Öljyn jälkeen

Saamme kiit­tää fos­si­il­isia polt­toainei­ta teol­lis­tu­misen tuo­mas­ta huikeas­ta elin­ta­son nousus­ta. Ensin tuli­vat kivi­hi­ili ja höyrykoneet. Höyrykoneessa alle viides­osa kivi­hi­ilen läm­pöen­er­gias­ta muut­tui liike-ener­giak­si. Piipuista tupru­a­van savun takia tehda­s­paikkakun­nil­la kuolti­in nuo­ri­na. Kai­vok­sis­sa käytet­ti­in lap­si­työvoimaa, kos­ka lapset mah­tu­i­v­at parem­min kapeisi­in onkaloihin.

Öljy oli suuri paran­nus kivi­hi­ileen näh­den. Sen pump­paami­nen maas­ta oli paljon helpom­paa. Moot­tor­ei­den koko pieneni ja hyö­ty­suhde parani. Öljyn mukana tuli­vat autot.

Vuon­na 1972 Rooman klu­bi varoit­ti rapor­tis­saan Kasvun rajat, että öljy lop­puu, jos jatkamme kuten ennen. Ei lop­punut, mut­ta ei myöskään jatket­tu kuten ennen. Jom Kip­pur ‑sota tuot­ti maail­maan öljykri­isin vuon­na 1973. Öljyn kulu­tuk­sen kasvu hidas­tui, kos­ka öljyä piti säästää. Suomeen esimerkik­si tuli 80 km/h kattonopeus.

Kohon­neen öljyn hin­nan turvin voiti­in ottaa käyt­töön han­kalasti hyö­dyn­net­täviä esi­in­tymiä. Se vaikut­ti öljyn riit­tävyy­teen paljon enem­män kuin kulu­tuk­sen kasvun leikkau­tu­mi­nen. Yhdys­val­lois­sa ei tuotet­taisi liuskeöljyä, jos öljyn hin­ta olisi vuo­den 1972 tasol­la. Jom Kip­pur ‑sota aikaisti öljyn hin­nan nousua, mut­ta olisi se nous­sut muutenkin. Jat­ka lukemista “Öljyn jälkeen”

Kolme pointtia soterahoituksen ongelmista

Moni on pyytänyt min­ua arvioimaan Sote-rahoi­tus­mall­ia. Olen­han ollut joskus perus­palve­lu­min­is­teri sekä pitkään HUS:n ja HYKSin hal­li­tuk­sis­sa. En pysty pere­htymään asi­aan niin hyvin kuin pitäisi, kos­ka min­ul­la ei ole pääsyä sen olen­naisi­in tietoi­hin ja kos­ka laiskottaa.

Julk­isten tieto­jen perustel­la esitän kolme huo­mau­tus­ta nykyisen rahoi­tus­mall­in ongelmista.

Rahoi­tus­mallis­sa on virheitä, jot­ka kan­nus­ta­vat kun­tia ja hyv­in­voin­tialuei­ta toim­i­maan väärin. On luotet­tu siihen, että val­taa käyt­tävät eivät toi­mi rahanki­il­to silmis­sä, vaan suh­tau­tu­vat vinoi­hin kan­nusteisi­in suurpi­irteis­es­ti ja tekevät eet­tis­es­ti oikei­ta ja kokon­aisu­u­den kannal­ta järke­viä päätök­siä, vaik­ka siitä joutuukin vähän mak­samaan. Ehkä tek­i­sivätkin, jos heil­lä olisi varaa suurpi­irteisyy­teen, mut­ta kun rahoi­tus on ajet­tu niin tiukak­si, että päät­täjät joutu­vat joka tapauk­ses­sa rikko­maan lakia hoitoaiko­jen suh­teen, heil­lä ei ole varaa suurpi­irteisyy­teen ja eet­tis­es­ti motivoitu­un harkintaan.

1. Kannustus ennaltaehkäisyn laiminlyöntiin

Jat­ka lukemista “Kolme point­tia soter­a­hoituk­sen ongelmista”

Vieraskielinen väestö on Suomessa nettomaksaja

Pekka Myrskylä ja Sakari Kain­u­lainen ovat laske­neet vierask­ielisen väestön julk­istaloudel­lisen rasit­teen vuon­na 2023. Tulos oli poikkeaa suuresti siitä, mitä julkises­ta keskustelus­ta voisi päätel­lä. Vierask­ieliset mak­soi­vat vero­ja 225 M€ enem­män kuin sai­vat tulon­si­ir­to­ja. Koti­maisia kieliä puhuvil­la sal­do sen sijaan oli 5 000 M€ tappiolla.

