Eroan HUS:n hallituksesta

HUS:n yhtymäkok­ous on tänään päät­tänyt vähen­tää HUS:n vuo­den 2025 menoke­hys­tä vielä läh­es 44 miljoon­al­la eurol­la ver­rat­tuna niihin kar­mai­se­vi­in lukui­hin, joi­ta käsit­te­limme viime hal­li­tuk­sen kok­ouk­ses­sa. Yhtymäkok­ouk­sen muo­dosta­vat Helsin­gin ja Uuden­maan neljän hyv­in­voin­tialueen edustajat.

En tiedä, miten vaa­di­tut säästöt tul­laan toteut­ta­maan, mut­ta suu­ru­us­lu­okas­ta ker­too jotain se, että 44 miljoon­aa euroa vas­taa läh­es 900 sairaan­hoita­jan palkkauskustannuksia.

HUS:n hal­li­tuk­sen toim­intaa määrit­tää pait­si menoke­hys, myös lain vaa­timuk­set hoito­taku­us­ta ja ihmis­ten oikeud­es­ta saa­da hoitoa sairauksiinsa.

Kat­son, että yhtymäkok­ouk­sen päätösten jäl­keen HUS:n hal­li­tus ei voi edes teo­ri­as­sa toimia lakia rikko­mat­ta. Lisäk­si HUS on Suomen ter­vey­den­huol­lon kru­u­nun­jalokivi, joka vas­taa vaa­tivim­mas­ta erikois­sairaan­hoi­dos­ta kaikille suo­ma­laisille ja jon­ka surkas­tut­tamista en pidä viisaana.

En halua kan­taa vas­tu­u­ta päätök­sistä, joi­ta en hyväksy. Sik­si olen päät­tänyt ero­ta HUS:n hallituksesta.

Tilanne on vähän saman­lainen kuin osakey­htiössä, jos­sa omis­ta­jat vaa­ti­vat yhtiön hal­li­tus­ta rikko­maan lakia yhtiön talouden pönkit­tämisek­si. Sil­loinkaan yhtiön hal­li­tuk­sen jäsenet eivät voi men­nä omis­ta­jien selän taakse ja sanoa, että en minä vaan omis­ta­jat. Hal­li­tuk­sen jäsenet ovat juridises­sa vas­tu­us­sa lain rikkomis­es­ta, elleivät eroa.

Demokra­ti­as­sa voidaan tietysti päät­tää, että sairai­ta hoide­taan vähem­män ja huonom­min, elleivät nämä mak­sa itse hoitoaan. Mon­es­sa maas­sa näin tehdäänkin. Sil­loin pitää kuitenkin myös päät­tää näin. Nyt meil­lä laki takaa oikeu­den laadukkaaseen hoitoon määräa­jas­sa, mut­ta ter­vey­den­huol­lon rahoi­tus ei vas­taa sitä, mitä laki lupaa. Se saat­taa HUS:n hal­li­tuk­sen ja ehkä myös jotkut hyv­in­voin­tialuei­den hal­li­tuk­set kohtu­ut­tomaan tilanteeseen.

Jos halu­taan, että Suomes­sa käytetään sairaan­hoitoon merkit­tävästi vähem­män rahaa kuin ver­tailukelpoi­sis­sa mais­sa, pitää lake­ja oikeud­es­ta hoitoon muut­taa vas­taa­maan supis­tet­tua rahoi­tus­ta. Aivan vähäiset rajauk­set eivät riitä, vaan pitäisi päät­tää jostain sen kokois­es­ta kuin että nykyaikaisia syöpähoito­ja ei anneta yli 65-vuo­ti­aille, elleivät nämä mak­sa hoitoaan itse. En usko, että suo­ma­laiset hyväksy­i­sivät täl­laista, en minä ainakaan hyväksyisi.

45 vastausta artikkeliin “Eroan HUS:n hallituksesta”

  1. Iso­ja kysymyk­siä. Onko Suomen ver­tailumaat maanti­eteel­lisiä vai bktl­lä mitattuja?

    1. Ter­vey­den­huolto kan­nat­taa laskea suh­teessa BKT:hen, kos­ka sen kus­tan­nuk­sista val­taosa on palkko­ja ja rikkaissa mais­sa palkat ovat korkeampia.

      1. Surullista, että “täysjärki­nen” ja arvosta­mani Ode joutuu ymmär­ret­tävästä syys­tä jät­tämään HUSin hallituksen.
        Arve­len, että tätä tulee tapaah­tu­maan jatkos­sa enem­mänkin, ehkäpä aivan tsunam­i­na, kun vas­tu­uhenkilöt ryn­täävät “pelas­ta­maan nahkansa”…
        Inho­re­al­isti­na näen isän­maamme surkean tilanteen nyt näin:
        Suomen eli­it­ti, puolueet ja ay-liike ovat traagisel­la taval­la irronneet talous­todel­lisu­ud­es­ta jo parikym­men­tä vuot­ta sit­ten ja rak­en­ta­neet meille val­tio­jo­htoisen, Marx­in ideaan perus­tu­van kil­pailukyvyt­tömän ja velka­ve­toisen yhteiskunnan!
        Todel­lisu­udessa Suo­mi kuitenkin elää globaalis­sa kil­pailus­sa toimivien, kan­nat­tavien yri­tys­ten varas­sa, mikä tosi­a­sia on päässyt kokon­aan unohtumaan.
        Reaal­i­maail­mas­sa toimi­vat yri­tyk­set ovat menet­täneet luot­ta­muk­ses­na Suomeen jo Nokian rom­ah­duk­sen jäl­keen ja pk-yri­tyk­set toukoku­un 6. päivänä 1992 pide­tyn Koivis­ton Kon­klaavin jäl­keen, jon­ka seu­rauk­se­na 50 000 yri­tys­tä ajet­ti­in pääosin turhi­in konkursseihin.
        Björn Wahlroos sanoi jokin aika sit­ten: ”Suo­mi on konkurssin par­taal­la!” ja Suomen pankin pääjo­hta­ja Olli Rehn: ”Hal­li­tuk­sen pitää tehdä uusia leikkauk­sia syksyllä!”
        Suomen talous, hyv­in­voin­ti ja tur­val­lisu­us voidaan taa­ta vain vah­val­la taloudel­la, joka on 45%:sesti riip­pu­vainen viennistä.
        Suuryri­tyk­semme ovat kuitenkin jo pääosin läht­e­neet Suomes­ta investoimaan ja työl­listämään muualla.
        300 000 Pk-yri­tys­tämme vas­taa­vat 85% uusista työ­paikoista ja noin 20% vien­nistä. Noista pk-yri­tyk­sistä parhaat 67 000 ovat kuitenkin jo perus­ta­neet ulko­maille tytär- tai yhteisyrityksen…
        Suomen media on tässä kohdas­sa pet­tänyt kansan! Sen pitää nyt keskit­tyä näit­ten fak­to­jen viestit­tämiseen, esimerkik­si käsit­telemäl­lä näitä kysymyksiä:
        Kysymys Nr 1: Miten saataisi­in syr­jäi­nen, pieni, himoverot­ta­va ja kil­pailukyvytön Suo­mi taas houkut­tel­e­vak­si maak­si investoi­da ja työllistää?
        Kysymys Nr 2: Mis­tä saisimme Suomelle taas päte­viä ja uskot­tavia kri­isi­jo­hta­jia, jot­ka lait­ta­vat isän­maan edun omansa edelle ja savat kah­tia jakaan­tuneen maamme puhal­ta­maan yhteen hiileen?
        Sel­l­aisia kuin Iiro Viinanen+Raimo Sailas, Väinö Tan­ner, Ris­to Ryti, Man­ner­heim, ken­raali Lennart Oesch (pysäyt­ti Kan­naksen suurhyökkäyk­sen kesäl­lä 1944) ja Kekko­nenkin, joka jät­ti meille velat­toman maan…
        Kysymys Nr 3: Onko Suo­mi jo menetet­ty tapaus?

