HUSin hallitus pakotetaan rikkomaan lakia

HUS:in hal­li­tuk­sel­la oli maanan­taina murheelli­nen kok­ous. En halu­aisi olla tekemässä täl­laisia päätök­siä enkä oikein usko, että kukaan muukaan hal­li­tuk­ses­sa halusi. Toim­intaa on sopeutet­ta­va myön­net­ty­i­hin varoi­hin jär­jen­vas­taisil­la säästöillä.

Hoito­jonot ovat HUS:lla lait­toman pitk­iä. Niin ovat kaikkial­la muual­lakin. Kukaan ei saisi olla jonos­sa yli kuut­ta kuukaut­ta, mut­ta tuhan­sia on eikä määrää pystytä vähen­tämään.  Aiem­min henkilökun­ta­pu­la oli esteenä. Uudessa Sil­ta­sairaalas­sa ei saatu kaikkia leikkaus­sale­ja käyt­töön, kos­ka leikkaus­sal­i­henkilökun­taa ei ollut tarpeeksi.

Nyt olisi henkilökun­taa, mut­ta toim­intaa on jar­rutet­ta­va rahan säästämisek­si. Ensin Val­tio­varain­min­is­ter­iö ja sit­ten Uuden­maan hyv­in­voin­tialueet ovat leikan­neet HUS:in bud­jet­tia niin, että annet­tavia hoito­ja on vähen­net­tävä. Pakon edessä ryhdytään vähen­tämään henkilökun­taa niin, ettei sijaisia ei saa palkata eikä eläköi­tynei­den tilallekaan, ellei saa siihen eri­ty­istä lupaa.

Henkilökun­taa ei työt­tömyys uhkaa, mut­ta maas­ta on ehkä muutet­ta­va Nor­jaan, Ruot­si­in tai vaik­ka Sveitsiin

Helsin­gin Sanomis­sa oli kohu-uuti­nen, että HUS on kieltänyt jonon­purkuleikkauk­set ylitöinä.  Uuti­nen oli vähin­täänkin epä­tark­ka. Kyse oli siitä, ettei ylitöitä enää tarvit­tu suun­nitel­tu­un toimen­pitei­den määrään, kos­ka väkeä on nyt tarpeek­si. Jono­ja voisi silti purkaa, kos­ka ne ovat lait­toman pitk­iä. Min­ul­la ei ole tästä tarkko­ja luku­ja, mut­ta luulisin, että jopa ylitöinä tehtävät leikkauk­set ovat kus­tan­nuk­sil­taan keskimääräisiä kus­tan­nuk­sia halvem­pia, kos­ka kallista leikkaus­sa­lika­p­a­siteet­tia saadaan parem­min käyttöön.

HUS rajoit­taa nyt monia elek­ti­ivisiä leikkauk­sia pysyäk­seen bud­jetis­sa. Tämä on aivan hölmöä, sil­lä poti­laat on suo­jat­tu täl­laista varten. Heil­lä on oikeus hakeu­tua hoitoon muualle, joko Tam­pereen Coxa-sairaalaan tai ulko­maille. Tästä tulee lasku HUS:ille ja se on selvästi suurem­pi kuin olisi kus­tan­nus leikkauk­ses­ta omana toim­intana – varsinkin kun täl­laises­sa ver­tailus­sa olen­naista on marginaalikustannus.

Suomalainen terveydenhoito ei ole kallista

Tavoite leika­ta ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­sia olisi ymmär­ret­tävä, jos ter­vey­den­huolto olisi Suomes­sa kallista mui­hin mai­hin ver­rat­tuna. Me käytämme kuitenkin ter­vey­den­huoltoon vähem­män rahaa suh­teessa brut­tokansan­tuot­teeseen kuin muut län­si­maat. Tämä siitä huoli­mat­ta, että van­hus­ten määrä on maas­samme suurem­pi kuin nois­sa mais­sa, jot­ka käyt­tävät ter­vey­den­huoltoon selvästi enem­män rahaa kuin Suo­mi. Tosin pieleen men­nyt sote-uud­is­tus on kaven­tanut Suomen kaulaa ver­rokki­mai­hin nähden.

Sairaan­hoidon kus­tan­nuk­set ovat vain kas­va­mas­sa, eivät vähen­emässä. Tähän on kak­si vääjäämätön­tä syytä. Väki van­he­nee ja ikäih­misil­lä on hoitoa vaa­tivia sairauk­sia selvästi enem­män. Toisek­si koko ajan tulee parem­pia täs­mähoito­ja, jot­ka ovat valitet­tavasti huo­mat­tavasti kalli­impia kuin van­hat ja tehot­tomat. Tämä kos­kee eri­tyis­es­ti syövän hoitoa. Niin­pä juuri syöpälääk­keet kas­vat­ta­vat HUS:n meno­ja. Silti parhaat ja kalleim­mat hoidot evätään julkisel­la puolel­la. Niitä on tar­jol­la vain itse mak­sav­ille poti­laille yksi­tyisel­lä puolel­la. Lähipi­iris­säni on täl­lainen tapaus.

Voitaisi­in tietysti päät­tää, että kaikkia sairauk­sia ei hoide­ta. Suh­taudut­taisi­in van­huk­si­in kuin inui­itit ennen muinoin, jot­ka pani­vat tarun mukaan van­huk­set jäälau­talle ajele­hti­maan avomerelle, kun näi­den kun­to ei riit­tänyt arjes­sa selviämiseen. Tehokkaat, mut­ta kalli­it hoidot rajat­taisi­in vain itse mak­sav­ille rikkaille, kuten Sin­ga­pores­sa. Enpä usko, että suo­ma­laiset hyväksy­i­sivät tätä. En minä ainakaan.

Nykyjärjestelmä ei löydä säästökohteita

Ter­vey­den­hoito­jär­jestelmä on rak­en­tunut hier­arkises­ti siten, että val­tio­varain­min­is­ter­iö jakaa könt­tä­sum­man kullekin hyv­in­voin­tialueelle ja nämä jaka­vat sen edelleen seu­raav­il­la tahoille ja nämä edelleen seu­raav­ille. Jos jos­sain onkin väljyyt­tä, ei sitä rapor­toi­da ylöspäin, kos­ka yksikkö, joka näin tekee, menet­tää rahat ja saa tilalle lisää kiiret­tä. Jär­jestelmä perus­tuu kaikil­la tasoil­la rahan manku­miseen, eikä sel­l­ainen joh­da järkevään rahan käyt­töön. Yksiköil­lä pitäisi olla suurem­pi bud­jet­ti­au­tono­mia niin, että ne voivat käyt­tää säästämän­sä rahat jol­lakin parem­mal­la taval­la. Tuot­tavu­u­den nousu toteutet­taisi­in leikkaa­mal­la juustähöyläl­lä vaik­ka pros­ent­ti vuodessa.  Soveltaisin paljon enem­män net­to­bud­je­toin­tia ja yhtiöit­täisin monia toim­into­ja.  Siis yhtiöit­täisin, en yksi­ty­istäisi kuin jois­sain har­vois­sa tilanteis­sa. Täl­lainen muu­tos toimisi, mut­ta tulok­set näky­i­sivät vas­ta suosien päästä. Val­tio vie kehi­tys­tä päin­vas­taiseen suun­taan kohti tehot­to­mia rakenteita.

Peruster­vey­den­huol­lon lääkäreistä tek­isin ammat­in­har­joit­ta­jia ja ottaisin käyt­töön oma­lääkäri­jär­jestelmän. Mielu­um­min tietysti per­helääkäri­jär­jestelmän, mut­ta se on Suomes­sa mah­do­ton­ta, kos­ka työterveyshuolto.

