Mikä Helsingin keskustaa vaivaa?

68 vastausta artikkeliin “Mikä Helsingin keskustaa vaivaa?”

1. Maaseudun Tule­vaisu­udessa (!) oli vas­ta jut­tu kaupunkikeskus­to­jen muutoksesta.

   Ilmiö kos­kee koko Suomea ja esimerkkinä kui­h­tu­mis­es­ta käytet­ti­in Saar­i­jär­ven keskus­taa. Siel­lä tuskin on autoilua vaikeutettu.

   Tääl­lä Oulus­sakin autoilun vaikeus on kuulem­ma syy siihen, että keskus­ta ei ole kuten 90-luvul­la — jol­loin ei ollut net­tikaup­paa ja peltomarketteja. 

   Kaik­ki valit­ta­jat jotenkin ”uno­hta­vat”, että Oulun keskus­tan alla on noin kymme­nen vuot­ta sit­ten avat­tu 900 autopaikan upea luo­la ja lisäk­si use­ampi van­hempi parkki­ta­lo. Pysäköin­tipaikko­ja on enem­män kuin koskaan.

   Pysäköin­ti mak­saa näis­sä noin 2,5€/tunti. Ilmeis­es­ti pitäisi olla ilmaista ja paikko­ja rajat­tomasti jokaisen liik­keen edessä. Mut­ta kukaan ei ker­ro mis­sä todel­lisu­udessa täl­lainen olisi mahdollista.

   En ole koskaan ymmärtänyt minne autoil­i­jan mas­si­ivi­nen ostovoima katoaa heti kun sat­un­naisen sato­jen euro­jen ostos­matkan pysäköin­nistä pitäisi mak­saa muu­ta­ma euro.

   Ehkä huvit­tavin­ta on Espan luxu­s­laukkukaup­pi­aan kit­inä. Aivan vier­essä on maanalainen pysäköin­ti­laitos! Muu­ta­man euron parkki­mak­sun takia jää 3000 euron laukku osta­mat­ta? Silkkaa komediaa.

   (Kaik­ki toki tiedämme, että laukkukau­pan asi­akkaat tuli­vat lentokoneel­la Aasi­as­ta tai junal­la tms. Pietarista, eivät autol­la Espoosta)

   Vastaa

   1. “Ehkä huvit­tavin­ta on Espan luxu­s­laukkukaup­pi­aan kit­inä. Aivan vier­essä on maanalainen pysäköin­ti­laitos! Muu­ta­man euron parkki­mak­sun takia…” 

      Huo­maa ettet tai­da noi­ta yli­hin­noitel­tu­ja keskus­ta­halle­ja olla käyt­tänyt. Kokeilepa vaik­ka käy­dä autol­la lef­fas­sa, tule kol­men tun­nin jäl­keen mak­samaan pysäköin­ti­mak­su. Huo­maat että luke­ma on var­masti kaksinu­meroinen ja saat­taa alkaa jopa kakkosella. 

      Soin­in­vaaran puhe tässä oikein hyvä. Itse asuin kan­takaupungis­sa 20 vuot­ta ja huo­masin elin­voimaisu­u­den köy­htymisen varsinkin viimeisen 5 vuo­den aikana. Vil­inä katosi johonkin. Rait­sikkaa keskus­taan vältin aina kun mah­dol­lista juuri Soin­in­vaaran ker­tomas­ta syys­tä: siinä olisi tul­lut matkalle hintaa. 

      Nyt liikuske­len ja ele­len Pohjois-Helsingis­sä, Van­taan Tam­mis­ton suun­nas­sa. Käykääpä joskus kat­so­mas­sa, mikä kaupunki­mainen vil­inä ja kuhi­na. Paikallisen Cit­tarin ruokatar­jon­ta Stokkan Herkun tasoa . Jne. Van­taan Kar­tanonkos­ki näyt­tääkin kan­takaupungilta (vaikkei toki sitä olekaan). Keskus­tas­sa käyn kun on pakko käy­dä Akateemisessa.

      Vastaa

      1. Nim­imerk­ki enää kir­jakaup­pa siel­lä kom­ment­ti­na että eloku­vi­in voi men­nä muuallekin kuin Helsin­gin keskus­taan . Helsinki­in on myös avat­tu monipuolisia kir­jakaup­po­ja kuten Rose­budin kau­pat ja tästä syys­tä Aka­teemisen valikoima on pienen­tynyt. Olet oike­as­sa että lähiöt ovat paran­ta­neet tarjontaa.

      2. Päälaupunkiseudul­la on eloku­vateat­tere­i­ta myös Helsin­gin keskus­tan ulkop­uolel­la. Mik­si pitäisi tul­la keskus­taan eloku­vi­in? No, ehkä jonkun ei-val­tavir­tal­ef­fan takia, mut­ta peruslef­fat näkee muual­lakin. Kan­nat­taa men­nä lähim­pään teatteriin.

         Kuten ker­rotkin, saat Tam­mis­ton seudul­ta (ja netistä) läh­es kaiken tarvit­se­masi ja sehän on aivan ideaa­li­nen tilanne. Ei olisi mitään järkeä, että tulet tekemään ark­isia ruokaos­tok­sia Helsin­gin keskus­taan Van­taal­ta. Sil­loin pk-seu­tu olisi todel­lakin epäonnistunut.

      3. “Kokeilepa vaik­ka käy­dä autol­la lef­fas­sa, tule kol­men tun­nin jäl­keen mak­samaan pysäköin­ti­mak­su. Huo­maat että luke­ma on var­masti kaksinu­meroinen ja saat­taa alkaa jopa kakkosella. ”

         No eipä todel­lakaan mak­sa noin paljon muu­ta kuin keskel­lä päivää.
         Tark­istin huvikseni P‑Kampin (Ten­nis­palatsin vier­essä) ja P‑Kluuvin (Kinopalatsin vier­essä) hinnat.
         Kamp­is­sa mak­saa ma-la klo 18 jäl­keen sekä sun­nun­taisin koko päivän 2€/tunti.
         Klu­u­vis­sa on vieläkin halvem­paa. Siel­lä mak­saa ma-la klo 18–21 tuon 2€/tunti, mut­ta ma-la klo 21 alka­en sekä sun­nun­taisin koko päivän vain 1€/tunti!

   2. Nim­imerk­ki Bön­mixsille kom­ment­ti­na tuo­hon autoilu­un Helsin­gin Keskus­tas­sa. Myös venäläiset tur­is­tit tuli­vat omil­la autoil­la Pietarista Helsinki­in ostoksille.

