Hurraa, Helsingin asuntopolitiikka toimii!

Jos ote­taan tavoit­teek­si, että kaik­ki Helsinki­in asumaan halu­a­vat saa­vat Helsingistä asun­non järkevään hin­taan, on raken­net­ta­va lisää asun­to­ja. Se on oikeas­t­aan ain­oa mah­dolli­nen tapa. Kaikissa muis­sa tavois­sa on se vika, että jos joitakui­ta aute­taan pääsemään Helsinki­in, joitakin toisia vas­taavasti estetään, kos­ka se on läh­es nol­la­summapeliä. Ei aivan nol­la­summapeliä, mihin palaan seu­raavas­sa postauk­ses­sa. Erään­laista hölmöläis­ten peiton jatkamista se kuitenkin on.

On tietysti toinenkin vai­h­toe­hto. Tehdään Helsingistä niin huono paik­ka asua, että halu muut­taa Helsinki­in vähe­nee. Sanoi­han eräs Keskus­tan kansane­dus­ta­jakin aikanaan, että Tam­pereesta ei saisi tehdä niin hyvää kaupunkia kuin siitä ollaan tekemässä, jot­ta se ei imisi asukkai­ta muual­ta. Tätä vai­h­toe­htoa en kuitenkaan käsittele.

Helsin­ki käyn­nisti noin kymme­nen vuot­ta sit­ten mas­si­ivisen asun­to­tuotan­non. Asun­to­tuotan­to enem­män kuin kaksinker­tais­tui. Voimakkaasti asun­to­tuotan­toaan nos­ti­vat myös Espoo ja Van­taa. Oheises­sa kuvas­sa on Helsin­gin asun­to­tuotan­non määrä asuin­neliöinä. Espoos­ta ja Van­taal­ta en näitä tieto­ja löytänyt. Voi kun Tilas­tokeskus julka­i­sisi rak­en­tamisen määrän kun­nit­tain, ei vain valmis­tunei­ta vaan myös aloitetut!

Mitä tämä on vaikut­tanut asumisen hin­taan? Viime aikoina omis­tusasun­to­jen hin­nat ovat laske­neet Helsingis­sä tai oikeas­t­aan kohtu­ullis­tuneet. Asun­to­jen hin­to­ja koske­vat tilas­tot ovat kuitenkin han­kalasti tulkit­tavia, kos­ka ne perus­tu­vat tehty­i­hin kaup­poi­hin, joi­ta on jos­sakin kaupungi­nosas­sa enem­män kuin toi­sis­sa ja kos­ka korot vaikut­ta­vat hin­toi­hin merkit­tävästi. Lisäk­si osa asun­noista on vuokra­ton­til­la, osa oma­l­la ton­til­la. Sik­si olen kat­sonut vuokria vapaara­hoit­teises­sa asun­tokan­nas­sa. Kos­ka PKS muo­dostaa yhden asun­tomarkki­na-alueen, kuvas­sa on vuokrien kehi­tys koko pääkaupunkiseudul­la.  Nimel­lisvuokrat on muutet­tu reaalivuokrik­si defla­toimal­la ne kuluttajahintaindeksillä.

Reaalivuokrat ovat korkean asun­to­tuotan­non seu­rauk­se­na laske­neet huip­pukau­sista 12 pros­ent­tia. Laskun varaa ilmeis­es­ti yhä on, sil­lä vapai­ta vuokra-asun­to­ja on esimerkik­si Oiko­tien sivuil­la tänä aamu­na tar­jol­la 5874, tuplas­ti tavanomaisen määrän. Tämä on iso saavu­tus. Se helpot­taa pien­i­t­u­lois­t­en asum­isolo­ja paljon enem­män kuin se, onko ARA-asun­to­ja tar­jol­la 500 enem­män tai vähemmän.

Jostakin syys­tä tätä ei juh­li­ta suure­na saavu­tuk­se­na, vaan mure­hdi­taan asun­tosi­joit­ta­jien pet­tymys­tä ja sitä, ettei asun­non omis­t­a­mi­nen enää merk­itse oikoti­etä van­hen­e­miseen. Korkea asumisen hin­ta on yhteiskun­nalli­nen ongel­ma, ei mikään tavoite, vaik­ka lehtien talous­sivuil­ta voisi muu­ta kuvitella.

Kun asun­to­jen hin­nat ovat laske­neet, rak­en­t­a­mi­nen on vähen­tynyt, eri­tyis­es­ti Van­taal­la, mut­ta jos­sain määrin myös Helsingis­sä. Tähän voisi puut­tua, sil­lä asun­to­jen myyn­ti­hin­nat ylit­tävät yhä reilusti rak­en­tamiskus­tan­nuk­set. Helsin­ki on jous­tanut tont­tien hin­nois­sa. Espoo ja Van­taa eivät voi tätä tehdä, kos­ka ne eivät omista maataan siinä määrin kuin Helsinki.

