vaiku­tus olisi posi­ti­ivi­nenkin. Useim­miten niil­lä haetaan liiken­teelle suju­vu­ut­ta tai vaik­ka elinkei­noelämälle alem­pia kul­je­tusku­lu­ja, tai pienem­piä onnet­to­muus­määriä tai vaik­ka pienem­piä ympäristö­vaiku­tuk­sia. Asun­to­jen arvoa edes yrit­tää nos­taa vain osa liikennehankkeista.

    Val­tio saa rahastet­tua arvon­nousu­ja per­in­tövero­tuk­sen, lah­javero­tuk­sen sekä luovu­tusvoit­tovero­tuk­sen kaut­ta. Toisaal­ta val­tio on myös arvon­nousun eli korkeampi­en asum­is­meno­jen mak­sa­ja täysimääräis­es­ti asum­istuen osalta ja puolit­tain perus­toimeen­tu­lotuen osalta.

    Vastaa

  4. Jos liiken­ney­hteys nos­taa ton­teille raken­net­tu­jen asun­to­jen arvo­ja, niin mik­sei vaan anneta gryn­deri raken­nut­taa oma­l­la rahal­la sitä tietä / joukkoliikenneyhteyttä?

    Vastaa

    1. Jos liiken­ney­hteys nos­taa ton­teille raken­net­tu­jen asun­to­jen arvo­ja, niin mik­sei vaan anneta gryn­deri raken­nut­taa oma­l­la rahal­la sitä tietä / joukkoliikenneyhteyttä?

      Niikuin esimerkik­si Kehära­ta tai metro Espooseen?

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara: Niikuin esimerkik­si Kehära­ta tai metro Espooseen? 

        Mil­laista keskustelua on antaa asial­liseen kysymyk­seen vas­tauk­se­na tahal­lisen liiot­tel­e­va ja kär­jistävä vas­takysymys? Ei tarvitse vastata…

      2. Mil­laista keskustelua on antaa asial­liseen kysymyk­seen vas­tauk­se­na tahal­lisen liiot­tel­e­va ja kär­jistävä vastakysymys? 

        Sor­ry, jos se tun­tui kär­jistävlltä, mut­ta täl­laisia han­kkei­ta val­taosa pääkaupunkiseudun infra­hankkeet ovat. Liiken­ney­htey­den var­rel­la asuu kym­meniä tai sato­ja tuhan­sia ihmisiä. Ei niitä voi yhto tont­tia varten rakentaa.

    2. Sepi:
      Jos liiken­ney­hteys nos­taa ton­teille raken­net­tu­jen asun­to­jen arvo­ja, niin mik­sei vaan anneta gryn­deri raken­nut­taa oma­l­la rahal­la sitä tietä / joukkoliikenneyhteyttä?

      Infrain­vestoin­tien hyö­ty toteu­tuu verkos­to­vaiku­tuk­sen kaut­ta, ja sik­si niiden toteut­ta­jal­la on olta­va mekanis­mi real­isoi­da yksit­täisessäkin han­kkeessa sadoille ja tuhan­sille eri tahoille jakau­tu­vaa hyö­tyä. Yhteiskun­nal­la on täl­laisia mekanis­me­ja, niin maan­myyn­nin ja vuokrauk­sen tulo­jen, kiin­teistöveron, asukkaiden tuloveron kuin välil­lis­ten vero­jen kaut­ta. Helsin­gin kaupun­ki on Kru­unuvuoren­ran­nan ylivoimais­es­ti suurin gryn­deri ja hyö­tyjä. Toinen tapa olisi Itä-Aasi­as­sa käytet­ty malli, jos­sa raideli­iken­ney­htiö toimii itse gryn­der­inä ja hyö­dyn­tää vähin­täänkin asemien liikeki­in­teistö­jen arvon­nousua, Hong Kon­gin MTR:n tapauk­ses­sa ihan täysimit­taista aluerakentamista.

      Vastaa

    3. Sepi:
      Jos liiken­ney­hteys nos­taa ton­teille raken­net­tu­jen asun­to­jen arvo­ja, niin mik­sei vaan anneta gryn­deri raken­nut­taa oma­l­la rahal­la sitä tietä / joukkoliikenneyhteyttä?

