Jäähyväiset HUS:lle (1) Menokehys

Eilen maanan­taina olin elämäni viimeisen ker­ran HUS:in hal­li­tuk­ses­sa – toden­näköis­es­ti. Se varaus on tehtävä, että jos yhtymäkok­ous ei saa vahvis­te­tuk­si seu­raa­jani val­in­taa eikä nykyi­nen vara­jäse­neni pääse kok­ouk­seen, ei sitä paikkaa voi tyhjäk­sikään jättää.

Jätin paikkani protestik­si yhtymäkok­ouk­sen päätök­ses­tä HUS:n meno­raamik­si. Tämä asetel­ma vaatii sel­ven­tämistä niille, jot­ka eivät tunne ter­vey­den­huol­lon rahoitusta.

Hyv­in­voin­tialueet saa­vat rahoituk­sen­sa val­ti­ol­ta könt­tä­sum­mana. Sil­lä rahal­la niiden on huole­hdit­ta­va sekä peruster­vey­den­huol­loista että erikois­sairaan­hoi­dos­ta. Rahaa niiltä menee myös sosi­aal­i­huoltoon ja palo- ja pelastustoimeen.

Uudel­la­maal­la raken­nel­ma on toinen. Uusi­maa jakau­tuu viiteen hyv­in­voin­tialueeseen, joista Helsin­ki muo­dostaa yhden. Helsingis­sä ei ole erik­seen alue­val­tu­us­toa, vaan kaupung­in­val­tu­us­to huole­htii sen tehtävistä, mut­ta sote-rahat tule­vat Helsingillekin val­ti­ol­ta. Jat­ka lukemista “Jäähyväiset HUS:lle (1) Menokehys”

Eroan HUS:n hallituksesta

HUS:n yhtymäkok­ous on tänään päät­tänyt vähen­tää HUS:n vuo­den 2025 menoke­hys­tä vielä läh­es 44 miljoon­al­la eurol­la ver­rat­tuna niihin kar­mai­se­vi­in lukui­hin, joi­ta käsit­te­limme viime hal­li­tuk­sen kok­ouk­ses­sa. Yhtymäkok­ouk­sen muo­dosta­vat Helsin­gin ja Uuden­maan neljän hyv­in­voin­tialueen edustajat.

En tiedä, miten vaa­di­tut säästöt tul­laan toteut­ta­maan, mut­ta suu­ru­us­lu­okas­ta ker­too jotain se, että 44 miljoon­aa euroa vas­taa läh­es 900 sairaan­hoita­jan palkkauskustannuksia.

HUS:n hal­li­tuk­sen toim­intaa määrit­tää pait­si menoke­hys, myös lain vaa­timuk­set hoito­taku­us­ta ja ihmis­ten oikeud­es­ta saa­da hoitoa sairauksiinsa.

Kat­son, että yhtymäkok­ouk­sen päätösten jäl­keen HUS:n hal­li­tus ei voi edes teo­ri­as­sa toimia lakia rikko­mat­ta. Lisäk­si HUS on Suomen ter­vey­den­huol­lon kru­u­nun­jalokivi, joka vas­taa vaa­tivim­mas­ta erikois­sairaan­hoi­dos­ta kaikille suo­ma­laisille ja jon­ka surkas­tut­tamista en pidä viisaana.

En halua kan­taa vas­tu­u­ta päätök­sistä, joi­ta en hyväksy. Sik­si olen päät­tänyt ero­ta HUS:n hallituksesta.

Tilanne on vähän saman­lainen kuin osakey­htiössä, jos­sa omis­ta­jat vaa­ti­vat yhtiön hal­li­tus­ta rikko­maan lakia yhtiön talouden pönkit­tämisek­si. Sil­loinkaan yhtiön hal­li­tuk­sen jäsenet eivät voi men­nä omis­ta­jien selän taakse ja sanoa, että en minä vaan omis­ta­jat. Hal­li­tuk­sen jäsenet ovat juridises­sa vas­tu­us­sa lain rikkomis­es­ta, elleivät eroa.

Demokra­ti­as­sa voidaan tietysti päät­tää, että sairai­ta hoide­taan vähem­män ja huonom­min, elleivät nämä mak­sa itse hoitoaan. Mon­es­sa maas­sa näin tehdäänkin. Sil­loin pitää kuitenkin myös päät­tää näin. Nyt meil­lä laki takaa oikeu­den laadukkaaseen hoitoon määräa­jas­sa, mut­ta ter­vey­den­huol­lon rahoi­tus ei vas­taa sitä, mitä laki lupaa. Se saat­taa HUS:n hal­li­tuk­sen ja ehkä myös jotkut hyv­in­voin­tialuei­den hal­li­tuk­set kohtu­ut­tomaan tilanteeseen.