Tutkimus on julka­istu Diako­nia-ammat­tiko­rkeak­oulun julka­isuna DIAK Puheen­vuoro 53. Tutkimuk­seen pääsee linkkiä klikkaamalla.

Vierask­ieliset ovat kyl­lä pieni­palkkaisem­pia kuin koti­maisia kieliä puhu­vat, mut­ta hei­dän työl­lisyysas­teen­sa (työllisiä/henkilö) on 61 %, kun se koti­maisia kieliä puhuvil­la on 50 %. Työl­lisyysaste on siis tässä las­ket­tu työl­lis­ten määrän suh­teena koko väestöön, ei vain työikäisi­in, mikä on tässä laskel­mas­sa rel­e­vant­ti tapa laskea. Vierask­ieli­sistä huo­mat­tavasti suurem­pi osa on työikäisiä, minkä vuok­si he ovat niin kan­nat­tavia julkisen talouden kannal­ta. Jat­ka lukemista “Vierask­ieli­nen väestö on Suomes­sa nettomaksaja”

Ilmastonmuutos voikin viilentää Suomen tundraksi

Koulus­sa opin 60 vuot­ta sit­ten, että Suomen leu­to ilmas­to johtuu Golf-vir­ras­ta. Sen seu­rauk­se­na puo­let 60-lev­eyspi­irin sisäpuolel­la asu­vista ihmi­sistä – etelässä ja pohjoises­sa – on suo­ma­laisia. Kanadas­sa ja Siperi­as­sa noin pohjoiset alueet ovat asuinkelvo­ton­ta tun­draa. Eteläisel­lä pal­lon­puoliskol­la 60 lev­eyspi­irin sisäpuolel­la – siis käytän­nössä Etelä­man­tereel­la – ei asu vak­i­tuis­es­ti juuri kukaan; en tiedä, onko siel­lä edes yhtään koulua.

Kun sain ilmas­to­herä­tyk­sen joskus 1960-luvun lop­ul­la, puhuin paljon Golf-vir­ran pysähtymis­es­tä ja siitä, että Suomelle ilmas­ton­muu­tos saat­taakin tarkoit­taa  läm­pen­e­misen sijas­ta kylmen­e­mistä. Tuo­hon aikaan merivir­to­ja ei osat­tu oikein mallintaa eikä oikein selit­tää ilmiötä, joka oli Pohjois-Euroopalle niin elin­tärkeä.  Mon­et tutk­i­jat varoit­ti­vat, että ilmas­ton­muu­tos voisi ”pysäyt­tää Golf-vir­ran”. Jat­ka lukemista “Ilmas­ton­muu­tos voikin viilen­tää Suomen tundraksi”

Liityntäpysäköinnin maksuttomuus Espoossa

Espoon kaupung­in­jo­hta­ja Kai Mykkä­nen esit­tää pysäköin­nin mak­sullisu­ut­ta Espoos­sa. Se koskisi esimerkik­si liityn­täpysäköin­tiä. Esi­tys on herät­tänyt odote­tusti vas­tus­ta. On san­ot­tu, että se ehkäisee Espooseen muut­tamista, saa espoolaiset tekemään enem­män etä­työtä ja saa men­emään koko matkan autol­la metron käyt­tämisen sijasta.

Min­ulle ei helsinkiläisenä kuu­lu, miten Espoo raho­jaan käyt­tää. Kom­men­toin kuitenkin eräitä näkökohtia.

Oma suh­tau­tu­miseni liityn­täpysäköin­ti­in on muut­tunut fak­to­jen myötä. Ennen ajat­telin, että on hyvä, että autoil­i­jat aja­vat liityn­täpysäköin­ti­in ja jatka­vat sieltä joukkoli­iken­teel­lä töi­hin Helsinki­in sen sijaan, että menevät koko matkan autol­la. Olen alka­nut suh­tau­tua tähän kri­it­tisem­min, kun olen oival­tanut, että tämä on ylivoimais­es­ti sub­ven­toiduin­ta joukkoliikennettä.

Liityntäpysäköinti vie kallista maata

Jat­ka lukemista “Liityn­täpysäköin­nin mak­sut­to­muus Espoossa”

Kasvu on luovaa tuhoa

Suomen talous ei ole kas­vanut 17 vuo­teen. Van­hat seli­tyk­set Nokian ja idänkau­pan rom­ah­tami­sista eivät enää kelpaa.