      Arvon­nousu­un voisi kytkeä kaikkea kivaa. Helsinki­hän ei kun­nos­ta his­to­ri­al­lis­es­ti merkit­täviä huviloi­ta laa­jasa­lon alueeel­la. Eikö tuos­ta sil­lan tuo­mas­ta arvon­nousus­ta riit­täisi kan­nustin­ta yksi­tyiselle rahalle kun­nos­taa kyseisiä huviloi­ta. Jos tarvi­taan lisäkan­nustin­ta niin eiköhän muu­ta­ma hotellin rak­en­t­a­mi­nen peitä kulut?

      Vastaa

  5. Eikö kaikkein edullis­in­ta olisi, jos ei raken­neta kyseistä sil­taa laisinkaa, mut­ta sinne silti tulee nuo 40 tuhat­ta asukas­ta. Arvon­nousul­la spekulioin­ti tun­tuu hyödyt­tömältä ellei se koskaan real­isoidu. Sil­ta on ja pysyy edeelleen kalliina.

    Vastaa

    1. Vas­tustin sil­taa sitä suun­niteltaes­sa pait­si Hesarin mielip­i­teessä niin marisin myös tääl­lä Osmon pal­stal­la kahdes­ta syys­tä: (1) kaupunki­raken­net­ta ei pidä kan­nus­taa entistä keskus­takeskeisem­mäk­si ja (2) tont­tien arvon­nousu kään­tyy asumiskus­tan­nusten nousuk­si mitä sit­ten taas kom­pen­soidaan tulon­si­ir­roin kun tah­do­taan säi­lyt­tää monipuo­li­nen kaupunki­rakenne. — Kak­si tut­tuani asuu omis­tusasun­nois­sa Laa­jasa­los­sa ja hei­dän per­il­lisen­sä var­maankin kiit­tävät siltaa.

      Sil­ta­hanke on nyt niin pitkäl­lä että lie­nee vaikea pysäyt­tää mut­ta jos syn­tyy laa­jem­pi epäi­ly kuten aikoinaan metro­ju­nien lyhen­tämis­es­tä niin sil­loin tulisi olla rohkeut­ta miet­tiä asia uudelleen vaik­ka pro­jek­ti on vauhdis­sa. On käynyt ilmi, että kallein osu­us Kru­unuvuoren­sil­lan pro­jek­tis­sa on lop­pupää Helsingin­niemelle joten ehkä kaupun­gin­su­un­nit­telun mallinta­jat voisi­vat kalky­loi­da vielä mah­dol­lisu­u­den yhdis­tää Kru­unuvuoren lin­ja Pasi­lan lin­jaan, jol­loin matkus­ta­jat voivat vai­h­taa halu­ami­in­sa suun­ti­in Kalasa­ta­mas­sa tai Pasi­las­sa Redin ja Tri­plan ohittaen. 

      On tot­ta, että väylät luo­vat tarvet­ta. Poten­ti­aal­ista tarvet­ta ei aina edes tun­nis­te­ta, muis­tan epä­muka­van poikit­tais­matkan 1970-luvun opiskelu­a­joil­ta. Kun viimein saati­in poikit­tais­lin­ja 550, joka olisi ollut sil­loiseen tarpeeseeni täyso­suma, bus­sit asteet­tain täyt­tyivät, vaik­ka kier­sivät keskus­tan kaukaa. 

      Tarve liikkua keskus­taan johtuu paljolti siitä, että väylät vievät sinne.

      Val­tion tulisi rahoit­taa perus­tarpeet sote ja koulut, kaavoitus ja mah­dol­liset liit­tymät val­tion­väyli­in kuu­lu­vat kun­nalle. Ja on turha väit­tää, ettei Maunulaan tai Oulunkylään olisi van­hoil­lakin ton­tin­hin­noil­la voitu rak­en­taa lisää asuinkerrostaloja.

      Muu­toin olen sitä mieltä, että Kaaren­ratikan lop­pupään suun­nit­telun tau­s­tat olisi pen­got­ta­va. Pohjois-Haa­gan kehära­ta-ase­ma palvelee päällekkäis­es­ti ratikkalin­jan lop­pupäätä siten, että työ­paik­ka-alueet ovat parin­sadan metrin säteel­lä. Vihd­in­tien ratik­ka olisi pitänyt päät­tää Kon­alaan, mis­sä on työ­paikko­ja ja poten­ti­aal­ista laa­jen­nusti­laakin. Onhan siel­läkin kaup­pakeskus ja vielä Lidlkin. Pysäk­ki Teboilin kohdal­la palvelisi Valion lisäk­si Lassilaa.