      Vastaa

   3. Mut­ta itse mak­su­ta­pah­tu­ma on iso vai­va, tikitt­tää pääkopassa..et ole vapaa, vaan sua kontrolloidaan.

      jos koko mak­su­un menee 2 min­u­ut­tii, niin se on miljoo­nan vuodessa tien­aavalle, työa­jalle las­ket­tuna iso sum­ma ja stressi.

      ostovoima­ton ja halu­ton väki on ottanut tilaa hal­tu­un keskus­tois­sa, puuko­tuk­set on räjähtänneet

      Vastaa

   4. Itse asi­as­sa nämä muu­ta­mat kiukut­tel­e­vat ”laukkukaup­pi­aat” saat­ta­vat olla oma­l­ta osaltaan oikeassa.

      En ihan hel­posti lähtisi kiistämään yrit­täjän tietämys­tä omas­ta asi­akaskun­nas­taan ja sen käyt­täy­tymis­es­tä. Se data voi oikeasti poike­ta siitä, mitä laa­jem­paa yri­tysjoukkoa koske­vat tutkimuk­set kertovat. 

      Asi­akas ei myöskään aina toi­mi ratio­naalis­es­ti. Jos­sain 150 metrin päässä maan alla ole­va pysäköin­ti­hal­li ei vält­tämät­tä auta mitään jos henkilö on tot­tunut pysäköimään oven eteen, ja nyt hänelle on muo­dos­tunut sel­l­ainen mieliku­va että ”nykyään sinne on vaikea päästä autolla”.

      Mielestäni näi­den kanssa on turha väitel­lä. Tode­taan, että he saat­ta­vat olla oike­as­sa mut­ta koko keskus­tan kehi­tys­tä ei valitet­tavasti voi­da tehdä hei­dän ehdoillaan.

      Vastaa

2. Kuka ne asukkaat niihin kym­meni­in tuhan­si­in asun­toi­hin mak­saa? Se on jo pla­neet­taakin kohtaan väärin tuo­da niihin asukkaat.

   Vastaa

   1. Mil­lä taval­la se olisi pla­nee­talle parem­pi, jos ne kymmenet tuhan­net ihmiset asu­isi­vat jos­sain muualla?

      Mitä mak­samiseen tulee, niin ne ihmiset voivat mak­saa asun­ton­sa itse. Helsin­gin keskus­taan kyl­lä riit­tää kysyntää.

      Vastaa

3. Lisätään vielä:
   — Katu­työt, esim Man­ner­heim­intien, joka kestää mon­ta vuot­ta ilman että oikeas­t­aan mitään uut­ta saa­da aikaisek­si. Tuol­la määräl­lä kaivamista olisi luul­lut että olisi saatu aikaan metrolin­ja Töölön ali mut­ta samoil­la hitail­la ratikoil­la ja bus­seil­la jatke­taan kun se on valmis.
   Kun sit­ten Kai­vokatu ja Elielin­aukio menee remont­ti­in niin sotku on valmis.

   - Tin­der on vienyt yöelämältä terän kun ei tutus­tu­ta toisi­in­sa kapakas­sa enää.

   Vastaa

   1. Man­ner­heim­intiel­läon kyse sata vuot­ta van­ho­jen putkien uusimisesta.

      Vastaa

      1. Kun ohi menee näistä Hkin keskus­tan vält­tämät­tömik­si kat­so­tu­ista val­tavista työ­maista niin keskimäärin ketään ei ole töis­sä, koneet eivät liiku, työ­maa seisoo 2/3 vuorokaud­es­ta hil­jaa ja paikallaan. Päiväl­läkin voi olla tilanne että työmiehiä on puolen kilo­metrin matkalla vain yhdessä pis­teessä, korkein­taan kym­menkun­ta, vaik­ka han­ke sinän­sä mit­ta­va ja katu revit­ty auki. 

         Eikö toimin­nan, työn, tekemisen nopeut­ta­mi­nen ole mah­dol­lista, kun kyse val­takun­nal­lis­es­tikin merkit­tävistä kohteista. Vrt. liikku­mi­nen, tur­is­mi, kaupunkikuva…

         Mak­saa enem­män? Toki niin, mut­ta kyl­lä han­kkeen nopeam­min valmi­ik­si saami­nen kat­taa osan lisäkus­tan­nuk­sista. Nyt rake­t­a­mi­nen kestää vuosia.

      2. Näin var­maan on, onhan ne uusit­ta­va joskus.
         Samal­la kuitenkin tehdään muitakin asioi­ta, jot­ka voisi ehkä tehdä toisinkin. Pui­ta kaade­taan ja asfalt­tia lisätään. Luu­len­pa, että olisi säästävämpiäkin vaihtoehtoja.
         Raken­nuk­sia pilataan yliko­r­jaa­mal­la, ehkä kaupunki­akin yliko­r­jataan tarpeettomasti.

      3. Kom­ment­ti­na Soin­in­vaar­alle että myös Rauta­tien­torin metroase­man läh­es 4 kuukau­den kestävä remont­ti rajoit­taa todel­la paljon liikku­mista. Mik­si sitä ei remon­toitu sil­loin kun siel­lä oli se iso vesivahinko?

      4. Kil­pailu­tuk­ses­sa olisi pitänyt lait­taa sakko­hin­ta jokaises­ta päivästä ja metristä mitä remon­tin vuok­si katuja/kaistoja joudu­taan sulke­maan tai tekemään eri­ty­isjär­jeste­ly­itä esim. alen­net­tu­ja nopeusrajoituksia.

         Tot­ta kai tar­jouk­sien hin­nat nou­se­vat vas­taavasti ettei kaupun­ki täl­lä taval­la rahal­lis­es­ti net­toa jos hom­mat tehdään mitenkään järkevästi, mut­ta täl­lä taval­la toteut­ta­jal­la olisi jokin kan­nustin tehdä remon­tit järkevässä ajas­sa. Ja jos joku osaa ja tekee hom­man hyvin ja nopeasti, niin hänelle jää sit­ten myös enem­män tasku­unkin rahaa. 

         Mut­ta kun mitään täl­läistä mekanis­mia ei ole, niin hom­maa tehdään puo­li­val­oil­la miten nyt muil­ta hom­mil­ta ehditään ja viitsitään.

