Valta ja vastuu kaupunkiseutujen liikenneinfrasta kunnille

Suu­rim­mil­la kau­pun­ki­seu­duil­la sovel­le­taan MAL-menet­te­lyä, jos­sa kun­nat sitou­tu­vat kaa­voit­ta­maan maa­ta asu­mi­seen ja val­tio sitou­tuu lii­ken­nein­fra­struk­tuu­rin rahoit­ta­mi­seen. Täs­sä on minus­ta lii­an mon­ta kok­kia ja vää­ris­ty­neet kan­nus­ti­met. Siir­ret­tä­köön nuo inves­toin­nit kun­tien vas­tuul­le ja mak­sa­koon val­tio avus­tus­ta kun­nil­le toteu­tu­neen asun­to­tuo­tan­non mukaan euroa/ asun­to tai euroa/asuntoneliö tai jotain sil­tä väliltä.

Jos­kus arvos­te­lin Hel­sin­gis­sä Öster­sun­do­min poh­jois­osaan Por­voon moot­to­ri­tien var­rel­le kaa­vail­tu­ja oma­ko­tia­luei­ta sii­tä, että tule­vat todel­la kal­liik­si, kun vähäi­nen mää­rä asun­to­ja tuot­taa kym­me­nien mil­joo­nien inves­toin­ti­tar­peen moot­to­ri­tien kapa­si­tee­tin lisää­mi­sek­si. “Val­tio mak­saa ne”, minul­le vas­tat­tiin. Näin muut­kin kun­nat ajattelevat.

On oikein, että val­tio osal­lis­tuu asun­to­tuo­tan­non tuot­ta­miin infra­kus­tan­nuk­siin, kos­ka val­tio on veron­saa­ja­na suu­rin hyö­ty­jä kau­pun­kien kas­vus­ta, mut­ta tuon­kin pitäi­si tapah­tua rationaalisesti.

Val­tion kan­nal­ta hyö­ty asun­to­tuo­tan­nos­ta riip­puu sii­tä ja vain sii­tä, pal­jon­ko asun­to­ja tulee, joten kom­pen­saa­tion tuli­si sitoa toteu­tu­neen asun­to­tuo­tan­non mää­rään. Pel­käs­tä kaa­voi­tuk­ses­ta ei pidä pal­ki­ta, sil­lä aina­han voi kaa­voit­taa kym­me­nen­tu­hat­ta asun­toa paik­kaan, jon­ne kukaan ei halua asu­maan. Ei pidä mak­saa enem­män asun­to­tuo­tan­nos­ta, joka on kaa­voi­tet­tu jon­ne­kin, johon tar­vi­taan kal­lis­ta liikenneinfraa.

Jos Hel­sin­ki sai­si vähäi­sen kor­vauk­sen vähäi­ses­tä mää­räs­tä oma­ko­ti­ta­lo­ja Öster­sun­do­miin ja jou­tui­si mak­sa­maan suu­ret kus­tan­nuk­set syn­nyt­tä­mis­tään moot­to­ri­tiein­ves­toin­neis­ta, Hel­sin­ki huo­mai­si, että sil­lä on edul­li­sem­pia paik­ko­ja asuntotuotannolle.

Lii­ken­nein­fra nos­taa maan arvoa – jos ei nos­ta, se on hyö­dy­tön­tä. On ole­mas­sa lain­sää­dän­tö, jol­la kun­ta saa mer­kit­tä­vän osan täs­tä arvon­nousus­ta itsel­leen, mut­ta ei ole tapo­ja, jol­la val­tion rahas­taa arvon­nousus­ta. Jo sik­si kun­ta on oikeam­pi taho mak­sa­maan ja päät­tä­mään liikenneuinfrasta.