Rikkoisin myös jyrkän rajan lait­ta­mal­la jonkin ver­ran erikois­lääkäre­itä, esimerkik­si geri­atre­ja, perusterveydenhuoltoon.

 

HUS:in hallituksen on rikottava jotain lakia

HUS:in hal­li­tuk­sen tilanne on kohtu­u­ton, sil­lä lain mukaan hoi­dos­ta ei saa tin­kiä, ei sen laadus­ta eikä määrästä. Samal­la on kuitenkin pysyt­tävä bud­jetis­sa. Jom­paakumpaa ehtoa on pakko rikkoa ja var­maankin joudu­taan rikko­maan molempia.

Nyt emme saa­neet tilin­tarkas­ta­jil­ta vas­tu­u­va­pau­den kuin ehdol­lise­na, kos­ka oli ylitet­ty bud­jet­ti hoita­mal­la liika poti­lai­ta. Toiselta puolelta uhkaa Valvi­ran sank­tiot, kos­ka on hoidet­tu liian vähän poti­lai­ta. Lait­tomat jonot pitäisi olla puret­tu maalisku­uhun 2025 men­nessä. Ei tule näil­lä rahoil­la onnistumaan.

Vielä pahempaa on tulos­sa. HUS ei saa raho­jaan val­tio­varain­min­is­ter­iöltä vaan VM jakaa rahat neljälle hyv­in­voin­tialueelle ja Helsingille ja nämä anta­vat HUS:lle rahaa sikäli, kun eivät itse sitä tarvitse. Kun Uuden­maan hyv­in­voin­tialueil­la on rahat lop­pu, ne ovat keksi­neet oivan säästökeinon: säästetään HUS:sta.

Vuosien 2025–27 talouskaavailut ovat HUS:ssa jo nyt karmei­ta. Eräät Uuden­maan hyv­in­voin­tialueista suun­nit­tel­e­vat tämän päälle kym­me­nien miljoonien laikkauk­sia. Asi­as­ta päätetään yhtymäkok­ouk­ses­sa ensi viikol­la. Samas­sa kok­ouk­ses­sa päätetään hal­li­tuk­sen vastuuvapaudesta.

Jos kaavailut suurista lisäleikkauk­sista toteutetaan, en ymmär­rä, kuin­ka kukaan voi jatkaa HUS:n hal­li­tuk­ses­sa. Hal­li­tuk­sen on pakko tehdä lain­vas­taisia päätök­siä ja sel­l­ais­ten tekemis­es­tä voi joutua vastuuseen.

= = = =

Jos maan hal­li­tus on todel­la sitä mieltä, että ter­vey­den­huol­lon palvelu­ja on syytä kar­sia, pitäisi palve­lu­ta­soa säätelevää lain­säädän­töä myös muut­taa. Nyt laki edel­lyt­tää sel­l­aista hoidon tasoa ja määrää, johon ei annet­tu­jen määrära­ho­jen puit­teis­sa ole mah­dol­lisu­ut­ta. Nyt likainen työ teetetään hyv­in­voin­tialuei­den ja HUS:n hal­li­tuk­sel­la vielä niin, että pakote­taan lain­vas­taisi­in päätöksiin.

On myös voimas­sa eduskun­nan oikeusasi­amiehen päätös vuodelta 2005, että tarpeel­lista hoitoa on annet­ta­va, mak­saa se mitä hyvänsä.

46 vastausta artikkeliin “HUSin hallitus pakotetaan rikkomaan lakia”

  1. Ainakin uusi oikeusasi­amies voisi tehdä päätök­sen, että hoito ei voi mak­saa mitä tahansa. Rahaa ei ole lop­ut­tomasti, ja se pitäisi taju­ta niidenkin jot­ka saa­vat palkkansa verora­hoista. Lop­putu­los on, että yksi jää henki­in, luul­tavasti yleen­sä huonos­sa kun­nos­sa, ja mon­ta jää hoita­mat­ta kun rahat sit­ten loppuu.

    1. Oikeusasi­amies tuskin täl­laista muu­tos­ta omi­in yksilöi­den peru­soikeuk­sia korostavi­in tulk­in­tal­in­joi­hin­sa tuskin tekee. Suomes­sa perus­tus­lakia tulk­i­taan eri tavoin mm. oikeusmin­is­ter­iössä, eduskun­nan oikeusasi­amiehen toimis­tossa, oikeuskans­lerin toimes­ta, perus­tus­laki­valiokun­nas­sa ja korkeim­mis­sa oikeuk­sis­sa. Perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­in­ta­han Suomes­sa ei edes ole, joten ei ole tahoa, joka yliv­er­taise­na tulk­in­tal­in­jana yli muiden yht­enäistäisi toi­sis­taan poikkea­vat tulkin­nat jo voimas­sa ole­van lain­säädän­nön osalta. Mut­ta perus­tus­laki­valiokun­nan tulk­in­tal­in­ja perus­tus­lain tulkin­nas­sa on jo pitkään kyl­lä ollut se, että kansan­talouden ja julkisen talouden tilakin pitää huomioi­da peru­soikeuk­sien tulkin­nas­sa. Ja että val­tion­taloudel­liset perus­teet voivat olla peruste supis­taa sel­l­aista, jota perus­tus­la­ki lähtöko­htais­es­ti muu­toin sub­jek­ti­ivis­es­ti turvaa.

      Esimerkik­si vuon­na 2023 perus­tus­laki­valiokun­ta lausui: “Valiokun­ta on lisäk­si pitänyt johdon­mukaise­na, että —niiltä osin kuin kysymys on julkisen val­lan välit­tömästi rahoit­tamista perus­toimeen­tu­lo­tur­vae­tuuk­sista — etuuk­sien tasoa mitoitet­taes­sa ote­taan huomioon kul­loinenkin kansan­talouden ja julkisen talouden tila (PeVL 40/2018 vp, s. 2, PeVL 11/2015 vp, s. 3, PeVL 34/1996 vp, s. 3/I). ” Sanas­ta samaan saman asian valiokun­ta tote­si lausun­nos­saan PeVL 40/2018 vp.

      Jos eduskun­nan oikeusasi­amies olisi valikoin­ut vähän eri taval­la perus­tus­laki­valiokun­nan kan­nan­ot­to­ja, hän olisi saat­tanut pää­tyä myös eri johtopäätök­si­in perus­tus­lain tulkinnasta.

  2. Paljonko Suomes­sa on ter­vey­den­huol­lon henkilökun­taa asukas­ta kohti ja miten tämä ver­tau­tuu mui­hin pohjoismaihin?

    1. Huono asia ver­tail­la vain noil­la kri­teereil­lä kos­ka mei­dän huolto­suh­teemme on radikaal­isti huonom­pi kuin kysei­sis­sä mais­sa. Mei­dän väestömme on siis paljon van­husvoit­toisem­pi kos­ka muut pohjo­is­maat ovat ter­ve­hdyt­täneet väestöpyra­midi­aan merkit­tävästi suurem­mal­la määräl­lä maa­han­muut­toa kuin Suomi. 

      Pitäisi siis vakioi­da pois väestörak­en­teen vaiku­tus, joka ei ole mikään help­po nak­ki (kuka osaa sanoa paljonko yksi “ylimääräi­nen” 85v-henkilö lisää ter­vey­den­huol­lon henkilöstömäärän tarvet­ta?). Lisäk­si on muitakin ilmiöitä jot­ka väären­tävät suo­raan ver­tailua, esim. moniko lääkäri työsken­telee sekä julkisel­la että yksi­tyisel­lä, ja näkyvätkö nämä tilas­tois­sa mon­een kertaan.