      2. Ovatko kaik­ki OECD maat ver­tailu kelpoisia julkisen ter­vey­den­huol­lon kohdal­la? O
        Monis­sa OECD mais­sa on vaku­u­tuk­seen perus­tu­va julki­nen ter­vey­den­huolto ja suo­raan bud­jetista rahoitet­tu ter­vey­den­huolto. Kat­soin viikko sit­ten Bri­tann­ian par­la­ment­ti­vaa­likeskustelun jos­sa otet­ti­in esille Ran­skan ter­vey­den­huolto esimerkik­si siitä että sen kulut ovat erit­täin pienet Ran­skan val­tion bud­jetista. Bri­tan­ni­as­sa on NHL joka on saman­lainen kuin nykyisen hyv­in­voin­tialuei­den rahoi­tus malli. Bri­tan­ni­as­sa ter­vey­den­huol­lon rahoi­tus mak­se­taan veroina aluei­den (Skot­lanti, Wales ja Englan­ti) omas­ta budjetista.

      3. Sanois­in kyl­lä että pakolli­nen vaku­u­tus ja verora­hoit­teinen ter­vey­den­hoito ovat hyvin eri­laisia malle­ja ja ne kyl­lä eroa­vat toi­sis­taan olen­nais­es­ti siinä kohtaa että vaku­u­tus­po­h­jaises­sa mallis­sa on yleen­sä mon­ta mak­saa ja verora­hoit­teises­sa ter­vey­den­huol­los­sa on yksi mak­sa­jaa. Juuri tämän takia NHS malli on Bri­tan­ni­as­sa jaet­tuu kolmeen eri alueelle jos­sa on kak­si eri mak­supo­h­jaa eli veropo­h­jainen rahoi­tus ja vaku­u­tus­po­h­jainen rahoi­tus riip­puen alueesta. Suomen hyv­in­voin­tialueet alka­vat muis­tut­taa NHS poh­jaista malli mut­ta erona siinä että hyv­in­voin­tialueet eivät kerää veroa. Bri­tan­ni­as­sa alueet keräävät veroa jol­la sit­ten rahoite­taan osa NHS:n rahoituk­ses­ta ja osa tulee val­tion­bud­jista. Suo­ra maakun­tavero tai kun­taveron tasaus olisi ratkaissut ainakin osit­tain hyv­in­voin­tialuei­den rahoituk­sen. Toki hyv­in­voin­tialuei­den määrä on myös oleelli­nen tekijä.

    2. Onko Soin­in­vaara HUS hal­li­tuk­sen jäse­nenä vas­tu­us­sa syöpä­sairaiden hoi­dos­ta HUS-yhtymän hyv­in­voin­tialuei­den alueil­la? Käsit­tääk­seni syö­pa­sairaiden asian­mukainen hoito­vas­tuu kuu­luu aina hyv­in­voin­tialueille ja HUS on vain sopimuskon­stuk­tio ao. hyv­in­voin­tialuei­den tehtävien hoitamiseksi.

      Varsi­nainen ongel­ma on se, ettei HUS kykene tuot­ta­maan itselleen ottamia palvelu­ja täysimääräis­es­ti ao. hyv­in­voin­tialueil­ta, joiden alueelta hoidet­ta­vat poti­laat ovat. Yleen­sähän hyv­in­voin­tialueil­la on oma keskus­sairaala ja tilas­tois­sa niiden kokon­aiskus­tan­nuk­set syöpähoito­jenkin osalta sisäl­tyvät hyv­in­voin­tialueen kokon­aiskus­tan­nuk­si­in. Todel­lisu­udessa HUSin ali­jäämä johtuu alilasku­tuk­ses­ta yhtymäosakkaille tuote­tu­ista palveluista tai sit­ten jostakin muusta!

      Peri­aat­teessa HUSin hal­li­tuk­sen tehtävänä on huole­htia yhtymän toimin­nan kil­pailu- ja suori­tuskyvys­tä niin, että sen osakashyv­in­voin­tialueet voivat käyt­tää HUS-palvelu­ja kil­pailukykyiseen hin­taan. Käsit­tääk­seni vas­tuu syöpäpoti­laiden keskus­sairaalata­soi­sista hoidoista on erot­ta­mat­tomasti alueen sairaan­hoitopi­ireil­lä aivan sanoin kuin muual­lakin Suomes­sa. HUS siis kaipaa hal­li­tus­ta, joka kyke­nee kehit­tämään ja tehosta­maan HUS-toim­intaa ja toteut­taa taloudel­lien bal­anssi. yhtymässä.

      1. Erosin HUS:n hal­li­tuk­ses­ta, kos­ka Uuden­maan hyv­in­voin­tialueet leikka­si­vat sen rahoi­tus­ta niin, ettei se voin­ut selvitä tehtävis­sään, esimerkik­si syöpä­sairaista. HUS ei saa Uuden maan hyv­in­voin­tialueil­ta rahaa suori­tusten mukaan vaan vuo­tuise­na könt­tä­sum­mana. Muualle tuot­tamista palveluis­taan se rahaa rahaa suorit­tei­den mukaan.

