Viimeinen kunnallinen luottamustoimeni on jäsenyys HUS-yhtymän hallituksessa. Se on aivan viheliäinen tehtävä.
Olen kirjoittanut ennenkin, että yritys pakottaa sotemenot budjettikurilla on tuomittu epäonnistumaan. Siinä sivussa se tuottaa paljon haittaa, koska kun rahat ovat vähissä, ei voida toimia järkevästi vaan joudutaan käyttämään rahaa entistä enemmän. Hyvä esimerkki tästä on sairaalapäivystysten ruuhkautuminen. Kun ei ole varaa riittävään kapasiteettiin terveyskeskuksissa tai vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon, potilaat eivät katoa mihinkään, vaan päätyvät sairaalapäivystykseen. Se on jokseenkin kallein ajateltavissa oleva vaihtoehto. Sen jälkeen on entistä vähemmän varaa terveyskeskuskapasiteettiin tai vanhusten asialliseen hoitoon.
HUS:n osalta rahoitustilanne on tätäkin huonompi. Ensin rahanjaossa on vähän sorsittu Uuttamaata, jolloin kaikki viisi Uudenmaan hyvinvointialuetta ovat rahavaikeuksissa. Tämän jälkeen hyvinvointialueet katsovat, paljonko ne tarvitsevat rahaa itse ja paljonko rahaa jää HUS:lle. Ei tietysti jää paljon.
Uudenmaan osalta valtakunnallinen rahanjako on pahasti vääristynyttä. On laskettu, mikä on sairastavuus milläkin alueella. Jos jollakin alueella esimerkiksi on tapana syödä epäterveellisesti ja kansa sairastaa sen takia enemmän, valtio jakaa tälle alueelle enemmän rahaa. Tämän kanssa on tultava toimeen. Jatka lukemista “Hätähuuto HUS:n puolesta”