31 vastausta artikkeliin “Hurraa, Helsingin asuntopolitiikka toimii!”

  1. Parem­man puut­teessa jonkin­laisen vas­tauk­sen tilas­tol­liseen kysymyk­seesi saa vähän mutkan kaut­ta kat­so­ma­l­la alue­sar­joista eri vuosikym­meniä valmis­tuneet asuin­ta­lo kun­nit­tain, alla yksikkö ker­rosneliötä. Lähde
    https://stat.hel.fi/pxweb/fi/Aluesarjat/Aluesarjat__asu__rakan__umkun/01UM_Rakennukset.px/

    2000 — 2009, 2010–2019, 2020-
    Helsin­ki 2 818 893 3 203 246 2 119 137
    Espoo 2 389 017 2 604 660 1 661 405
    Van­taa 1 677 117 2 193 305 914 850
    Kehysalue 3 243 643 2 689 352 1 219 091

    Tämä on myös ihan mie­lenki­in­toista Helsingissä:
    2000 — 2009, 2010–2019, 2020-
    Kan­takaupun­ki 499 429 1 097 248 973 485
    Esikaupun­git 2 319 464 2 105 998 1 145 652
    Lähde https://stat.hel.fi/pxweb/fi/Aluesarjat/Aluesarjat__asu__rakan__pksoa/A01S_HKI_Rakennuskanta.px/

  2. saat­taa men­nä offtopic:ksi johtuen kun aikaikku­na on lyhyt. mut­ta liit­tyy kuitenkin asiaan.

    kun tämä oikeis­to-oksen­nus har­joit­taa poli­ti­ikkaa, “siiv­otaan helsin­ki köy­histä”. onko­han poruk­ka, lähin­nä pien­i­t­u­loiset läht­e­neet muut­ta­maan pienem­pi­in kaupungei­hin? toisaal­ta oikeis­tol­la on myös intres­si pitää asun­to­jen hin­nat korkeal­la, kos­ka ovat usein mak­sa­neet kovan hin­nan siitä, ja halu­aa pitää kiin­ni arvosta.

    lop­putu­los var­maan nähdään myöhem­min, ehkä kah­den vuo­den kuluttua.

  3. Pari point­tia. Pelkän tuotan­toku­vaa­jan kat­somi­nen ei ole mielekästä, jos puhutaan asun­to­tar­jon­nan muu­tok­ses­ta. Pitäisi sen sijaan seu­ra­ta tuotan­non ja pois­tu­man ero­tus­ta. Näin sik­si, että asun­to­tuotan­nos­ta merkit­tävään osaan on liit­tynyt myös aiem­pi­en asun­toko­htei­den purkamista, joka on vähen­tänyt edullisim­man asun­tokan­nan tar­jon­taa sekä vuokra- että omis­tusasun­tomarkki­noil­ta. Käyte­tyt van­hat asun­not kun ovat keskimäärin halvem­pia kuin uudet.

    Asumisen hin­taan on var­masti paikallisel­la tuotan­nol­lakin ollut vaiku­tus­ta. Mut­ta kan­nat­taa huo­ma­ta, että vas­taa­va asun­to­jen ja vuokrien hin­take­hi­tys on tapah­tunut samaan aikaan muual­lakin Suomes­sa ja muis­sakin euro­mais­sa. Eli se asia liit­tyy aika vah­vasti myös mm. inflaa­tioon euri­borien kehi­tyk­seen, eli käytän­nössä siihen, että ihmis­ten ostovoima on vähen­tynyt. Kun inflaa­tio nousi, reaalivuokrat kään­tyivät lasku­un, kos­ka vuokrien päiv­i­tys tapah­tuu viiveel­lä inflaa­tioon näh­den ja kos­ka palkat eivät nousseet samaa tah­tia, jol­loin vuokranan­ta­jat eivät pystyneet viemään inflaa­tioko­ro­tuk­sia läpi. Inflaa­tio lähti nouse­maan eri­tyis­es­ti lop­pu­vuodes­ta 2021 niin, että se ei kuitenkaan juuri ehtinyt vaikut­taa vielä vuo­den­vai­h­teen 2022 vuokranko­ro­tuk­si­in. Vuo­den 2022 inflaa­tio oli poikkeuk­sel­lisen iso, mikä on ollut asun­to­jen reaalivuokrien nousun pääsyy. Vuokrat ovat nimel­lis­es­ti pysyneet ennal­laan, mut­ta inflaa­tio on leikan­nut vuokrien reaal­ista tasoa. Euri­borit oli­vat reilusti nol­lan ala­puolel­la vielä alku­vuodes­ta 2022. Nyt ne ovat jotain 3,7 % tms. Korko­jen noustes­sa asun­to­jen hin­nat laske­vat, ja korko­jen lask­ies­sa asun­to­jen hin­nat nou­se­vat. Jol­lain viiveel­lä, mut­ta kuitenkin.