  2. Onnek­si sen­tään turkik­si­in riit­tää rahaa, kun ryssäoli­garkin rakas­ta­jatar saat­taisi ker­toa sen vaimolle jos ei saa uut­ta suo­ma­lais­ten veron­mak­sajien spon­soroimaa turk­ista. Haista Orpo mätä vee.

    1. Nim­imerk­ki Kallerista kom­ment­ti­na että turk­istarhaus­ta ei ole hyvä sekoit­taa hyv­in­voin­tialuei­den rahoituk­seen. Turk­istarhat eivät saa mitenkään merkit­tävästi yri­tys­tukea. Se on alueel­lis­es­ti keskit­tynyt Poh­jan­maalle. Yhtä hyvin voidaan sanoa että Pien­pan­i­mo­ja ei tarvi­ta kos­ka ne ovat vain keskit­tynyneet suuri­in kaupunkei­hin ja kyl­lä se Alko hoitaa tämänkin toimin­nan. Se että monop­o­li pure­taan pikku hil­jaa on toinen jut­tu kuin se että Suomes­sa on yksinker­tais­es­ti liian paljon hyv­in­voin­tialuei­ta suheessa väk­iluku­un. Tan­skas­sa tehti­in 2007 laa­ja kun­tau­ud­is­tus jos­sa 271 kun­taa supis­tet­ti­in 98 kun­taan. Suomes­sa voisi tehdä saman­lainen uud­is­tus. Keskus­tankin pitäisi jo tun­nistaa tosi­asi­at ja ymmärtää sen ettei joka kun­nas­sa voi olla ter­veyskeskus­ta. Mon­es­sa Pohjo­is­mais­sa on alue ter­veyskeskuk­sia jot­ka palvel­e­vat koko aluet­ta . Onko se nyt kestävää että Uudel­la­maal­la on 5 hyv­in­voin­tialuet­ta mukaan lukien Helsinki?

      1. Rahul Somani: “otet­ti­in esille Ran­skan ter­vey­den­huolto esimerkik­si siitä että sen kulut ovat erit­täin pienet Ran­skan val­tion budjetista”
        — - — - -
        Ran­s­ka käyt­tää ter­vey­den­huoltoon bkt:sta noin kak­si pros­ent­tiyk­sikköä enem­män kuin Suo­mi. Sil­lä yli­jäämäl­lä voisi palkata (Oden esimerk­ki) yli 114 000 sairaan­hoita­jaa. Tois­in­päin kat­soen: jos Ran­s­ka pudot­taisi ter­vey­den­huol­lon rahoituk­sen Suomen tasolle, tarkoit­taisi se osa­puilleen 400 000 lääkärin vähen­tämistä Ran­skan maal­ta. Jotenkin pitäisi alkaa ymmärtää, että sel­l­aista kik­ka kol­mos­ta ei ker­ta kaikki­aan ole ole­mas­sa, jol­la mui­ta ver­rokki­mai­ta alhaisem­mal­la rahoituk­sel­la tar­jot­taisi­in yhtä laadukkaat palve­lut maas­sa, jos­sa van­husväestön osu­us on poikkeuk­sel­lisen suuri ja joka on harvaanasuttu.

    2. Syöpähoidoista…Ne nyt ovat niin kalli­ita, että har­va pystyy ne omas­ta pus­sista mak­samaan. Syöpälääk­keetkin saat­ta­vat mak­saa mal­tai­ta. Yksi­tyi­nen sairausku­lu­vaku­u­tus tarvit­taisi­in. Vaan sekin maksaa…
      Ratkais­usi ero­ta HUS:n hal­li­tuk­ses­ta, Ode, on tolkun miehen ratkaisu!

  3. Näyt­tää siltä, että vaik­ka perus­tus­la­ki on Suomes­sa sama kaikille, taat­en kaikille samat oikeudet ja velvol­lisu­udet, tosi­asialli­nen tilanne on ihan toinen. Hyv­in­voin­tialuei­den ja HUSin sote-rahoi­tus tulee ole­maan näil­lä näkymin vaikeuk­sis­sa vuosia, ja edessä on palvelu­iden vähentämistä. 

    Ahve­nan­maal­la oli jo sote-uud­is­tus­ta ennen val­tion­tukien mah­dol­lis­ta­mana huo­mat­tavasti muu­ta maa­ta selvästi kalli­impi ter­vey­den­hoito hin­tavine valin­nan­va­pauksi­neen. Sote-uud­is­tus­ta tehtäessä Ahve­nan­maa aset­ti Itse­hallinto­lain mukaisen veto-oikeuten­sa mah­dol­lis­ta­mana ehdok­si sote-uud­is­tuk­seen suos­tu­miseen (joka ei sinän­sä muu­toin aluet­ta edes koskenut) aikoinaan val­tion rahoituk­sen kas­vat­tamisen oma­lle alueelleen, joi­hin sil­loiset Siniset ja Kokoomus sit­ten lop­ul­ta “pakon edessä” suos­tu­i­v­at asi­aan sitä julkises­ti ja äänekkäästi ensin vas­tustet­tuaan. Nyt lop­putu­lok­se­na on se, että ero ter­vey­den­hoidon rahoituk­ses­sa on maan sisäl­lä entistä isom­pi. Perus­tus­laki­valiokun­ta ei aikoinaan rahoi­tus­päätök­sen­sä osana lainkaan tarkastel­lut kysymys­tä siitä, aiheut­tiko rahoi­tus­päätös perus­tus­lain sal­limis­sa rajois­sa vai sen ylit­tävis­sä määrin eri­ar­voisu­ut­ta maan sisällä,

    Suomes­ta puut­tuu perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­in, joka pysty­isi jälkikä­teen otta­maan kan­taa siihen, mil­lainen lain­säädän­tö on lop­ul­ta toteu­man myötä perus­tus­lain vas­taista. Etukä­teen sitä on yleen­sä vaikea arvioi­da, kos­ka lakien vaiku­tusarvioin­nit ovat aina enem­män tai vähem­män puut­teel­lisia ja lisäk­si mon­et vaiku­tuk­set tule­vat aina yhteis­vaiku­tuk­sista kaiken muun kanssa, eivät yksit­täisen lain pykälistä yksinään. Mut­ta esimerkik­si sote-lain­säädän­nössä olisi nyt mon­en­laista sel­l­aista, jota perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­in voisi käsitel­lä — jos sel­l­ainen Suomes­sa olisi.