      5. Ja baanaa pitkin ei pääse Man­ner­heim­intien ali kun odote­taan kuukausikau­pal­la maalin kuivumista.

      6. Kyl­lä siitä nyt pääsee.

      7. Osaako joku sanoa, joudu­taanko Man­ner­heim­intie kaiva­maan uud­estaan auki kun ale­taan rak­en­taa pikaraiti­oti­etä keskus­tas­ta Munkkivuoren kaut­ta Kan­nelmä­keen, vai sisältävätkö nyt tehtävät muu­tok­set katu­in­fraan ja raiti­otiehen myös pikaraiti­o­tien eli raitio­vaunu­jen nopeut­tamisen vaa­dit­ta­vat muutokset?

      8. Ei joudu­ta kaiva­maan uud­estaan auki.

      9. Soin­in­vaar­alle tiedok­si että baanaa pitkin ei pääse Ruo­ho­lahdes­ta Kansalais­to­rille. Baana on pis­tet­ty kiin­ni Pikku par­la­mentin kohdal­la ja Man­ner­heim­intie on myös kiin­ni. Nyt kun metroli­ikenne on poik­ki välil­lä Kamp­pi ja Helsin­gin yliopis­to aina syysku­uhun asti niin keskus­tan liikenne on täy­del­lis­es­ti sekaisin. Nyt pahin ruuh­ka on Helsin­gin yliopis­ton kohdal­la. Jos baana olisi kokon­aisuute­na auki se helpot­taisi liikku­mista huo­mat­tavasti. Tähänkö Helsin­ki pyrkii että keskeinen kevyen­li­iken­teen väylä on poik­ki kun samal­la pis­tetään vilkkain metroase­ma samaan aikaan kiinni?

      10. Baana pan­ti­in uud­estaan kiin­ni pari päivää sit­ten. Se oli pari viikkoa auki. Huono ajoi­tus johtuu Helsin­gin luon­non­suo­jeluy­hdis­tyk­sen val­i­tuk­ses­ta, joka viivyt­ti töitä. 

      11. Siis baana pis­tet­ti­in kiin­ni juuri samana päivänä kun metroli­ikenne katkaisti­in Kampin ja Kaisaniemen välil­lä? Ei ihm että Helsin­gin yliopis­ton kohdal­la on yhtä pitkät jonot kuin Pic­cadil­ly Cir­cuk­ses­sa vaik­ka kyseessä on huo­mat­tavasti pienem­pi ase­ma. Helsin­gin yliopis­ton ja Kampin metroasemien ongel­ma on siinä että niis­sä on vain yksi sisäänkäyn­ti auki. Sama kos­kee Rauta­tien­to­ria. Jos olisi kak­si eri sisäänkäyn­tiä niin se helpot­taisi tilan­net­ta kuten on Hakaniemessä ja melkeinen jokaises­sa Espoon metroasemilla

4. Helsin­gin keskus­taa ei vaivaa mikään. Se on täyn­nä ihmisiä. On vain liiketi­laa jos­ta pyy­de­tään niin paljon, että tuot­teis­sa pitää olla hir­muinen kate. Nyt ei ole sta­tus­tavaraa kulut­tavia uus­rikkai­ta rys­siä ja kiinalaisia liik­keel­lä. Asi­aa ei helpota että kiin­teistöt omis­taa pari tahoa, jot­ka ovat niin varakkai­ta, että pitävät niitä mielu­um­min tyhjil­lään kuin laske­vat vuokria. Odot­ta­vat sitä että uus­rikkaat palaa­vat ja sta­tusku­lu­tus nousee sitä kaut­ta. Eivät anna pitkää järkevän hin­taista vuokra­sopimus­ta muille tässä välil­lä. Jos tämän takia Helsin­gin kaavoitus palaa täysin 70-luvulle, kun vaik­ka Pari­isi menee ihan eri suun­taan, niin voi saatana.

   Vastaa

5. No niin minäkin kävin Viimek­si keskus­tas­sa Aka­teemises­sa jot­ta saisin kir­jan heti käteen ja autol­la. Kir­ja mak­soi 32€ ja pysäköin­ti 12€. Pistäkää vielä ruuhka­mak­sut toim­i­maan niin sitte voi päivän pari odotel­la jot­ta saa kir­jan käteen postista 6€

   Vastaa

   1. Aka­teeemiseen kai men­nään kir­jaos­tok­sille sik­si että siel­lä saa kir­jo­ja joi­ta ei esim Suo­ma­lais­es­ta tai mar­keteista tai verkkokaupoista saa. Samoin keskus­tan lukuisat antik­vari­aatit aja­vat saman asian. Myös jos ostaa jollekin kir­jan lah­jak­si on syytä kat­soa miltä se kokon­aisu­udessaan näyt­tää. Harv­inaisem­pi kir­ja, sil­loin men­tävä keskustaan.

      Vastaa

6. Onko kukaan uskaltanut kysyä, mihin enää tarvit­semme keskus­taa? Ei työ­paikkaa siel­lä, ei viras­toa­sioin­tia, ei pankke­ja tai tarvet­ta erikoiskau­palle. En käy oop­peras­sa päivittäin.

   Tässä keskus­tan tilan voiv­ot­telus­sa on liikaa nos­tal­gisoin­tia. Keskus­ta oli eri­lainen sil­loin, kun se oli vält­tämätön. Ei vält­tämät­tä viihty­isä, mut­ta keskusta.

   En usko, että täl­lä kukkalaatikoit­tamisel­la saadaan isoa kuvaa kään­net­tyä. Uudet juna-ase­mat (pis­ara tai Tallinna), merkit­tävät uudet insi­tuu­tiot (natopääkont­tori tai uusi yliopis­to, uudet museot) tai merkit­tävä kaiken­lainen vapautet­tu lisärak­en­t­a­mi­nen voisi­vat kään­tää suuntaa.

   Vastaa

7. 1) vaat­teet tilaan netistä ja haen lähim­mästä paket­ti­au­tomaatista. Ruotsin hin­tata­so on hyvä

   2) pan­demia jät­ti rav­in­to­lakäyn­nit pois. Niin jatke­taan ja kahvi­las­sa poikkean harvoin

   3) palkat ei nouse niin paljon ja siis alv nos­taa myös pian hin­to­ja. Rahas­ta Pitää olla tarkem­pi ja keskus­tas­sa tekemiseen menee aina rahaa. 