      1. Kuitenkin noil­lakin kri­teereil­lä on erit­täin hyvä huo­ma­ta, että Suomes­sa ter­vey­den­huoltoon käytetään sekä per asukas että osuute­na BKT:stä vähem­män rahaa kuin muis­sa Pohjo­is­mais­sa ja isos­sa osas­sa OECD-maita. 

        Eri­tyis­es­ti BKT-osu­us pistää silmään, kos­ka Suomes­sa BKT on alhainen naa­purei­hin ver­rat­tuna. Ja silti siitä käytetään pienem­pi pros­en­tu­aa­li­nen osu­us terveydenhuoltoon. 

        Kaiken sinän­sä perustel­lunkin säästämisen ja kus­tan­nusten kasvu­un liit­tyvien huolien lomas­sa on koko ajan hyvä muis­taa, että Suo­mi oikeasti toteut­taa nämä palve­lut edelleen halvalla. 

        Suurin ongel­ma suo­ma­laises­sa ter­vey­den­huol­los­sa ei ole mikään ”tehot­to­muus” tai ”byrokra­tia” vaan yksinker­tais­es­ti rahan puute.

  3. Suo­mi on myös län­si­maista ain­oa, jos­sa on tosi myöhään aloitet­tu hoito­jen antamisen rajoit­ta­mi­nen laskukaaval­la, jos­sa huomioidaan hoidon kulut yhteiskun­nalle ver­sus sil­lä saavutet­ta­vat laadukkaat elin­vuodet. Brit­tien laskukaa­va on muis­taak­seni hyvin simp­peli ja näyt­täy­tyy ainakin min­ulle maal­likkona hyvin oikeudenmukaisena.

      1. “Eduskun­nan oikeusasi­amiehen päätök­sen mukaan tuol­lainen pri­or­isoin­ti kiel­letään perustuslaissa.”

        Tuo on tot­ta. Eduskun­nan oikeusasi­amies ei useis­sa ratkaisu­is­saan ole osoit­tanut ymmärtävän­sä talousasioista edes perustei­ta, eikä päätök­sen valmis­teli­ja ja oikeusasi­amies ole ilmeis­es­ti tun­tenut sitä, että tosi­asi­as­sa pri­or­isoin­tia on har­joitet­tu sekä ennen perus­tus­lain kir­jaus­ta että koko perus­tus­lain ole­mas­saolon ajan. Hoidon pri­or­isoin­ti­in liit­tyvät ratkaisut, kuten 21/4/04, 2005, on kaukana ark­i­todel­lisu­ud­es­ta, jos­sa pri­or­isoin­ti on ihan päivit­täi­nen osa hoito­työtä. Joka päivähän sitä mietitään, ketkä poti­laat vaik­ka kotiute­taan sairaalas­ta osas­ton ollessa muuten täyn­nä, ja ketkä ote­taan sisään, ja se nimeno­maan on taloudel­lisin perustein tehtävää pri­or­isoin­tia, vaik­ka asialle osa­taan kir­joit­taa lääketi­eteel­lisiäkin perustei­ta. Aiko­jakin hoidon saamisek­si jael­laan tosi­asi­as­sa nimeno­maan pri­or­isoin­tiperi­aat­teel­la. Lain­säädän­nössä ter­vey­den­huol­lon jär­jestäjän vas­tuu on kansan­ter­vey­delli­nen, kun taas hoidon saa­jan oikeudet ovat yksilö­ta­son oikeuk­sia, ja näi­den taso­jen edut voivat olla voimakkaastikin jän­nit­teessä keskenään.

        Erit­täin hyvä ja ajatuk­sia herät­tävä kir­joi­tus aiheesta on artikke­li “Ter­vey­den­huol­lon pri­or­isoin­ti on lain­säädän­nöl­lisessä umpiku­jas­sa”: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/145192/YP2204_Saarni%26Nyblin.pdf?sequence=1&isAllowed=y Yhteiskuntapolitiikka-lehdestä.

        Kir­joit­ta­jien yksi johtopäätös oli täl­lainen: “Nykyi­nen lain­säädän­tö vaikut­taa luo­van olosuhteet,vjoissa jotakin hoitoa äänekkäim­min ja kan­telu­iden uhal­la vaa­ti­vat voivat saa­da sitä ilman, että sama hoidon taso olisi resurssien puoles­ta mah­dol­lista tar­jo­ta kaikille.”

        Tämän tyyp­pinen tilanne, jos­sa hoitoa jae­taan eri­tyis­es­ti äänekkäim­min sitä vaa­tiville, on seu­raus mm. eduskun­nan oikeusasi­amiehen toimis­ton peru­soikeustulkin­nal­lis­es­ta lin­jas­ta, jos­sa peru­soikeuk­si­aan vaa­tiville pitää yksilöille tar­jo­ta hoitoa, mut­ta kokon­aisu­ut­ta ja seu­rauk­sia koko ter­vey­den­hoito­jär­jestelmän kannal­ta muille ei huomioida.

  4. Miten Soten ja koko talouten­sa ryssi­neen Suomen nyt käy?

    Bror Wahlroosin kukaan Suo­mi on nyt konkurssin partaalla…

    Suomen poli­itikot, talouseli­it­ti ja ay-liike ovat traagisel­la taval­la irronneet talous­todel­lisu­ud­es­ta jo parikym­men­tä vuot­ta sitten…

    Tämä fak­ta on TABU, jos­ta ei saa puhua, saati sit­ten siitä, että tilanne VÄLITTÖMÄSTI YHTEEN HIILEEN PUHALTAMALLA KORJATTAISIIN.

    Päämin­is­ter­inä Juha Sip­ilä sitä koet­ti 2015, mut­ta hän­tä lyöti­in 2021 Eduskun­nan edessä siitä kiitok­sek­si oikein kun­nol­la turpi­in… Nyt sitä yrit­tää puolestaan Päämin­is­teri Pet­teri Orpo… saas nähdä kuin­ka äijän käy… ainakin SAK:n Jaakko Elo­ran­nan puheista päätellen voi tul­la myös pataan …ja oppo­si­tion vain tehtailee pop­ulis­tis­es­ti älyt­tömiä välikysymyksiä…

    Uskon kuitenkin siihen, että pienen Suomen sisukas kansa saa taas maamme uuteen nousu­un ja löytää uudet Noki­at (muual­ta kuin kan­nat­ta­mat­tomas­ta Vihreästä siir­tymästä, joka vain kas­vat­taa konkurssiuhkaa…)

    Uudet Noki­at löy­tyvät täältä: Soten uusi hoitotekni­ik­ka, AI, Vir­tu­aal­i­todel­lisu­us, Kyber­tur­val­lisu­us, Uusi lääke- ja geen­itekni­ik­ka, Roboti­ik­ka, Avaru­ustekni­ik­ka, Uudet mate­ri­aalit, 3D tulostus, jne.

    Suomen vero­tus, työlain­säädän­tö ja koulu­tussek­torit pitää kiireesti lait­taa taas kan­sain­välis­es­ti kil­pailukykyiseen kun­toon, jot­ta isän­maas­samme on taas mah­dol­lista / kiin­nos­tavaa investoi­da uuteen tekni­ikkaan ja työllistää…

    Vain näin tulee rahaa niin paljon val­tion ja kun­tien kas­saan, että sote-asi­at saadaan taas kuntoon.