    1. Ahve­nan­maal­la ei ole käsit­tääk­seni minkään­laista valin­nan­va­paut­ta, vaan koko ter­vey­den­huolto on ollut maakun­nan itse jär­jestämää jo reilut parikym­men­tä vuot­ta. Kalli­im­paa se var­maankin on jo olo­suhtei­den vuok­si, vaa­ti­vampi erikois­sairaan­hoito on aina lento- tai laiva­matkan takana.

      1. “Ahve­nan­maal­la ei ole käsit­tääk­seni minkään­laista valin­nan­va­paut­ta, vaan koko ter­vey­den­huolto on ollut maakun­nan itse jär­jestämää jo reilut parikym­men­tä vuotta.”

        Asia ei ole noin, vaan Ahve­nan­maan ter­vey­den­huolto perus­tuu keskeis­es­ti alueen ulkop­uolis­ten palvelu­iden käyt­töön. Käytössä on niin Tukhol­man, Turun kuin vaik­ka Kööpen­ham­i­nankin alueen ter­vey­den­huolto palvelui­ta. Ahve­nan­maalaisia kos­kee vero­tuk­ses­sa muus­ta Suomes­ta poiketen oikeus verovähen­tää täysimääräis­es­ti ter­vey­den­hoit­o­menon­sa henkilövero­tuk­ses­sa. Ahve­nan­maal­la on siis käytössä sel­l­ainen valin­nan­va­paus­malli, jos­sa henkilön itsen­sä mak­set­tavak­si jäävä mak­su­o­su­us on sitä pienem­pi, mitä iso­tu­loisem­pi tämä on. Eri­laiset kun­nal­lisvero­tuk­sen verovähen­nys­ratkaisut ovat keskeinen syy sille, mik­si Ahve­nan­maal­la nimel­liset kun­nal­lisvero­pros­en­tit ovat muu­ta Suomea korkeam­mat. Kun­nal­lisvero­tuk­sen nimel­lis­es­ti muu­ta maa­ta korkeam­mil­la pros­en­teil­la taas on eduskun­nan asi­akir­jois­sa perustel­tu sitä, että sote-uud­is­tuk­sen jäl­keen Ahve­nan­maal­la val­tion tulovero­pros­en­tit ovat olleet 12,64 pros­ent­tiyk­sikköä alem­mat kuin muus­sa Suomes­sa. Ennen soteu­ud­is­tus­ta val­tion nimelli­nen tulovero­pros­ent­ti oli koko Suomes­sa sama, mut­ta Ahve­nan­maal­la oli veto-oikeus soteu­ud­is­tuk­seen ja se hyö­dyn­si tätä niin, että suos­tui uud­is­tuk­seen vain, jos sai palkkiok­si sekä merkit­tävän alen­nuk­sen tulovero­pros­ent­tei­hin että aiem­paa isom­man vero­tu­soikeu­den val­tion tuloihin.

        Verot­ta­jan sivuil­la ter­vey­den­hoit­o­menoi­hin liit­tyvän yksi­no­maan Ahve­nan­maal­la käytössä ole­van verovähen­nys­mall­in yksi­tyisko­htia on selostet­tu seuraavasti:

        “Toisin kuin man­tereel­la, Ahve­nan­maan kun­nal­lisvero­tuk­ses­sa voidaan edelleen vähen­tää sairausku­lu­ja. Verov­elvolli­nen saa vähen­tää kun­nal­lisvero­tuk­ses­sa omat ja per­heen­jäse­nen­sä sairausku­lut täysimääräis­inä (Ahve­nan­maan kun­nal­lisvero­lain 18 §:n 1 moment­ti). Kulut eivät ole vähen­nyskelpoisia siltä osin kun Kela, vaku­u­tus tai muu vas­taa­va taho mak­saa niistä korvauksen.

        Sairausku­lu­ja ovat esimerkik­si kulut sairaala­hoi­dos­ta, lääkärikäyn­neistä, ham­mashoi­dos­ta, 10 %:n arvon­lisäverokan­nal­la myytävistä apteekkios­tok­sista, fys­ioter­api­as­ta lääkärin lähet­teel­lä, silmäla­seista ja lins­seistä sekä lääketi­eteel­lis­es­tä jalka­hoi­dos­ta. Mui­ta sairauteen liit­tyviä kulu­ja ovat tarve­hark­in­taan perus­tu­vat lääkärin määrämät kulut. 

        Vähen­nyskelpoisik­si ei hyväksytä 10 %:n arvon­lisäverokan­nal­la myytävistä eläin­ten lääkkeistä johtu­via kulu­ja eikä ter­veysruokavalmis­teista ja 14 %:n tai 24 %:n arvon­lisäverokan­nal­la myytävistä apteekkios­tok­sista johtu­via kuluja.

        Laitoshoi­dos­ta tai tehoste­tus­ta palvelu­a­sumis­es­ta aiheutuneista kuluista voi vähen­tää Ahve­nan­maan hallinto­tuomiois­tu­imen päätök­sen (81/2008) mukaan enin­tään 25 % (muu osa kuluista on elan­tomenoa). Laitoshoidon tai tehoste­tun palvelu­a­sumisen kulu­jen vähen­tämi­nen edel­lyt­tää lääkärin­todis­tus­ta siitä, että hoito johtuu sairaudesta.

        Sairausku­lu­jen omavas­tuu on yksi­na­su­val­la 100 euroa ja puolisoil­la 200 euroa. Lakia muutet­ti­in vuon­na 2012 (AFS 2012:86) siten, että jos verov­elvol­lisen net­toan­sio­tu­lot ylit­tävät luon­nol­lis­ten vähen­nys­ten jäl­keen 15 000 euroa, vähen­nys myön­netään vain siitä määrästä joka on 50 % niistä sairauskus­tan­nuk­sista jot­ka ylit­tävät 100 euroa. Puolisot osalta ansio­tu­losta voidaan vähen­tää sairausku­lut jot­ka yhteen­las­ket­tuina nou­se­vat 200 euroon ja että vähen­nys myön­netään täysimääräisenä mikäli puolisoiden yhteen­las­ke­tut net­toan­sio­tu­lot eivät ylitä 22 500 euroa.