   4) Kallista on HSL:n liput Joten pitää miet­tiä mil­loin kan­nat­taa keskus­taan men­nä. Menot tulee kim­put­taa jot­ta saa samal­la lip­ul­la hoidet­tua enem­män asioita 

   Kau­pat ja rav­in­to­lat tuskin saa min­ua keskus­taan nyt enää, pitäisi olla jotain uni­ikkia jon­ka vuok­si se on pakko men­nä keskus­taan. Kun ei siel­lä ole mitään eri­ty­istä ylern­sä ole. Nykyään on myös help­po men­nä julk­isil­la an lip­ul­la ostar­ille pasi­laan tai idiom ome­naan- jos nyt lipun ostan niin mik­sipä en poikkeaisi

   Vastaa

8. Luet­telostasi jäi puut­tumaan Tripla. Ja kai Redi­inkin joku eksyy.

   Kun asuin Munkkiniemessä, kävin keskus­tas­sa usei­ta ker­to­ja viikos­sa. Espoolais­tuneena en enää viit­si. Juna jät­täisi jon­nekin Töölön­lah­den perukoille, ABC-lip­pu mak­saisi aivan liikaa, autol­la olisi han­kala tul­la, kun liikenne on tukkoista ja park­keer­aami­nen kallista. Eikä siel­lä keskus­tas­sa oikein ole min­ulle enää mitään. Joskus sun­nun­taisin, kun pysäköin­ti on ilmaista, aje­len Bule­vardille ja käve­len jonkun lenkin totea­mas­sa, että ihmisvil­inä on kadon­nut, liik­keet lopet­ta­neet ja rav­in­to­lat hin­noitelleet itsen­sä ulos. Autio Hämeen­tie itket­tää ja nau­rat­taa yhtä aikaa. Eikä muse­o­ratikkakaan enää kul­je, ahne Helsin­ki halusi siitä rahaa ja on nyt sit­ten ilman museoratikkaa.

   Vastaa

9. “Mikä on siis muuttunut?”

   Listal­ta puut­tui isona asiana väestön ikään­tymi­nen. Sitä ei huo­maa vuodessa, mut­ta kun kat­soo pidem­män aikavälin kehi­tys­tä, niin kyseinen ilmiö näkyy kaikissa Suomen kaupunkien keskus­tois­sa, ja vaikut­taa var­masti myös keskus­to­jen elin­voimaan. 1950-luvul­la suo­ma­lais­ten kes­ki-ikä oli noin 30 vuot­ta, 2000-luvun alus­sa se oli 38 vuot­ta ja nyt väestön kes­ki-ikä on jo 44 vuot­ta. Ikään­tymiske­hi­tys vaikut­taa myös kulku­tapoi­hin ja kulu­tuk­seen. Iso kysymys on, että miten kesku­s­tat säi­lyvät elin­voimaisi­na väestön ikään­tyessä, jol­loin kulu­tus ylipäätään tyyp­il­lis­es­ti vähe­nee ver­rat­tuna työikäis­ten kulu­tusvolyymei­hin (kun kaik­ki tarpeelli­nen on jo vuosia sit­ten han­kit­tu, ja asun­to täyn­nä tavaraa, ei esimerkik­si uusia esineitä ja vaat­tei­ta enää niin edes kulu ver­rat­tuna nuorem­pi­in) ja jol­loin kulkemis­mah­dol­lisu­us jalankin kaduil­la voi lop­ul­ta estyä fyy­sis­ten syi­den tai muis­ti­sairauk­sien takia. 

   Ikään­tymiske­hi­tys on syytä huomioi­da sik­sikin keskus­to­ja kehitet­täessä, että se ei ole lopus­sa, vaan Suo­mi ikään­tyy tulev­ina vuosikym­meninä vielä lisää. Keskus­tan liike- ja toim­i­tiloista jatkos­sa ehkä yhä isom­pi osa on van­huk­sille suun­nat­tui­hin toim­intoi­hin liit­tyvässä käytössä, kun taas las­ten ja nuorten kohderyh­mien erikoiskau­pat ovat vähen­tyneet ja vähenevät ehkä jatkossakin.

   Vastaa

10. Mikä vika siinä on että ihmiset elää lähiöis­sään? Elämä on paikallista.

    Lisäk­si ketä niihin keskus­tan kalli­isi­in asun­toi­hin muut­taa jos vuokrat­uet piene­nee? Mis­sä se muut­ta­va poruk­ka työl­listyy? Tuskin keskus­tas­sa on töitä niille

    Vastaa

    1. Keskus­tas­sa on paljon enem­män työ­paikko­ja kuin asukkai­ta. Asun­not keskus­tas­sa ovat niin kalli­ta, ettei asum­istuel­la ole mitään vaiku­tus­ta niiden menekki­in. Jos on varaa asun­toon keskus­tas­sa, ei ole oikeutet­tu asumistukeen.

       Vastaa

       1. Tuo­hon Soin­in­vaaran kom­ment­ti­in että Helsin­gin keskus­tan vuo­ra-tulo­jen korkeat hin­nat vaikut­ta­vat asum­is­tu­keen. Tämä johtuu siitä että Kela määrit­telee Helsin­gin I kun­taryh­mään joka on määritel­ty alueek­si joka on asumisen kohdal­la kallein alue. Espoo, Kau­ni­ainen ja Van­taa ovat sijoitet­tu II kun­taryh­mään vaik­ka Espoo on mon­es­sa yhtey­dessä kalli­impi kuin Helsin­ki. Toki riip­puu mis­säpäin Helsinkiä ja mis­säpäin Espoo­ta asuu.

       2. Näin oli ennen, ei enää.

       3. mut­ta Helsin­gin lähiöis­sä on pum­meil­la näköjään varaa asua ja lisiä

          onneks en asu pk-seudul­la, vaan Raisios­sa, joka kaup­paan ..ja niitä on koko kir­jo, pääsee autol­la 10–30 metrin päähän kau­pan oves­ta haha­ha, ei tarvi men­nä maan alle parkkiluoliin

          its easy life, pal

11. Wahlroos toi hyvin esille, että tavarat­alo­jen tule­vaisu­us olisi arvo­brän­di­en myynnissä.

    Olisi hyvä, jos keskus­tas­sa olisi vaatekaup­pa vähän kalli­imille, mut­ta kestäville vaat­teille. Nyt nuo joutuu netistä tilaa­maan ja toivo­maan, että koko olisi oikea.

    Vastaa

12. Tukhol­ma, sen keskus­ta ja Söder (jota muuten elämän­rikkaudessaa, koos­saan ja his­to­ri­as­saan ei voi kuu­na päivänä ver­ra­ta aika tavanomaiseen Kallioon kuten jotkut tekevät) ovat täyn­nä elämää ja ihmisiä ver­rat­tuna Stadiin.
    Samoin Köpis. 