  5. itse olen aikaisem­min puhunut poli­it­tis­es­ta vas­tu­us­ta. eli poli­it­tista vas­tu­u­ta ote­taan asioista jois­sa on oikea­ta liikku­mavaraa päätök­sis­sä. jos liikku­mavaraa ei ole niin voi kri­ti­soi­da ne lyt­tyyn jot­ka ovat huonot nuotit antanut. suomes­sa aika usein val­tio määrää ja kun­nat tote­tut­taa ja mak­saa, joten liikku­mavara on pieni. hyv­in­voin­tialueis­sa val­tio määrää myös bud­jetinkin, joten liikku­mavara alkaa olla mitä rikotaan.

    juridi­nen vas­tuu sit­ten voi olla sitä että puidaan oikeussaleis­sa, ja tästä on kyse. kuvain­nol­lis­es­ti, pitäisi naula­ta naula, mut­ta vasaraa ei ole, laki silti määrää että naula on naulat­ta­va ja vasaraa ei saa ostaa.

    tämä tuskin on optio, mut­ta sanon silti. mitäs jos koko hus:n hal­li­tus lähtisi käpälämä­keen ja sysäisi koko hom­man val­tio­varain­min­is­ter­iölle. ainakin saisi val­tio­val­ta pohtia omaa lait­to­muut­taan, ja olisi itse vas­tu­us­sa omista rikkeistään. tosin tuo valvon­tamenet­te­ly pätee hyv­in­voin­tialuei­ta, ja eikä hus:ia.

  6. Seu­raako HUS:in tukala tilanne suo­raan uud­es­ta lain­säädän­nöstä, vai johtuuko se maamme hal­li­tuk­sen poli­it­tis­es­ta päätöksestä?

    1. Vai mil­jardin euron investoin­tio­hjel­mas­ta seini­in, jon­ka jäl­keen toim­intaan ei yhtäkkiä olekaan enää rahaa. Suu nyt säkkiä myöten ja annetaan ihmis­ten olla ilman hoitoa. Minä en ainakaan mak­sa enää pen­nin hyrrää lisää luo­lia Laak­son sairaalan alle tai jonkun yli 80-vuo­ti­aan leikkauksia.

  7. > Jär­jestelmä perus­tuu kaikil­la tasoil­la rahan manku­miseen, eikä sel­l­ainen joh­da järkevään rahan käyttöön.

    Mikä olisi sit­ten vai­h­toe­hto? Yksi voisi olla että SOTE-alueet mak­sa­vat hoitavalle taholle joku perus­sum­ma per asi­akas joka on rek­isteröi­ty kyseis­eselle taholle, ja sit­ten per-diag­noosi/­toimen­pide mak­su tyyli­in USA’n “Diag­no­sis-relat­ed group” (tai vas­taavia mitä useis­sa muis­sa Euroopan mais­sa on käytetty)?

    Toki pitää olla kasa mekanis­me­ja estämässä kaiken­laista rusi­noiden poim­imista, esim. että per-asi­akas­mak­su määritel­lään väestö­ta­sol­la, ja että hoita­vat tahot eivät voi kieltäy­tyä asi­akkaas­ta, jne.

      1. Ymmärtääk­seni USA’n ter­vey­den­hoidon jär­jet­tömät kus­tan­nuk­set johtu­vat muista syistä, ja DRG’n perus­teel­la tehty lasku­tus pide­tään sinän­sä varsin onnis­tuneena. Ja kuten mainitsin, vas­taavia käytetään hiukan eri nimil­la useis­sa Euroopan maissa.

        Mut­ta kun blo­gis­sa ehdotit että rahoi­tus ei pitäisi olla “manku­mis-perusteista” bud­jet­ti­mo­men­tista, niin jos ei miten yllä ehdotin, niin mil­lä perus­teel­la sit­ten pitäisi ehdot­tamille­si yhtiöte­ty­ille ter­veyspalvelun­tuot­ta­jille mak­saa? Jos halu­taan antaa toim­i­joille enem­män bud­je­toin­ti­au­tono­mi­aa ja insen­ti­ivi käyt­tää raho­ja järkevästi, niin eikö sil­loin rahoi­tus pitäisi taval­la tai toisel­la perus­tua asi­akkaiden lukumäärään ja/tai tehty­jen toimen­pideit­ten mukaan?

      2. j, hyv­in­voin­tialueille pitäisi antaa vero­tu­soikeus, jot­ta ne voisi­vat kat­taa vajeen itse.

  8. “Tosin pieleen men­nyt sote-uud­is­tus on kaven­tanut Suomen kaulaa ver­rokki­mai­hin nähden.”

    Onko sote-uud­is­tus oikeasti kas­vat­tanut kus­tan­nuk­sia, vai oli­si­vatko ter­vey­den­hoidon kus­tan­nuk­set kas­va­neet muutenkin? Ja voiko jo nyt väit­tää että uud­is­tus meni pieleen?

    1. Onhan sote-uud­is­tus kas­vat­tanut kus­tan­nuk­sia ihan jäätävän paljon monel­la hyv­in­voin­tialueel­la. Kun uusit­ti­in organ­isaa­tiot joka por­taan johtoa myöten kon­sult­te­ja paljon samal­la hyö­dyn­täen, ja kun on sit­ten ollut lukuisa määrä uuden organ­isaa­tion kehit­tämis­palavere­ja, vai­hdet­ti­in osin toim­i­tilo­ja, yhdis­telti­in toim­into­ja aivan eri tieto­jär­jestelmiä keskenään käyt­tävien organ­isaa­tioiden kesken sekä kun Suomen laki vaati palkka­har­mon­isoimaan palkat, ja ne tietysti har­mon­isoiti­in ylöspäin kos­ka palkko­ja ei saa laskea, niin kyl­lähän siitä tuli melkoiset kohon­neet kus­tan­nuk­set uud­is­tuk­sen alku­vu­osille. Eivät organ­isaa­tiou­ud­is­tuk­set mitään hal­paa huvia ole.

      Jut­telin taan­noin erään henkilön kanssa, joka hoitelee julkisel­la sek­to­ril­la ark­isto­ja. Hän ker­toili siitä, mitä sote-uud­is­tus oli tarkoit­tanut ark­istop­uolel­la. Vuosikym­me­nien ajoil­ta ker­ry­te­tyt val­ta­vat pape­ri­ark­istot piti inven­toi­da läpi, ja kat­soa, mitä niistä oli kun­tien lak­isääteisel­lä vas­tu­ualueel­la ja mitkä taas uuden hyv­in­voin­tialueen (lain mukaan väärä organ­isaa­tio ei edes saanut uud­is­tuk­sen jäl­keen oma­ta pääsyä sel­l­aisi­in tietoi­hin, joiden tiedot eivät sille enää kuu­lu, etenkin jos seassa on salas­sa pidet­tävää tietoa), ja sit­ten aikaa vie­neen setvimisen edetessä siitä, mitä papere­i­ta mis­säkin ylipäätään edes oli ollut (en tiedä, onko nämä pros­es­sit vieläkin kesken, kun van­ho­ja papere­i­ta on ollut niin tolkut­tomasti ark­istois­sa puut­teel­lisin ark­istoin­timerkin­nöin) papere­i­ta kär­räilti­in kai val­tavia määriä uusi­inkin tiloi­hin, kun ark­isto­ja jaet­ti­in. Nyt ei puhuta muu­tamista kuu­tioista pape­ria eikä muu­ta­mas­ta kymmen­estäkään kuu­tios­ta pape­ria, vaan ilmeis­es­ti monin paikoin paljon isom­mista paper­imääristä. Edel­lisen hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen taloudel­lises­sa vaiku­tusarvios­sa sote-uud­is­tuk­ses­ta ei ollut ymmär­ret­ty sitä, mihin kaik­keen uud­is­tus lop­ul­ta vaikut­taa, eikä esimerkik­si täl­lais­ten vaiku­tusten kus­tan­nuk­sia ollut vaiku­tusarvios­sa edes huomioitu.