Taloudelli­nen kasvu on luo­vaa tuhoa. Työvoimaa siir­tyy mata­latuot­toisil­ta aloil­ta korkea­tuot­toisille.  Ei voi olla kasvua ilman, että jotain tuhoutuu.

Tuhou­tu­mis­es­ta vas­tasi Suomes­sa noin 50 vuo­den ajan maa- ja met­sä­talous, jos­ta vapau­tui noin miljoona ihmistä mui­hin elinkeinoi­hin. Köy­hä olisi maamme, jos meil­lä yhä puo­let väestöstä olisi sidot­tu maat­alouteen. Tämä työvoiman lähde on nyt ehtynyt.

Väistyvän elinkeinon ei tarvitse tuhoutua. Riit­tää, että sen työ­paikko­ja tuhoutuu. Maa- ja met­sä­talouden tuotan­non määrä jopa kasvoi aikana, jol­loin sen sit­o­ma työvoima putosi alle kymmenesosaan.

Tek­sti­ili­te­ol­lisu­ut­ta tuhou­tui oikeasti. Se työl­listi parhaim­mil­laan 40 000 henkeä, nyt enää noin 1 300 henkeä. Jat­ka lukemista “Kasvu on luo­vaa tuhoa”

Sairaalan hallinnossa kannattaa kiinnittää huomio taloudellisiin pelisääntöihin

Uudessa Jutus­sa oli Anu Par­tasen artikke­li tärkeästä aiheesta – siitä, että ter­vey­den­huol­lon säästöt eivät aina säästä mitään vaan lisäävät meno­ja. Neu­rokirur­gi Miik­ka Kor­ja valit­ti, että kalli­ik­si tulee, kun 8 000 euroa mak­savaa leikkaus­ta odote­taan puoli vuot­ta sairaus­lo­ma­l­la. Pelkästä sairaus­päivära­hat mak­sa­vat moninker­tais­es­ti leikkauk­sen hinnan.

Olen ollut pitkään HYKSin ja HUS:n hallinnol­la mukana ja lisäk­si kak­si vuot­ta perus­palve­lu­min­is­ter­inä. Tun­nen asian siis sieltä hallinnon puolelta

Hoidon viipymi­nen ja sen hin­ta sairaus­lo­mana on min­ulle tut­tu aihe. Ajoin aikanaan Suomeen kansal­lises­sa ter­veyshankkeessa esi­in nous­sut­ta hoito­taku­u­ta. Sen ansios­ta tuo­ta hal­paa leikkaus­ta joutuu nyt odot­ta­maan ”vain” kuusi kuukaut­ta. Paa­vo Lip­po­nen vas­tusti aluk­si, kos­ka Ruot­sis­sa oli vas­taavas­ta määräyk­ses­tä juuri luovut­tu. Siel­lä sen kat­sot­ti­in ohjaa­van ter­vey­den­hoitoa väärin. Suoniko­hjuleikkauk­set viivästyt­tävät tärkeäm­pää toim­intaa. Jat­ka lukemista “Sairaalan hallinnos­sa kan­nat­taa kiin­nit­tää huomio taloudel­lisi­in pelisääntöihin”

Maahanmuuttajille matalampi palkka?

Joku vira­nomainen oli Teit­tisen kir­jan mukaan tokaissut, että mik­si nämä maa­han­muut­ta­jat valit­ta­vat huonos­ta palka­s­taan, kun se on kuitenkin paljon parem­pi kuin hei­dän lähtö­maas­saan. Aja­tus on lain­vas­tainen, mut­ta pohdi­taan sitä kuitenkin het­ki, kos­ka laki­a­han voi aina muuttaa.

Jos kieli­taidot­toma­lle maa­han­muut­ta­jalle pitää mak­saa samaa palkkaa kuin suomea osaavalle kan­ta­suo­ma­laiselle, maa­han­muut­ta­ja pääsee töi­hin vas­ta kun alal­la on paha työvoima­pu­la. Hänen ase­mansa työ­markki­noil­la kohenisi selvästi, jos hän saisi kom­pen­soi­da vajavaisu­ut­taan vähän alem­mal­la pal­ka­lla. Maa­han­muut­ta­jan kannal­ta olisi parem­pi päästä töi­hin vähän huonom­mal­la pal­ka­lla kuin ei päästä töi­hin lainkaan.