Kokoo­mus­lais­ten jul­ki­suu­des­sa par­jaa­ma Kruu­nu­ra­tik­ka esi­mer­kik­si mak­saa itsen­sä suu­rel­ta osin takai­sin kau­pun­gil­le sil­lä, että kau­pun­gin omis­ta­man maan arvo Laa­ja­sa­los­sa nousee. Jos mukaan las­ke­taan yksi­tyi­ses­sä omis­tuk­ses­sa ole­van maan arvon­nousu, inves­toin­ti on voit­toa tuot­ta­va, mut­ta yksi­tyis­ten koke­ma voit­to jää heil­le. Mikä­li kaa­vail­tu kiin­teis­tö­ve­ro­uu­dis­tus toteu­tuu, kau­pun­ki saa oman­sa pois niis­tä­kin pik­ku­hil­jaa kiinteistöveroina.

Asun­to­tuo­tan­non ja lii­ken­nein­fran opti­moin­ti on moni­mut­kai­nen asia.  Tuli­si pal­jon parem­paa jäl­keä, jos tämä opti­moin­ti tapah­tui­si yhdes­sä pai­kas­sa eli siel­lä, mis­sä pää­te­tään kaa­voi­tuk­ses­ta. Siis kun­nas­sa. Kun­nal­la on täl­löin pyr­ki­mys sijoit­taa kaa­voi­tus­ta niin, että tar­vit­ta­vat lii­ken­nein­ves­toin­nit ovat vähäi­siä ja ohja­ta lii­ken­nein­ves­toin­nit niin, että ne nos­ta­vat raken­nus­maan arvoa mah­dol­li­sim­man pal­jon. Nyt opti­moi­daan aivan toisin.

Mut­ta entä ne Öster­sun­do­min oma­ko­ti­ta­lot? Jos Hel­sin­ki vain kaa­voit­taa ne eikä piit­tää Por­voon moot­to­ri­ten ruuh­kau­tu­mi­ses­ta? Tähän tar­vit­see kehit­tää peli­sään­nöt, jos­sa val­tio las­kut­taa ruuh­kaa aiheut­ta­vaa kuntaa.

 

 

 

21 vastausta artikkeliin “Valta ja vastuu kaupunkiseutujen liikenneinfrasta kunnille”

  1. Hel­sin­gin työ­pai­kat, pal­ve­lut ja vaik­ka­pa sata­mat aiheut­ta­vat ruuhkia. 

    Eli niil­lä uusil­la peli­sään­nöil­lä Hel­sin­kiä tul­laan las­kut­ta­maan rei­lul­la kädellä? 

    Siir­re­tään­kö siis Hel­sin­gin alu­eel­la sijait­se­vat hait­ta­työ­pai­kat ja tur­ha­ke­pal­ve­lut suo­siol­la sin­ne mis­sä nii­den peräs­sä kul­ke­vat ihmi­set asuvat. 

    Vai kehi­te­tään­kö ras­kas­ta rai­de­lii­ken­net­tä (jon­ka infra­ku­lu­ja val­tio ei täl­lä mal­lil­la näh­tä­väs­ti enää jat­kos­sa mak­sa vaan lii­ken­teen aiheut­ta­ja eli Hel­sin­ki mak­saa 100% myös kau­pun­gin ulko­puo­lel­le vaa­dit­ta­vas­ta lisäkapasiteetista).

  2. Osmo, ker­taa­pa meil­le paril­la luvul­la ja viit­teel­lä kuin­ka Kruu­nu­ra­tik­ka vai­kut­taa maan arvoon Laa­ja­sa­los­sa? Muu­ta­man vuo­den takaa muis­tan luku­ja 159 meur jos kaik­ki kau­pun­gin maa myydään/vuokrataan mark­ki­na­hin­taan. Sil­loin tai­si Var­tio­saa­ri­kin olla muka­na. Ken­ties tie­dät arvion yksi­tyi­sis­tä mais­ta? Aika haas­ta­vaa voi kyl­lä olla koo­ta 350plus meu­roa tämmöisestä…