Jos halu­taan, että Suomes­sa käytetään sairaan­hoitoon merkit­tävästi vähem­män rahaa kuin ver­tailukelpoi­sis­sa mais­sa, pitää lake­ja oikeud­es­ta hoitoon muut­taa vas­taa­maan supis­tet­tua rahoi­tus­ta. Aivan vähäiset rajauk­set eivät riitä, vaan pitäisi päät­tää jostain sen kokois­es­ta kuin että nykyaikaisia syöpähoito­ja ei anneta yli 65-vuo­ti­aille, elleivät nämä mak­sa hoitoaan itse. En usko, että suo­ma­laiset hyväksy­i­sivät täl­laista, en minä ainakaan hyväksyisi.

Näistä ehdokkaista valitsisin vihreiden listalla

Uskon vihrei­den saa­van europar­la­ment­ti­in kak­si paikkaa, kos­ka eurovaaleis­sa vihreät ovat aina ylit­täneet gallupit. Euroop­pa kiin­nos­taa vihre­itä, ja sik­si he käyvät äänestämässä. Nyt kuitenkin pitää myös käy­dä äänestämässä. Siis hopi hopi kohti vaalipaikkaa.

Halu­an nos­taa vihrei­den lis­toil­ta eräitä mie­lenki­in­toisia ehdokkai­ta. Kun val­takun­nal­lisel­la listal­la on vain 20 ehdokas­ta, he ovat kaik­ki hyviä, mut­ta en voi nos­taa kaikkia, kos­ka sil­loin en nos­ta ketään. Jokaisel­la ehdokkaak­si kelpu­ute­tul­la on hyvä tule­vaisu­us vihreissä.

Jos halu­aa tukea vihrei­den ehdokkaista jotain sel­l­aista, jota en ole tässä nos­tanut, se kan­nat­taa tehdä. Kos­ka vihreät eivät ole vaalili­itossa, ääni menee vihreille, äänestää ehdokkaista ketä hyvän­sä. Ei siis tarvitse taktikoida.

Ehdokkaista on perus­teel­lisem­mat esit­te­lyt vihreat.fi ‑sivus­tol­la.

Atte Harjanne

Olen äänestänyt Attea jok­seenkin kaikissa vaaleis­sa viime aikoina. Nyt olen vähän epä­var­ma. Attes­ta tulisi kyl­lä hyvä mep­pi, mut­ta hän­tä tarvi­taan myös koti­maan poli­ti­ikas­sa. Ehdot­tomasti hyvä val­in­ta myös Europar­la­ment­ti­in. Jat­ka lukemista “Näistä ehdokkaista val­it­sisin vihrei­den listalla”

Muistelmista pois jätettyä: VM:n pöhkö tuottavuusmittari

Muis­telmis­tani Voit­to­ja ja tap­pi­oi­ta jäi pakos­ta pois paljon asioi­ta. Julkaisen niitä blogillani niin paljon kuin jaksan.

Toimin perus­palve­lu­min­is­ter­inä vuosi­na 2000–2002. Tuol­loin VM julk­isti tiedon, että sairaaloiden tuot­tavu­us olisi laskenut lyhyessä ajas­sa merkit­tävästi ja vaati toimia.

Tieto tun­tui minus­ta kum­malliselta, sil­lä eri­tyis­es­ti kirur­gias­sa oli otet­tu merkit­täviä aske­lia toimin­nan tehostamisek­si siir­tymäl­lä päivä- ja lyhytkirur­giaan.  Kos­ka täl­laiset laskel­mat oli­vat min­un osaamisaluet­tani, pyysin laskel­mat itselleni.