  9. Vis­si­in media ei tule kri­ti­soimaan tätä hal­li­tus­ta oikeasti mis­tään. Ei taloud­es­ta, työt­tömyy­destä tai tästäkään. Jos Orpo olisi vai­h­tunut Marini­in ja työt­tömyys oli nous­sut selvästi, ja kaik­ki muukin tehty mah­dol­lisim­man päin per­set­tä junan neteistä läh­tien, niin lööpit huu­taisi­vat ja telkkaris­sa toimit­ta­jat huu­taisi­vat naa­mat punaise­na. Onko tarkoi­tus nyt sit­ten saa­da täl­lä hal­li­tuk­sel­la Yle nujer­ret­tua ja sik­si hal­li­tus saa puhua kaik­ki nurin päin? Min­is­ter­iötkin hylkäävät kaiken jär­jen ja ammat­ti­maisu­u­den. Kun val­tio­varain­min­is­teri sanoo suo­raan, että maas­sa pitää kansakun­nan elin­ta­so laskea ettei tule mamu­ja, ja tästä ei tule mitään reak­tio­ta medi­as­ta tai muual­ta hal­li­tuk­ses­ta, niin aika paljon on rik­ki ja menetet­ty. Briteis­sä Cameron luovut­ti brexi­tis­sä brit­tiper­suille ja nyt vas­ta siel­lä on saavutet­tu pop­ulis­min lasku­vai­he, kun ei enää voi kor­ja­ta val­hei­ta enää yhä suurem­mil­la val­heil­la. Meil­lä Orpo luovut­ti vuosi sit­ten ja nyt vale­htelee val­heitaan parem­mik­si medi­an suo­jates­sa. Toiv­ot­tavasti kehi­tys tääl­lä olisi nopeampi kuin briteis­sä ja per­su­un­tunut kokoomus olisi saman­lainen pala­va roskalaatikko kuin toryt vähän nopeammin.

  10. Kan­nat­taa selvit­tää lisä­työko­r­vauk­set esimerkik­si tietopy­yn­nöl­lä. Ne ovat moninker­taisia nor­maal­i­työa­jan kor­vauk­si­in verrattuna.

  11. “Min­ul­la ei ole tästä tarkko­ja luku­ja, mut­ta luulisin, että jopa ylitöinä tehtävät leikkauk­set ovat kus­tan­nuk­sil­taan keskimääräisiä kus­tan­nuk­sia halvem­pia, kos­ka kallista leikkaus­sa­lika­p­a­siteet­tia saadaan parem­min käyttöön.”

    Se sali itsessään ei ole niin kallis, vaan sen salin käyt­tö on kallista. Leikkaus­sa­lika­p­a­siteetis­sa mak­saa pesut, desi­fioin­nit, valmis­te­lut ym. Se on edelleen se käsi­työn hinta.

    Se on vain erikoista, että hin­noit­telus­sa tämä ei aina näy. 7000 laskus­sa saat­taa olla oper­atöörille ton­ni, anelle toinen ja lop­ut 5 salista. 

    Vaik­ka se sal­i­hin­ta on edelleen sote-ammat­ti­lais­ten tekemää käsityötä

  12. Säikähdin tosis­sani, kun OS vas­tasi, ettei pri­or­isoin­tia voi tehdä — toki tule­vaisu­udessa tehtävät lain­tulkin­nat eivät lohdu­ta nyt lait­to­muuk­sien välil­lä pun­taroivaa HUS:n hal­li­tuk­sen jäsentä.

    Hoidot parantues­saan kallis­tu­vat, väki van­he­nee — eihän piik­ki voi olla auki ilman painavaa hyö­ty­jen pun­nit­semista, ja lääkärit kyl­lä tätä nytkin tekevät.

    Kun jatkos­sa niukku­ut­ta kum­minkin joudu­taan Suomes­sa entistä enem­män jaka­maan, olisi reilumpaa, jos pelisään­nöt oli­si­vat selvät ja julkiset. Sitä on onnek­si hil­jakkoin selviteltykin:
    https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164298

    Tämän 2022 jälkei­sistä kehi­tyk­ses­tä min­ul­la ei ole tietoa, mut­ta jos asi­as­ta vas­taavas­sa min­is­ter­iössä on yhtään lasku­taitoista henkilöä, veikkaisin, että pri­or­isoin­nin sään­töjä valmistellaan.

  13. Kato kun kepu halusi ne rahat maakun­ti­in eikä sinne mis­sä ihmiset on. Tam­pereelle ne helsinkiläisetkin nyt lähetetään

  14. Entäpä jos tosi­aan HUS:n koko hal­li­tus irti­sanou­tu­isi, ja puolueet päät­täi­sivät, ettei sinne nimitetä ketään uusi­akaan, kunnes tilanne on ratkaistu? Saisi kai sil­lä kun­non julkisen keskustelun aikaiseksi.

  15. Lisää hallintoa = lisää managereita.

    Nämä taas eivät osaa säästää muual­ta kuin itsen­sä ala­puolelta, käytän­nössä suo­raa palvelua tuot­taval­ta tasolta.

    Oikea hölmöläis­ten parati­isi, mut­ta jos kysymme ratkaisua tähänkin ongel­maan niin hallintoa opiskellei­den ratkaisu on aivan var­masti pro­jek­tit, han­kkeet ja työ­pa­jat, jos­sa man­ager­it pohti­vat keskenään miten palvelui­ta leikataan ilman että kukaan tajuaa että palvelui­ta leikataan. Samal­la byrokra­tia jatkaa kas­vamis­taan kuin pullataikina.

    Suomen kaataa ihan vain hallinto ja johta­jat, jot­ka eivät val­taosas­sa tapauk­ses­sa tuo­ta yhtään mitään vaan lähin­nä hidas­ta­vat muiden työntekoa.

    1. Hallinto­työtä lisää tuulivi­ir­inä toimi­vat hal­li­tuk­set. Yksi tekee sotemallin ja lupaa sille rahoituk­sen, seu­raa­va halu­aa käytän­nössä purkaa sotemallin, ajaa sen tiili­seinään ja yksi­ty­istää, ja sen tehdäk­seen vie siltä rahoituk­sen. Van­hat suun­nitel­mat menevät siis kokoa­jan uusik­si, mis­sä mikään uud­is­tus ei koskaan ehdi oikeasti tul­la käyt­töön, ja tarvi­taan jatku­vasti paisu­vaa hallintoa toteut­ta­maan poli­itikoiden uusimpia päähänpistoja.

      Ongel­ma on poli­itikot itse, joil­ta puut­tuu kyky pitkäaikaiseen kehit­tämiseen. Pöl­höpop­ulis­mi on tämän ilmiön suuri ilmen­tymä. Valite­taan hallinnon suures­ta määrästä, ja sit­ten tehdään tosi­aan toimia jot­ka vaan lisäävät hallinnon tarvetta. 

      Rahoi­tus pitäisi palaut­taa lähem­mäs palvelui­ta eli ottaa käyt­töön maakun­tavero, eduskun­ta ei ole tarpeek­si vas­tu­ulli­nen siitä päät­tämään, se keskit­tyy liikaa medi­a­peli­in ja siihen miltä asi­at näyttävät.