    1. Laa­ja­sa­lon tule­va asu­kas­lu­ku on noin 40 000, mikä tar­koit­taa, että siel­lä on 1,6 mil­joo­naa asuin­ne­liö­tä. Jos ratik­ka nos­taa nii­den arvoa 250 eurol­la /neliö, mikä on jo tao­pah­tu­nut, sil­loin arvon­nousu on yhteen­sä 400 mil­joo­naa euroa.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Laa­ja­sa­lon tule­va asu­kas­lu­ku on noin 40 000, mikä tar­koit­taa, että siel­lä on 1,6 mil­joo­naa asuin­ne­liö­tä. Jos ratik­ka nos­taa nii­den arvoa 250 eurol­la /neliö, mikä on jo tao­pah­tu­nut, sil­loin arvon­nousu on yhteen­sä 400 mil­joo­naa euroa.

        HS ker­too rai­de-joke­rin vai­ku­tuk­sis­ta. Arvio on että asun­to­jen arvo nousee n 6 pro­sent­tia pysä­kis­tä aina 800m pää­hän. Eihän Laa­ja­sa­lon asun­nois­ta kuin pie­ni osa tule­vai­suu­des­sa­kaan ole tuol­la etäisyydellä!

      2. Mik­koIM: HS ker­too rai­de-joke­rin vai­ku­tuk­sis­ta. Arvio on että asun­to­jen arvo nousee n 6 pro­sent­tia pysä­kis­tä aina 800m pää­hän. Eihän Laa­ja­sa­lon asun­nois­ta kuin pie­ni osa tule­vai­suu­des­sa­kaan ole tuol­la etäisyydellä!

        Kat­so­pa kar­tas­ta kuin­ka val­ta­va ympy­rä 800 met­rin säteel­lä tulee. Laa­ja­sa­lon pien­ta­loa­lu­eet toki jää osin tuon ulko­puo­lel­le, mut­ta yli­voi­mai­nen val­tao­sa väes­tös­tä ja kaik­ki uusi raken­ta­mi­nen on sen sisä­puo­lel­la. Uudet alu­eet ovat pää­osin 200 met­rin säteel­lä lähim­mäs­tä pysä­kis­tä, jos­sa hin­ta­vai­ku­tuk­sen voi olet­taa ole­van vie­lä oleel­li­ses­ti suurempikin.

  3. Lii­ken­nein­fra nos­taa maan arvoa – jos ei nos­ta, se on hyö­dy­tön­tä. On ole­mas­sa lain­sää­dän­tö, jol­la kun­ta saa mer­kit­tä­vän osan täs­tä arvon­nousus­ta itsel­leen, mut­ta ei ole tapo­ja, jol­la val­tion rahas­taa arvon­nousus­ta. Jo sik­si kun­ta on oikeam­pi taho mak­sa­maan ja päät­tä­mään liikenneuinfrasta.”

    Nät­ti sanon­ta, mut­ta ehkä myös popu­lis­ti­nen sanon­ta. Sii­tä tulee mie­leen tun­nin juna ‑han­ke, joka hal­koi­si usei­den kun­tien asui­na­luei­ta, ja teki­si niis­tä kuin saa­ria. Juna ei pysäh­tyi­si mat­kan var­rel­la. Sat­tu­nees­ta syys­tä näil­lä radan var­ren kun­nis­sa on hank­keel­le vas­tus­tus­ta, kun taas kan­na­tus­ta löy­tyy radan päis­sä asu­vil­ta. Ole­tet­ta­vas­ti han­ke alen­tai­si radan var­ren asun­to­jen arvo­ja, kun ne sai­si­vat osak­seen este­vai­ku­tuk­sen jalan­kul­ki­joil­le, pyö­räi­li­jöil­le ja autoi­li­joil­le sekä lii­ken­ne­me­lua ja täri­nää, mut­ta radan­var­si­kun­nis­ta ei kui­ten­kaan pys­tyi­si hyp­pää­mään junaan kyy­tiin, eli hyö­ty­jä niil­le ei tulisi.