        Verov­elvolli­nen saa vähen­tää sairaalas­saolosta Euroopan talousalueen (ETA) ulkop­uolel­la ilman koti­maisen lääkärin lähetet­tä aiheutunei­ta sairausku­lu­ja ansio­tu­losta kun­nal­lisvero­tuk­ses­sa korkein­taan 300 euroa, puolisot yhteen­sä kuitenkin korkein­taan 600 euroa. Määriä korote­taan 70 eurol­la jokaises­ta alle 17-vuo­ti­aas­ta laps­es­ta, joka verov­elvol­lisel­la on verovuo­den aikana ollut huol­let­ta­vanaan. Jos sairaalas­sao­lo muual­la kuin ETA-alueel­la on tapah­tunut koti­maisen lääkärin lähet­teel­lä, saa kulut vähen­tää omavas­tu­u­o­su­u­den ylit­tävältä osalta kokonaan.

        Sel­l­aiset matkaku­lut, jot­ka johtu­vat lääkäri­in, sairaalaan tai sairaalaan rin­nastet­tavaan laitok­seen menos­ta muual­la kuin ETA-alueel­la ovat vähen­nyskelpoisia vain, jos mat­ka on tehty koti­maisen lääkärin lähet­teel­lä tai määräyksellä.”

        https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48911/ahvenanmaan-verotus8/

      2. Nim­imerk­ki TjAboalle kom­ment­ti­na tuo­hon julkisen ter­vey­den­huol­lon sum­maan jon­ka Ran­s­ka käyt­tää vuodessa. En tarkoit­tanut BKT:lla mitat­tuna vaan sil­lä kuin­ka koko ter­vey­den­huolto on rahoitet­tu ja jär­jestet­ty Ran­skas­sa. Ran­skas­sa on käytössä oma­lääkäri­malli joka on erit­täin toimi­va jär­jestelmä. Suomes­sa tästä mallista on aikoinaan luovut­tu ja tilalle tuli keikkalääkärit jot­ka sai­vat koko ter­vey­den­huol­lon sekaisin. Keikkalääkärit eivät hävin­neet sote-uud­is­tuk­sen jäl­keen mihinkään kos­ka oleel­lisen tek­i­jä Sote-uud­is­tuk­ses­sa puut­tui eli pysyvä rahoi­tus. Olen ymmärtänyt että tämä val­tion­ra­hoi­tus­malli oli tarkoi­tus olla siir­tymäkau­den malli kunnes hyv­in­voin­tialueet oli­si­vat saa­neet vero­tu­soikeu­den. Myös hyv­in­voin­tialuei­den määrä on liian suuri suh­teessa väk­iluku­un. Kukaan ei ole väit­tänytkään etteikö mitään kik­ka kol­mosia ole mut­ta edelli­nen hal­li­tus rajasi kokon­aan ulos yksi­tyiset lääkäri­palve­lut ja lakkaut­ti­vat Kela kor­vauk­set yksi­tyiseltä puolelta. Aja­tus siitä että koko Suomes­sa saataisi­in yhtä laadukkaat palve­lut ei ole ollut real­is­tista jo viimeiset 20 vuo­den aikana. Kaupungis­tu­mi­nen on kiihtynyt ja vaik­ka Keskus­ta on ollut hal­li­tus­vas­tu­us­sa viimeiset 20 vuo­den ajan. Tosi asia on se että joka kun­nas­sa ei voi­da ylläpitää terveyskeskusta.

      3. Suuri osa suo­ma­lai­sista saa työ­nan­ta­jansa kaut­ta täysin mak­sut­tomasti ter­vey­den­huol­lon, jota myös työter­vey­den­huol­lok­si kut­su­taan, ja tämän vähen­tää vero­tuk­ses­saan työ­nan­ta­ja ja lisäk­si rahaa saa tähän vielä Kelalta. 

        Kier­out­taa merkit­tävästi sitä, mil­laista hoitoa kullekin on saatavilla.

  4. Mut­ta sote-uud­is­tus madol­lis­taa täl­laisen umpisolmutilanteen?

  5. Ter­vey­den­huol­lon julkisen puolen laadun tietoinen laskem­i­nen pakot­taa säästämään sairau­den var­alle. Tai muut­ta­maan rikkaam­paan maahan. 

    Nuo­rille suosit­te­len muut­tamista. Tänne Suomeen ei kan­na­ta jäädä. 

    Kes­ki-ikäisenä olen kah­den vai­heil­la. Ehkäpä vielä ehtisin muuttaa.

  6. Kaikissa, ihan tasan kaikissa Suomen hyv­in­voin­tipi­ireis­sä, väli­por­taan hallinto on kas­vanut eksponentiaalisesti. 

    Paljon on pääl­liköitä jot­ka työk­seen hen­git­tävät hallinnon ilmaa ja palkkansa eteen kek­sivät tehväviä suorit­tavalle portaalle. 

    Kun erosit tehtävästä, osoit­taa se ettei sinus­ta ollut totu­u­den torvek­si. väli­por­taan paisum­i­nen on täysin poli­itikko­jen syytä.

    1. HUS:ssa väli­por­taan hallinto ei ole kas­vanut sote-uud­is­tuk­sen takia eikä myöskään Helsingis­sä. Ne ovatkin ne kak­si, jois­sa kus­tan­nuk­set edel­lisi­in vuosi­in näh­den inflaa­ti­ol­la toki kor­jat­tuna, eivät ole kasvaneet.

      1. Eikös syy tuo­hon Husin väli­por­taan hallinnon pienu­u­teen ole se syy että Helsin­ki on oma hyv­in­voin­tialue toisin kuin muut hyv­in­voin­ti­tuot­teet? Pait­si ehkä Van­taa-Ker­a­va jol­ta on lop­punut kokon­aan rahat.

      2. Kyl­lä sote-uud­is­tuk­sen myötä HUS:iin tuli yksi hallinto­por­ras lisää (tulos­alue­jo­hta­ja ja hänen rin­nalleen tulos­alueen hallinnolli­nen ylilääkäri). Tulos­aluei­ta ei ollut ennen sote-uudistusta.

  7. Mut­ta noin mie­lenki­in­nos­ta. Onko siis niin, että eduskun­ta voi vain päät­tää, että jotain hoito­ja saadaan, vaik­ka rahaa näi­hin ei olisi?

    1. “Mut­ta noin mie­lenki­in­nos­ta. Onko siis niin, että eduskun­ta voi vain päät­tää, että jotain hoito­ja saadaan, vaik­ka rahaa näi­hin ei olisi?”