    Ehkä syy ei olekaan kokon­aan logisti­nen, vaan kyse on myös mei­dän itsemme umpimielisyy­dessä ja varskin pihiy­dessämme joka saat­taa johtua mata­lam­mas­ta tulota­sostamme ja heikos­ta varallisuudestamme.
    Puhun nyt meistä perus­palka­nsaa­jista. En keskus­tan jugendtaloväestä. 

    Viimeistään viimeisen viiden vuo­den aikana­han maamme elin­ta­so ja kulu­tuk­sen eri mittarein on pudon­nut selvästi muista pohjoismaista. 

    Ehkä kaup­pa ei käy keskus­tas­sa, kun olemme köy­htyneet ver­rat­tuna verrokkeihin?
    Siis entisi­in verrokkeihin.

    Vastaa

13. Ne kan­takaupunki­laiset jot­ka valit­ta­vat ratikkalip­pu­jen hin­to­jen kalleut­ta voivat vähän miet­tiä mik­si asu­vat kan­takaupungis­sa. Eikö siel­lä asu­ta sik­si että kävellen pääsee 15 min­uutis­sa joka paikkaan? Eli jos ratik­ka on liian kallis, kävelkää!
    Lähiöi­den asukkaat joutu­vat mak­samaan bussi‑, metro- tai juna­matkois­taan vähin­tään yhtä paljon kuin kan­takaupunki­laiset ratikkamatkoista.

    Vastaa

    1. Sil­fver­berg on aivan oike­as­sa että lähiöi­den asukkaat joutu­vat kulke­maan bussi‑, metro- tai juna yhdis­telmäl­lä ja vai­h­dot päälle mikäli halu­aa liikkua Helsin­gin keskus­taan. Onko se liikaa vaa­dit­tua että ratik­ka lip­pu on saman hin­talu­ok­ka kuin asuu Vuosaaressa?

       Vastaa

       1. Oitäiskö myös liuku­por­taille pan­na kol­men euron käyt­tö­mak­su? Ratikan käyt­tö keskus­tas­sa on lähempänä liuku­por­taiden käyt­töä kuin junamatkaa.
          Pelkästään se, että ker­tal­ipun hin­ta ylit­tää melkein kolminker­tais­es­ti ratikka­matkan kus­tan­nuk­sen, on minus­ta ongel­ma. Jos matkus­taa bus­sil­la ja ratikalla, aiheut­taa kus­tan­nuk­set sekä bus­sista että ratikas­ta. Ei sik­si ole pois sul­jet­tua, että tämä mat­ka on kalliimpi

       2. Soin­in­vaar­alle: Ratik­ka ei ole mikään liuku­por­ras kos­ka matkat ovat kuitenkin pidem­mät mut­ta sitä voi ver­ra­ta esim köysir­ataan tai funiku­laari­in joka vie jonkun vuoren huip­ulle. Jos sel­l­aisia olisi Helsingis­sä niin matkus­tamis­es­ta perit­täisi­in mak­su. Toinen esimerk­ki on Suomen­lin­nan lautta. 

          Jos ratikkaan ei saa­da riit­tävästi matkus­ta­jia ruuh­ka-ajan ulkop­uolel­la niin sil­loin palvelu on kehnos­ti ja tehot­tomasti toteutet­tu sen kus­tan­nuk­si­in näh­den ja sil­loin lin­jo­ja pitää suun­nitel­la uusik­si niin että tärkeimpi­en kohtei­den välil­lä pääsee nopeam­min kuin bus­sil­la tai skuu­til­la ja turhat rön­syt reit­tiverkos­ta kar­sia pois.

          Jos jotain alen­nuk­sia halu­taan ratikka­matkoille niin samat alen­nuk­set olta­va voimas­sa myös bus­seis­sa ja met­rossa jne. Esim alen­nus klo 9–15 välil­lä voisi olla toiv­ot­ta­va uud­is­tus monelle. 

          Sit­ten voisi joltain eri­ty­is­ryh­miltä ottaa ilmaiset matkat pois, esim las­ten­vaunu­jen kanssa liikkuvilta.

    2. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että oleelli­nen tek­i­jä tuo­hon ratikan lipun hin­taan on sijain­ti. Ratik­ka vyöhyke on maanti­eteel­lis­es­ti hyvin pieni alue. Helsin­gin laidoil­ta matkuste­taan töi­hin Van­taalle ja Espooseen ja siinä on usei­ta vai­h­toe­hto­ja välis­sä. Juuri tästä syys­tä lipun hin­ta on edullisem­pi kuin ratikan ker­ta lip­pu. Matkus­tu­sai­ka on ABC:llä ja BC:kllä pidem­pi (80 min­u­ut­tia) kuin AB:ssä. Itse asi­as­sa keskus­tas­sa asu­va henkilö matkus­taa junal­la mikäli Pasi­la las­ke­taan keskus­tak­si kos­ka se on A vyöhyket­tä. Minus­ta parem­pi malli olisi se että D vyöhyke muute­taan C:ksi ja Cm inte­groidaan B:hän. Lipun hin­nan koro­tus painet­ta ei olisi kos­ka tark­istus­mak­su on jo nos­tet­tu 100€:roon

       Vastaa

    3. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na tuo­hon Suomen­lin­nan laut­taan niin se on ain­oa julkisen liiken­teen palvelu joka on ilmainen Suomen­lin­nan asukkaille eli heille jot­ka asu­vat Suomenlinnassa

       Vastaa

       1. suomen­lin­nan asukas= henkilö joka asuu suomenlinnassa

          smart

       2. Suomen­lin­nas­sa asuu vak­i­tuis­es­ti vain vain Suomen­lin­nan hoitokun­nan ja Puo­lus­tusvoimien kan­ta­henkilökun­nan edus­ta­jia. Eli ei kovin paljon. Ilmeis­es­ti oikeus matkus­taa ilmaisek­si johtuu siitä että Suomen­lin­naan ei saa tuo­da auto­ja vaan siel­lä asu­vat per­heet joutu­vat säi­lyt­tämään auton­sa kaupungilla.