    “Kun asun­to­jen hin­nat ovat laske­neet, rak­en­t­a­mi­nen on vähen­tynyt, eri­tyis­es­ti Van­taal­la, mut­ta jos­sain määrin myös Helsingis­sä. Tähän voisi puut­tua, sil­lä asun­to­jen myyn­ti­hin­nat ylit­tävät yhä reilusti rakentamiskustannukset.”

    Mon­es­sa tapauk­ses­sa varsi­nainen rak­en­tamiskus­tan­nus (esim. alle 2000 €/k‑m2 ALV 0 ‑hin­tana) muo­dostaa alle puo­let kat­teet­tomas­ta uud­isko­hteen myyn­ti­hin­nas­ta. ARA-kohteis­sakin rak­en­tamiskus­tan­nus on tuol­lainen, mut­ta silti PKS-ARA-kohteis­sakin esim. vuon­na 2023 keskimääräi­nen tosi­asialli­nen rak­en­tamiskus­tan­nus oli 4 055 €/asm² — vaik­ka ton­tit eivät ole edes markki­nahin­taisia, eivätkä sik­si juosseet niis­sä rak­en­tami­saikanakaan markki­nahin­taisia kulu­ja, jol­laiset kulut vapaara­hoit­tei­sis­sa han­kkeis­sa juok­se­vat. Syysku­un ALV-koro­tuk­sen jäl­keen asun­torak­en­tamisen taloudelli­nen yhtälö vaikeu­tuu entis­es­tään. ALV-koro­tus vaikut­taa ensin­näkin suo­raan. Esimerkik­si 500 000 euron asun­non hin­talu­okas­sa veroa on tulos­sa lisää 6000 euroa. Mut­ta ALV-koro­tus vaikut­taa myös välil­lis­es­ti leikkaa­mal­la koti­talouk­sien ostovoimaa ennakkoarvioiden mukaan yli mil­jardil­la eurol­la Suomes­sa. Siinä jää vuokran­mak­sukykyä entistä vähem­män, joka tarkoit­ta­nee sitä, että reaalivuokrat jatka­vat toden­näköis­es­ti vielä laskuaan.

    1. Määräl­lis­es­ti puret­tu­jen asun­to­jen määrä Helsingis­sä on kyl­lä mar­gin­aa­li­nen. Min­ul­la ei nyt tähän hätään ole luku­ja käsil­lä, pure­tu­ista taloista on jostain syys­tä todel­la huonos­ti tilas­to­ja, mut­ta puhutaan vuosi­ta­sol­la pikem­minkin kym­menistä kuin sadoista. Käyt­tö­tarkoituk­sen muu­tok­si­akin on sato­jen asun­to­jen ver­ran vuodessa.

      1. Pure­tu­ista asun­noista on tosi­aan heikosti tarkko­ja julk­isia tilas­to­ja. Mut­ta ihan noin mar­gin­aal­ista se ei kuitenkaan ole, ellei sit­ten tänä tai viime vuon­na raken­nusalan lama ole johtanut jo sel­l­aiseenkin aiem­mista vuo­sista poikkeavaan tilanteeseen. Purkulu­pa­päätök­sistä on tilas­to­ja. 2000-luvun alus­sa Helsingis­sä purkulu­pa­päätök­siä tehti­in purkulu­pa­päätösten perus­teel­la reilut 100 vuodessa, jos­ta Talous­sanomat julka­isi uutisenkin joitain vuosia sit­ten: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008739399.html . Luvus­sa on mukana muitakin kuin vain asuin­raken­nuk­sia. Yksi lupa käsit­tää yhden ton­tin purkamisia, eli yksit­täi­nen purkulu­pa­päätös voi tarkoit­taa vaik­ka yhtä omakoti­taloa tai sit­ten vaik­ka mon­taa samal­la ton­til­la sijait­se­vaa ker­rostaloa, ja kaikkea siltä väliltä.

        Tilas­toin­nin kannal­ta ongel­ma on siinä, että purku­lu­vat eivät kuvaa kaikkia purkamisia, kos­ka purkaa saa myös raken­nus­lu­val­la, jos raken­nuslu­pa käsit­tää sekä uud­is­rak­en­tamista että purkamista. Se on varsin tyyp­illi­nen purku­ti­lanne. Erilli­nen purkulu­pa haetaan, jos tont­ti halu­taan tyhjäk­si, ja sen jäl­keen myy­dä tai vuokra­ta eniten tar­joavalle tyhjänä. Kukaan ei Suomes­sa tee sel­l­aista tilas­toa, joka kat­taisi sekä purkamis­lu­val­la että raken­nus­lu­val­la purkamiset. Jon­ka takia asia pitäisi per­a­ta läpi lupa ker­ral­laan, jos halu­aisi tehdä tilas­ton. Kaiken lisäk­si osa purkami­sista on sel­l­aisia, että ne saa tehdä purkamisil­moituk­sel­la ilman lupaakin… mikä tekee kat­tavas­ta purkamis­ten tilas­toin­nista vieläkin hankalampaa.