    Tosia­sias­sa lii­ken­ne­hank­keil­la on aika usein neut­raa­li tai jopa nega­tii­vi­nen vai­ku­tus asun­to­jen arvoi­hin jos­sa­kin — vaik­ka jos­sain toi­saal­la vai­ku­tus oli­si posi­tii­vi­nen­kin. Useim­mi­ten niil­lä hae­taan lii­ken­teel­le suju­vuut­ta tai vaik­ka elin­kei­noe­lä­mäl­le alem­pia kul­je­tus­ku­lu­ja, tai pie­nem­piä onnet­to­muus­mää­riä tai vaik­ka pie­nem­piä ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sia. Asun­to­jen arvoa edes yrit­tää nos­taa vain osa liikennehankkeista.

    Val­tio saa rahas­tet­tua arvon­nousu­ja perin­tö­ve­ro­tuk­sen, lah­ja­ve­ro­tuk­sen sekä luo­vu­tus­voit­to­ve­ro­tuk­sen kaut­ta. Toi­saal­ta val­tio on myös arvon­nousun eli kor­keam­pien asu­mis­me­no­jen mak­sa­ja täy­si­mää­räi­ses­ti asu­mis­tuen osal­ta ja puo­lit­tain perus­toi­meen­tu­lo­tuen osalta.

  4. Jos lii­ken­neyh­teys nos­taa ton­teil­le raken­net­tu­jen asun­to­jen arvo­ja, niin mik­sei vaan anne­ta gryn­de­ri raken­nut­taa omal­la rahal­la sitä tie­tä / joukkoliikenneyhteyttä?

    1. Jos lii­ken­neyh­teys nos­taa ton­teil­le raken­net­tu­jen asun­to­jen arvo­ja, niin mik­sei vaan anne­ta gryn­de­ri raken­nut­taa omal­la rahal­la sitä tie­tä / joukkoliikenneyhteyttä?

      Nii­kuin esi­mer­kik­si Kehä­ra­ta tai met­ro Espooseen?

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Nii­kuin esi­mer­kik­si Kehä­ra­ta tai met­ro Espooseen? 

        Mil­lais­ta kes­kus­te­lua on antaa asial­li­seen kysy­myk­seen vas­tauk­se­na tahal­li­sen lii­ot­te­le­va ja kär­jis­tä­vä vas­ta­ky­sy­mys? Ei tar­vit­se vastata…

      2. Mil­lais­ta kes­kus­te­lua on antaa asial­li­seen kysy­myk­seen vas­tauk­se­na tahal­li­sen lii­ot­te­le­va ja kär­jis­tä­vä vastakysymys? 

        Sor­ry, jos se tun­tui kär­jis­tävll­tä, mut­ta täl­lai­sia hank­kei­ta val­tao­sa pää­kau­pun­ki­seu­dun infra­hank­keet ovat. Lii­ken­neyh­tey­den var­rel­la asuu kym­me­niä tai sato­ja tuhan­sia ihmi­siä. Ei nii­tä voi yhto tont­tia var­ten rakentaa.

    2. Sepi:
      Jos lii­ken­neyh­teys nos­taa ton­teil­le raken­net­tu­jen asun­to­jen arvo­ja, niin mik­sei vaan anne­ta gryn­de­ri raken­nut­taa omal­la rahal­la sitä tie­tä / joukkoliikenneyhteyttä?