  16. Oli­si­vat kas­va­neet van­has­sa sys­tee­mis­sä enem­män. Väestön ikään­tymi­nen lisää palve­lu­tarvet­ta huoli­mat­ta siitä mil­lainen sote meil­lä on. Lisäk­si pitää aina muis­taa inflaa­tion vaiku­tus joka nos­taa kulu­ja euromääräis­es­ti vaikkeivät kulut suh­teessa brut­tokansan­tuot­teeseen kas­vaisikaan. Sama pätee myös vaikka­pa val­tion­velka­an jol­loin­ka ihmisiä on help­po pelotel­la euromääräisen velan kasvul­la, vaik­ka todel­lisu­udessa velka­r­a­situs pysy­isi ennallaan

    Väit­tää voi aina vaik­ka mitä, mut­ta on älyl­lis­es­ti epäre­hellistä väit­tää että uud­is­tus olisi epäon­nis­tunu, sil­lä työhän on vielä kesken. Se on kuitenkin selvää että hallinnon tiivistämi­nen n. 300 kun­nas­ta 22 hyv­in­voin­tialueele antaa parem­mat mah­dol­lisu­udet toimin­nan kehit­tämiselle ja kus­tan­nusten pitämiselle kuris­sa jatkos­sa. Mut­ta kehit­tämiselle pitää antaa riit­tävä aika ja siihen pitää myös panos­taa riit­tävil­lä resurs­seil­la ja rahoituk­sel­la. Leikkaa­mal­la palvelui­ta vaan heiken­netään ja viedään mah­dol­lisu­udet panos­taa investoin­tei­hin joil­la kyetään paran­ta­maan palvelui­ta jatkossa.

    Toki on niin että nykyi­nen hal­li­tus voi pila­ta uud­is­tuk­sen viemäl­lä siltä rahoituk­sen, kuten se näyt­tää nyt tekevänkin. 

    Jos jotain uud­is­tuk­ses­sa kri­ti­soisin, niin.hyvinvointialueen vero­tu­soikeu­den puutet­ta, mah­dol­lisu­ut­ta siirtää kulu­ja Kelan piikki­in ja jär­jeste­lyä HUSin ympäril­lä. Ylipäätään mah­dol­lisu­ud­es­ta poli­it­tis­es­ti sabotoi­da sotea kul­loisenkin hal­li­tuk­sen näke­mys­ten mukaan rahoituk­sen avul­la, ilman että hyv­in­voin­tialueil­la on mitään mah­dol­lisu­ut­ta rahoit­taa toim­intaansa muuten. Nykyi­nen hal­li­tus on hyvä esimerk­ki siitä kuin­ka hom­ma toimii leikkaa­mal­la siitä rahoi­tus­tarpeesta joka johtuu inflaa­tios­ta ja palve­lu­tarpeen kasvus­ta. Lop­ul­ta HUSin rahoi­tus ongel­matkin ovat kiin­ni nykyisen hal­li­tuk­sen rahoi­tus­päätök­sistä ei itse sote uud­is­tuk­ses­ta kos­ka HUSi­in­ha se ei suo­ranais­es­ti edes vaikuttanut.

    Jos sotes­sa on jotain kor­jat­tavaa, niin eihän mikään estä kor­jaa­mas­ta. Mut­ta halu­aako nykyi­nen hal­li­tus tehdä asialle mitään muu­ta kuin viedä sotes­ta rahat ja jakaa lisää rahaa tehot­tomi­in kelako­r­vauk­si­in. Hyv­in­voin­tialueil­la kyl­lä tehdään se mikä on järkevää ja mah­dol­lista sil­lä rahoituk­sel­la minkä hal­li­tus antaa ja määrää. Mut­ta ajat­teleeko Orpon hal­li­tus niitä suo­ma­laisia jot­ka sote palvelui­ta tarvit­se­vat? Ei ilmeis­es­ti kos­ka se halu­aa piden­tää hoito­taku­un 14 päivästä 3 kuukau­teen ja tehdä muitakin heiken­nyk­siä sote-palveluihin.

    1. Tämän piti olla vas­tine Doom­say­er­ille kysymyksiin:

      “Onko sote-uud­is­tus oikeasti kas­vat­tanut kus­tan­nuk­sia, vai oli­si­vatko ter­vey­den­hoidon kus­tan­nuk­set kas­va­neet muutenkin? Ja voiko jo nyt väit­tää että uud­is­tus meni pieleen?”

    2. Marinin hal­li­tus kuvit­teli että sen kun lait­taa tiukat hoitoon­pääsyra­jat ja hoita­jami­toituk­set niin seu­raa­vat hal­li­tuk­set jostakin taika­seinästä lainaa­vat puut­tuvat mil­jardit että saa­vat kaiken hyvän ja hienon rahoitet­tua mitä kaikkea sit­ten ovat keksi­neetkään. Marin ja kump­pan­it oli­si­vat voineet joko hoitaa rahoituk­sen samal­la kun­toon, taik­ka mitoit­taa palvelun­sa resurssien mukaan. Mut­ta Marinin hal­li­tuk­selle tärkein­tähän oli saa­da joka maakun­nalle oma soten­sa ja bloka­ta mah­dol­lisim­man paljon yksi­ty­istä ter­vey­den­huoltoa ulos julkises­ta terveydenhuollosta.

      1. Ei Marinin hal­li­tuk­sel­la ollut val­tuuk­sia rahoit­taa sotea nykyisen hal­li­tuk­sen puoles­ta, vaan kukin hal­li­tus vas­taa vuorol­laan siitä että palve­lut toimi­vat ja että sote saa riit­tävän rahoituk­sen. Valitet­tavasti nyt saati­in hal­li­tus joka ei näytä kykenevän takaa­maan suo­ma­laisille riit­täviä ter­veyspalvelui­ta vaan yrit­tää luik­er­rel­la vas­tu­us­taan löy­sen­tämäl­lä hoito­taku­u­ta ja käyt­tämäl­lä mui­ta verukkei­ta kuten edel­lisen hal­li­tuk­sen syyt­te­lyä. Kyl­lä vas­tuu on nyt Orpon hal­li­tuk­sel­la ja jos se ei sitä halua tai kykene kan­ta­maan, niin sil­loin olisi parem­pi erota.

        Ei yksi­ty­is­ten palvelu­iden käyt­töä ole hyv­in­voin­tialueil­ta kiel­let­ty, mut­ta pitää ymmärtää etteivät mak­sa­jan rahat mil­lään riitä jos jokaiselle annetaan mah­dol­lisu­us käyt­tää ihan vapaasti kaikkia palvelui­ta veron­mak­sajien piikki­in kuten kokoomus haluaisi.

        Jos Orpon hal­li­tus­ta oikeasti hiertää hyv­in­voin­tialuei­den määrä, niin mikään­hän ei estä sitä vähen­tämästä aluei­den määrää. Taitaa olla vaan niin että mielu­um­min lässytetään joutavia siitä mitä olisi pitänyt tehdä kuin tehdään mitään itse. Veikkaan­pa että Orpon hal­li­tuk­seen joutavs lässy­tys sotes­ta vaan jatkuu kun se ei halua kan­taa oikeasti vas­tu­u­ta. Edel­lisessä hal­li­tuk­ses­sa oli sen­tään tek­i­jöitä, nykyisessä näköjään pelkkiä mar­jan­poim­i­joi­ta ja juh­la­puhu­jia. Selittelijöitä!

  17. fanaattinen digitalisointi suuri kustannustekijä sanoo:

    Onko fanaat­tisen ylidig­i­tal­isoin­nin kus­tan­nuk­set las­ket­tu sote-alal­la? Siitä pitäisi ensim­mäisenä aloittaa. 

    Tarkoi­tan siis sitä kuin­ka paljon toim­intaa vaikeut­tavista ohjelmis­toista on mak­set­tu ja mak­se­taan koko ajan jatkos­sakin lisää — ja mikä on niiden viemän työa­jan suhde työte­hoon ja tulokseen?