        Puret­tu­jen asun­to­jen määrä on monis­sa kaupungeis­sa Suomes­sa ilmeis­es­ti yli 10 % uud­is­rak­en­tamisen volyymistä. Tarkat luvut ovat kuitenkin epä­var­mo­ja, kos­ka kun­nol­lista julk­ista tilas­toin­tia ei ole.

      2. Enem­män kin asun­to­jen purku­ja on käyt­tö­tarkoituk­sen muu­tok­sia asun­noik­si. Joten asun­tokan­ta on kas­vas­nut vähän reak­en­tamista nopeam­min. Myös asun­tokan­nan kokoon tilas­toitu, tietysti.

      3. “Puret­tu­jen asun­to­jen määrä on monis­sa kaupungeis­sa Suomes­sa ilmeis­es­ti yli 10 % uud­is­rak­en­tamisen volyymistä. Tarkat luvut ovat kuitenkin epä­var­mo­ja, kos­ka kun­nol­lista julk­ista tilas­toin­tia ei ole.”

        En pitäisi tätä yhtään ihmeel­lisenä, aika tyyp­illi­nen raken­nushanke kun kuitenkin on van­han omakoti­talon purkami­nen ja uuden rak­en­t­a­mi­nen tilalle. Laa­jamit­taista ker­rostalo­rak­en­tamista har­joite­taan vain muu­ta­mas­sa kaupungis­sa Suomessa.

  4. Ihan vain tiedok­si täältä medi­aanien ja tulode­si­ilien keskimäärien ala­puolelta (jos­sa meitäkin on sadoin­tuhansin pk-seudul­la) etteivät nämä vuokrat joi­ta nyt pide­tään edullisi­na?? reaalielämää vas­ten kat­sot­tuna edullisia ole.
    Alaspäin laske­va käyrä ei tarkoi­ta vielä mitään. Tulee ottaa huomioon lähtötaso. 

    Jos vuokran mak­sami­nen vie 35–45 pros­ent­tia net­to­tu­loista pk-seudul­la jotain on men­nyt väärin, ja varsinkin niin, jos tavoitel­laan “työvoima­pu­la-aloille” lisää uut­ta työvoimaa.

    1. “Jos vuokran mak­sami­nen vie 35–45 pros­ent­tia net­to­tu­loista pk-seudul­la jotain on men­nyt väärin, ja varsinkin niin, jos tavoitel­laan “työvoima­pu­la-aloille” lisää uut­ta työvoimaa.”

      Tarvi­taan lisää nuo­ria ja maa­han­muut­ta­jia, jot­ka eivät heti tajua mil­lainen pakkovero korkeat vuokrat ovat.

      Samoin tarvi­taan korkeam­mat käsir­a­havaa­timuk­set ja tiukem­mat stres­sites­tauk­set, etteivät pien­i­t­u­loiset vaan vahin­gos­sakaan pääse omis­tamisen makuun.

    2. “Jos vuokran mak­sami­nen vie 35–45 pros­ent­tia net­to­tu­loista pk-seudul­la jotain on men­nyt väärin”

      Jos joku halu­aa käyt­tää tulois­taan tuon ver­ran vuokraan, miten sitä voi estääkään? Ajatel­laan, että oman asun­non vuokra las­kee 900 eurosta 700 euroon, ja toisen taval­la tai toisel­la vähän kivem­man asun­non 1150 eurosta 900 euroon. Lie­nee asukkaan oma val­in­ta, jääkö hän asumaan van­haan asun­toon­sa ja käyt­tää säästyneen 200 euroa mui­hin huvi­tuk­si­in, vai muut­taako hän siihen kivem­paan asun­toon, johon hänel­lä on nyt varaa.

      Har­valle asum­i­nen on pelkkä vält­tämät­tömyys, vaan siihen ollaan valmi­ita panos­ta­maan. Tämä kos­kee tietysti myös sijaintia.

      1. Ei ole vielä tul­lut vas­taan tilan­net­ta, jos­sa vuokraa las­ket­taisi­in! Halvem­man vuokran saa vain muuttamalla!

      2. jt, voit vuokranalen­nuk­sen sijaan ottaa esimerkik­si vaik­ka palkanko­ro­tuk­sen, jon­ka voi sit­ten käyt­tää joko korkeam­man vuokran asun­toon tai johonkin muuhun kulu­tuk­seen. Sama logi­ik­ka pätee silti, vaik­ka ske­naario on realistisempi.

  5. Ostovoima on rom­ah­tanut Suomessa 

    Eli rahal­la saa vähemmän.

  6. Mik­si sit­ten keskilu­okkaisille pitää kehit­tää jäykkiä vuokral­la omak­si malle­ja jos asun­topoli­ti­ik­ka toimii ?