      Kyl­lä. Näin­hän lukuis­ten muiden asioidenkin kohdal­la on. Eli että määrätään, että jol­lain taval­la pitää tehdä, mut­ta ei myön­netä sen tekemiseen rahoi­tus­ta. Tai myön­netään, mut­ta vain jonkin ver­ran. Mitä tahansa sinän­sä voisi var­maan tehdä mil­tei rajat­tomas­tikin, jos bud­jet­ti­ra­joit­tei­ta ei olisi. Suomes­sa ei ole tapana lakei­hin velvoit­tei­ta säädet­täessä säätää samoi­hin lakei­hin kir­jauk­sia siitä, että minkä euromäärän edestä kutakin velvoitet­ta enin­tään tulee hoitaa. Esimerkik­si rikosasiois­sa asioiden käsit­te­ly­jen enim­mäis­määrät tule­vat käytän­nössä siitä, minkä ver­ran poli­isien, syyt­täjien ja tuo­marien resursse­ja on käytet­tävis­sä. Mis­sään ei ole säädet­ty, että vähäisem­mik­si kat­so­tut rikok­set, kuten jotkut polkupyörien anas­tuk­set, jätetään rikosil­moi­tustapauk­sis­sakin pääasi­as­sa tutki­mat­ta, vaik­ka niin on käytän­nössä kuitenkin ajan myötä tapah­tunut, kos­ka kun rahoi­tus ei ole raja­ton­ta, val­tion organ­isaa­tiot sit­ten pri­or­isoi­vat itse, mitä tekevät bud­jet­ti­ra­joit­tei­den­sa puit­teis­sa. Eduskun­ta ei ole kuitenkaan ikinä säätänyt lail­la siitä, että rikos­tutkin­nois­sa kuu­luisi pri­or­isoi­da vakav­im­mat rikok­set ja jät­tää pienem­män sank­tion rikok­set usein tutkimatta.

  8. Hienos­to toimittu.Kun pahu­us ete­nee tiet­tyyn pis­teeseen on tehtävä valintoja.

  9. Suo­raselkäistä ja osoit­taa miten type­r­iä täl­laiset pop­ulis­ti­lait ovat.

    1. Soten vei lop­pu­un ja valmis­teli ja tuot­ti meille Marinin hal­li­tus (sdp, vas, vihr, kepu ja rkp). Ettei perusa­sia nyt unohtuisi. 

      Nyt tästä kansalaisille hen­gen­vaar­al­lis­es­ti sote- poli­ti­ikas­ta olisi päästävä eroon ja kok-per­su ‑hal­li­tuk­sen olisi otet­ta­va tämä katas­tori hal­tu­un­sa, joko:
      ‑lisäämäl­lä rahoi­tus­ta sote-konkurssipesään
      tai
      ‑peru­mal­la koko roska

  10. Tämä tilanne ei tipah­tanut taivaal­ta. Husin hal­li­tus olisi myös voin­ut jo aiem­min ennakoi­da, että rahoi­tus tulee supis­tu­maan ja olla tuh­laa­mat­ta mil­jar­dia uusi­in raken­nuk­si­in. Toiv­ot­tavasti nämä “investoin­nit” lop­pu­vat raha­pu­lan myötä. Husil­la on myös paljon rak­en­teel­lisia muu­tok­sia tekemät­tä, mut­ta niin on myös yhteiskun­nal­la. Lääkärit pitäisi saa­da pois päät­tämästä omas­ta hallinnon­alas­taan niin eduskun­nas­sa kuin työ­paikoil­laan, jot­ta esim. työpäivän jatkami­nen pri­vaatil­la ja älyt­tömät päivystysvuorot saataisi­in kitket­tyä pois. Lisäk­si on vält­tämätön­tä raja­ta hoitoa vanhuksilta. 

    Suo­raselkäi­nen päätös joka tapauk­ses­sa ja joku muu tulee var­masti tekemään nämä kipeät päätökset.

    1. “Lisäk­si on vält­tämätön­tä raja­ta hoitoa vanhuksilta”

      Ketkä ovat van­huk­sia? Kaik­ki eläkeläisetkö? Mitkä hoidot lopettaisit? 

      Help­po sanoa, jos ei määrit­tele mitään. Tyhjää huutelua.

      1. jopa soininvaara:kin on epä­suo­rasti sanonut sum­man, oliko noin 40 000€/vuosi. eli jos hoito tuo x vuot­ta eli­naikaa niin se saa mak­saa enin­tään x ker­taa tuo numero.

        kaavoista ja numeroista voi kinastel­la, mut­ta itsekin hyväksyn pri­or­isoin­nin kalli­iden hoito­jen kohdal­la, jos tuo vain vähän elinvuosia.

        kuitenkin pri­or­isoin­nista pitäisi päät­tää lääkäri tai lääkärineu­vos­to, joil­lakin kri­teereil­lä. jos sen päät­tää bud­jet­tiosas­to yksipuolis­es­ti niin tietää mihin se johtaa.

      2. Pri­or­isoin­nin pitäisi myös olla lail­lista. Sitä tehdään, tietysti, mut­ta juristien maail­mas­sa sitä ei saa tehdä.

      3. “Pri­or­isoin­nin pitäisi myös olla lail­lista. Sitä tehdään, tietysti, mut­ta juristien maail­mas­sa sitä ei saa tehdä.”

        Olen ymmärtänyt nykyisen tilanteen niin, että pri­or­isoin­ti ei ole sen tek­i­jän osalta rikos, mikäli on toimin­nal­laan edis­tänyt laa­jem­man yhteiskun­nan kokon­aise­t­ua yksit­täisen yksilön edun opti­moin­nin sijaan, mut­ta pri­or­isoin­nin kohteen kannal­ta tilanne on sen sijaan ollut se, että täl­lä on yhtä aikaa oikeus siitä huoli­mat­ta ollut edel­lyt­tää, että pri­or­isoin­tia ei olisi juuri hänen kohdal­laan saanut tehdä.

        Pieni joukko ihmisiä pystyy saa­maan kyykkyyn melkein palvelun kuin palvelun jatkuvil­la yhtey­de­no­toil­laan, jos mitään pri­or­isoin­tia ei tehtäisi. On syytä muis­taa, että tilas­tol­lis­es­ti Suomen väestöönkin mah­tuu jo joukko sel­l­aisi­akin ihmisiä, joil­la on sel­l­aisia sairauk­si­akin, jot­ka aiheut­ta­vat vaikka­pa jatku­vaa tarvet­ta yhtey­de­no­toille johonkin, tai jot­ka voivat tois­tu­vasti kysyä samaa asi­aa eivätkä muista saa­neen­sa jo vas­tauk­sen. Yksi­tyisen sek­torin on help­po jät­tää viestit vas­taa­mat­ta, mut­ta julkisel­la sek­to­ril­la niin ei voi organ­isaa­tio vält­tämät­tä lail­lis­es­ti tehdä — jos laki velvoit­taa vas­taa­maan yhtey­de­not­toi­hin ilman priorisointimahdollisuutta.