    Kos­ka kyse on hyvin useista mil­jardeista (ja niin myös jatkos­sa) eikö todel­la olisi syytä peru­ut­taa ja ajaa alas kaik­ki sovel­luk­set jot­ka ovat työaikasyöp­pöjä ja ovat lisäämässä vain työn tehot­to­muut­ta ja kustannuksia.

    Onko maamme sote-hallinnos­sa, Hus:sissa jne. ketään päät­täjää, tek­i­jää, näk­i­jää joka tajuaa että dig­i­tal­isoi­tu­mi­nen ei ole Jumalan tai luon­non laki ja tietokonei­ta hallinnos­sa, rapor­toin­nis­sa jne. tulee käyt­tää vain niiltä osin kuin ohjel­mat toimi­vat yksinker­tais­es­ti ja var­masti ja tuot­ta­vat todel­lista lisäar­voa eli tehosta­vat työtä ja nos­ta­vat ihmis­ten hoidon tasoa ?

  18. Minkähän ver­ran hoito­henkilöstön työaikaa kuluu hallinnol­liseen työhön? Lääkäril­lä on aika kallista teet­tää sih­teerin hommia.

  19. Meil­lä ei ehkä viral­lis­es­ti pri­or­isoi­da, mut­ta sitä kuitenkin tehdään, piilotet­tuna “hoit­o­myön­tyvyy­den” alle. Tämä tarkoit­taa esimerkik­si sitä, että jos tupakoi­ja kaatuu ja mur­taa luitaan, hänen luun­mur­tu­maansa ei leika­ta, jos hän ei lope­ta tupakoin­tia (=suos­tu lopet­ta­maan), sil­lä tupakoin­ti heiken­tää luutumista.

  20. Soin­in­vaaran kir­joituk­sen ongel­mat ovat suurelta osin todel­lisia ja ratkaisua vaa­tivia. Mut­ta kuten AKK toteaa, kus­tan­nuk­set oli­si­vat kas­va­neet vähin­tään samal­la taval­la van­has­sakin jär­jestelmässä. Ja edel­lä AKK:n kom­ment­tikir­joituk­ses­sa on muu­toinkin hyvin kuvat­tu tilannetta. 

    Näin laa­jan uud­is­tuk­sen toimeen­panovai­he on aina vaa­ti­va kokon­aisu­us ja hyödyt saavute­taan ajan kanssa. Esimerkkinä voi tode­ta vaik­ka HUS:n perus­tamisen 2000 alus­ta yhdis­tämäl­lä HYKSin, Helsin­gin ja Uuden­maan erikois­sairaan­hoito. Hätäisim­mät ihmette­liv­ät 2001 alkupuolel­la, että mis­sä toiv­o­tut säästö. No, niitä alkoi tul­la 3–5 vuo­den kulut­tua kun uusi organ­isaa­tio oli jär­jestäy­tymis- ja suun­nit­telu­vai­heen jäl­keen päässyt tosis­saan tekemään tarvit­tavia uud­is­tuk­sia ja sopeu­tus­toimia. Tämä pros­es­si HUS:n alueel­la jatkuu edelleenkin, nyt sote-uud­is­tuk­sen jälkeen.

    Nykyisen sote-uud­is­tuk­sen toimeen­pano jatkuu vielä vuosi ja samal­la on tietysti arvioita­va muu­tostarpei­ta ja tarvit­ta­vat muu­tok­set tehtävä niin lain­säädän­töön kuin hyv­in­voin­tialuei­den omas­sa toiminnassaan.

    Soin­in­vaaran kir­joituk­ses­sa nos­te­taan esille se, että hyv­in­voin­tialueet eivät osoi­ta riit­tävää rahoi­tus­ta HUS:lle. Tässä vaikut­taa tietysti kokon­ais­ra­hoituk­sen tilanne. Mut­ta myös Uuden­maan täysin älytön ratkaisu pitää perus­ta­so ja erikois­sairaan­hoito eri organ­isaa­tiois­sa. Entisessä kun­tapo­h­jaises­sa mallis­sa ongel­mana oli nimeno­maan peruster­vey­den­huol­lon ja erikois­sairaan­hoidon eril­lisyys. Kun­nat moit­ti­vat sairaan­hoitopi­ire­jä siitä, että niiden toim­intaan ei voin­ut käytän­nössä vaikut­taa. Kun­tien piti mak­saa erikois­sairaan­hoi­dos­ta tulleet laskut mukise­mat­ta. Ja raha­pu­las­sa kun­nat sit­ten pihis­tivät peruster­vey­den­huol­losta. Sen vuok­si yksi sote-uud­is­tuk­sen perusa­jatuk­sista oli yhdis­tää perus­ta­so ja erikois­sairaan­hoito samaan organ­isaa­tioon, niin että nämä oli­si­vat tas­apain­os­sa sekä vaikut­tavu­u­den että kus­tan­nusten osalta. Uuden­maan ratkais­us­sa tätä tas­apain­oa ei nyt ole, mikä sit­ten näkyy koroste­tusti sekä HUS:n että hyv­in­voin­tialuei­den ongelmissa.

    Vielä on syytä kom­men­toi­da Soin­in­vaaran kom­ment­tia parhaimpi­en ja kalli­impi­en hoito­jen epäämis­es­tä julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa, esimerkik­si syöpähoidoista. Kom­ment­ti on kum­malli­nen ja virheelli­nen. Kyl­lä Suomes­sa saa tutkit­tuun tietoon perus­tu­vaa vaikut­tavaa hoitoa, myös syöpähoitoa, kus­tan­nuk­sista riip­pumat­ta. Itse asi­as­sa annet­tavien hoito­jen kus­tan­nus­vaikut­tavu­u­teen olisi syytä kiin­nit­tää huomio­ta nyky­istä enemmän.

    Tärkeää on nimeno­maan se, että annet­ta­vat (uudet) hoidot ovat vaikut­tavia ja tästä vaikut­tavu­ud­es­ta on riit­tävä näyt­tö. Käsit­tääk­seni ainakin syöpähoi­dos­sa yksi­tyisel­lä puolel­la on markki­na­henkises­ti lähdet­ty tar­joa­maan kokeilu­vai­heessa ole­via hoito­ja, joiden vaikut­tavu­ud­es­ta ei ole luotet­tavaa tietoa tai jopa sel­l­aisia hoito­ja, joista tiede­tään, että vaiku­tus on olema­ton. On sinän­sä ymmär­ret­tävää että paran­tu­ma­ton­ta kuo­let­tavaa sairaut­ta sairas­ta­vat poti­laat halu­a­vat tart­tua täl­laisi­in ”oljenko­r­si­in” kun koetel­tu­ja vai­h­toe­hto­ja ei enää ole. Julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa täl­laiseen ei kuitenkaan pidä mennä.

  21. Lääkäri käyt­tää noin puo­let työa­jas­taan hallinnol­liseen työhön. Jos siitä saisi puris­tet­tua vaik­ka 30 pros­ent­tia poti­lastyöhön, niin vaiku­tus hoito­jonoi­hin olisi merkit­tävä. Eräs ongelmista on Apot­ti. Sen käyt­tämiseen menee liikaa aikaa. Tein ehdo­tuk­sen kaupun­gin Idea­paah­ti­moon jos voisi kokeil­la kie­li­mallia (tekoä­ly) lääkärin ja Apotin välis­sä nopeut­ta­mas­sa ja helpot­ta­mas­sa sen käyt­töä. Tule­vaisu­udessa onnek­si tekoä­ly kor­vaa tieto­jär­jestelmät ja kom­mu­nikoin­nista tulee nopeam­paa, sekä ihmiselle parem­min sopi­vaa. Esim GPT‑4:n ope­tus­da­ta ja kyvykkyy­det ker­to­vat mik­si näin tulee tapahtumaan.