  7. Asumisen hin­taa Helsingis­sä nos­taa täl­lä het­kel­lä merkit­tävästi kaukoläm­mön hin­ta, joka on nous­sut lähivu­osi­na melkein kaksinker­taisek­si. Jopa Espoos­sa tilanne on parem­pi, vaik­ka myivät kun­nal­lisen laitok­sen For­tu­mille. Van­taal­la taas on jätevoimala ja menos­sa mon­en­laista muu­ta konkreet­tista. Helen sen sijaan jou­tui sulke­maan kaik­ki isot voimalansa ja alkoi polt­ta­maan raskas­ta polt­toöljyä ja kaik­ki muu on suun­nit­telu­as­teel­la ja enem­män tai vähem­män utopis­tista ja kaukana tule­vaisu­udessa, kuten keskus­tay­d­in­voimalat tai elektrolyyserit.

    1. Kat­selin että Helenin kaukoläm­mön hin­nat noin puo­let enem­män kuin Espoos­sa ja Van­taal­la. Joko Helenin hal­li­tus ovat pahasti epäon­nis­tunut tai lois­tavasti onnis­tunut, riip­puen onko tavoit­teena ollut palvel­la omis­ta­jaan edullisel­la kaukoläm­möl­lä vai monop­o­li ase­man törkeä hyväk­sikäyt­tö. Nyt Helen on sit­ten lait­ta­mas­sa sato­ja miljoo­nia johonkin start­up-pikku­fir­maan joka muka tyhjästä on nyhjäisemässä het­kessä ydin­voimaloi­ta Helsinki­in, kun maail­man johtavil­ta mil­jardilu­okan yri­tyk­sil­lä on kulunut parikym­men­tä vuot­ta vas­taavien pieny­d­in­voimaloiden tuoteke­hit­te­lyyn ja markki­noille saamiseen. Muut kaukoläm­pö­fir­mat ovat viisaasti rak­en­ta­mas­sa läm­pö­varas­to­ja, jot­ka saadaan tuulisel­la keleil­lä täytet­tyä läh­es ilmaisel­la läm­pöen­er­giaa, Helen sitä vas­toin on has­sua rahaa jär­jet­tömyyk­si­in. Helen saat­taa olla koko Suomen huonos­ti johde­tu­in energiayritys.

      1. Suomen suurin läm­pöakku tai sähkökat­ti­la ovat posi­ti­ivisia asioi­ta, mut­ta mitä muu­ta kokolu­okkaa voi edes edel­lyt­tää Suomen selvästi suurim­mal­ta kaupungilta. Kokon­ais­tuon­tan­toon näh­den nämä ovat silti puro­ja, sähkökat­ti­lan hyö­ty­suhde on onneton läm­pöpump­pui­hin näh­den ja sitä on kan­nat­tavaa käyt­tää vain koval­la tuulel­la eli se vaati­in rin­nalleen samaa kokolu­okkaa ole­van läm­pö­varas­ton. Toisaal­la Van­taa suun­nit­telee hur­jasti suurem­paa läm­pöakkua ja tuo älykkään läm­mi­tyk­sen säädön kaikki­in kaukoläm­pöko­hteisi­in, Espoo puuhaa kone­salia. Näi­hin näh­den Helenin toim­inta vaikut­taa enem­män kaavoihin kangis­tuneelle puuhastelulle. Toden tot­ta se saat­taa olla koko Suomen huonos­ti johde­tu­in ener­giayri­tys, ainakin kokolu­okas­saan. Jopa poli­itikoista (lue Kokoomus) vapaa For­tum Espoos­sa toimii järkevämmin.

  8. > Helsin­ki on jous­tanut tonttienhinnoissa.

    Tyh­mänä kysyn, mik­sei jous­ta enem­pää ja sanele samal­la asun­to­tuotan­non ehto­ja? Yksi ilmeinen vas­taus on, mut­ta halu­aisin uskoa, ettei asia ole aivan näin yksinkertainen…

    1. Eikös Helsin­ki sanele 

      Että pitää rak­en­taa kalli­ita ja iso­ja asun­to­ja esteet­tömästi psrkki­halleil­la jne 

      Määräyk­set nos­taa hintaa

  9. Suomes­sa asum­i­nen on kallis­tunut kos­ka per­heet hajoa­vat nykyään 

    Ennen sen asum­i­nen mak­set­ti­in yhdessä nyt yksin. Sik­si brut­to­tu­loista menee enem­män asumiseen kun molem­mat van­hem­mat mak­saa sen kolmion ja halu­taan tilaa vaik­ka on pienem­mät taloudet. Kun halu­taan isoa ja komeaa niin se maksaa

  10. Helsingillä on oma raken­nut­tamisor­gan­isaa­tio AAT. Mik­sei Kaupun­ki määrää tätä raken­nut­ta­maan markki­nahin­taisia vuokra-asun­to­ja kun urak­ka hin­natkin ovat alhaal­la, tont­te­jakin näyt­tää ATT:llä ole­van varas­tossa vaik­ka kuin­ka. Ei kai mikään kiel­lä kaupunkia per­imästä asun­noista markki­nahin­taista vuokraa, voisi vaik­ka perus­taa tälle oman organ­isaa­tion Hekan kylkeen.