      Infrain­ves­toin­tien hyö­ty toteu­tuu ver­kos­to­vai­ku­tuk­sen kaut­ta, ja sik­si nii­den toteut­ta­jal­la on olta­va meka­nis­mi rea­li­soi­da yksit­täi­ses­sä­kin hank­kees­sa sadoil­le ja tuhan­sil­le eri tahoil­le jakau­tu­vaa hyö­tyä. Yhteis­kun­nal­la on täl­lai­sia meka­nis­me­ja, niin maan­myyn­nin ja vuo­krauk­sen tulo­jen, kiin­teis­tö­ve­ron, asuk­kai­den tulo­ve­ron kuin välil­lis­ten vero­jen kaut­ta. Hel­sin­gin kau­pun­ki on Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan yli­voi­mai­ses­ti suu­rin gryn­de­ri ja hyö­ty­jä. Toi­nen tapa oli­si Itä-Aasias­sa käy­tet­ty mal­li, jos­sa rai­de­lii­ken­neyh­tiö toi­mii itse gryn­de­ri­nä ja hyö­dyn­tää vähin­tään­kin ase­mien lii­ke­kiin­teis­tö­jen arvon­nousua, Hong Kon­gin MTR:n tapauk­ses­sa ihan täy­si­mit­tais­ta aluerakentamista.

    3. Sepi:
      Jos lii­ken­neyh­teys nos­taa ton­teil­le raken­net­tu­jen asun­to­jen arvo­ja, niin mik­sei vaan anne­ta gryn­de­ri raken­nut­taa omal­la rahal­la sitä tie­tä / joukkoliikenneyhteyttä?

      Arvon­nousuun voi­si kyt­keä kaik­kea kivaa. Hel­sin­ki­hän ei kun­nos­ta his­to­rial­li­ses­ti mer­kit­tä­viä huvi­loi­ta laa­ja­sa­lon alu­eeel­la. Eikö tuos­ta sil­lan tuo­mas­ta arvon­nousus­ta riit­täi­si kan­nus­tin­ta yksi­tyi­sel­le rahal­le kun­nos­taa kysei­siä huvi­loi­ta. Jos tar­vi­taan lisä­kan­nus­tin­ta niin eikö­hän muu­ta­ma hotel­lin raken­ta­mi­nen pei­tä kulut?

  5. Eikö kaik­kein edul­li­sin­ta oli­si, jos ei raken­ne­ta kyseis­tä sil­taa lai­sin­kaa, mut­ta sin­ne sil­ti tulee nuo 40 tuhat­ta asu­kas­ta. Arvon­nousul­la spe­ku­lioin­ti tun­tuu hyö­dyt­tö­mäl­tä ellei se kos­kaan rea­li­soi­du. Sil­ta on ja pysyy edeel­leen kalliina.

    1. Vas­tus­tin sil­taa sitä suun­ni­tel­taes­sa pait­si Hesa­rin mie­li­pi­tees­sä niin mari­sin myös tääl­lä Osmon pals­tal­la kah­des­ta syys­tä: (1) kau­pun­ki­ra­ken­net­ta ei pidä kan­nus­taa entis­tä kes­kus­ta­kes­kei­sem­mäk­si ja (2) tont­tien arvon­nousu kään­tyy asu­mis­kus­tan­nus­ten nousuk­si mitä sit­ten taas kom­pen­soi­daan tulon­siir­roin kun tah­do­taan säi­lyt­tää moni­puo­li­nen kau­pun­ki­ra­ken­ne. — Kak­si tut­tua­ni asuu omis­tusa­sun­nois­sa Laa­ja­sa­los­sa ja hei­dän peril­li­sen­sä var­maan­kin kiit­tä­vät siltaa.

      Sil­ta­han­ke on nyt niin pit­käl­lä että lie­nee vai­kea pysäyt­tää mut­ta jos syn­tyy laa­jem­pi epäi­ly kuten aikoi­naan met­ro­ju­nien lyhen­tä­mi­ses­tä niin sil­loin tuli­si olla roh­keut­ta miet­tiä asia uudel­leen vaik­ka pro­jek­ti on vauh­dis­sa. On käy­nyt ilmi, että kal­lein osuus Kruu­nu­vuo­ren­sil­lan pro­jek­tis­sa on lop­pu­pää Hel­sin­gin­nie­mel­le joten ehkä kau­pun­gin­suun­nit­te­lun mal­lin­ta­jat voi­si­vat kal­ky­loi­da vie­lä mah­dol­li­suu­den yhdis­tää Kruu­nu­vuo­ren lin­ja Pasi­lan lin­jaan, jol­loin mat­kus­ta­jat voi­vat vaih­taa halua­miin­sa suun­tiin Kala­sa­ta­mas­sa tai Pasi­las­sa Redin ja Triplan ohittaen. 