Kävi ilmi, että VM:n käyt­tämä mit­tari oli varsin bru­taali. He lask­i­vat yksinker­tais­es­ti vain sairaalapäivän, tai oikeas­t­aan sairaalayön hin­taa. Tuo tuot­tavu­u­den ”lasku” joh­tui juuri tuos­ta kirur­gian kehi­tyk­ses­tä kohti päivä- ja lyhytkirur­giaa. Kehit­tyneem­mil­lä tavoil­la poti­laaseen ei tarvin­nut tehdä niin isoa reikää, minkä seu­rauk­se­na hänet voiti­in kotiut­taa heti tai ainakin seu­raa­vana päivänä. Ennen sairaalas­sa maat­ti­in viikko tai kak­si toipumas­sa. Sairaalayöpymisiä tuli vähem­män, minkä seu­rauk­se­na VM:n mit­tari oli punaisel­la, kos­ka itse toimen­pide mak­soi yhtä paljon tai läh­es yhtä paljon.

Vähän fik­sumpi mit­tari olisi osoit­tanut tuot­tavu­u­den merkit­tävää nousua.

 

Laintulkintaan pitäisi olla oikotie

Pitäisi olla nopeampi tapa selvit­tää korkeim­man hallinto-oikeu­den tulk­in­ta voimas­sa olev­as­ta laista. Nyt ennakko­ta­pauk­sen saamiseen voi kulua vuosia. 

HUS:n hal­li­tuk­sen päätök­ses­tä lakkaut­taa syn­ny­tyk­set Loh­jal­la on valitet­tu lukuisin perustein. Mui­hin on help­po vas­ta­ta, mut­ta yksi val­i­tus­pe­rus­ta on ongel­malli­nen. Vedot­ti­in HUS:n hal­li­tuk­ses­sa istu­vi­in jäävei­hin jäseni­in. Vähän täl­lais­es­ta on ennakko­ta­paus, jos­sa hallinto­tuomiois­tu­in on toden­nut jääviy­den, joskaan se ei ole suo­raan verrannollinen.

Päätök­seen jääviy­det eivät vaikut­ta­neet, pikem­minkin päin­vas­toin. Jääviksi epäilleet äänes­tivät pääosin päätöstä vas­taan. Taval­laan se osoit­ti hei­dän ase­mansa kun­nan­hal­li­tuk­ses­sa ja hyv­in­voin­tialuei­den hal­li­tuk­ses­sa vaikut­ta­neen hei­dän kan­toi­hin­sa, mut­ta niin olisi vaikut­tanut asuin­paikkakin. Jat­ka lukemista “Lain­tulk­in­taan pitäisi olla oikotie”

HUSin hallitus pakotetaan rikkomaan lakia

HUS:in hal­li­tuk­sel­la oli maanan­taina murheelli­nen kok­ous. En halu­aisi olla tekemässä täl­laisia päätök­siä enkä oikein usko, että kukaan muukaan hal­li­tuk­ses­sa halusi. Toim­intaa on sopeutet­ta­va myön­net­ty­i­hin varoi­hin jär­jen­vas­taisil­la säästöillä.

Hoito­jonot ovat HUS:lla lait­toman pitk­iä. Niin ovat kaikkial­la muual­lakin. Kukaan ei saisi olla jonos­sa yli kuut­ta kuukaut­ta, mut­ta tuhan­sia on eikä määrää pystytä vähen­tämään.  Aiem­min henkilökun­ta­pu­la oli esteenä. Uudessa Sil­ta­sairaalas­sa ei saatu kaikkia leikkaus­sale­ja käyt­töön, kos­ka leikkaus­sal­i­henkilökun­taa ei ollut tarpeeksi.

Nyt olisi henkilökun­taa, mut­ta toim­intaa on jar­rutet­ta­va rahan säästämisek­si. Ensin Val­tio­varain­min­is­ter­iö ja sit­ten Uuden­maan hyv­in­voin­tialueet ovat leikan­neet HUS:in bud­jet­tia niin, että annet­tavia hoito­ja on vähen­net­tävä. Pakon edessä ryhdytään vähen­tämään henkilökun­taa niin, ettei sijaisia ei saa palkata eikä eläköi­tynei­den tilallekaan, ellei saa siihen eri­ty­istä lupaa.

Henkilökun­taa ei työt­tömyys uhkaa, mut­ta maas­ta on ehkä muutet­ta­va Nor­jaan, Ruot­si­in tai vaik­ka Sveitsiin

Helsin­gin Sanomis­sa oli kohu-uuti­nen, että HUS on kieltänyt jonon­purkuleikkauk­set ylitöinä.  Uuti­nen oli vähin­täänkin epä­tark­ka. Kyse oli siitä, ettei ylitöitä enää tarvit­tu suun­nitel­tu­un toimen­pitei­den määrään, kos­ka väkeä on nyt tarpeek­si. Jono­ja voisi silti purkaa, kos­ka ne ovat lait­toman pitk­iä. Min­ul­la ei ole tästä tarkko­ja luku­ja, mut­ta luulisin, että jopa ylitöinä tehtävät leikkauk­set ovat kus­tan­nuk­sil­taan keskimääräisiä kus­tan­nuk­sia halvem­pia, kos­ka kallista leikkaus­sa­lika­p­a­siteet­tia saadaan parem­min käyttöön.