Huo­mat­takoon, ettei tämä asetel­ma tuot­taisi sel­l­aista Teit­tisen kuvaa­maa mod­erni­in orju­u­teen johtavaa asetel­maa lail­lis­es­ti maas­sa ole­vien kohdal­la, kos­ka se johtuu maa­han­muut­ta­jan riip­pu­vu­ud­es­ta yhdestä työ­nan­ta­jas­ta. Paperit­tomien kohdal­la asia olisi toisin, mut­ta sitä se on nytkin. Jat­ka lukemista “Maa­han­muut­ta­jille mata­lampi palkka?”

Maahanmuuttajat vauhdittavat kansasuomalaisten luokkanousua

Muis­tan lap­su­ud­estani, kuin­ka mon­et kokoomus­laiset vas­tus­ti­vat perusk­oulua, kos­ka jos kaik­ki koulute­taan her­roik­si, mis­tä saamme enää ihmisiä yksinker­taiseen suorit­tavaan työhön? Se ei jäänyt viimeisek­si ker­rak­si, kun kokoomus on vas­tus­tanut suo­ma­lais­ten koulu­tus­ta­son nousua. Tämä oli yksi niistä syistä, jot­ka antoi­vat min­ulle elinikäisen roko­tuk­sen kokoomus­laisu­ut­ta vastaan.

Eivät kokoomus­laiset tietenkään tehneet tästä julk­i­lausumaa. Viralli­nen syy vas­tus­taa perusk­oulua oli, että uud­is­tus on kallis ja tarpee­ton. Mut­ta oli min­ul­la kor­vat joil­la kuunnella.

Tietysti tuos­sa argu­men­tis­sa on tot­takin, jos asi­aa kat­soo ylem­män keskilu­okan etu­jen kannal­ta. Kaik­ista ei voi tul­la keskilu­okkaa, kos­ka yhteiskun­ta ei toi­mi, ellei kukaan tee työväen­lu­okkaisia töitä.

Moni Län­si-Euroopan maa ratkaisi asian 1960-luvul­la tuo­ma­l­la maa­han pro­le­tari­aat­tia tekemään töitä, joista kan­taväestö halusi koho­ta parem­pi­in töi­hin. Vierastyöläiset tekivät mah­dol­lisek­si suurelle osalle sak­salai­sista nous­ta työväen­lu­okas­ta keskilu­okkaan. Saman sai­vat aikaan 300 000 suo­ma­laista 1960-luvul­la Ruot­sis­sa. Jat­ka lukemista “Maa­han­muut­ta­jat vauhdit­ta­vat kansasuo­ma­lais­ten luokkanousua”

Pitkä vuoro

Pitkä vuoro

Paa­vo Teit­tisen kir­ja Pitkä vuoro ‑kuin­ka mod­erni orju­us juur­tui Suomeen on vuo­den tärkeimpiä tietokir­jo­ja Suomes­sa. Teit­ti­nen on Hesarin toimit­ta­ja, joka teki kuusi vuot­ta sit­ten kohu­ju­tun työn­tek­i­jöi­den riis­tos­ta nepalilai­sis­sa rav­in­tolois­sa. Kir­jas­sa mui­ta esimerkke­jä ilmiöstä ovat thaimaalaiset mar­jan­poim­i­jat, man­sikkatilo­jen ukrainalaiset työn­tek­i­jät ja ukrainalaiset ylipään­sä, raken­nusalan vierastyöläiset, ahve­nan­maalainen ome­nati­la ja niin edelleen.

Wolt-kuskeista kir­jas­sa ei paljon puhuta, mut­ta annetaan ymmärtää, että mon­et Wolt-kuskeista eivät tee työtä Woltille suo­raan, vaan joku toinen ”omis­taa” työ­paikan (tai siis asi­akku­us­suh­teen ) ja ottaa välistä huo­mat­ta­van osan palkkios­ta, joka ei ole muutenkaan päätä huimaa­va.  (Olli Kos­ki, jos luet tämän, tee asialle jotain!)

Viranomaisten toiminta hävettää minua suomalaisena

Min­ulle hätkähdyt­tävää on usein tois­tu­va vira­nomais­ten ja poli­isien vähäi­nen kiin­nos­tus asi­aan. Moni rikosil­moi­tus ihmiskau­pas­ta on jäänyt vuosik­si tutki­mat­ta niin, että rikos van­he­nee tai ainakin todis­teet ehtivät kado­ta. Jos kyse olisi jostain tois­es­ta maas­ta kuin Suomes­ta, epäil­isin vira­nomaisia lahjo­tun, mut­ta Suomes­sa­han sel­l­aista ei tapah­du, kuin korkein­taan met­sä­mar­jo­jen poimin­nan kohdal­la. Jat­ka lukemista “Pitkä vuoro”