      4. Vetäisin rajan 80-vuo­ti­aaseen. Tämän jäl­keen ei elää tar­jot­taisi elämää pitkit­täviä hoitoja.

  11. Rehelli­nen päätös, näin jokaisen tulisi toimia. Har­mi vaan, että tilalle on lop­u­ton jono hui­jare­i­ta, jot­ka pör­riäis­ten palvelemisek­si ovat valmi­ita tekemään aivan mitä tahansa. Joille empa­tia tai moraali ovat tun­tem­at­to­mia käsit­teitä. Ellei tämä ole vihrei­den kiintiöpaikka.

    Yleis­es­ti absolu­ut­tisen vähim­mäishoito­ta­son määrit­te­ly on mah­do­ton­ta. Jo koro­nan aikana kuoli porukkaa, jota nor­mi­ti­lanteessa pidet­täisi­in (pystyt­täisi­in pitämään) hengis­sä aivan eri luokan resurs­seil­la. Muu­ta­man lisävuo­den mah­dol­lis­es­ti tuo­vat syöpähoidot mak­sa­vat tolkut­tomasti. Tai lihavu­u­den aiheut­tamia sairauk­sia hoide­taan val­tavia määriä. Samal­la jos­sain Gazas­sa miljoona ihmistä on täysin ilman kun­non ter­vey­den­hoitoa. Ter­vey­den­hoi­dos­sa län­si­maisen ja kehi­tys­maata­son välil­lä on mon­ta vari­aa­tio­ta, jot­ka kaik­ki mah­dol­lis­ta­vat onnel­lisen elämän.

  12. Soin­in­vaaran blog­it ovat pääsään­töis­es­ti todel­la eri­no­maisia. Sekä tässä että etenkin edel­lisessä kir­joituk­ses­sa esitetään syövän­hoi­dos­ta kuitenkin käsi­tyk­siä, joi­ta halu­an oikaista. Ei ole tot­ta, että julkisel­la sek­to­ril­la jäisi pait­si hyödyl­li­sistä syöpähoidoista, joi­ta saisi vain yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta. Olen työsken­nel­lyt syöpälääkärinä monis­sa sairaalois­sa ja voin vaku­ut­taa, että en koskaan joutunut luop­umaan mis­tään hyödyl­lis­es­tä raha­pu­lan vuok­si. Syöpähoito­ja ote­taan käyt­töön sitä mukaa kun näyt­töä hyödys­tä saadaan. Sekä tutkimusten että oman koke­muk­seni mukaan ongel­ma on pikem­minkin syövän yli- kuin ali­hoito eli se, että elämän­laat­ua heiken­täviä ja jopa eli­naikaa lyhen­täviä syöpähoito­ja jatke­taan vielä sil­loin, kun poti­laan (ja mak­sa­jan) etu olisi hyvä oireen­mukainen hoito. Täl­laista yli­hoitoa annetaan valitet­tavasti myös julkisel­la sektorilla.

    Hoitokäytän­tö­jen sisälle on vaikea päästä ja poti­laan pitäisi voi­da luot­taa asiantun­ti­joi­hin. Esimerkik­si etu­rauhas­syöpäpoti­las ei voi tietää, mitkä tutkimuk­set ja hoidot ovat oikeasti hänelle parhai­ta. Poti­las ei hel­posti väitä vas­taan, jos hänelle suositel­laan uus­in­ta uut­ta ole­via PET-TT-tutkimuk­sia, jätetään mainit­se­mat­ta ettei mikroskoop­pinen lev­iämi­nen ole kuvan­net­tavis­sa, ohjataan poti­las suo­raan erikois­säde­hoitoon ja jätetään hänet pait­si edullista, tehokas­ta, apteek­ista han­kit­tavaa hor­moni­hoitoa. Uusin ja kallein ei todel­lakaan aina ole parasta.

  13. Soin­in­vaaran blog­it ovat pääsään­töis­es­ti todel­la eri­no­maisia. Sekä tässä että etenkin edel­lisessä kir­joituk­ses­sa esitetään syövän­hoi­dos­ta kuitenkin virheel­lisiä käsi­tyk­siä. Ei ole tot­ta, että julkisel­la sek­to­ril­la jäisi pait­si hyödyl­li­sistä syöpähoidoista, joi­ta saisi vain yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta. Olen työsken­nel­lyt syöpälääkärinä kuudessa sairaalas­sa ja voin vaku­ut­taa, etten ole koskaan joutunut luop­umaan mis­tään hyödyl­lis­es­tä raha­pu­lan vuok­si. Syöpähoito­ja ote­taan käyt­töön sitä mukaa kun näyt­töä hyödys­tä saadaan. Sekä tutkimusten että oman koke­muk­seni mukaan ongel­ma on pikem­minkin syövän yli- kuin ali­hoito eli se, että elämän­laat­ua heiken­täviä ja jopa eli­naikaa lyhen­täviä syöpähoito­ja jatke­taan vielä sil­loin, kun poti­laan (ja mak­sa­jan) etu olisi hyvä oireen­mukainen hoito. Täl­laista ei tapah­du vain yksi­tyisel­lä vaan valitet­tavasti myös julkisel­la sektorilla.

    Hoitokäytän­tö­jen sisälle on vaikea päästä ja poti­laan pitäisi voi­da luot­taa asiantun­ti­joi­hin. Esimerkik­si etu­rauhas­syöpäpoti­las ei voi tietää, mitkä tutkimuk­set ja hoidot ovat oikeasti hänelle parhai­ta. Poti­las ei hel­posti väitä vas­taan, jos hänelle suositel­laan uus­in­ta uut­ta ole­via PET-TT-tutkimuk­sia, jätetään mainit­se­mat­ta ettei mikroskoop­pinen lev­iämi­nen ole kuvan­net­tavis­sa, ohjataan poti­las suo­raan erikois­säde­hoitoon ja jätetään hänet pait­si edullista, tehokas­ta, apteek­ista han­kit­tavaa hor­moni­hoitoa. Läheiseni ohjaisin var­masti julkiseen syöpähoitoon. Uusin ja kallein ei todel­lakaan aina ole parasta.