          Sitä en tiedä saa­vatko Suomen­lin­nas­sa palvel­e­vat varus­miehet ja ran­gais­tus­ta avo­vanki­las­sa suoritt­ta­vat van­git matkus­taa lau­tal­la ilmaisek­si. Epäilen että ei ihan rajat­tomasti, vaan “työ­nan­ta­ja” kir­joit­taa lipun yksit­täisiä matko­ja varten johon on olta­va jokin syy.

    4. Kom­ment­ti­na Sil­fver­bergille tuo­hon Suomen­lin­nan väk­iluku­un. Suomen­lin­nan omien sivu­jen mukaan siel­lä asuu 800.Suomenlinnan asukkaat pääset ilmaisek­si matkus­ta­maan man­tereen ja saaren välil­lä ja heil­lä on oikeus tuo­da sinne auto jol­la on lupa liikkua saarel­la. Olet var­masti käy­tynyt Suomen­lin­nas­sa lau­tal­la ja siinä on kak­si jonoa yksi on tur­is­teille ja toinen on asukkaille joil­la on vapaalip­pu saarelle.

       Vastaa

       1. Auton saa tuo­da saarelle mut­ta se mak­saa aika paljon ja sitä ei saa säi­lyt­tää siellä.

    5. Lähiöi­hin saata­va tietenkin sama lip­puhin­tapoli­ti­ik­ka kuin kan­takaupunki­in. Esim 10 min­uutin tai 2km lippu.

       Vastaa

       1. Koment­ti­na Kei­jo kekkoselle lähiöi­den lipun­hin­taan. Täl­lä het­kel­lä lähiöi­den lipun­hin­ta on halvem­pi kuin kan­takaupun­gin kos­ka matkus­tusalue on laa­jem­pi. BC-vyöhyke on suurem­pi kuin AB. Raide-Jok­eri mah­dol­lista tämän kos­ka se kul­kee BC-vyöhykel­lä idästä län­teen. Matkus­t­a­mi­nen Tapi­o­las­ta Aal­to-yliopis­ton kaut­ta Oulunkylään on nyt sama hin­ta (BC). Ei tarvise men­nä Rauta­tien­torin kaut­ta. Pasi­la on edelleen haas­va kos­ka sielä ei mene itä-län­sisu­un­taan suo­raa junaa tai pikaratikkaa vaan pitää men­nä Rauta­tien­torin kaut­ta mikäli halu­aa päästä Espooseen tai Itä-Helsinki­in. Nykyi­nen vyöhe­malli on parem­pi kuin van­ha malli ja tehokkaampi kuin kilo­metri­malli joka on käytössä muun muas­sa Lon­toos­sa. Se että vyöhykeitä on yksi liikaa siis C on edelleen haas­teel­lista. C:n inte­groi­tu­mi­nen B:hen olisi parem­pi vaihtoehto.

14. OSTOVOIMAN heikken­e­m­i­nen näkyy Lapin mukaan eri­tyis­es­ti nuorten aikuis­ten suosimis­sa yörav­in­tolois­sa ja tietyis­sä pikaruokaravintoloissa.

    Eri­tyis­es­ti iso­ja asun­to­lain­o­ja ottanei­den nuorten aikuis­ten tilanne on tukala.

    ”Kun asun­to­lainan korko nousi puoles­ta pros­en­tista yli neljään, se vaikut­ti kulutukseen.”

    Vastaa

    1. Asun­toon sijoit­ta­neet nuoret tuskin niin tyh­miä on, että joutu­vat teini­hel­veteis­sä käymään muutenkaan 😀 Joku teinibim­bon tasolle jäänyt min­is­teri on asia erikseen.

       Vastaa

       1. Hel­sig­nis­sä ei ole juuri lain­bkaan tyhjiä asun­to­ja, mut­ta on asun­to­ja, joiden asukkaat eivät ole Helsingis­sä kirjoilla.

15. Ovatko­han kom­ment­tien lukuisat ”entiset kan­takaupungis­sa asu­jat” ja hei­dän koke­muk­sen­sa oikei­ta vai kek­sit­tyjä. Itse kir­joi­tan tätä hel­teisenä aamu­na Krunikas­sa. Laitoimme läpive­don, jot­ta asun­to viilenisi. Täl­lä het­kel­lä kuu­luu vain mus­taras­taan ääni. Koh­ta lähdemme kävellen Hakaniemen hal­li­in. Kan­takaupungis­sa asum­i­nen ei ole täy­del­listä, mut­ta ei ollut Tapi­o­las­sakaan. Silti en tunne tarvet­ta par­ja­ta Tapi­o­laa. No, tämä
    kir­joituk­seni meni ehkä asian vierestä. ..

    Vastaa

    1. Kom­ment­ti­na nim­imerk­ki JH:lle että Tapi­olan ja Kru­u­nun­haka ovat käytän­nössä molem­pi­en kaupunkien keskus­taa. Ver­tailu lähiöi­hin pitäisi tehdä Vuosaaren ja Laut­tasaaren välil­lä. Ne ovat sen ver­ran kaukana toi­sis­taan ja keskustasta.

       Vastaa

16. Ratikkalipun hin­nan tark­istuk­ses­sa voi olla järkeä, mut­ta kuin­ka suuri osa matkoista mak­se­taan ker­tal­ipuil­la? Itse olen kat­sonut kuukausilipun järke­vim­mäk­si, kos­ka helpot­taa elämää.

    Kau­pal­lis­es­ta keskus­tas­ta puhut­taes­sa keski­tytään yleen­sä voiv­ot­tele­maan Aleksin ja Espan tilan­net­ta, mut­ta mie­lenki­in­toiset liik­keet löy­tyvät aivan muual­ta: Kallios­ta tai Fredrikinkadul­ta (ja sen ympäriltä). Ne ovat pääsään­töis­es­ti myös sel­l­aisia erikois­li­ikkeitä, joi­ta ei kaup­pakeskuk­sista löy­dy. Ylipään­sä kaup­pakeskuk­sista löy­tyy lähin­nä ketjuli­ikkeitä. Fredrikinkadul­la kulkies­sa har­voin näkee tyhjää liiketilaa.

    Niin pääkaupunkiseudul­la kuin Kuo­pios­sa asuneena tääl­lä pääkaupunkiseudul­la har­mit­taa ettei ole taloudel­lista mah­dol­lisu­ut­ta asua oike­as­sa kaupunkiym­päristössä, sel­l­aises­sa jos­sa Kaup­pa­hal­li­in on käve­ly­mat­ka. Asun­toni on hyvil­lä joukkoli­iken­ney­hteyk­sil­lä, mut­ta viere­inen suuri kaup­pakeskus Kehä I:llä on ketjuli­ikkei­den val­takun­taa. Eikä siinäkään tun­nu ole­van help­poa yrit­täjän men­estyä vaik­ka ilmaista parkki­ti­laa on run­saasti (HS 1.6.2024).