      On tot­ta, että väy­lät luo­vat tar­vet­ta. Poten­ti­aa­lis­ta tar­vet­ta ei aina edes tun­nis­te­ta, muis­tan epä­mu­ka­van poi­kit­tais­mat­kan 1970-luvun opis­ke­lua­joil­ta. Kun vii­mein saa­tiin poi­kit­tais­lin­ja 550, joka oli­si ollut sil­loi­seen tar­pee­see­ni täy­so­su­ma, bus­sit asteet­tain täyt­tyi­vät, vaik­ka kier­si­vät kes­kus­tan kaukaa. 

      Tar­ve liik­kua kes­kus­taan joh­tuu pal­jol­ti sii­tä, että väy­lät vie­vät sinne.

      Val­tion tuli­si rahoit­taa perus­tar­peet sote ja kou­lut, kaa­voi­tus ja mah­dol­li­set liit­ty­mät val­tion­väy­liin kuu­lu­vat kun­nal­le. Ja on tur­ha väit­tää, ettei Mau­nu­laan tai Oulun­ky­lään oli­si van­hoil­la­kin ton­tin­hin­noil­la voi­tu raken­taa lisää asuinkerrostaloja.

      Muu­toin olen sitä miel­tä, että Kaa­ren­ra­ti­kan lop­pu­pään suun­nit­te­lun taus­tat oli­si pen­got­ta­va. Poh­jois-Haa­gan kehä­ra­ta-ase­ma pal­ve­lee pääl­lek­käi­ses­ti ratik­ka­lin­jan lop­pu­pää­tä siten, että työ­paik­ka-alu­eet ovat parin­sa­dan met­rin säteel­lä. Vih­din­tien ratik­ka oli­si pitä­nyt päät­tää Kona­laan, mis­sä on työ­paik­ko­ja ja poten­ti­aa­lis­ta laa­jen­nus­ti­laa­kin. Onhan siel­lä­kin kaup­pa­kes­kus ja vie­lä Lidl­kin. Pysäk­ki Teboi­lin koh­dal­la pal­ve­li­si Valion lisäk­si Lassilaa.

  6. Tuos­sa käy niin kuin käy Ven­taan ja Hel­sin­gin rajal­la käy mones­sa pai­kas­sa eli moot­to­ri­tie päät­tyy kint­tu­pol­kuun kun­nan rajal­la, kär­jis­te­tys­ti. Van­ha Tuusu­lan­tie on hyvä esimerkki.

    Samoin melusuo­jaus ei kuu­lu kenellekään

  7. Mitä tar­koit­taa että arvo nbousee. Eikö ihmi­set ole vain val­mii­ta mak­sa­maan enem­män asun­nois­ta tai sit­ten eivät, kun sil­ta osoit­tau­tuu käyt­tö­kel­vot­to­mak­si. Oikeas­ti kun­nan ei pitäi­si halu­ta että asun­to­jen hin­ta nousee. Tuo­han ei hyö­dy­tä mui­ta kuin raken­nus­yh­tiö­tä, joka saa enem­män tuot­toa. Asuk­kaat kär­si­vät kor­kei­mis­ta asun­to­jen hin­nois­ta. Kun­ta ja veron­mak­sa­jat mak­se­taan sil­ta. Minus­ta esi­tys että sil­lam raken­nus kuit­tau­tuu arvon­nousul­la ei ole uskottava.