    1. Oikeasti parem­pi olisi vain per­iä kaik­il­ta markki­nahin­taista vuokraa ja antaa huono-osaisille lisä­tukea vuokrien maksuun.

      Nykyi­nen jär­jestelmä, jos­sa HEKA:lla asu­taan kun on ‘perit­ty’ vuokraoikeus tai muuten vaan tulot nousseet on ihan nau­ret­ta­va, eikä pois voi potkia kun tulee kuulem­ma ‘kan­nusti­non­gel­ma’. Tämä on paljon ongel­mallisem­pi kuin edelli­nen vaihtoehto.

      Muuten edel­lä maini­t­ul­la logi­ikalla myös asum­is­tukien pienen­tämi­nen kun vai­h­taa halvem­paan kämp­pään on ‘kan­nusti­non­gel­ma’, samoin kun lisää työn­tekoa ja sovitel­tu työt­tömyyspäivära­ha piene­nee on sekin ‘kan­nusti­non­gel­ma’. Vero­jen nousu pro­gres­sion myötä on sekin ‘kan­nusti­non­gel­ma’, samoin kun pär­jää elämässä ja ostaa auton niin verot nou­se­vat taas on kyseessä ‘kan­nusti­non­gel­ma’. Maamme näyt­tääkin ole­van täyn­nä ‘kan­nusti­non­gelmia’ — tai ihan vaan täyn­nä heikkoa ja älyl­lis­es­ti epäre­hellistä argumentointia.

      1. Jos “kan­nusti­non­gel­ma” sanana noin ärsyt­tää, voi puhua myös kan­nustin­loukus­ta (wel­fare trap), ja kan­nus­timista sil­loin, kun kyse ei ole varsi­nais­es­ta kannustinloukusta.

        Kaupun­gin vuokra-asun­toi­hin liit­tyvän kan­nustin­loukun saa ratkaistua juurikin mainit­se­mal­lasi keinol­la, eli markki­nahin­taisil­la vuokril­la. Minus­ta sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­non kan­nat­taisi pysyä “sosi­aalise­na” muil­la tavoin, kuin matalil­la vuokril­la. On paljon ihmisiä, joil­la on vaikeuk­sia saa­da yksi­ty­isiltä vuokra­markki­noil­ta asun­to­ja esim. ei-suo­ma­laisen nimen, luot­to­häir­iömerkin­nän tai alko­holis­min tapaisen sairau­den vuok­si. Hei­dän vuokran­mak­sukykyn­sä voi olla hyvä tai huono ja he voivat olla hyviä tai huono­ja vuokralaisia, mut­ta katon pään päälle hekin joka tapauk­ses­sa tarvitsevat.

        Har­voin minus­ta vero­pro­gres­sio­ta tuloast­eikon yläpäässä kuvail­laan kannustinongelmaksi/loukuksi, vaik­ka se työn­teon kan­nus­timia ja siten työn­tekoa vähen­tääkin. Varsi­naiset loukut ovat tuloast­eikon alapäässä, kun tulon­si­ir­rot huomioiden effek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­eroaste nousee jopa yli 100%:n, jol­loin ei yksinker­tais­es­ti voi olla taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa vas­taan­ot­taa töitä. Hyvä­tu­loisen mar­gin­aaliv­eroas­t­eet ovat suurim­mil­laankin “vain” n. 58%.

        Kan­nus­timet ovat todel­lisia, ja jos ne jät­tää poli­ti­ikkaa tehdessä huomiotta, ei saa halu­a­maansa lop­putu­lostakaan. Ne eivät ole mitään logi­ikan temp­pu­ja, vaan konkreet­tisia asioi­ta, joi­hin ihmiset tör­määvät tehdessään päätök­siä. Jotkut reagoi­vat tiet­tyyn kan­nus­timeen enem­män kuin toiset, mut­ta tämä ei ole se olen­nainen asia, vaan ero tilanteeseen, jos­sa kan­nustin­ta ei olisi tai sitä muutettaisiin.