    Vastaa

17. Autoilu näivet­tää keskus­ta­maisen elämän. Ei kaup­pakeskusten sisäl­läkään ole auto­ja. Kun autoilun määrä keskus­tas­sa on säi­lynyt ennal­laan samal­la kun autol­lis­ten talousten määrä on laskenut, sen suh­teelli­nen negati­ivi­nen koet­tu vaiku­tus on vain kas­vanut. Keskus­tas­sa on muu­ta­ma irralli­nen saareke, tyyli­in Keskuskatu, jos­sa pääsee irtau­tu­maan autokaupungista, muuten men­nään auto­jen ehdol­la. Kun autoilu määrit­tää keskus­tan luon­teen, se ei ole luon­te­va paik­ka oleskelulle. Ei Espan ajo­radan reuna muu­tu mihinkään siitä, että jätetään toinen ajo­ra­ta, ne täy­tyy pois­taa molemmat.

    Tietyn mar­gin­aalisen ja hyvin äänekkään ihmis­ryh­män väite, että autoilua keskus­tas­sa olisi han­kaloitet­tu, ei pidä paikkaansa. Jopa remon­tis­sa ole­val­la Man­ner­heim­intiel­lä on tasais­es­ti asfal­toitu ajo­ra­ta ilman moni­akaan liiken­neval­o­ja samal­la kun käveli­jät, pyöräil­i­jät, bus­sit ja ratikat on laitet­tu kier­tor­e­it­eille eikä kevyen liiken­teen väylil­lä ole uut­ta asfalt­tia nähtykään. Kan­nat­taa tes­ta­ta ajo­ra­ta ruuhkan ulkop­uolel­la myös pyöräl­lä, sitä ei ole kiel­let­ty, vielä.

    Muis­sa Euroop­palai­sis­sa kaupungeis­sa toimi­vak­si havait­ta­va resep­ti on autot pois. Kuten jutus­sa tode­taan, tääl­lä men­nään vas­takkaiseen suun­taan. Lop­putu­losta on turha ihme­tel­lä ja uusil­la selvi­tyk­sil­lä ei Kokoomuk­sen näke­mys­tä muuteta.

    Vastaa

18. Lop­pu­jen lopuk­si, yhteiskun­nan toim­imi­nen ei tarvitse kaupunkien-keskus­ta-ori­en­toitunei­ta ihmisiä,

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki Roudalle kom­ment­ti­na että Raisio on Turus­ta 8 kilo­metriä eli käytän­nössä nim­imerk­ki Rou­ta asuu Suomen 6. suurim­man kaupun­gin kehi­tyskun­nas­sa. Tämä vain kom­ment­ti­na että on niitä lähiöitä muual­lakin kuin pääkaupunkiseudulla

       Vastaa

       1. Raisio on Turun keskus­tas­ta about jotain. Käytän­nössä sitä ei ero­ta mis­sä Turku lop­puu ja Raisio alkaa

       2. Turun raja on merkit­ty maas­toon kauppakeskuksilla.

       3. Pan­sion suu­nas­ta ei ole

       4. JA län­sikeskus on turun puolel­la Ikea ei ole

19. ”Mei­dän omis­tamien kiin­teistö­jen käyt­töas­teet ja vuokrata­sot ovat ennätyskorkealla…Jos työ on kovin monot­o­n­ista eikä työym­päristöl­lä ole juurikaan lisäar­voa työn tuot­tavu­u­teen, yri­tyk­sen ydin­li­ike­toim­inta ei yksinker­tais­es­ti kestä sitä, että yri­tys voisi mak­saa suh­teel­lis­es­ti kovem­paa vuokraa näistä neliöistä.”

    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/naivettyyko-helsingin-keskusta-sittenkaan-ilmarisen-vuokrauspaallikko-kayttoasteet-ennatyskorkealla/00c7c52a-05c6-41c9-9b60-6885a72ceaa8

    Uskallan väit­tää, että näille korkean tuott­tavu­u­den toimi­aloille ei löy­dy tarpeek­si sopi­vaa ympäristöä, mihin sijoit­tau­tua, jon­ka vuok­si Helsin­gin keskus­ta on jäänyt jäl­keen kehi­tyk­sessä. Keskus­tan välit­tömässä läheisyy­dessä ovat edelleen suuret sata­ma/te­lak­ka-alueet (jopa jään­mur­ta­japark­ki), jot­ka vievät val­tavasti tilaa ja jois­sa toimin­nan taloudel­liset edel­ly­tyk­set ovat julkisen sek­torin tukien varas­sa. Oxford Eco­nom­ic­skin kiin­nit­ti kaupunki­ra­por­tis­saan huomio­ta siihen, että Helsingis­sä on paljon mata­lan tuot­tavu­u­den toimi­alo­ja ver­rat­tuna mui­hin pohjoismaihin.

    Vastaa

    1. Puheen­vuorois­sa voi esit­tää mitä vain. Haas­tat­teluis­sa kiin­teistön­o­mis­ta­jan vuokrauk­sista vas­taavien kuu­luu markki­nati­lanteesta riip­pumat­ta esi­in­tyä kuin kysyn­tää olisi koko ajan ihan hirveästi. Vuosik­er­to­muk­sis­sa sen sijaan ei viral­lis­es­ti saa sat­u­il­la, kun sen doku­mentin pitäisi antaa pait­si vuokralaisille, myös toim­i­tilo­jen lain­oit­ta­jillekin oikei­ta tieto­ja, ja jos siel­lä sat­u­il­laan, Finanssi­valvon­ta ja joskus jopa poli­isi voi puut­tua asi­aan. Ilmarisen vuosik­er­to­muk­sen 2023 mukaan sen kiin­teistö­jen käyt­töaste oli vuon­na 2023 vain 88 % senkin jäl­keen, kun luvus­ta oli ensin jätet­ty pois saneer­ausko­hteet sitä rumen­ta­mas­ta. Aidon kokon­aisku­van käyt­töas­teesta saa laske­mal­la sen koko kiin­teistökan­nas­ta, eikä pois lukien saneer­ausko­hteet. Se luku jätet­ti­in rapor­toimat­ta, kun ei olisi ollut kovin hyvä.