    1. Kun raken­ne­taan kun­nan omis­ta­mal­le maal­le, hyö­ty ei tule, tai sen ei aina­kaan pitäi­si tul­la, rake­nus­liik­keel­le vaan kun­nal­le maan omistajana.

      1. Kun se maan arvo ei kos­kaan oikeas­ti rea­li­soi­du, mikä vähän kuin osa­ke­mark­ki­noil­la. Ei noi­ta vuo­kra­ton­til­la ole­via asun­to­ja voi myy­dä. Tie­ten­kin jos tont­ti­vuo­kraa koro­tet­tai­siin kuin Leh­ti­saa­res­sa seu­ra­kun­ta ja vuo­kra­ra­hoil­la mak­set­ty­ai­siin sil­ta, mut­ta suos­tuu­ko asuk­kaat. Kuin­ka kau­an kes­tää että tuo sil­ta mak­sai­si itsen­sä vaik­ka ton­tin­vuo­kra­na takaisin.
        Vii­me kesä­nä yri­tin etsiä kruu­nu­vuo­ren asui­na­lu­eel­ta jotain pal­ve­lui­ta nii­tä siel­tä löy­tä­nät­tä. Sit­ten luin että sii­tä tulee pal­ve­lui­den suh­teen hybri­di­kau­pun­gin­osa. Aja­tel­laan­ko että kruu­nu­vuo­ten asuk­kai­den lähi­pal­ve­lut oli­si­vat kes­kus­tas­sa, jol­loin rai­tio­vau­nun käyt­tö­as­te nousisi?

  8. Hel­sin­ki on aina haa­li­nut alu­eel­leen asuk­kai­ta ja työ­paik­ko­ja, Aikoi­nan­sa sata­mat piti vim­mal­la pitää Hel­sin­gis­sä, samoin vaik­ka yli­opis­to. kan­sal­li­nen opti­mi oli­si, että nuo sijait­si­si­va hie­man syr­jem­pä­nä. Tuo­te Kruu­nusil­taa raken­ne­taan jot­ta kau­pun­ki voi­si iloi­ta maan hin­nan nousus­ta. Tar­vit­tä­vat rahat toki ote­taan asuk­kail­ta ehkä muil­ta­kin veron­mak­sa­jil­ta. Hel­sin­ki har­ras­taa ker­man­kuo­rin­taa asuk­kai­den ja veron­mak­sa­jien kustannuksella,

  9. Olen aina ihme­tel­lyt noi­ta MAL sopi­muk­sia. Kak­si tahoa sopi­vat asiois­ta, jot­ka muu­toin­kin kuu­lu­vat lain mukaan nii­den teh­täv­lin. Kun­tien tulee kaa­voit­taa sen mukaan kun yhdys­kun­nan kehi­tys vaa­tii. Kun­nat har­voin vai­kut­ta­vat itse asuin­ra­ken­ta­mi­see, kyl­lä se jää raken­nus­liik­kei­den teh­tä­väk­si. Inr­fran­gon raken­ta­mi­nen on pit­käl­ti val­tion teh­tä­vä. Täl­lä var­mis­te­taan, että “moot­to­ri­tien tadan päät koh­taa­vat. ” Yleen­sä kun­nal­le syn­tyy kaa­voi­tuk­ses­sa arvon­nousua, joka sen tulee lähi-infran (kadut, vesi­jih­dot ja vieä­rit). rakentamiseen

  10. Ei vai­ku­ta hyväl­tä ideal­ta, jo pel­käs­tään säh­kö­au­to­jen latausin­fran jär­jes­tä­mi­nen katu­py­sä­köin­tiin lie­nee Hel­sin­gin kau­pun­gil­le yli­voi­mais­ta, kos­ka mitään ei näy­tä tapah­tu­van. No auton vaih­to edes­sä, oste­taan die­sel­ko­neel­la kun ei saa ladat­tua asu­kas- tai yri­tys­py­sä­köin­ti­lu­pien alueella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.