      Vastaa

  6. Tuos­sa käy niin kuin käy Ven­taan ja Helsin­gin rajal­la käy mon­es­sa paikas­sa eli moot­tori­tie päät­tyy kint­tupolku­un kun­nan rajal­la, kär­jis­te­tysti. Van­ha Tuusu­lantie on hyvä esimerkki.

    Samoin melusuo­jaus ei kuu­lu kenellekään

    Vastaa

  7. Mitä tarkoit­taa että arvo nbousee. Eikö ihmiset ole vain valmi­ita mak­samaan enem­män asun­noista tai sit­ten eivät, kun sil­ta osoit­tau­tuu käyt­tökelvot­tomak­si. Oikeasti kun­nan ei pitäisi halu­ta että asun­to­jen hin­ta nousee. Tuo­han ei hyödytä mui­ta kuin raken­nusy­htiötä, joka saa enem­män tuot­toa. Asukkaat kär­sivät korkeimista asun­to­jen hin­noista. Kun­ta ja veron­mak­sa­jat mak­se­taan sil­ta. Minus­ta esi­tys että sil­lam raken­nus kuit­tau­tuu arvon­nousul­la ei ole uskottava.

    Vastaa

    1. Kun raken­netaan kun­nan omis­ta­malle maalle, hyö­ty ei tule, tai sen ei ainakaan pitäisi tul­la, rak­enus­li­ik­keelle vaan kun­nalle maan omistajana.

      Vastaa

      1. Kun se maan arvo ei koskaan oikeasti real­isoidu, mikä vähän kuin osake­markki­noil­la. Ei noi­ta vuokra­ton­til­la ole­via asun­to­ja voi myy­dä. Tietenkin jos tont­tivuokraa korotet­taisi­in kuin Lehti­saa­res­sa seu­rakun­ta ja vuokrara­hoil­la mak­settyaisi­in sil­ta, mut­ta suos­tuuko asukkaat. Kuin­ka kauan kestää että tuo sil­ta mak­saisi itsen­sä vaik­ka ton­tin­vuokrana takaisin.
        Viime kesänä yritin etsiä kru­unuvuoren asuinalueelta jotain palvelui­ta niitä sieltä löytänät­tä. Sit­ten luin että siitä tulee palvelu­iden suh­teen hybridikaupungi­nosa. Ajatel­laanko että kru­unuvuoten asukkaiden lähipalve­lut oli­si­vat keskus­tas­sa, jol­loin raitio­vau­nun käyt­töaste nousisi?

  8. Helsin­ki on aina haal­in­ut alueelleen asukkai­ta ja työ­paikko­ja, Aikoinansa sata­mat piti vim­mal­la pitää Helsingis­sä, samoin vaik­ka yliopis­to. kansalli­nen opti­mi olisi, että nuo sijait­si­si­va hie­man syr­jem­pänä. Tuote Kru­unusil­taa raken­netaan jot­ta kaupun­ki voisi iloi­ta maan hin­nan nousus­ta. Tarvit­tä­vat rahat toki ote­taan asukkail­ta ehkä muil­takin veron­mak­sajil­ta. Helsin­ki har­ras­taa ker­mankuor­in­taa asukkaiden ja veron­mak­sajien kustannuksella,

    Vastaa

  9. Olen aina ihme­tel­lyt noi­ta MAL sopimuk­sia. Kak­si tahoa sopi­vat asioista, jot­ka muu­toinkin kuu­lu­vat lain mukaan niiden tehtävlin. Kun­tien tulee kaavoit­taa sen mukaan kun yhdyskun­nan kehi­tys vaatii. Kun­nat har­voin vaikut­ta­vat itse asuin­rak­en­tamisee, kyl­lä se jää raken­nus­li­ikkei­den tehtäväk­si. Inr­fran­gon rak­en­t­a­mi­nen on pitkälti val­tion tehtävä. Täl­lä varmis­te­taan, että “moot­tori­tien tadan päät kohtaa­vat. ” Yleen­sä kun­nalle syn­tyy kaavoituk­ses­sa arvon­nousua, joka sen tulee lähi-infran (kadut, vesi­ji­h­dot ja vieärit). rakentamiseen

    Vastaa

  10. Ei vaiku­ta hyvältä ide­al­ta, jo pelkästään sähköau­to­jen lataus­in­fran jär­jestämi­nen katupysäköin­ti­in lie­nee Helsin­gin kaupungille ylivoimaista, kos­ka mitään ei näytä tapah­tu­van. No auton vai­h­to edessä, oste­taan dieselkoneel­la kun ei saa ladat­tua asukas- tai yri­tyspysäköin­tilupi­en alueella.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.