       Vuosik­er­to­muk­ses­sa 2023 myös todettiin:
       “Korko­jen nousun aikaansaa­ma tuot­to­vaatei­den nousu
       ja koro­nan aiheut­ta­mat rak­en­teel­liset muu­tok­set toim­i­ti­laki­in­teistö­jen käyttöasteissa
       aiheut­ti­vat kiin­teistösi­joi­tusten käypi­in arvoihin noin 1,1 mil­jardin euron alaskirjaukset.”

       Kiin­teistö­jen käypi­in arvoihin tehty yli mil­jardin alaskir­jaus taas on mah­dol­lis­tanut sen, että nyt vuokra­sopimuk­sia voidaan tehdä alem­mal­la vuokrata­sol­la. Sil­loin käyt­töastei­ta saadaan taas ylös alen­ta­mal­la vuokria, ja koit­ta­mal­la edes jol­lain hin­tata­sol­la saa­da tilo­ja täy­dem­mik­si. Se elävöit­tää kyl­lä toimintaa.

       Vastaa

20. Olumpiater­mi­naalin alue tyhjenee 

    Sinne niitä asun­to­ja ja puo­let ksi­var­in­ran­nas­ta myös 

    Ja telak­ka ja joka talolle lupa tehdä 2–3 ker­rosta lisää. Jos halu­aa niin mis­sä vaan keskus­tas­sa. Lisäk­si toimis­tot keskus­tas­sa puo­lite­taan ja varas­to­huoneessa myös 2 vuo­to työhön niin käyt­töas­teet para­nee ja tulee tilaa asua keskustassa

    Vastaa

21. Vallilan alueel­la on huo­mat­tavasti mie­lenki­in­toisem­pia rav­in­toloi­ta, kuten esimerkik­si Teuras­ta­mon alue ja Vallilan konepa­jan alue ja myös Mäkelänkadul­la on muu­ta­ma mie­lenki­in­toinen ja edulli­nen ravintola.

    Keskus­tas­sa ei täl­laista ole. Keskus­ta on ylikallis, tyl­sä ja per­soona­ton. Kaikesta huo­maa sen, että rav­in­toloit­si­jat yrit­tävät pro­filoitua tur­is­teille. Helsinkiläisenä en koe tätä mie­lenki­in­toise­na. Vältän keskus­tan rav­in­toloi­ta juuri tästä syys­tä. Keskus­ta-alueen yrit­täjiä vaivaa se, että he eivät kykyne uud­is­ta­maan palveluitaan, liekö tämä johtuu sit­ten liian korkeista vuokrista vai mis­tä? Ihmiset halu­a­vat ryh­mit­tyä samalle alueelle, tähän Punavuorenkin ja Kallion men­estys aikoinaan perustui.

    Vastaa

22. Kaikkial­la maail­mas­sa pääkaupunki­in elävyys on tur­is­mis­sa. Helsin­gin keskus­tas­sa hävisi 100 000 venäläistä ostos- ja viihde­matkail­i­jaa sekä jotain 30 000 päivän kah­den pysähdyk­sen tehnyt­tä kiinalaista ja japani­laista tur­is­tia. Viro­laisille Helsin­ki ei ole tur­is­tiko­hde eikä Suo­mi kiin­nos­ta ruotsalaisia. 

    Ihmisiä on muuten Triplas­sa ja muis­sa hyper­maket­tikeskuk­sis­sa. Jostain niiden asi­akkaat tule­vat ja jät­tävät keskus­tan väli­in. Tämä on yhtä suuri yllä­tys kuin väestön ikään­tymi­nen poli­itikoille ja kauppiaille. 

    Helsingis­sä ei ole edes keskus­taa. Ei ole mitä elävöit­tää. Mitä nähtävää? Stock­mann on yhtä kiin­nos­ta­va kuin Pris­ma. Samo­ja vaat­tei­ta kaikkialla. 

    Ei muidenkaan pääkaupunkien kesku­s­tat ole parkkialuet­ta. Kiusaa­jien ja kän­niääliöi­den höpinät ovat edelleen epälo­ogisia. Liik­keet var­masti tietävät asi­akaskun­nan muu­tok­set ja ketjut ovat oppor­tin­is­te­ja. Samat liik­keet ovat kaikissa hypermarketkeskittymissä. 

    Helsingillä olisi ehkä mah­dol­lisuuk­sia, mut­ta kansal­liskon­ser­vati­ivisen ilmapi­irin mukana mitään tuskin syn­tyy. Muu­ta­ma hyper­mar­ket keskus sen­tään syn­tyy lisää.

    Vastaa

23. Mihin nim­imerk­ki JTS aja­tus perus­tuu etteikö muka Helsingis­sä olisi keskus­taa? Helsin­gin kan­takaupunginkeskus­tan nimi on Viron­nie­mi ja siel­lä sijait­see kaik­ki tärkeim­mät Helsin­gin nähtävyy­dett. Helsin­ki hyö­tyi paljon Pietari­in suun­tau­tu­vas­ta matkailus­ta joka pis­tet­ti­in poik­ki jo 2020 koro­nan takia. Aasi­as­ta suun­tau­tu­va matkailu Helsinki­in kallis­tui sen jäl­keen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan kun Venäjä pisti ilmati­lansa kiin­ni ylilen­noil­ta euroop­palaisil­ta lentoy­htiöiltä. Nyt aasialaiset ja Lähi-idän lentoy­htiöt vievät asiakkaita. 

    Nykyi­nen hal­li­tus ei ole este matkailulle. Onhan Ital­ias­sakin paljon kon­ser­vati­ivisem­pi hal­li­tus kuin Suomes­sa eikä Ital­ian matkailu ole vähen­tynyt sen jäl­keen kun Ital­ian nykyi­nen hal­li­tus muo­dostet­ti­in. Päin­vas­toinen, täl­läkin het­kel­lä ympäri Ital­i­aa on usei­ta mie­lenosoituk­sia liika­tur­is­te­ja vas­taan. Syy matkailun vähen­tymiseen on maantieelli­nen sijain­ti ja Venäjän poli­it­ti­nen tilanne. Helsingillä on paljon poten­ti­aal­lia saa­da uusia tur­is­te­ja. Siihen tarvi­taan vain uusi markki­noin­ti strade­gia. Itä-Suomeakin voisi markki­noi­da ihan uudel­la taval­la eikä sil­lä kon­sep­til­lä kun kaik­ki tustis­tivir­rat oli­vat pääasi­as­sa venäläisiä turisteja.

    Vastaa