    1. “Ei ole tot­ta, että julkisel­la sek­to­ril­la jäisi pait­si hyödyl­li­sistä syöpähoidoista, joi­ta saisi vain yksi­tyiseltä sektorilta”
      Ei Ode täl­laista väit­tänyt eikä ehdot­tanut, vaan tote­si, että jos ja kun ter­vey­den­huol­lon rahoi­tus­ta vähen­netään, pitää jos­sain vai­heessa tehdä jotain rajauk­sia. Esimerkik­si niin, että julki­nen puoli ei anna syöpähoito­ja yli 65-vuotiaille.

  14. Hus ja Helsin­gin kaupunki

    Teho­ty­omuu­den linnakkeet 

    Työ­suori­tusten määrää ei mitata
    Henkilökun­ta on tumput suo­rana välil­lä päiväkau­sia. Tulokkaat opete­taan lintsaa­maan. Pysäköin­nin valvon­nan men­tal­i­teet­ti kaikkialla.

    Ensin jos vaa­di­taan että töis­sä tehdään töitä

  15. On valitet­tavaa, että päät­täjät eivät jostain syys­tä saa tehtyä lin­jakkai­ta totu­us­po­h­jaisia toimia, joil­la eivät jät­täis väli­por­taan toim­i­joi­ta täysin mah­dot­tomien ja päivän val­oa kestämät­tömien tilantei­den äärelle. On myös sääli, että irti­sanoudut tehtävästä, sil­lä osamisel­lasi olisi edelleen var­masti kysyn­tää ja luul­tavim­min tilalle tulee kuitenkin joku ja hän ei vält­tämät­tä ole parem­pi vai­h­toe­hto. Toiv­otaan että irtau­tu­mis­esi lähettäisi/voimistaisi sitä viestiä, mitä muut hie­man vas­taavis­sa tilanteis­sa olleet ovat päät­täjille yrit­täneet viestiä tehtävän­sä jättäessään.

    Jotenkin tun­tuu, että yhteiskun­tamme on monin paikoin niin totaalises­sa ump­isol­mus­sa, kun raken­namme jär­jestelmiä ja toim­intaa mallien päälle, jot­ka ovat luo­tu meneille yhteikun­tarak­en­teille, että jonkin sortin luo­vatuho olisi paikallaan. Pelkään sitä, että jos luo­vaa tuhoa ei akti­ivis­es­ti har­joite­ta hal­lit­tuina kokon­aisuuksi­na, niin sit­ten jos­sain lähi­t­ule­vaisu­udessa rom­ah­taa isosti ja täysin hallitsemattomasti.

  16. Mielestäni menet­telysi on aivan oikea, lakia pitää nou­dat­taa. Täl­lä tavoin pitäisi jokaisen lail­lisu­ut­ta kan­nat­ta­van toimia. Maan hal­li­tuk­sel­la on avaimet ja eduskun­nan kumileimasin käytet­tävis­sään muut­taak­seen lake­ja niin, että ter­vey­den­huolto ei kuu­lu kaikille. — Mik­si hal­li­tus pelkää lakia ja lail­lisia menettelymuotoja?

    Mut­ta todel­lisu­us on, että lail­lisu­us ei ole enää se, mil­lä Suomea johde­taan. Se on san­ot­tu Pet­teri Orpon hal­li­tu­so­hjel­mas­sa: lain yläpuolelle menee sään­tömääräi­nen maail­man­järjestys. Jos sään­nöt sanovat, että jostain on raha revit­tävä tärkeämpi­in menoi­hin niin nehän revitään! — Tai sit­ten hal­li­tuk­ses­sa istu­vat nuket vai­hde­taan toisiin.

    Kestätkö lop­ul­ta itse sitä, että joudut hal­li­tuk­sen kanssa oppo­si­tioon, hal­li­tuk­sen vas­tus­ta­jak­si ja sitä kaut­ta ääri-soin­in­vaar­alaisek­si val­tioter­ror­is­tik­si ja Riik­ka Purran johta­ma sisämin­is­ter­iö tulee jah­taa­maan sin­ua ja häpäisemään maineesi tekais­tuis­sa oikeudenkäynneissä.

  17. No jos eläkeikä on koh­ta 72 v niin Kai sinne asti saa hoidot? Ei eläkeläiset ole 65 v pait­si nykypapoilla

  18. Näyt­tää ettei eroasi ole vielä vahvis­tet­tu. Osal­lis­tutko maanan­taina 19.8 yhtymähal­li­tuk­sen kok­ouk­seen vai vara­jäse­n­e­si? Lienet esit­tänyr enem­män tai vähem­män tääl­lä julka­istut argu­ment­tisi HUS:n elimis­sä jo aiem­min? Var­maankin on erit­täin vaa­ti­va koe­tus haas­taa (näitä) poli­itikko­ja itsenäiseen ajat­telu­un ja vas­tu­unot­toon, kiitos että itse olet sekä esimerkil­läsi että kirjoituksillasi/puheillasi tätä yrit­tänyt. Ja toimin­nal­lasi näyt­tänyt esimerkkiä. Tok­i­han siel­lä sit­ten vara­jäse­n­e­si jatkaa vihrei­den mainet­ta tahrien.

  19. Olen tässä net­sistä etsiskel­lyt kvasti HUSin väl­i­til­in­päätöstä ja tulosen­nustet­ta kesäku­un 2024 lop­un tilanteesta. Sel­l­aisen­han hyv­in­voin­tialueet ovat joutuneet tekemään ja julkaisemaan.

    Kun HUSin tulos vuodelta 2023 julki­asti­in, tiedustelin HS:n kom­ment­ti­pal­stal­la tietoa, miten >HUSin hal­li­tus on seu­ran­nut vuo­den 2023 aikana talousti­lan­net­ta ja mil­loin hal­li­tuk­sen pöytäkir­jois­sa on tode­tu HUSin talousti­lanteen kri­it­tisyys. HS ei kyl­läkään “hienotuntiesesti“kirjoitustani julkaissut! Kysymys on siis siitä, onko hal­li­tus asian­mukaiset­si valvonut HUSin toim­intaa ja talouden kehit­tymistä ja toisaal­ta, ovatko johta­vat virkamiehet asian­mukaises­ti ja oikea-aikaises­ti infor­moi­neet asi­as­ta hal­li­tuk­selle. Sitä en usko, ettei HUSis­sa mikään johta­vat taso olisi tien­nyt hyvis­sä ajoin jo ennen vuo­den 2013 tilin­päätöstä, mis­sä mennään!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.