  22. https://www.hs.fi/feature/art-2000010382167.html

    Eikö tätä sote-“uudistusta” jon­ka kepu ideoi ja jon­ka Viisikko-hal­li­tus pakot­ti tule­vak­si, voi yksinker­tais­es­ti vain perua ja pian ? 

    Hin­ta koko Suomelle tulee ole­maan val­ta­va ja myös ilmeis­es­ti elin­vu­osien mene­tys­ten suhteen.

    1. Ei vika ole uud­is­tuk­ses­sa, vaan siinä että nykyiset päät­täjät eivät halua panos­taa soteen. Orpon hal­li­tushan suo­ras­taan sabotoi sotea leikkaa­mal­la sen rahoituk­ses­ta ja tin­kimäl­lä sen tavoit­teista kuten henkilömi­toituk­ses­ta ja hoito­taku­us­ta vaik­ka hyvin tiede­tään että nimeno­maan niistä ei pitäisi tinkiä.

      Orpon hal­li­tuk­sen toimet vaan heiken­tävät tilan­net­ta joten jos halu­taan jotain paran­nuk­sia ssote-palvelui­hin tarvi­taan Suomeen uusi hal­li­tus joka on sitoutunut paran­ta­maan palvelui­ta ja huole­hti­maan myös soten rahoituk­ses­ta ja resurs­seista. Hal­li­tus joka ei kykene mihinkään muuhun kuin pakoile­maan vas­tu­u­taan jos­sit­tele­mal­la men­neitä on suo­ras­taan vaar­alli­nen sote-palvelu­iden kannalta.

      1. Lisää tähän vielä se, että hal­li­tus lapio rahaa yksi­ty­isille lääkärei­den houkut­telemiseen pois julkises­ta terveydenhuollosta.

      2. Olen äänestänyt Orpon hal­li­tus­ta enkä minäkään halua lait­taa lisää rahaa soteen. Tun­tuu ole­van mah­do­ton­ta ymmärtää, että Suomes­sa on miljoona ihmistä, joiden mielestä säästöjä tulee tehdä, vaik­ka se lask­isi soten palve­lu­ta­soa. Paras­ta toki, jos hoitoa jäisi lap­sille, nuo­rille ja työikäisille.

      3. Tun­tuu ole­van mah­do­ton­ta ymmärtää, että Suomes­sa on miljoona ihmistä, joiden mielestä säästöjä tulee tehdä, vaik­ka se lask­isi soten palvelutasoa.

        Tun­tuu myös ole­van mah­do­ton­ta ymmärtää, että miljoona ihmistä on pieni vähem­mistö suomalaisista.

    2. lyhyesti ei.

      mut­ta kor­jaus­ta tarvi­taan, ja myös ennen uudistustakin.

      lis­taan kolme päätietä:

      1: kansalli­nen jär­jestelmä. eli eduskun­ta ottaa jol­lakin taval­la alue­hallinnot hal­tu­un. muis­tut­taa sil­loin bri­tann­ian NHS-jär­jestelmää. tämä on hallinnol­lis­es­ta kankea, mut­ta sama taho mak­saa ja päät­tää hoidot.

      2: kaive­taan se kun­ta uud­is­tus takaisin, mut­ta sil­lä erol­la että hyv­in­voin­tialueista tehdään suurkun­tia, joil­la on vero­tu­soikeus. tämä on vähän ns taka­pakkia, jol­loin kah­den tason vero­tus jäisi. mis­säs muuten on hen­na virkkunen.

      3: vero­tu­soikeus alue­hallinnoille. tässä on kol­men tason vero­tus. mut­ta mak­sa­ja ja hoidon saa­dat menee samalle tasolle, eli aluehallinto.

      joku on valit­ta­va noista.

  23. Osmo Soin­in­vaara, sin­ulle kiitos HUS:in hal­li­tuseron joh­dos­ta. Luulisi sen herät­tävän joitakin. Myös maamme hal­li­tuk­sen. Nyt on kyse ter­vey­destä ja elämästä. Ter­vey­den­hoidon rahoi­tus­va­je ei voi olla pelkkää politiikkaa. 

    Esimerk­ki syöpähoidoista oli herät­tävä: minä ja per­heeni kuu­lu­vat joukkoon joil­la ei olisi parem­pia hoito­ja varaa kus­tan­taa omas­ta pussista.
    Ja samas­sa tilanteessa on sato­jatuhan­sia muitakin. 

    Tämä tilanne on maamme todel­li­nen ja ensim­mäi­nen uhkaku­va. Mut­ta kai sen tajuaa vas­ta kun oma ter­veys on men­nyt eikä hoitoa ole saatavis­sa kuin rahalla.

    1. Minä voin kyl­lä vil­pit­tömästi sanoa, että en koe eläkeläisi­in kohdis­tu­vien uhkien ole­van uhka minulle.

      Niin kovasti min­ua raivos­tut­taa tässä maas­sa tämä eläkeläis­ten eläkepuhal­lus. Sitä on luvat­tu itselle enem­män kuin mitä annet­ti­in edeltäville eläkeläisille, heille tuli vain almu­ja. Sit­ten myöhem­mät eläkeläiset, min­un ikälu­okkani, sai­vat kovem­mat mak­sut ja saa­vat tule­vaisu­udessa eläket­tä myöhem­min ja pienempänä.

      Sol­i­daarisu­us on sel­l­aista, minkä eteen pitää tehdä töitä ja se pitää ansai­ta. Siinä vähän pohdittavaa.

    2. Rahoi­tus­vaikeuk­sista ei tavan tal­laa­jan kan­na­ta ylet­tömästi huolestua. Meitä ei “pide­tä elos­sa” ter­vey­den­hoito­jär­jestelmäl­lä, toisin kuin TV-ohjel­man splashissa virheel­lis­es­ti väitetään. (Tietenkin joil­lakin yli kuusikymp­pisil­lä asia voi henkilöko­htais­es­ti hyvinkin olla näin.) Isoil­lakin säästöil­lä vähiten vaikut­tavas­ta hoi­dos­ta on varsin vähän vaiku­tuk­sia ihmis­ten elämään. Jos jostakin halu­aa mure­htia, niin siitä että säästöt todel­la osu­vat turhimpi­in hoitoi­hin. Ei ole mielekästä val­jas­taa koko yhteiskun­taa alati kas­va­van van­han ja kuole­man­pelkoisen joukon kur­ju­ut­ta piden­tämään, etenkään vain muu­ta­mal­la kuukaudel­la. Kan­nat­taa ennem­min panos­taa vaikut­tavi­in tapoi­hin edis­tää ter­veyt­tä ja hyvää elämää, ts. yleiseen hygien­i­aan ja mutaa­tiokuor­man vähen­tämiseen alkio­di­ag­nos­ti­ikalla. Ter­veitä lap­sia, parem­pi tulevaisuus! 

      Lop­pu­vai­heen hoito on usein vain sym­bol­ista arvos­tuk­sen osoi­tus­ta ihmiselämää ja läheis­ten huol­ta kohtaan. Mut­ta elet­ti­in­pä ennenkin, ilman tuo­ta symboliikkaa.

    3. Ai niin, vielä yksi pakolli­nen lisä.

      Tässä video tieto­jär­jestelmä Apotin toimit­ta­jan, amerikkalaisen Epic Sys­tem­sin kam­puk­ses­ta. Ikävä ja surulli­nen jut­tu, olen oikeasti pahoil­lani. Samas­sa kol­hoosis­sa tässä lop­pu­jen lopuk­si ollaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.