    2. Kos­ka tuol­lainen toim­inta on poli­it­tis­es­ti mah­do­ton­ta. Oikeis­tolle julki­nen raken­nut­ta­jata­ho olisi pöyristyt­tävää sosial­is­mia, vasem­mis­tolle taas markki­nahin­nan pyytämi­nen mis­tään julk­i­somis­teis­es­ta on härskiä rikkaiden suosimista. Keskus­tan mielestä taas kaupun­git ylipään­sä ovat arveluttavia…

  11. https://www.hs.fi/talous/art-2000010464946.html?utm_medium=alsoreadthese&utm_campaign=hs_tf&utm_source=www.is.fi

    Noin. Ja jos ihan tot­ta puhutaan, niin kyl­lähän tämä taloudelli­nen ankeu­tu­mi­nen alkoi Viisikko-hal­li­tuk­sen aikana. Eikä seli­tyk­sek­si kokon­aan kel­paa kestoselite: sota ja korona. Sama­han se on muual­lakin ollut.
    Inflaa­tio oli todel­la rajua emmekä tule saa­maan seu­raavien 10 vuo­denkaan aikana menetet­tyä ostovoimaa takaisin.
    Tot­ta kai taloudelli­nen ankeu­tu­mi­nen vaikut­taa kaupunkikuvaankin.
    Nyt kun vielä tehdään surkeaa asun­topoli­ti­ikkaa (nyky­hal­li­tus) niin kyl­lä me annamme Tam­pereelle (joka selviää parem­min tont­tikaavoituk­sen puoles­ta) täl­lä menol­la piikkipaikan, vaik­ka Manse onkin pieni metsäjärvikaupunki. 

    Koko maan mitas­sa sit­ten hyvin kuviteltavis­sa olevas­sa tapauk­ses­sa tuon jutun kaltaiset ammat­ti-ihmiset muut­tuvat Ruot­si­in, Nor­jaan, Tan­skaan ja saamme tilalle EU:n ulkop­uolelta väkeä joiden koulu­tus­ta­so ei riitä kor­vaa­maan menetet­tyä aivo-ja osaamisvuo­toa. Saamme väkeä toki alipalkka-aloille.
    Tämä on käsit­tääk­seni menos­sa jo. 

    Asum­i­nen ja palkkata­so kun­toon (sisältää siis tietenkin myös vero­tuk­sen laskemisen) ja maamme kuva voi olla aivan toinen. Myös Helsin­gin. Ei tätä kaupunkia piris­tetä par­il­la tuhan­nel­la varakkaal­la joille rai­vataan asun­not keskus­taan enti­sistä toimis­toista. Rikkaat ovat pihe­jä ja sitä pait­si koko ajan lentelemässä “Euroop­paansa.”

  12. Hur­raa ilmeis­es­ti myös kesken­eräisek­si jäävälle kru­unuvuoren­ran­nalle. Parikym­men­tä tont­tia rak­en­ta­mat­ta, koulus­ta eikä liikekeskuk­ses­ta tietoa. Totaaliseen vajaakäyt­töön jäävä ide­olo­giasil­ta sen­tään ilmeis­es­ti saadaan luva­tusti vaan ei toivotusti.
    Kun vielä muis­taa kesken­eräisek­si jääneen, slum­mik­si pää­tyvän Espoon Suurpel­lon, täy­tyy jo alkaa kysyä mik­si Suomes­sa ei osa­ta rak­en­taa kaupunke­ja?? Halu­tu­im­mat osat Helsinkiäkin ovat sata vuot­ta sit­ten raken­net­tu­ja eikä uud­is­alueet hyvil­lä sijain­neil­la pär­jää halut­tavu­udessa alkuunkaan.

    1. Ei Kru­unuvuoren­ran­ta kesken­eräisek­si jää, eivätkä tänään jälleen ker­ran uuti­sis­sa olleet Weste­din ker­rostalot jää tyhjiksi.

      Täl­lä het­kel­lä koko asun­tomarkki­na vetää henkeä ja odot­taa mil­loin korot laske­vat, tai vai­h­toe­htois­es­ti palkat lähtevät juok­se­maan ylöspäin samaa tah­tia. Markki­nan nor­mal­isoi­tu­miseen tarvit­taisi­in selkeämpi pitkän aikavälin näkymä: nyt kuvitel­ma on, että hin­to­ja ei kan­na­ta juuri laskea, kos­ka hin­tata­son usko­taan kään­tyvän taas (jyrkkään) nousu­un lähi­aikoina kun korot laske­vat ja syksyn työ­markki­nakier­roksel­la tapel­laan isot palkanko­ro­tuk­set, samal­la kun kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­suh­ta pahenee.

      Kaikkein paras olisi tietysti jos asun­tomarkki­na ei olisi perus­tuk­si­aan myö­den niin pahasti rik­ki. Yhdis­telmä asun­to-osakey­htiöitä, asun­to­tu­lon verot­to­muut­ta ja vai­h­tu­via korko­ja johtaa aivan tarpeet­toman suureen volatili­teet­ti­in. Parem­pi olisi jos asun­not omis­taisi vakavaraiset insti­tu­tion­aaliset sijoit­ta­jat, ja ihmiset asu­isi­vat vuokral­la. Riskit oli­si­vat parem­min hallinnas­sa, sijoit­tamisen aika­jänne paljon paljon pidem­pi kuin keskimääräisel­lä palka­nsaa­jal­la eikä väli­aikainen korko­jen heilun­ta vaikut­taisi niin jyrkästi markkinaan.