HUS rajoit­taa nyt monia elek­ti­ivisiä leikkauk­sia pysyäk­seen bud­jetis­sa. Tämä on aivan hölmöä, sil­lä poti­laat on suo­jat­tu täl­laista varten. Heil­lä on oikeus hakeu­tua hoitoon muualle, joko Tam­pereen Coxa-sairaalaan tai ulko­maille. Tästä tulee lasku HUS:ille ja se on selvästi suurem­pi kuin olisi kus­tan­nus leikkauk­ses­ta omana toim­intana – varsinkin kun täl­laises­sa ver­tailus­sa olen­naista on marginaalikustannus.

Suomalainen terveydenhoito ei ole kallista

Tavoite leika­ta ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­sia olisi ymmär­ret­tävä, jos ter­vey­den­huolto olisi Suomes­sa kallista mui­hin mai­hin ver­rat­tuna. Me käytämme kuitenkin ter­vey­den­huoltoon vähem­män rahaa suh­teessa brut­tokansan­tuot­teeseen kuin muut län­si­maat. Tämä siitä huoli­mat­ta, että van­hus­ten määrä on maas­samme suurem­pi kuin nois­sa mais­sa, jot­ka käyt­tävät ter­vey­den­huoltoon selvästi enem­män rahaa kuin Suo­mi. Tosin pieleen men­nyt sote-uud­is­tus on kaven­tanut Suomen kaulaa ver­rokki­mai­hin näh­den. Jat­ka lukemista “HUSin hal­li­tus pakote­taan rikko­maan lakia”

Hurraa, Helsingin asuntopolitiikka toimii!

Jos ote­taan tavoit­teek­si, että kaik­ki Helsinki­in asumaan halu­a­vat saa­vat Helsingistä asun­non järkevään hin­taan, on raken­net­ta­va lisää asun­to­ja. Se on oikeas­t­aan ain­oa mah­dolli­nen tapa. Kaikissa muis­sa tavois­sa on se vika, että jos joitakui­ta aute­taan pääsemään Helsinki­in, joitakin toisia vas­taavasti estetään, kos­ka se on läh­es nol­la­summapeliä. Ei aivan nol­la­summapeliä, mihin palaan seu­raavas­sa postauk­ses­sa. Erään­laista hölmöläis­ten peiton jatkamista se kuitenkin on.

On tietysti toinenkin vai­h­toe­hto. Tehdään Helsingistä niin huono paik­ka asua, että halu muut­taa Helsinki­in vähe­nee. Sanoi­han eräs Keskus­tan kansane­dus­ta­jakin aikanaan, että Tam­pereesta ei saisi tehdä niin hyvää kaupunkia kuin siitä ollaan tekemässä, jot­ta se ei imisi asukkai­ta muual­ta. Tätä vai­h­toe­htoa en kuitenkaan käsit­tele. Jat­ka lukemista “Hur­raa, Helsin­gin asun­topoli­ti­ik­ka toimii!”

Mikä Helsingin keskustaa vaivaa?

Puheen­vuoroni kaupung­in­val­tu­us­tossa keskus­tan vetovoiman heikentymisestä:

***

Kiitän kokoomus­ta hyvästä ryh­mäaloit­teesta. Tämä kysymys on yksi val­tu­us­tokau­den tärkeimmistä.

Kun pohdimme, mik­si keskus­tan vetovoima on heiken­tynyt, on keski­tyt­tävä siihen, mikä on muut­tunut. Vaik­ka kuin­ka on tyy­tymätön johonkin asianti­laan, jos siinä ei ole tapah­tunut muu­tos­ta, se ei ole voin­ut aiheut­taa keskus­tan ase­man muuttumista.

Mikä on siis muuttunut?