      1. Ongel­ma on kyl­lä jos­sain määrin laa­jem­pi ja jopa kansan­taloudelli­nen. Raken­nus­li­ik­keet “vetävät henkeä” kuten kuv­a­sit, mut­ta tämä johtuu pitkälti siitä, ettei niille ole mah­dol­lista sal­lia asun­to­jen hin­to­jen laa­jaa laskua. Jos asun­to­jen hin­nat lask­i­si­vat esim. 20 %, tämä johtaisi siihen, että raken­nus­li­ikkei­den olisi kir­jat­ta­va alas myymätön asun­tomas­sansa. Seu­raus olisi yhtiöi­den valmi­ik­si huonon vakavaraisu­u­den heikken­e­m­i­nen. Jos isot raken­nusy­htiöt meni­sivät konkurssi­in, olisi täysin mah­dol­lista, että konkurssipesät lakkaut­taisi­vat mak­sun­sa kyseisille taloy­htiöille, joka voisi johtaa uusien taloy­htiöi­den laa­jaan konkurssiaaltoon.

        Joka tapauk­ses­sa myös yksi­ty­ishenkilöi­den omaisu­u­den vaku­usar­vo heikkenisi, mikä voisi johtaa siihen, että asun­to­lain­o­ja myön­tänei­den pankkien luot­tokan­nan vaku­udel­lisu­us heikkenisi. Lop­putu­lok­se­na voisi olla myös asun­to­lain­oituk­seen panos­tanei­den pankkien, eri­tyis­es­ti OP-ryh­män, vakavaraisuusongelma. 

        Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa me voimme saa­da käsi­imme tilanteen, jos­sa kym­menkun­tatuhat­ta asun­toa joutuu konkurssi­in ja merkit­tävä määrä kansalaisia menet­tää omis­tusasun­ton­sa. Kos­ka näis­sä taloy­htiöis­sä on myös paljon pienehköjä yksi­tyis­si­joit­ta­jia, jot­ka ovat sijoit­ta­neet velka­ra­hal­la, nämä yksi­tyis­si­joit­ta­jat menet­täi­sivät kykyn­sä vas­ta­ta muiden asun­to-osakkeit­ten­sa yhtiölain­o­jen hoi­dos­ta. Vaiku­tuk­set kaataisi­vat myös sel­l­aisia uudehko­ja, sijoit­ta­javal­taisia taloy­htiöitä, jot­ka eivät enää ole raken­nus­li­ikkei­den hal­lus­sa. Hoita­mat­tomien lain­o­jen määrä räjähtäisi ja heiken­täisi pankki­jär­jestelmän kan­tokykyä entis­es­tään. Voisi tul­la yleinen pankkikriisi.

        Hyö­tyjänä oli­si­vat nämä toivo­masi “vakavaraiset insti­tu­tion­aaliset sijoit­ta­jat” eli ulko­maiset korp­pikotkara­has­tot, jot­ka ostaisi­vat myyn­nis­sä ole­van uuden asun­tokan­nan pilkkahintaan.

        Itse kyl­lä näen, että omis­tusasum­i­nen on yhteiskun­ta­rauhan takaa­ja. Ihmi­nen, joka omis­taa asun­ton­sa, ryhtyy eri­laisi­in yhteiskun­ta­rauhaa järkyt­tävi­in han­kkeisi­in paljon epä­to­den­näköisem­min kuin sel­l­ainen, jol­la omaisu­ut­ta on vain pääl­lä ole­vat vaatteet.

  13. Viit­tasin täl­lä asun­topoli­ti­ikan onnis­tu­misel­la siihen, että kru­unuvuoren­ran­nas­ta asun­non osta­neet tuskin ovat tyy­tyväisiä siihen että markki­nat vetävät henkeä ja asukkaat saa­vat naut­tia huonos­ta palve­lu­tar­jon­nas­ta kesken­eräisel­lä asuinalueella.
    Se että markki­nat ylipään­sä voivat vetää henkeä vuos­i­tolkul­la on melko mie­lenki­in­toista näin markki­na­t­alouden näkökulmasta. 

    Jos joku asia on tul­lut selväk­si vuo­den 2007 jäl­keen, niin se ettei luo­va tuho toi­mi Euroopas­sa eikä ainakaan Suomes­sa, sen sijas­ta saadaan hidas näivet­tymi­nen kun kaik­ki ovat riip­pu­vaisia siitä ettei mikään muutu.
    En ole aivan vaku­ut­tunut siitä, että näi­den korp­pikotkara­has­to­jen esi­in astu­mi­nen olisi pelkästään huono jut­tu. Täl­lä het­kel­lä talouden ravin­nekier­to on selvästi rik­ki ja hajot­ta­jille voisi olla tehtävää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.