Tur­is­tit. Ukrainan sota ja lentoy­hteyk­sien katkeami­nen Aasi­as­ta Venäjän yli ovat vie­neet venäläiset, kiinalaiset ja japani­laiset matkus­ta­jat. Tämä näkyy Helsin­gin katuku­vas­sa, on laskenut merkit­tävästi erikoiskau­pan myyn­tiä ydinkeskus­tas­sa ja kuriosi­teet­ti­na todet­takoon, johtanut mon­en hyvän kiinalaisen rav­in­tolan sulkemiseen. Jat­ka lukemista “Mikä Helsin­gin keskus­taa vaivaa?”

Mikä on elämän tarkoitus Aki Kangasharjun ajatuksissa?

Talouselämä-lehden markki­naraadis­sa Etlan Aki Kan­gashar­ju esit­tää ratkaisuk­si Suomen puut­tuvaan talouskasvu­un sanatarkasti:

Luo­daan kan­nus­timia, että jak­samme painaa duu­nia myös per­jan­taina eikä lähde­tä kalas­ta­maan mökille.

Olen Kan­gashar­jun kanssa mon­es­ta asi­as­ta samaa mieltä, mut­ta en tästä.

Mikä Akin mielestä oikein on elämän ja siinä yhtey­dessä taloudel­lisen toimin­nan tarkoi­tus. Jos joku oikeasti pitää kalas­tamis­es­ta enem­män kuin lisäan­sioiden mah­dol­lis­ta­mas­ta lisäkrääsästä, mik­si hänen pitäisi vali­ta se lisäkrääsä? Eikö taloudel­lisen toimin­nan päämäärä ole lisätä ihmis­ten hyv­in­voin­tia eikä vähen­tää sitä? Jos vapaa-aika tuot­taa sitä enem­män, kan­nat­taa vali­ta vapaa-aika. Jat­ka lukemista “Mikä on elämän tarkoi­tus Aki Kan­gashar­jun ajatuksissa?”

Arvotaan uusi ilmasto, miten käy Suomen?

Näyt­tää siltä, ettei ilmas­ton läm­pen­e­mistä tul­la pysäyt­tämään 1,5 asteeseen eikä edes kah­teen asteeseen. Se tarkoit­taa, että ajaudu­taan oloti­laan, jos­ta ei ole koke­muk­sia ja jos­sa kaik­ki ilmas­toa koske­va tieto joudu­taan ajat­tele­maan uud­estaan. Arvotaan uusi ilmasto.

Varoi­tan: en ole ilmas­to­tutk­i­ja enkä tunne kun­nol­la ilmas­tom­a­lle­ja, mut­ta entisenä tilas­toti­eteil­i­jänä tun­nen hyvin mallei­hin liit­tyviä ongelmia. Olen tutus­tunut lähin­nä kansan­talouden mallei­hin. Ne ovat vähän saman­laisia kuin ilmas­tom­a­llit, joskin paljon yksinkertaisempia.

Jos asi­aa kat­soo Euroop­pa-keskeis­es­ti, ilmas­ton läm­pen­e­misen toden­näköisiä seu­rauk­sia on Etelä-Euroopan aavikoi­tu­mi­nen. Sama kos­kee suur­ta osaa Afrikkaa. Suomes­ta voi tul­la kesäisin merkit­tävä tur­is­ti­maa, kos­ka Etelä- ja Kes­ki-Euroopan kesistä tulee sietämät­tömän tukalia. ”Fin­land is cool” main­os­ti­vat matkailu­vi­ra­nomaisemme jo muu­ta­ma kesä sit­ten sak­salai­sis­sa lehdissä.

Mut­ta voi men­nä aivan toisinkin. Emme tiedä oikeas­t­aan mitään tule­vista sade­vyöhykkeistä, merivir­roista emmekä val­lit­se­vista tuulista, kos­ka mallit perus­tu­vat havain­toi­hin nykyis­es­tä ilmastosta.

Asutusta ei juuri ole 60 leveyspiirien sisäpuolella kuin Euroopassa

Jos kat­somme, mil­laista asu­tus­ta on lähel­lä napa-aluei­ta 60 lev­eyspi­irien sisäpuolel­la, huo­mamme, ettei juuri mitään pait­si Euroopas­sa. Pohjois-Amerikas­sa asuu pieni määrä inui­it­te­ja. Ankarista talvis­taan tun­net­tu Mon­tre­al esimerkik­si on eteläm­pänä kuin Rooma. Jopa Alaskan asu­tus on pääasi­as­sa Helsinkiä eteläm­pänä.  Jat­ka lukemista “Arvotaan uusi ilmas­to, miten käy Suomen?”